TILINPÄÄTÖS 31.12.2002

.. Olavinkatu 27 57130 Savonlinna Puhelin 015-5711 Faksi 015-571 4389 http://www.savonlinnaseutu.fi/isky TILINPÄÄTÖS 31.12.2002 Yhtymähallitus 27.03.2003 Tarkastuslautakunta 17.04.2003 Yhtymäkokous 22.05.2003 Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta, Sulkava..........................

2 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2002 Sisällysluettelo: SEUTUJOHTAJAN KATSAUS 2 1 ITÄ-SAVON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA VUONNA 2002 3 1.1 Aluekeskusohjelma 6 1.2 Itä-Savon tavoite -1 ohjelma 11 1.2.1 Kehittämishankkeet 12 1.3 Edunvalvonta 13 2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO 14 2.1 Yhtymäkokous 15 2.2 Tarkastuslautakunta 15 2.3 Tilintarkastaja 15 2.4 Yhtymähallitus 16 2.5 Kunnanjohtajatyöryhmä 16 2.6 Yhtymän virasto 17 3 TILIVELVOLLISET 18 4 TALOUS VUONNA 2002 17 5 YHTYMÄHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN 21 KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ

3 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2002 sisälsi monia merkittäviä tapahtumia ja periaatteellisia linjauksia Itä-Savon kuntayhtymän toiminnassa. Toimintavuotta voi kuvata kaksijakoiseksi. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla päähuomion vei kuntayhtymän johtavan viranhaltijan valinta. Yhteistoimintasihteerin osa-aikainen virka muutettiin seutujohtajan päätoimiseksi viraksi, johon valittiin Seppo Torikka ja hänen kieltäydyttyään varasijalta allekirjoittanut, joka aloitti 1.9.2002. Valintaprosessin venyminen sekoitti kuntayhtymän toimintaa alkuvuoden aikana. Päätoimisen viranhaltijan valitseminen oli kuitenkin periaatteellinen linjaus, joka antoi entistä paremmat mahdollisuudet lähteä kehittämään Itä-Savon kuntayhtymää perussopimuksessa määritettyjen tehtävien todelliseksi toteuttajaksi. Loppuvuotta 2002 voi kuvata toiminnan organisoinnin ajaksi. Merkittävin linjaus tehtiin kun Itä-Savon kuntayhtymän ja Savonlinnan kaupungin hallitukset hyväksyivät periaatteelliset linjaukset, joilla määritettiin kaupungin ja kuntayhtymän roolit hanketoiminnassa. Kuntayhtymän vastuulle määritettiin selkeästi seudullisen hanketoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Kuntayhtymälle asetettiin näin vetovastuu seudullisesta kehittämistyöstä. Työn tuloksia päästään arvioimaan lähivuosina. Toiminnan organisointi jatkuu osittain vuonna 2003, kun laaditaan seudullinen elinkeinopoliittinen strategia. Strategiassa linjataan paitsi painopisteitä tulevaan kehittämiseen myös sitä kuinka toimintaa organisoidaan, jotta Savonlinnan seudulla olisi tulevaisuudessa entistäkin paremmat edellytykset menestyä. Itä-Savon kuntayhtymän yksittäisistä toiminnan osa-alueista selkeästi merkittävin on aluekeskusohjelma, joka luonteensa mukaisesti on tuottanut erilaisia selvityksiä ja käynnistänyt erilaisia kehittämispolkuja. Näiden selvitysten ja aloitettujen toimenpiteiden hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti on haaste paitsi kuntayhtymälle myös muille seudun toimijoille. Aluekeskusohjelmassa ja muussa toiminnassa Itä-Savon kuntayhtymä pyrkii toimimaan monessa suhteessa seudullisena kokoavana voimana, joka yhdistää voimavaroja seudun menestyksekkään tulevaisuuden varmistamiseksi. Hannu Kurki seutujohtaja

4 1 ITÄ-SAVON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA VUONNA 2002 Vuodelle 2002 laaditussa talousarviossa määriteltiin Itä-Savon kuntayhtymän toiminnan painopistealueet, joiden toteutumista arvioidaan seuraavassa: Yleinen hyvinvointi, elinkeinorakenteen vahvistaminen, työllisyyden lisääminen ja palvelutason turvaaminen seudun kunnissa. Elinkeinorakenteen vahvistamistoimenpiteitä on toteutettu kehittämisklustereissa. Klusterityöskentelyssä oli vuoden 2002 aikana ongelmia erityisesti sen vuoksi, että klusterivastaavia ei ollut koko aikaa kaikissa klustereissa ja joissakin klustereissa klusterivastaavilla ei ollut tehokkaan työskentelyn edellyttämiä resursseja käytettävissään. Näiden johdosta työn tehokkuuteen kiinnitettiin loppuvuodesta erityistä huomiota ja päätettiin resursoida eri toimialojen kehittämisklustereiden toimintaa entistä selkeämmin siten, että jokaiselle klusterille palkataan jatkossa oma projektipäällikkö. Osaamiseen ja kilpailukyvyn nostamiseen suunnattuja toimenpiteitä toteutettiin erityisesti tuotannollisten toimintojen sekä tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen tuottamisen alueella. Kuntien palvelutason turvaamisessa toimenpiteitä tehtiin erityisesti aluekeskusohjelman puitteissa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin terveydenhuollon kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Itä-Savon kuntayhtymän toimintaedellytykset Tavoitteeksi asetettua kuntayhtymän vahvistamista seudullisten kehittämistoimenpiteiden kokoajana ja kehittämisedellytysten luojana toteutettiin vuoden 2002 aikana siten, että kuntayhtymälle palkattiin ensimmäinen kokopäiväinen johtaja. Savonlinnan kaupunki ja Itä-Savon kuntayhtymä sopivat työnjaosta hanketoiminnassa loppuvuodesta. Tämä selkeyttää molempien toimijoiden roolia jatkossa ja parantaa olennaisesti kuntayhtymän toimintaedellytyksiä. Seudun verkottuminen ja toimintojen integraatio Seudullisen yhteistyön kehittäminen, toimintojen integraatio sekä kuntien toimintojen verkottuminen olivat teemoja, joita käsiteltiin vuoden aikana useissa yhteyksissä. Konkreettisimmillaan yhteistyötä käsiteltiin terveydenhuollon selvitystyöryhmän työssä sekä hankintarenkaan toimintaa koskevassa loppuvuodesta käynnistyneessä selvitystyössä. Myös asianhallintaohjelmistoyhteistyötä käynnisteltiin. Yhteistyötä tehtiin lisäksi edelleen RaJuPuSu:n kuntien ja Koloveden seudun kuntien kesken. Aluekeskusohjelman kautta tiivistettiin yhteistyötä Lappeenrannan, Mikkelin, Pieksämäen ja Varkauden seutujen kesken.

5 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä pääpaino oli osallistumisessa osaamiskeskusohjelmien valmisteluun. Näiden lisäksi merkittäviä panostuksia tehtiin tekniikan alan koulutuksen saamiseksi seudulle. Yhteistyötä tällä sektorilla tehtiin Lappeenrannan teknisen korkeakoulun, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Teknisen korkeakoulun kanssa mm. professuurien saamiseksi Savonlinnan seudulle ja koulutuksen järjestämiseksi siten, että osa opinnoista suoritetaan Savonlinnassa. Kansainvälistyminen Kansainvälistymisessä käynnistettiin aluekeskusohjelman puitteissa mekaanisen puunjalostuksen kansainvälisen teknisen myynnin valmiuksia kartoittava selvitys. Tämän lisäksi päätettiin osallistua Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian laatimiseen tähtäävään hankkeeseen. Näiden töiden tulokset valmistuvat vuoden 2003 puolella. Kuntien välinen yhteistoiminta Kuntien välisen yhteistyön kehittämisen osalta toiminnan tavoitteiksi vuonna 2002 asetettiin seuraavia asiakokonaisuuksia: Tavoite Toimialakohtainen yhteistyö - yhteistyön jatkaminen ja täsmentäminen erityisesti aluekeskusohjelman toteuttamisen yhteydessä Elinkeinoyhteistyö Markkinointiyhteistyö Hankintarenkaan toiminta Koulutoimen yhteistyö Palotoimen yhteistyö Vesihuoltoyhteistyö Lomitusyhteistyö Aluejätelaitoksen toimintaan liittyvät toimenpiteet Ympäristöhallinnan yhteistyön kehittäminen Toimenpiteet Terveydenhuollon selvitystyö Seudullisten yrityspalveluiden kehittämishankkeen valmistelu Osasto loma-asuntomessuilla Selvitystyö kehittämismahdollisuuksista käynnistyi 2002 Ei merkittäviä panostuksia vuonna 2002 Alueellinen palo- ja pelastustoimen organisointi valmisteltu, kuntayhtymä ei vastuullisena toimijana Selvitystyötä tehty vuonna 2002, kuntayhtymä ei vastuullisena toimijana Ei merkittäviä panostuksia vuonna 2002 Ei merkittäviä panostuksia ISKY:ltä vuonna 2002. Aluejätelaitoksen toiminta käynnistyi vuonna 2002 Ei merkittäviä panostuksia vuonna 2002

6 Muiksi yhteistyökohteiksi määriteltiin: Yhteistyökohde Yhteistyö RaJuPuSu -seutukunnan kanssa Yhteistyö Kolovesiseudun kuntien kanssa Piällysmies ry:n toiminta toimintaryhmähankkeessa Eu - tavoiteohjelmien kehittämishankkeiden toteuttaminen Yhteistyö Lappeenrannan ja Mikkelin seutukuntien kanssa aluekeskusohjelman toteutuksessa Toiminta Seutuportaaliyhteistyö, jatkuva yhteistyö ja kanssakäyminen Yhteydenpito ei kovinkaan tiivistä Suhteellisen tiivistä yhteydenpitoa Kuntayhtymä valmistellut ja toteuttanut monia hankkeita, pääpaino valmistelussa klusterikohtaisessa kehittämisessä. Loppuvuoden aikana hankkeiden toteutuksessa vahvempi rooli. Säännölliset seututapaamiset Mikkelin ja Varkauden sekä Pieksämäen seutujen kanssa Matkailualan yhteistyön käynnistäminen Lappeenrannan seudun kanssa prosessiteollisuuden alan yhteistyö osaamiskeskusohjelman puitteissa Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen kanssa Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian puitteissa yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien kanssa Seudun yleinen kehittäminen Seudun yleiset kehittämistavoitteet on esitetty Savonlinnan seudun aluekeskusohjelmassa ja Itä-Savon tavoite 1 ohjelmassa elinkeinopolitiikan osalta. Seudun kehittämisen konkreettiset painopistetoimialat ja näistä johdetut toimenpiteet rakentuvat yhtäältä Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien (Seudun tavoite 1 ohjelma) ja toisaalta kansallisen aluepolitiikan aluekeskusohjelman pohjalta (Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma). Itä-Savon kuntayhtymä toimii aluekeskusohjelman vastuullisena toteuttajana Itä-Savon alueella.

7 1.1 ALUEKESKUSOHJELMA Tavoitteet: Ohjelman toimenpiteitä toteutettiin valituilla painopistealueilla 1) kansalaisten osallisuuden lisääminen 2) palvelujen rakenteet, 3 ) elinkeinoelämä ja 4) yliopistotoiminnan vahvistaminen. Ohjelmaa toteutettiin eri tahojen yhteistyössä ja yhteistyötä lujittaen toimenpiteinä mm. seutukuntien yhteistyön tiivistämiseen liittyvät asiat, yhteistoimintafoorumin toiminta ja seutuportaalin valmistelu, terveydenhuollon rakenne- ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisäämisen selvitys ja esitykset. Toimintavuoden lopulla pidetyssä AKO toimia ja linjauksia käsittelevässä seminaarissa todettiin, että toimintaa jatketaan samojen päälinjojen puitteissa painottaen enenevästi seudullisia strategisia näkökulmia. Evaluoinnissa erityisesti huomioitavat asiat Toiminnassa korostui yhteistoimintafoorumin käynnistäminen sekä siihen liittyvän, kaikille avoimen sähköisen vuorovaikutuskanavan, Savonlinnan seudun seutuportaalin rakentaminen. Näihin toimiin osoitettiin yksittäisistä toimenpiteistä suurin panostus. Foorumin osalta yleisiä kokouksia pidettiin suunnitellusti 4 kpl, joissa esillä oli useita kansalaisaloitteita. Portaalissa saavutettiin lokakuun aikana tekninen intranetvalmius ja käynnistettiin kuntien, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Joensuun yliopiston Savonlinnan yksikön pääkäyttäjille sisällöntuotanto- ja julkaisuketju- sekä muu käyttökoulutus. Seudun yleisemmän strategisen kehittämisen osalta on vuoden aikana selkeytetty aluekehitystyön suhteen paikallisten merkittävimpien kunnallishallinnon toimijoiden työnjakoa mm. seudun hanketoiminnan kokonaisvaltaisen koordinoinnin ja muiden valtakunnallisten kehittämisohjelmien toiminnan toteuttamisen suhteen. Itä-Savon kuntayhtymä jo aluekeskusohjelmaa hallinnoivana yksikkönä vastaa jatkossa seudun yleisen kehitystyön koordinoinnista. Ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka ovat johtaneet Itä-Savon kuntayhtymän kehittämistyön resurssien huomattavaan kasvuun, on 2002 aikana luotu Itä-Savoon vahva pohja seudun tulevia strategisia linjauksia varten. Organisointi Toiminta organisoitiin siten, että resursointi ja eri toimenpiteiden koordinointi tapahtui Itä-Savon kuntayhtymän toimesta ja toimialakohtaiset toimenpiteet alihankintoina tai ostopalvelusopimuksen kautta Savonlinna kaupungin klusterivastaavien toimesta. Merkittävä osa aluekeskusohjelman tavoitteiden mukaista toimista tapahtuu tavoite 1-ohjelman hankkeina. Huomattakoon, että toimintavuoden 2002 aikana on selkeytynyt ja virallisesti päätettykin, että jatkossa - 2003 alusta lukien - erillisistä ostopalvelusopimuksista pääosin luovutaan.

8 Ohjelmaa toteuttavat selvitykset ja hankkeet 2002 Yhteistoimintafoorumi ja seutuportaali Yhteistoimintafoorumikokouksia oli neljä: 14.3. Linnalan Setlementti ry, 21.5. Mikkelin AMK/Travelia, 25.9. Savonlinnasali/Onnellisten Ateljee ja 2.12. Kerimäen koulukeskus. Kokousten ohjelmarunko vakiintui siten, että kussakin tapahtumassa käsiteltiin ja esiteltiin yleisesti aluekeskusohjelman toiminta, informoitiin seutuportaalin tilanteesta ja käsiteltiin foorumille jätetyt aloitteet sekä otettiin keskusteluun mm. kokouksen aikana tehdyt avaukset (esim. nuorisovaltuusto, mökkiläisasiamies) ja sovittiin tarpeellisista jatkotoimista ja valmisteluista näitä koskien. Vuoden 2002 aikana käsittelyssä olivat seuraavat aloitteet: Visiosta tavoitteeksi /Savonlinnan kesäyliopisto Wanhan ajan Wouhotus/Savonlinnan Nuorkauppakamari ry Asukasosallistuminen ja paikallinen vaikuttaminen/savonlinnan kesäyliopisto Hankintarengas/Jouko Turtiainen Järjestötalohanke/Nuorisotoiminnan Tuki ry Seudullisen varhaisen puuttumisen malli/linnalan Nuoret ry Työllistäminen yhdistelmätuella/savonlinnan Verkkopalloseura ry Lentopalloväen koulutus- ja innostustilaisuudet/savonlinnan East- Volley ry Tulomuuttopalvelu -projekti/pia Kokki "Mökkiläisasiamies"/Tauno ja Tuula Väänänen "Seudullinen nuorisovaltuusto/ -foorumi" Seutuportaalin määrittelyvaihe saatiin valmiiksi alkuvuodesta, joka mahdollisti järjestelmätoimittajien kilpailuttamisen. Hankkeelle palkattiin projektipäällikkö heinäkuussa, jonka jälkeen portaalikonseptia syvennetiin ja tarkennettiin sekä tehtiin osaprojektisuunnitelmat; sisäinen toteutus, julkinen toteutus, markkinointi. Käyttöönoton (julkaisuketjut, vastuut, roolit) ja kouluttamisen mallintamiseksi koottiin "sisäisen toteutuksen projektiryhmä" ja hankittiin lisäresurssia eri tahojen käyttöönotto- ja sisällöntuotantokoulutukseen. Erilaisia Info- ja tietoiskuja pidettiin säännöllisesti kuntien avainhenkilöille ja muille aktiiveille toimijoille. Erillinen rakennekäsikirjoitus, joka sisälsi toiminnallisuuden vaatimusmääritykset toteutui Joensuu yliopiston toimesta. Tuleva seutuportaaliosoite aktivoitiin myös tukemaan yhteistoimintafoorumin tiedotusta. Erillisenä toimena käsitellään lomakepalveluiden toteutusta. Markkinoinnin osalta portaali liitettiin aluekeskusohjelman markkinointi- ja viestintäsuunnitelmaan. Vuoden 2002 lopulla ollaan tilanteessa, jossa intranetjärjestelmän osatoimitus on testattu ja käyttönotettu sekä pääkäyttäjät koulutettu. Ensimmäiset intranetyhteisöt (portaalin sisällöntuottajat) on perustettu ja muut käyttäjäkoulutukset käynnistetty.

9 Mobile Technology Forum Mobile Technology Forum -hanke toteutettiin aluekeskusohjelman toteutussuunnitelman mukaisesti 1.5.-31.9.2002 välisenä aikana. Hankkeen osana kehitettiin Symbian / Java -ohjelmointiosaamista sekä toteutettiin oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyönä ympäristöriippumaton City Guide -palvelinohjelmisto mobiilipäätelaitteille. Hankkeen tulosten jatkokehittäminen toteutetaan jatkossa osana Matkailun osaamiskeskuksen hanketoimintaa. LTKK:n etabloituminen, VoIP teknologia Teknologiahanke-kokonaisuudessa VoIP -teknologiaan (Voice over Internet Protocol) perustuva hajasijoituskonsepti valtion hallinnonpalvelujen hajasijoituskonseptiin on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Lappeenrannan TKK:n elektroniikan tuotantotekniikan professuurin valinta ei onnistunut (ei virkaan soveltuvia hakijoita) ja toimenpide jouduttiin jäädyttämään vuoden 2002 osalta. Seutukuntien yhteistyön tiivistäminen 2002 aikana järjestettiin Etelä-Savossa Mikkelin, Savonlinnan aluekeskusten sekä Pieksämäen SEUTU-hankkeessa mukana olevien kesken yhteensä 4 yhteistyöpalaveria, joissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ohjelmien etenemisen suhteen sekä hahmotettiin yhteistyömuotoja ja työnjakoja mm. osaamiskeskushakuteemoja varten. Tilaisuuksissa olivat läsnä myös Etelä- ja Pohjois Savon maakuntaliittojen edustus sekä Varkauden aluekeskusalueen edustajat. Matkailun ja kulttuurin osalta pitivät Savonlinnan ja Lappeenranta-Imatra seutujen toimija- ja ideoijatahot (MAKUVA -ryhmä, matkailun ja kulttuurin kehittämisen klusterityöryhmä) kaksi asiantuntijatapaamista. Tilaisuuksissa tutustuttiin osapuolten toimintaan ja toimintatapoihin sekä etsittiin kummakin kannalta kiinnostavia yhteishanke-aihiota. Venäjä osaamisen alueella Itä-Savon seutu lähtee osaltaan mukaan Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittisen Venäjä - strategian laatimiseen yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien kanssa. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikössä käynnistyi sisäasianministeriön johtama Hyvän elämän indikaattoreita selvittävä tutkimushanke, jossa pilottialueina ovat mukana myös Pietarsaaren, Lahden ja Koillis-Suomen aluekeskukset. Kesällä 2002 järjestettiin Savonlinnassa AKO -koordinaattoreille ja muille ohjelmatyön käytännön asioissa mukana oleville aluekeskusohjelman kokemuksia, eri teemoja, käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia käsittelevä ohjelmallinen verkostotapaaminen.

10 3E konseptin, koulutuksen, virkistyksen ja vapaa-ajan konseptin tuotteistaminen Toimenpide toteutettiin Savonlinnan matkailupalvelun toimesta ja tuloksena 3E -konseptin tuotteistamishankkeesta on selvitys esityksineen, jonka perusteella näitä eri tuotepaketteja voidaan ryhtyä koemarkkinoimaan. Selvitys käsitti koulutus- sekä oheispalvelutuottajien tarjonnan läpikäynnin yhdistettynä potentiaalisen asiakaskunnan selvittämiseen. Terveydenhuollon rakenteiden selvitys Perustettu asiantuntijatyöryhmä on esittänyt ensisijaisiksi katsotuista ns. korin A-asioista ehdotuksensa eri asianosaistahojen (perusterveydenhuollon kuntayhtymät sekä sairaanhoitopiiri ja sen peruskunnat) käsittelyä varten. Esitykset käsittävät sähköisiä yhteyksiä, yhteistä päivystystoimintaa sekä huoltoa ja substanssitukipalveluja koskevia asioita. Työryhmä jakoi työnsä siten, että jatkossa laaditaan vastaavat esitykset rakenteellisia/hallinnollisia seikkoja, sairaankuljetusta ja ensihoitoa, henkilöstön rekrytointia ja koulutusta sekä ympäristöterveydenhuoltoa koskien. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistäminen Toimenpide toteutettiin selvitysluonteisena. Selvityksen lähtökohtana pidettiin jo olemassa olevien nettikahviloiden, tietotupien, kirjastojen jne. yleisesti yleisön käytössä olevien paikkojen kartoittamista ja myös niiden ylläpitäjien motiiveja. Tuloksena esitetään malli/malleja, joilla näitä pisteitä voidaan edelleen kehittää hyödyntämään avautuvan seutuportaalin tuomia mahdollisuuksia erityisesti maaseutumaisten alueiden ja niiden ihmisten näkökulmasta. Mekaanisen puunjalostuksen viennin edistäminen Kyseisen toimenpiteen käytäntöön paneminen viivästyi henkilörekrytoinnista johtuen. Toimenpide käynnistyi esiselvityksenä lokakuussa ja toteutuu lopullisesti 2003 alussa. Tuloksena kartoitetaan Savonlinnan seutukunnan mekaanisen puunjalostusteollisuuden toimialalta ao. kansainvälistä vientiä harjoittavat ja vientivalmiuksien parantamisesta kiinnostuneet yritykset ja on aikaansaatu niiden sitoutuminen kyseiseen koulutushankkeeseen. Myös tulevan koulutushankkeen rahoituksen selvittäminen/järjestäminen sisältyy esiselvitykseen. Muutokset toimintasuunnitelmassa oletettuun Muutoksia suunnitelmiin oli tarpeen tehdä, mutta ne pystytään toteuttamaan talousarvion kokonaisraamin puitteissa rahoitusosuuksia muuttumatta.

11 Seudullisen koordinaation kannalta tarpeellisena toimenpiteenä toteutettiin seudulla vireillä olevien hankkeiden (=käynnissä olevat, käsittelyssä olevat ja mahdolliset suunnittelussa olevat) päivitystyö, joka auttaa kokonaistilanteen hahmottamisessa ja suunnittelussa. Toimenpiteen toteutti Joensuun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus. Seutuportaalin tekninen toteutus ja portaalin ylläpito kilpailutettiin. Kun selvisi markkinahinta jota aiemmin budjetoidut varat eivät riittäneet kattamaan, pyrittiin puuttuva osuus rahoittamaan tavoite 1-ohjelman hankkeena, josta hankeesitys jätettiin käsiteltäväksi maaliskuussa 2002. Hanke-esitys oli myönteisellä rahoituspäätösesityksellä Etelä-Savon maakuntahallituksen käsittelyssä, mutta asia jäi pöydälle toteamuksella, että se käsitellään toukokuussa 2002. Portaalin merkittävyyden kannalta Savonlinnan seudulla todettiin, ettei prosessia keskeytetä, vaan asianmukaiset sopimukset taloudellisine velvoitteineen solmittiin ja myös asiaa hoitava projektipäällikkö palkattiin. Toisaalta ilmeni vaikeuksia täyttää elektroniikan professuuria ja kun mekaanisen puunjalostuksen kansainvälisen myynnin toimenpiteen toteutus viivästyi, päätettiin tehdä vastaava talousarvion käyttösuunnitelman muutoshakemus Maakuntaliitolle. Seutuportaali -hankkeen rahoitus EU -hankkeena jäi toimintavuoden osalta ratkaisematta. Toimintamallien toteuttaminen Ohjelmatyön alkuvaiheessa panostettiin eri tahojen sitoutumisen ylläpitämiseen ja uusien kumppaneiden hakemiseen. Tässä on käytännössä tapahtunut edistymistä ja yhteistoiminnan tiivistymistä, joka on huomattavavissa mm. eri laaja-alaisten työryhmien toiminnassa ts. siinä, että eri tahojen edustajat näkevät hyödylliseksi ja siten myös itselleen edulliseksi olla mukana prosessissa. Esimerkkeinä portaalityöryhmä, yhteistoimintafoorumin puheenjohtajisto, osallisuustyöryhmä, terveydenhuollon selvitystyöryhmä. Tavallaan yhteistyön tiivistymisenä voidaan nähdä aluekeskusohjelman puitteissa syntynyt säännöllinen yhteydenpito maakuntaliiton ja eri aluekeskusohjelma-alueiden kesken yleisesti ja myös hankekohtaisesti (esim. maakuntaportaali). Seutujen keskeistä verkostoitumista toteutettiin kohtuullisella menestyksellä, Etelä-Savon maakunnan sisällä alueiden yhteistyönä syntynyt yhteinen osaamiskeskusohjelmahakemus on osoitus eri seutujen tiivistyneestä yhteistyöstä. Alukeskusohjelmaan liittyen seutujohtaja ja ohjelmakoordinaattori kävivät vuoden aikana ns. kuntakierroksia jäsenkunnissa (kunnanhallitusten tai - valtuustojen), jolloin käytiin läpi ohjelman tavoitteita valtakunnallisesti sekä oman ohjelman kuluvan vuoden toimia ja jatkosuunnitelmia sekä keskusteltiin laajasti eri näkemyksistä mm. Itä-Savon kuntayhteistyöstä yleisemminkin. Edelleen mm. portaalin käyttöönottoon liittyen on jäsenkunnissa pidetty useita esittely/suunnittelupalavereita. Erikseen järjestettiin 15.4.2002 Visiosta Tavoitteeksi yhteistyöseminaari. Seminaarissa käsiteltiin kuntayhtymän ja kunnanvaltuustojen tavoitteita, niiden asettamista ja yhteensopivuutta, asia toteutui yhteistoimintafoorumin kautta.

12 Yksittäisten kansalaisten ja muiden eri toimijoiden vuorovaikutuksen lisäämisessä ja osallistumismahdollisuuksien parantamisessa saavutettiin ohjelmatyön näkökulmasta merkittävimpänä askeleena yhteistoimintafoorumin toiminnan käynnistymisen ja toimintamuotojen "vakiintumisen" myötä tilanne, jossa kaikille on avoinna mahdollisuus tuoda asiansa esiin tätä kautta ja osallistua eri asioista käytävään keskusteluun. Toimintamuoto on kuitenkin uusi, joka aiheuttaa viivettä sen tehokkaassa hyödyntämisessä. Kaikkiaan yhteistoimintafoorumin kautta edenneet aloitteet ovat kuitenkin käytännön esimerkkejä mallin toimivuudesta. Ohjelman toteuttamisen näkökulmasta parantamisen varaa jäi piirihallintoviranomaisten kanssa käytävien (hanke)neuvottelujen järjestämisessä. Varsinaisissa toimenpiteissä hankaluutta aiheutui teknologiahankkeiden läpiviennissä johtuen henkilörekrytoinnista. 1.2 ITÄ-SAVON TAVOITE -1 OHJELMA Tavoite 1 ohjelman toteuttaminen tapahtuu Euroopan unionin rakennerahastojen kautta. Kuntayhtymän aluetta koskeva seudullinen tavoite 1 ohjelma hyväksyttiin 26.4.2000. Tavoitteena on, että ohjelmalla luodaan valmiudet ja pohja vuosina 2000-2006 suoritettavalle kehittämistoiminnalle. Kuntayhtymä ja sen kunnat ovat varautuneet kehittämistoimenpiteisiin ohjelman toteuttamiseksi osaltaan. Konkreettiset toimialakohtaiset tavoitteet on esitetty kuntayhtymän Agenda 2000 -tavoiteohjelmassa. Kuntayhtymällä on agendakaudella keskeinen rooli toimintojen koordinoinnissa ja kehittämisessä. Kuntayhtymän keskeinen asema vahvistettiin loppuvuodesta kuntayhtymän ja Savonlinnan kaupungin välillä tehdyllä työnjaolla, jossa kuntayhtymän vastuulle määritettiin selkeästi hanketoiminnan koordinointi ja kehittämistyön koordinointi laajemminkin. Itä-Savon tavoite -1 ohjelman taustalla on laaja seudullinen näkemys seudun kehittämisen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä mahdollisuuksista. Avoimesta laatimisprosessista johtuen ohjelman painopistetoimialat ja kehittämistavoitteet heijastavat Itä-Savon alueen toimijoiden identiteettiä ja yhteistyön nykytilaa ja kehittämistarvetta. Tämän pohjalta on määritelty seudun painopistetoimialat ja yleiset kehittämishankkeet. Samasta lähtökohdasta on asetettu nk. klusterityöryhmät, jotka ohjaavat toimialakohtaista kehittämistyötä. Itä-Savon tavoite 1 ohjelman strategiset toimintalinjat Itä-Savon tavoite -1 ohjelman strategiset toimintalinjat ohjelmakaudella 2000-2006 ovat seuraavat: Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Matkailun ja kulttuurimatkailun kehittäminen

13 Teknologian kehittäminen - Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen - Metalliteollisuuden kehittäminen - Tietoyhteiskunnan ja telekommunikaatioalan sovellukset ja palvelut - Sähkö- ja elektroniikkateollisuus PK- yritystoiminnan edistäminen Työllisyyden edistäminen Näille kullekin sekä erikseen mekaanisen puunjalostuksen kehittämiseen on nimetty klusterityöryhmät, jotka toimivat vuoden 2002 aikana. Toiminnan aktiivisuus on vaihdellut klustereiden välillä huomattavasti ja tämän vuoksi tilannetta arvioitiin loppuvuodesta. Klustereiden toimintaa päätettiin kehittää siten, että ostopalvelusopimuksista pääsääntöisesti luovutaan ja maaseutuelinkeinojen, teknologian, mekaanisen puunjalostuksen sekä matkailun ja kulttuurimatkailun kehittämiseen palkattiin/palkataan Itä-Savon kuntayhtymään projektipäälliköt. Tällä toimenpiteellä pyrittiin tehostamaan klustereiden toimintaa ja kehittämistyötä. Toimenpiteen tuloksia voidaan arvioida vuoden 2003 jälkeen. 1.2.1 Kehittämishankkeet Kuntayhtymällä on ollut vuonna 2002 taloushallinnoituja hankkeita, joita on toteutettu ostopalveluna mm. Savonlinnan kaupungilta ja Itä-Suomen matkailun kehitys Oy:ltä. Ostopalveluista on tehty hankekohtaisesti sopimukset alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 2002 toteutetut hankkeet: Reimari 1.9.2000-31.12.2006 ESR; projektin toteuttamisesta puitesopimus Savonlinnan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Seutukunnan ohjelmatyön toteuttaminen I vaihe 1.1.2001-28.2.2003 EAKR, MaKr; projektin toteuttamisesta yhteistyösopimus Savonlinnan kaupungin kanssa 31.12.2002 saakka. Kulttuurialan yrityshautomon liiketoimintasuunnitelma 1.10.2001-31.5.2002 Toimintaympäristötuki, yhteistyösopimus Itä-Suomen Matkailun kehitys Oy:n kanssa Kalamarkkinat 10.3.2000-31.3.2002 KOR; projekti toteutettiin kaikkine toimenpiteineen Savonlinnan seudun yrityspalvelukeskuksessa

14 Kusti 1.1.2002-31.12.2003 EMOTR; projektin toteuttamisesta yhteistyösopimus Savonlinnan kaupungin kanssa 31.12.2002 saakka. Maahanmuuttajatutor 1.11.2002-31.12.2005 Työllisyyspoliittinen projektituki; Itä-Savon kuntayhtymä toteuttaa itse Seuraavat kuntayhtymän hakemat hankkeet eivät saaneet myönteistä rahoituspäätöstä vuoden 2002 aikana: Itä-Savon moottorikelkkareitistön suunnittelu Itä-Savon hiihto- ja patikointireitistöt Seutuportaali 1.3 EDUNVALVONTA Kuntayhtymän ja alueen kannalta on tärkeää, että seudulla harjoitetaan aktiivista, laaja-alaista ja vaikuttavaa edunvalvontaa. Edunvalvonta on sekä kuntakohtaista, että koko kuntayhtymää koskevaa toimintaa. Itä-Savon kuntayhtymän yleisiä edunvalvontahankkeita ovat olleet: Kokonaisrahoituksen ja seudullisen omarahoitusosuuden varmistaminen alueen kehittämishankkeisiin. Ammattikorkeakoulutoiminnan ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Itä-Savossa. Opettajankoulutuksen kehittäminen Savonlinnassa, Yliopistotasoisen koulutuksen kehittäminen ja laajentaminen ja kytkeminen lähemmin elinkeinoelämän tarpeisiin. Lentoliikenteen edellytysten turvaaminen ja palvelutason säilyttäminen vähintään nykytasolla Parikkalan rajanylityspaikan aikaansaaminen ja Järvi-Suomen ratahanke Edunvalvonnassa asetettiin toiminnan painopisteiksi vuoden 2002 toimintasuunnitelmassa seuraavat aihekokonaisuudet: Aihe Lentoliikenteen edellytysten turvaaminen Toteuma Savonlinnan kaupunki toimi aktiivisesti tukiohjelman aikaansaamiseksi. Kuntayhtymä esitti muille kunnille lentoliikenteen tukemista. Muut kunnat ilmaisivat tukensa asialle hieman erisisältöisin päätöksin.

15 Aihe Valtatie 14:sta liittyvien järjestelyjen toteuttaminen Osallistuminen ulkopuolisten toteuttamien hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn yhteistyöryhmätyös- Osallistuminen kentelyyn Neuvottelut eri osapuolten kanssa hankkeiden toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä Aktiivinen osallistuminen aluekeskusohjelmatyöhön Parikkalan Huutokosken radan perusparantaminen Alemman asteen tieverkon ylläpitäminen ja perusparantaminen Toteuma Ei toimintaa vuonna 2002. Savonlinnan kaupunki toimi useissa eri työryhmissä. Piällysmies ry:n hallituksen varajäsen (Jari Ikonen) Hallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtajatyöryhmän puheenjohtaja ovat maakunnan yhteistyöryhmän jäseniä Laajoja neuvotteluita, erityisesti rahoittajien kansa aktiivinen keskusteluyhteys, aluekeskusohjelman edellyttämät neuvottelut eivät toteutuneet Seutukunnan toimijoita on pyritty aktivoimaan toimintaan mm. kuntakierroksilla, yhteistoimintafoorumin toiminta, valtakunnallinen AKO - tapaaminen kesäkuussa Ei toimintaa vuonna 2002. Savonlinnan kaupunki toiminut vähäliikenteisten ratojen edunvalvontayhteistyöryhmässä. Ei toimintaa vuonna 2002 2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Itä-Savon kuntayhtymä on Itä-Savon alueen kuntien ylläpitämä kuntalain mukainen kuntayhtymä. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu seuraavasti: Yhtymäkokous 14 jäsentä Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kustakin peruskunnasta kaksi edustajaa. Peruskuntien äänimäärä määräytyy kutakin alkavaa 3000 asukasta kohden. Kunnanjohtajatyöryhmä Yhtymähallitus 10 jäsentä Savonlinnan kaupunki valitsee neljä jäsentä, ja muut kunnat kukin yhden jäsenen Seutujohtaja Kunnanjohtajatyöryhmän jäseninä toimivat peruskuntien kunnanjohtajat Yhtymävirasto Seutujohtaja toimii kuntayhtymän johtavassa virassa.

16 2.1 YHTYMÄKOKOUS Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokousedustajat on peruskunnissa valittu valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymäkokouksessa on perussopimuksen mukaisesti kustakin peruskunnasta kaksi edustajaa, joiden äänimäärä määräytyy kutakin alkavaa 3000 asukasta kohden. Yhtymäkokouksen puheenjohtajisto on valittiin yhtymäkokouksessa 1.6.2001 toimikaudeksi 2001-2004. Yhtymäkokouksen jäsenet ja varajäsenet ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Pekka Palm, pj, Ari Silvennoinen Kerimäki Ulla Pukero, vpj. Esa Lappalainen Rantasalmi Helvi Klemettinen Seppo Männynsalo Enonkoski Tauno Kautonen Kirsi Tienhaara Enonkoski Eira Natunen Maire Hämäläinen Kerimäki Jaakko Kupiainen Juhani Häggman Punkaharju Esa Paajanen Kaija Karjalainen Punkaharju Mauno Issakainen Elina Pitkänen Rantasalmi Reino Juvonen Anja Backman Savonlinna Aulikki Muikku Esko Mielikäinen Savonlinna Jari Käyhkö Arvo Pyykönen Savonranta Heli Roivio Teija Merilehti Savonranta Esa Repo Hannu Auvinen Sulkava Hilkka Virtanen Raimo Mustonen Sulkava Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii talous- ja hallintovastaava Sanna Huttunen. Yhtymäkokous on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa, 27.3., 4.6. ja 24.10.2002. 2.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta valittiin 1.6.2001 toimikaudeksi 2001-2004. Tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Hilkka Virtanen, pj, Sulkava Jaakko Kupiainen Punkaharju Esa Paajanen, vpj, Punkaharju Juha Voutilainen Savonranta Aulikki Muikku Savonlinna Ritva Kallio Sulkava Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2002 aikana kaksi kertaa, 7.3. ja 5.11.2002.

17 2.3 TILINTARKASTAJA Tilintarkastuspalvelut on ostettu Audiator Oy:stä, jossa vastuullisena tilintarkastajana on toiminut Raimo Vallenius (HTM, JHTT) 31.7.2002 saakka. Valleniuksen siirryttyä Audiator Yhtiötarkastus Oy:n toimitusjohtajaksi, on 1.8.2002 alkaen kuntayhtymän vastuullisena tilintarkastajana toiminut JHTT Matti Jalkanen. Audiator Oy:n kautta tarkastetaan Itä-Savon kuntayhtymän hallinnoimat kehittämis-hankkeet. Vuonna 2002 tarkastettiin Kalamarkkinat hanke. Kulttuurialan yrityshautomon liiketoimintasuunnitelma tarkastettiin Itä-Suomen Matkailun kehitys Oy:n vastuullisen tilintarkastajan toimesta. 2.4 YHTYMÄHALLITUS Itä-Savon kuntayhtymän yhtymähallitus on yhtymän keskeinen toimija. Kuntayhtymän hallitus on kokoontunut pääsääntäisesti kerran kuukaudessa lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin kokousta ei pidetty. Yhtymähallitus on valittu 1.6.2001 toimikaudeksi 2001-2004. yhtymähallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Kesk. 5, SDP 4 ja KOK 1. Hallituksen kokoonpanossa on edustaja kustakin kuntayhtymän peruskunnasta. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Wuorinen Jarkko, pj Savonlinna Lappalainen Esa Rantasalmi Lyytikäinen Viljo, vpj Rantasalmi Partanen Ari Sulkava Auvinen Matti Savonlinna Tapanainen Pekka Savonlinna Haverinen Helena Enonkoski Kupiainen Aune Punkaharju Kaksonen Virpi Punkaharju Roivio Heli Savonranta Nestén Marianne Savonranta Hämäläinen Maire Kerimäki Partanen Lasse Sulkava Käyhkö Jari Savonranta Pasanen Virve Savonlinna Karvinen Kaija Savonlinna Rauhansalo Kauko Kerimäki Tynkkynen Jouko Punkaharju Söderholm Jan Savonlinna Halko Harri Savonlinna Asioiden esittelijänä yhtymähallituksen kokouksissa on toiminut yhteistoimintasihteeri Risto Pakarinen 27.3.2002 saakka, seutujohtaja Risto Pakarinen ajalla 28.3.2002-30.6.2002, vs. seutujohtaja Jari Ikonen ajalla 1.7.2002-31.8.2002 sekä seutujohtaja Hannu Kurki alkaen 1.9.2002. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talous- ja hallintovastaava Sanna Huttunen.

18 2.5 KUNNANJOHTAJATYÖRYHMÄ Kuntayhtymän organisaatio kytkeytyy peruskuntien hallinto-organisaatioihin yhtymän hallituksen ja sen asettaman kunnanjohtajatyöryhmän kautta. Kunnanjohtajatyöryhmän muodostavat peruskuntien kunnanjohtajat. Kunnanjohtajatyöryhmän tavoitteena on osaltaan edesauttaa ja tiivistää kuntayhtymän alueen kuntien yhteistoimintaa kaikilla kuntien toiminnan ja perussopimuksessa määriteltyjen tehtävien alueilla. Kunnanjohtajatyöryhmän roolista yhtymärakenteessa käytiin keskustelua kunnanjohtajatyöryhmässä 7.3.2002, tuolloin asia jätettiin pöydälle. Edelleen kunnanjohtajatyöryhmässä 3.4.2002 päätettiin, että toimintalinjauksia oli syytä tarkistaa uuden seutujohtajan astuessa virkaan. Yhtymähallitus hyväksyi 28.11.2002 seutujohtajan esityksestä kunnanjohtajatyöryhmän tehtäviksi: Käsitellä valmistelevasti yhtymähallitukseen esiteltävät asiat Toimia kanavana, jonka kautta kunnissa esiin nousevia kehittämisideoita tuodaan seudulliseen valmisteluun Kehittää ja edistää seudullista ajattelua Toimia tarvittaessa hallituksen tekemien päätösten toimeenpanijana Toimia väylänä tiedottaa kuntayhtymän asioista kuntiin Kunnanjohtajatyöryhmän jäseniä ovat kuntayhtymän kuntien kunnanjohtajat seuraavasti: Varsinainen jäsen Auvinen Jorma pj., Savonlinna Erämaa Antti, Savonranta Grönholm Olavi, Kerimäki Hinkkanen Esko vpj., Rantasalmi Kettunen Esa,. Enonkoski Liukko Ilmo, Sulkava Karttunen Terttu, Punkaharju Varajäsen Jumppanen Leena Piiparinen Jouko Oksanen Matti Hyvärinen Rauno Kivipelto Matti Asioiden valmistelijana ja esittelijänä on toiminut yhteistoimintasihteeri 27.3.2002 saakka, 28.3.2002 alkaen seutujohtaja sihteerinä talous- ja hallintovastaava. Kunnanjohtajatyöryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kerran kuukaudessa yhtymähallituksen kokousta edeltäen käsittelemään valmistelevasti yhtymähallitukselle esiteltävät asiat.

19 2.6 YHTYMÄN VIRASTO Itä-Savon kuntayhtymän virastoa on johtanut yhteistoimintasihteeri, (27.3.2002 alkaen seutujohtaja) Risto Pakarinen sivuvirassa 30.6.2002 saakka. Yhteistoimintasihteerin virka julistettiin haettavaksi vuoden 2001 loppupuolella. Yhtymäkokous päätti 27.3.2002 kokouksessaan muuttaa yhteistoimintasihteerin viran seutujohtajan viraksi. Yhtymäkokous valitsi 4.6.2002 seutujohtajaksi Seppo Torikan sekä varalle KTT Hannu Kurjen. Seppo Torikan kieltäydyttyä vastaanottamasta virkaa seutujohtajaksi valittiin Hannu Kurki, joka on johtanut kokoaikaisena virastoa 1.9.2002 alkaen. Kuntayhtymän hallinto- ja talousasioista on vastannut Sanna Huttunen. Aluekeskusohjelman toteuttamisen koordinoinnista on vastannut kuntayhtymän aluekeskusohjelman ohjelmakoordinaattori Jari Ikonen apunaan ohjelmasihteeri Aila Kapanen. Aluekeskusohjelmaan kuuluvasta seutuportaalista on vastannut 1.7.2002 alkaen projektipäällikkö Jukka Hämäläinen. Seutuportaalissa on lisäksi toiminut projektiavustajana Päivi Anttonen 14.10.2002 alkaen. Mekaanisesta puunjalostusklusterista alkaen 18.10.2002 on vastannut Pertti Lassi. Itä-Savon kuntayhtymän palveluksessa on lisäksi toiminut maahanmuuttajatutorina Lili Muukkonen. 3 TILIVELVOLLISET Itä-Savon kuntayhtymän tilivelvollisia ovat kuntayhtymän yhtymähallitus ja seutujohtaja. 4 TALOUS VUONNA 2002 Kuntayhtymän toimintakulut 1 016 298,35 euroa ovat aiheutuneet vuoden 2002 aikana kuntayhtymän toiminnan aiheuttamista toimintakuluista ja projektitoiminnan kuluista. Projekteja on toteutettu sekä kuntayhtymässä itse että ostopalveluna Savonlinnan kaupungin toteuttamana. Vuosikate osoittaa 17 283,98 euron alijäämää. Tämä alijäämä johtuu Reimari-hankkeen kuntaosuuksien laskutusten jaksotuksesta. Vuonna 2001 Reimari-hankkeen kuntaosuuksia laskutettiin ennakkoon enemmän kuin tarvetta lopullisten toteutuneiden kulujen perusteella syntyi. Kuntaosuuksia ei tilitetty takaisin kunnille, vaan päätettiin tasata kuntaosuudet vuoden 2002 lopussa. Vuoden 2002 aikana kuluja on ennakoidusti syntynyt enemmän kuin alkuperäisissä suunnitelmissa on arvioitu. Koska kuntaosuudet on jälleen laskutettu ennakkoon suunnitelmien mukaisena, aiheuttaa tämä vuoden 2002 osalta alijäämää. Koska Reimari-

20 hanke jatkuu edelleen ei ole tarkoituksenmukaista tasata kuntaosuuksia vuoden 2002 lopussa, vaan vasta hankkeen päättyessä. Yleiset hallintomenot ja menot, jotka ovat kohdistuneet koko kuntayhtymän toimintaan on jaettu perussopimuksen mukaisesti peruskunnille kuntayhtymän kuntien asukasluvun suhteessa. Projektitoiminnan kulut ovat jakautuneet niiden kuntien kesken, jotka ovat mukana hankkeiden toteutuksessa erikseen vahvistettujen laskentaperusteiden mukaisesti. Kuntayhtymä on kerännyt toimintamenojen katteeksi kunnittaiset osuudet tämän mukaisesti. Kuntayhtymän peruspääomaa ei ole käytetty toiminnan rahoittamiseksi. Tilinpäätökseen sisältyvät kokonaistulot ja menot Itä-Savon kuntayhtymä varautui yhtymäkokouksen 26.10.2001 hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2002 laajasti hankesateenvarjon alla käsiteltyihin hankkeisiin. Hankkeista suurin osa oli kuitenkin sellaisia, joissa kuntayhtymä ei ollut varsinainen toimija, joten hankkeista ei olisi syntynyt kuntayhtymälle tuloja tai menoja. Tästä johtuen yhtymäkokous päätti 24.10.2002 kokouksessaan tehdä kehittämishankkeiden osalta talousarviomuutoksen. Tilinpäätös 2001 Talousarvio 2002 Ta+Ta2002 muutos Toteuma 2002 Toimintatuotot Myyntituotot 304 028,99 1 181 125,05 553 823,00 459 729,25 Tuet ja avustukset 313 335,38 3 359 208,19 550 000,00 538 927,13 Muut tuotot 1 103,16 0,00 308,34 Toimintatuotot yhteensä 618 467,53 4 540 333,24 1 103 823,00 998 964,72 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -98 061,41-113 614,98-113 614,98-194 577,81 Henkilösivukulut -15 898,36-30 708,93-30 708,93-40 504,39 Henkilöstökorvaukset. 826,01 Palvelujen osto -436 778,35-4 373,00-936 639,57-751 975,14 149,81 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 609,12-9 900,89-9 900,89-12 599,48 Vuokrat -10 278,51 Muut kulut -11 374,57-12 957,70-12 957,70-6 363,02 Toimintakulut yhteensä -572 722,65-4 540 33,24-1 103 822,07-1 016 298,35 Toimintakate 45 744,87 0,00 0,00-17 333,63 Korkotuotot 56,63 Korkokulut -6,98 Vuosikate 45 744,87 0,00 0,00-17 283,98 Tilikauden tulos 45 744,87 0,00 0,00-17 283,98 Tilikauden yli-/alijäämä 23 146,70 0,00 0,00-17 283,98 Kuntayhtymän talousarvioon on sisältynyt nk. puskurivaraus, josta yhtymähallitus 28.11.2002 138:ssä päätti, että tili käytetään loppuun, eikä kuntien va

21 rauksia enää kerätä kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on laskuttanut kuntia toimintamenoista etupainotteisesti neljä kertaa vuodessa ja hankkeista toteutuman mukaan. Kuntayhtymän tili muutettiin luotolliseksi 85 000 saakka yhtymähallituksen tekemän päätöksen 6.2.2002 15:n mukaan. Kustannuspaikoittain kulut jakaantuivat seuraavasti: 1000 Luottamushenkilöhallinto 104 874,58 1001 Yhtymävirasto 79 819,18 2000/2100 Projektit 540 255,22 2200 Aluekeskusohjelma 261 018,86 3000 Muu kehittämistoiminta 30 330,51

22 5 YHTYMÄHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden alijäämä 17 283,98 euroa kirjataan yli/alijäämätilille oman pääoman vähennykseksi tasoittamaan edellisten vuosien ylijäämätiliä. Allekirjoitukset: JARKKO WUORINEN Jarkko Wuorinen MATTI AUVINEN Matti Auvinen VILJO LYYTIKÄINEN Viljo Lyytikäinen HELENA HAVERINEN Helena Haverinen VIRPI KAKSONEN Virpi Kaksonen KAUKO RAUHANSALO Kauko Rauhansalo MARIANNE NESTÉN Marianne Nestén VIRVE PASANEN Virve Pasanen LASSE PARTANEN Lasse Partanen Jan Söderholm HANNU KURKI Hannu Kurki Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Savonlinnassa _31 / 3 2003 MATTI JALKANEN Oy Audiator Ab, JHTT-yhteisö Matti Jalkanen, JHTT vastuunalainen tilintarkastaja