Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014

1 Hyväksytty Valtuusto 30.11.2013 Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014

2 Sisällysluettelo I Yleistä, Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta, juhlavuosi 2014 3 Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä-yhteistyössä 3 Juhlavuosi 2014 4 II Viestinnästä voimaa juhlavuoteen 6 III Kansalaistoiminta 7 3.1. Kulttuuripalvelut 7 Kulttuuriareena 7 Juhlavuoden kiertue ja muuta kulttuuritoimintaa 7 XV Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 29.9. 2.10.2014 Oulu 7 3.2. Järjestötoiminta 8 Järjestötoiminnan kehittäminen juhlavuonna 2014 8 Jäsenhankintakampanja 2014 9 Osaamisen kehittäminen vuonna 2014 10 Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi 10 Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut 10 Seuran IT-tekniikan kehittäminen 11 IV Palvelut 12 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta 12 Venäjän kielen kurssitoiminta 12 Venäjän kielen ja kulttuurin viikko 12 Venäjän kielen työryhmä 12 4.2. Suomalais-ugrilainen yhteistyö 13 4.3. VenäjänMatkat 14 4.4. Ruotsinkielinen toiminta 15 V Juhlavuoden suuret tapahtumat ja projektitoiminta 16 Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta -juhlavuoden pääjuhla ja alueelliset juhlat 16 Suomi-Venäjä-Seura MTV3:n SuomiAreenassa 17.-20.7. Porissa 16 Suomi-Venäjä-Seuran ja ystävien juhlamatka 17.-20.5.2014 Pietariin 16 Suomi-Venäjä-Seuran juhlavuoden 2014 arpajaiset 16 Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö 16 Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä 2013-2016 17 Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa-hanke 2013-2015 19 Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijöiden suomalais-venäläinen yhteistyö ja kieliharjoittelu 19 Turku-Komi yhteistyö 20 Suomi-Venäjä-Seura ja ENI ohjelmat 21 Yhteistyö Eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän kanssa 21 VI Talous ja hallinto 21 6.1. Talous- ja henkilöstöhallinto 21 6.2. Hallintopalvelut 22

Proje ktit Kansalaistoi minta Viestint ä Palvelu t 3 I Yleistä, Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta, juhlavuosi 2014 Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä -yhteistyössä Suomi-Venäjä-Seura tarjoaa nykyaikaisena kansalaisjärjestönä monipuolisen toimintakanavan Venäjästä kiinnostuneille kansalaisille ja yhteisöille sekä toimii hyvänä yhteistyökumppanina Venäjän ja Suomen kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Seura toimii moniarvoisena Venäjä - yhteistyön keskustelufoorumina, aloitteentekijänä ja toimintojen käynnistäjänä. Nuorille ja nuorille aikuisille se tarjoaa toimintakanavan kansainvälisyyteen ja maailmankuvan avartamiseen sekä kannustaa heitä mukaan suomalais-venäläisiin kulttuurihankkeisiin. Seura tuo toiminnallaan merkittävää lisäarvoa suomalais-venäläisiin suhteisiin panostamalla pehmeisiin arvoihin. Suomi-Venäjä-Seura on Venäjän hyvin tunteva, yhteistyön kahdenvälisesti ja kansainvälisesti hallitseva kansalaisjärjestö, jonka toimintakenttään kuuluvat: kansalaisten Venäjä-tuntemuksen ja venäjän kielen opiskelun edistäminen kulttuuriyhteistyö ja erikoismatkailu kansalaisyhteydet Venäjälle, erityisesti lähialueille ja suomalais-ugrilaisille alueille Venäjä-yhteistyön tieto- ja asiantuntijapalvelut Suomi-Venäjä-Seuralla on voimassa valtuuston hyväksymä toimintastrategia vuosiksi 2012-2015 ja seura on määritellyt arvoikseen: Avoimuus ja sitoutumattomuus Luotettavuus Suvaitsevaisuus ja elämyksellisyys Seuran toimintatapa on: Kansalaistoiminta Projektit it Palvelut Viestintä Viestint ä

4 Seuran tavoitteena on tuottaa mielekästä, ihmisiä yhdistävää ja sisällökästä, yhdessä suunniteltavaa ja toteutettavaa toimintaa, johon jäsenillä ja yhteistyötahoilla on mahdollisuus osallistua sekä kehittää sitä omalla panoksellaan. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa ja uusia kokemuksia antavaa. Seuran osastot ja toiminta kattavat koko maan. Tavoitteena on organisaation tiivistäminen ja pyrkimys jäsenmäärän kasvuun. Seura haluaa vahvistaa koko järjestön sisäistä yhteisöllisyyttä. Osastojen välisessä yhteistyössä suuntaudutaan aiempaa vahvemmin seutukuntapohjalta tuotettavaan toimintaan. Kullakin piirijärjestöllä on palkatun henkilökunnan ylläpitämä palvelutoimisto. Seuran keskustoimisto tuottaa Venäjä-toimijoille ja omalle organisaatiolle suunnatut palvelut osin yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa. Juhlavuosi 2014 Suomi-Venäjä-Seura täyttää toimintavuonna 70-vuotta. Seura suuntaa juhlavuoteensa suomalaisvenäläistä yhteistyötä avoimesti lähestyvänä kansalaisjärjestönä. Menneinä vuosikymmeninä seura on kokenut hyvinkin erilaisia aikoja sodanjälkeisestä tilasta tämän päivän dynaamisen yhteistyön vaiheeseen. Seura haluaa antaa panoksensa suomalaisen yhteiskunnan Venäjä-yhteistyölle, olla kansalaistasolla hyvä kumppani ja toimija. Kansalaisjärjestönä tapamme tehdä Venäjä yhteistyötä on pitkäjänteinen ja rakentava toiminta, jonka kautta lähestymme venäläistä kansalaisyhteiskuntaa ja vuoropuhelua niin kansalaistoimijoiden kuin viranomaisten ja politiikan tason kanssa. Vaikka Suomi-Venäjä-Seura toimii erittäin haasteellisessa toimintaympäristössä vuonna 2014, niin Suomen kuin muuttuvan Venäjänkin osalta, haluamme rakentaa juhlavuoden toiminnalla monipuolisen ja rikkaita elämyksiä jäsenillemme ja yhteistyökumppaneille tuottavan kokemuksen. Seura toteuttaa juhlavuotenaan kolme suurempaa tapahtumaa useiden yhteistyökumppaneiden kanssa: XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi 2.-3.6.2014 Turussa. Kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävänä kevätkaudella 2014 on valmistella ja toteuttaa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Suomen puheenjohtajuuskauteen 1.7.2013-30.6.2014. Foorumiin odotetaan n. 250 kansalaisjärjestöedustajaa eri Itämerenmaista. Turussa järjestetään ensi kesänä yksi vuosikymmenen suurimmista ja merkittävimmistä Itämeri tapahtumista, Turku Baltic Sea Days 2014. Kansalaisjärjestöfoorumi liittyy tähän kokonaisuuteen. MTV3:n SuomiAreena Porissa heinäkuussa 2014. Seura osallistuu tapahtumaan kolmannen kerran. Venäjään liittyvän keskustelutilaisuuden lisäksi esittäydymme kansalaistorilla keskusseuran ja kaikkien piirien voimin. Torille tulee seuran teltta, lisäksi varaamme aikaa kansalaistorin esiintymislavalta, jossa on mahdollista esittää kevyempää ohjelmaa ja järjestää pienimuotoisia keskusteluja. 15. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Se kokoontuu vuorovuosin Venäjällä ja Suomessa. Foorumitapahtumien välisenä aikana toimivat ne kymmenet partnerit, jotka neuvottelevat hankkeistaan foorumeissa. Seura on kulttuurifoorumitoiminnan organisoija, mikä lisää seuran mahdollisuuksia kulttuuritoimijana suomalais-venäläisessä yhteistyössä. Vuoden 2014 kulttuurifoorumi järjestetään Oulussa 30.9.-1.10.

5 Seuralla on myös useita omia juhlavuoden tapahtumia ja toimintoja. Tietoja päivitetään sekä sosiaalisessa mediassa että seuran kotisivuilla www.venajaseura.com. Seuraavassa muutamia esimerkkejä tulevasta: Suomi-Venäjä-Seura järjestää 70-vuotispääjuhlansa Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin avajaispäivänä 30.9.2014. Oulun kaupunginteatterissa järjestettävään juhlaan odotetaan korkeita vieraita sekä Suomesta että Venäjältä. Tilaisuudessa esiintyy juhlavuoden kiertueelle saapuva pietarilainen klovniteatteri Litsedei. Kulttuurifoorumin osanottajien lisäksi juhlaan osallistuu myös seuraväkeä ja kutsuvieraita. Varsinaisen pääjuhlan lisäksi on myöhemmin illalla seuraväen vapaamuotoisempi iltatilaisuus. Pietarilainen klovniteatteri Litsedei kiertää seuran juhlavuonna Suomea. Litsedei on vuonna 1978 perustettu klovneria- ja mimiikkateatteriin erikoistunut teatteri. Esitykset ainakin: Kemi, Varkaus, Tampere, Turku, Helsinki. Suomi-Venäjä-Seura järjestää toukokuussa seuran jäsenille ja ystäville juhlamatkan laivalla Helsingistä Pietariin. Matkaohjelma räätälöidään juhlamatkalaisia kiinnostavaksi. Ohjelmassa on Venäjä-yhteistyön asiaa ja lisäksi mahdollisuus tutustua Pietarin nähtävyyksiin ja kulttuuriin. Ohjelmaan kuuluu myös yhteinen juhlaillanvietto Suomi-Venäjä-Seuran juhlavuoden aikana toteutetaan jäsenhankintakampanja, jonka tavoitteena on saada 1 500 uutta jäsentä seuran toimintaan. Jäsenhankintaa kohdennetaan venäläisyydestä jo ennestään kiinnostuneisiin henkilöihin, esim. venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijat, venäjän opettajat, maahanmuuttajat, Venäjän kauppaa tekevät ja muutoin työssään Venäjän kanssa tekemisissä olevat henkilöt. Hyödynnetään jäsenhankinnassa aiempaa tehokkaammin sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Seura toteuttaa osana juhlavuottaan Venäjän kielen ja kulttuurin viikon eri puolilla Suomea. Viikko pitää sisällään Venäjältä saapuvien asiantuntijoiden, kirjailijoiden ja kulttuuriryhmien vierailuja kouluihin, yleisötilaisuuksia, tilaisuuksia päättäjille sekä opettajille suunnattuja kieleen liittyviä seminaareja. Tapahtuma järjestetään marraskuun alussa yhteistyössä seuran piirien, osastojen sekä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran piirijärjestöt järjestävät lisäksi kevään 2014 piirikokoustensa yhteydessä juhlaseminaareja ja muita juhlatilaisuuksia. Monilla osastoilla on myös omia juhlatilaisuuksia. Näistä pidetään ajantasaista tietoa yllä seuran kotisivujen toimintakalenterissa. Suomi-Venäjä-Seura järjestää juhlavuoden arpajaiset yhteistyössä Tavara-Arpa ry:n kanssa. Arpajaiset toteutetaan syys-talvikaudella 2014-2015 siten, että Suomi-Venäjä-Seura anoo arpajaisluvan 8.9.2014-7.3.2015 väliselle ajalle. Arpajaiset toteutetaan perinteisenä tavaraarpajaisina. Noin 1 000-2 000 arpaa tulee myyntiin netin kautta myyntiin. Arpajaisiin tuotetaan 100 000 arpaa á hinta 5 euroa. Seura toimii uudessa Venäjä-yhteistyön toimintaympäristössä. Toimijoita on paljon ja monilla organisaatioilla on omat suorat kontaktinsa venäläisiin kumppaneihin. Monista muista toimijoista poiketen seura on kuitenkin organisaatio, jonka perustehtävänä on Venäjä-yhteistyön rakentaminen ja näin sille on kertynyt ja kertyy huomattavasti osaamista, jota muut voivat hyödyntää. Seura tarjoaakin Venäjä-toimijoille palveluja ja mahdollisuutta hakeutua yhteistyöhön muiden Venäjätoimijoiden kanssa.

6 II Viestinnästä voimaa juhlavuoteen Viestinnän kaikki keinot otetaan käyttöön 70-vuotisjuhlavuonna. Pyrkimyksenä on kertoa mahdollisimman monelle suomalaiselle, mikä Suomi-Venäjä-Seura on ja mitä se tekee. Tärkeää on myös valmistautua vastaamaan kysymykseen siitä, miksi seuraan kannattaa liittyä. Mitä jäsenyys Suomi-Venäjä-Seurassa antaa? Juhlavuosi avautuu jäsenistöön päin helmikuussa, jolloin Kontakt-jäsenlehti ilmestyy. Siihen pyritään keräämään mahdollisimman paljon tietoa ainakin juhlavuoden isommista tapahtumista eri puolilla Suomea. Samaan aikaan avataan seuran kotisivuilla tapahtumakalenteri, jota täydennetään jatkuvasti, jotta esim. osastojen tapahtumat pääsevät näkyvästi esille. Seuran toimintaa tuodaan esille sopivassa muodossa sosiaalisessa mediassa. Venäjän Aika lehteen on tulossa juttukokonaisuuksia seuran historiasta ja eri aikoina mukana olleista ihmisistä. Juhlavuodelle suunnitellaan oma graafinen tunnus, joka näkyy kaikessa materiaalissa. Seuran esitteet ovat jo pitkään kaivanneet uudistamista, mikä toteutuu juhlavuoden kunniaksi. Tarkoitus on tehdä yksi esite, jossa seura esitellään suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Kotisivuilla lisätään ruotsinja venäjänkielistä materiaalia. Seura jakaa materiaalia myös Facebookissa ja Twitterissä sekä sähköisillä kirjeillä. Kotisivut pidetään ajan tasalla, mikä palvelee sekä jäsenistöä että satunnaisia kävijöitä. Blogisivuille avataan uusi osio, johon pyydetään kirjoituksia ja muisteloita seuran menneiltä vuosilta. Parhaassa tapauksessa näin saadaan kerättyä talteen seurasta sellaista tietoa, joka muuten jäisi unholaan. Lehdistölle tiedotetaan laajasti juhlavuodesta ja sen tapahtumista sekä tarjotaan haastateltaviksi sopivia henkilöitä. Mikäli rahoitus järjestyy, esittäydytään syksyllä pääjuhlan alla lehdissä ns. imagoilmoituksella, jossa kerrotaan seuran nykyisyydestä. Seura osallistuu kolmannen kerran MTV3:n järjestämään SuomiAreenaan Porissa heinäkuussa 2014. Keskustelutilaisuuden lisäksi esittäydymme kansalaistorilla keskusseuran ja kaikkien piirien voimin. Torille tulee seuran teltta, lisäksi varaamme aikaa kansalaistorin esiintymislavalta, jossa on mahdollista esittää vaikkapa kevyempää ohjelmaa tai järjestää pienimuotoisia keskusteluja. Juhlavuoden ohjelma varmasti muuttuu ja kehittyy vuoden aikana. Viestinnän ja tiedotuksen tehtävänä on olla mukana muutoksissa. Viestinnän toteuttaminen on osa juhlavuoden konkreettista toimintaa, mutta se kertoo myös siitä millaisena Suomi-Venäjä-Seura haluaa seitsenkymppisenä näyttäytyä!

7 III Kansalaistoiminta 3.1. Kulttuuripalvelut Kulttuuriareena Kulttuuriareena suunnittelee ja ideoi seuran kulttuuritoimintaa. Se toimii myös linkkinä keskusjärjestön ja piirijärjestöjen välillä kulttuuriasioissa. Areena kokoontuu kaksi kertaa vuoden 2014 aikana ja pitää lisäksi tarpeen mukaan skype-kokouksia ajankohtaisista kulttuuriasioista. Kulttuuriareena kokoontuu työntekijäpainotteisena ja jokaisesta piiritoimistosta areenaan osallistuu kulttuuritoiminnoista vastaava henkilöt. Hän kokoaa alueeltaan uusimmat ja mielenkiintoisimmat toimintaideat muille jaettavaksi ja mahdollisesti yhteisesti toteutettavaksi. Seuran jäseniä kutsutaan areenaan konkreettisten tapahtumien suunnitteluprosesseihin. Kulttuuriareenassa käsitellään mm. kulttuurikiertueita, maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä ja osastojen kulttuuripalvelujen kehittämistä. Juhlavuoden kiertue ja muuta kulttuuritoimintaa Pietarilainen klovniteatteri Litsedei kiertää seuran juhlavuonna Suomea. Litsedei on vuonna 1978 perustettu klovneria- ja mimiikkateatteriin erikoistunut teatteri. Konsertteja järjestetään ainakin: Kemi, Varkaus, Tampere, Turku, Helsinki. Litsedei esiintyy myös Suomi-Venäjä-Seura 70 -vuotta pääjuhlassa Oulun kaupunginteatterissa 30.9.2014. Kiertue eri puolille Suomea alkaa tästä esiintymisestä. Seuran piirit ja osastot tuottavat myös pienimuotoisempia esiintyjäryhmiä ja yksittäisiä esiintymisiä eri puolille Suomea. Suomi-Venäjä-Seura tulee kehittämään nuorille suunnattua kulttuuritoimintaansa ja jatkaa suomalais-venäläisen katutaiteen ja -tanssin vuoropuhelu projektin pohjalta alan yhteistyötä pietarilaisten toimijoiden kanssa. Seura jatkaa kulttuurilaitosten, seuran piirijärjestöjen ja osastojen palvelutoimintaa, näyttelyiden ja elokuvien lainausta sekä kontaktineuvontaa. Seuralla on tarjolla 46 englanninkielisin tekstein varustettua draama- ja dokumenttielokuvaa, jotka ovat ilmestyneet 2000-luvulla. Lisäksi seuralla on useita eri näyttelyitä osastojen tilaisuuksiin ja mm. venäläisistä kirjailijoista kertovia näyttelyjä. Seuran viisi piirijärjestöä ja koko osastokenttä järjestävät lisäksi omia kulttuuritapahtumia ja projekteja. XV Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 29.9. 2.10.2014 Oulu Suomi-Venäjä-Seura vastaa kulttuurifoorumin partneritoiminnasta ja foorumien järjestämisestä. Kulttuurifoorumit jatkuvat vuosittaisina tapahtumina vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Seuraava foorumi järjestetään Suomessa. Suomalainen ja venäläinen foorumityöryhmä vahvistivat yhteiskokouksessaan Novgorodissa XV foorumin isäntäkaupungiksi Oulun ja foorumin teemaksi Elinvoimaa pohjoisesta kulttuurista. Foorumitapahtuma järjestetään 29.9. 2.10.2014. Foorumipäiviä ovat 30.9. ja 1.10. Työryhmien yhteiskokouksessa Novgorodissa päätettiin, että kulttuurifoorumin partnerihakua tullaan aikaistamaan. Vuoden 2014 partnerihaku avataan jo vuoden 2013 marraskuussa ja hankeehdotusten vastaanottaminen päättyy 1.2.2014. Tällä kertaa on suomalaisten vuoro aloittaa hanke-

8 ehdotusten tekeminen venäläisille, mutta myös venäläiset toimijat saavat tehdä noin 10-15 hankeehdotusta suomalaisille toimijoille. Vuoden 2013 puolella käynnistetty kulttuurifoorumin www-sivujen uudistaminen saatetaan loppuun vuonna 2014. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda sivuille tietokanta, jonka avulla yhteistyökumppania on helpompi etsiä ja hanketietoja selata. Lisäksi tietokannan avulla voidaan merkittävästi tehostaa hanketietojen käsittelyä ja kääntämistä. Tämä on erityisen tärkeää, sillä kulttuurifoorumi on kasvattanut suosiotaan niin Suomessa kuin Venäjälläkin, minkä seurauksena hanke-ehdotusten ja vastausten määrä on kasvanut huomattavasti. Oman haasteensa foorumin partnerikäännösten ja tulkkausten järjestämiselle tuo se, että Petroskoin yliopistossa on entistä vähemmän erinomaisesti suomea osaavia opiskelijoita. Oulun kulttuurifoorumissa joudutaan Novgorodin foorumin tavoin käyttämään myös muita partneritulkkeja. Koska foorumitapahtumiin on vain rajallinen määrä paikkoja, pyritään partnerit jatkossa entistä tehokkaammin priorisoimaan foorumipaikkoja täytettäessä. Vuoden 2014 kulttuurifoorumilla on erityinen merkitys Suomi-Venäjä-Seuralle, sillä seuran 70- vuotisjuhla järjestetään 30.9. kulttuurifoorumin iltaohjelman yhteydessä. Osastoja onkin jo vuoden 2013 puolella aktivoitu osallistumaan foorumin partnerihakuun. Toivottavasti mahdollisimman moni osasto hyödyntää tilaisuutta etsiä uusi kumppani Venäjältä tai kutsua jo olemassa oleva kumppani neuvotteluihin Oulun kulttuurifoorumiin ja Seuran 70-vuotisjuhlaan. Suomi-Venäjä- Seura kehittää kokonaisuudessaan omaa kulttuuritoimintaansa ottaen huomioon suomalaisvenäläisen kulttuurifoorumitoiminnan. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Venäjän kulttuuriministeriö tekivät Hämeenlinnan kulttuurifoorumissa vuonna 2010 yhteispäätöksen starttirahajärjestelmän kehittämisestä uusille kulttuurifoorumihankkeille. Samalla päätettiin starttirahan harkinnanvaraisesti kasvattamisesta tulosten vaikuttavuuden perusteella. Vuonna 2013 starttirahaa jaettiin Suomessa yhteensä 30 000 euroa 13 hankkeelle ja Venäjällä yhteensä 1 500 000 ruplaa 10 hankkeelle. Vuodelle 2014 Opetusja kulttuuriministeriö esittää jaettavaksi yhteensä 30 40 000 euroa ja Venäjän kulttuuriministeriö 2-2,5 milj. ruplaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa edelleen suomalaisen kulttuurifoorumityöryhmän kokouksista ja venäläisen työryhmän kanssa järjestettävistä yhteiskokouksista. Kulttuurifoorumitoiminnan taloudelliset resurssit tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 3.2. Järjestötoiminta Järjestötoiminnan kehittäminen juhlavuonna 2014 Kehittääkseen toimintaansa ja aktivoidakseen jäsenistöään tarvitsee jokainen järjestö myös jatkuvaa oman organisaationsa arvioimista ja järjestötoiminnan uudistamista. Seuran strategia ja toiminnan kehittäminen kulkevat rinta rinnan. Tavoitteena on lisätä osastojen ja yksittäisten jäsenten aktiivisuutta ja vuorovaikutusta. Suomi-Venäjä-Seura tarvitsee kansalaisjärjestönä uusia aktiivisia jäseniä sekä heille valmiuksia kehittää osastojensa järjestö- ja palvelutoimintaa. Luottamushenkilökoulutuksella on tuettu ja tuetaan seuran perusosastojen ja niissä toimivien jäsenten sekä seuran toimintaan osallistuvien sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa, elämyksiä tarjoavaa toimintaa.

9 Suomi-Venäjä-Seuran haaste on olla valtakunnallinen toimija, jolla on toimiva koko maata kattava piirijärjestö- ja osastoverkko sekä aktiivinen jäsenistö, joka toteuttaa seuran strategiaa ja sääntöjen mukaista toimintaa. Seuralla on myös hyvät suorat yhteydet Venäjälle paikallisiin Suomen ystävyysseuroihin, muihin kansalaisjärjestöihin ja eri viranomaistahoihin niin keskusjärjestö-, piirijärjestö- kuin osastotasollakin. Järjestötoiminnan perustana on aktiivinen ihminen ja ne ihmiset, jotka muodostavat paikallisen osaston. Kansalaisjärjestön perusta on jäsenistö. Seuran toiminnan kehittäminen vaatii uusia innovaatioita, joilla voimme entistä tiiviimmin saada jäsenet ja sidosryhmät kiinnitettyä toimintaamme. Nuorempien mukaan saaminen seuran luottamushenkilöiksi on yksi tulevaisuuden haaste. Suomi-Venäjä-Seuralla on uudistettu toimintastrategia vuosille 2012-2015. Strategia vaatii jatkuvaa järjestöllistä kehittämistä ja uusien innovatiivisten toimintojen ja toimintamuotojen kokeilua sekä hyvien käytänteiden siirtämistä osastojen välillä. Järjestötoiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2014 Luottamushenkilökoulutuksen jatkaminen piirijärjestöjen organisoimana Viestinnän kehittäminen järjestön kaikilla tasoilla jäsenistöön ja yhteistyötahoille (Ankkurijäsenrekisterin uutiskirjeet, osastotiedotteet, kotisivut, sosiaalinen media, seuran työntekijöiden kanssakäymispalvelut) Ankkuri-jäsenrekisterin palvelujen kehittäminen, käyttöoikeuksien laajentaminen piiri- ja osastotasolla. Yhtenäisen ulkoasun luominen seuralle: keskusjärjestö, piirit ja osastot. Suomi-Venäjä-Seuran juhlavuosi 2014 ja juhlavuoden tapahtumat keskusjärjestö-, piirijärjestö- ja osastotasolla antavat pohjan järjestötoiminnan kehittämiseen, jäsenhankintaan ja uusien aktiivien rekrytointiin seuraan. Osana myös järjestötoiminnan kehittämistä Suomi-Venäjä-Seurassa toimii seuraavat hallituksen nimeämät jaostot / työryhmät valtuustokauden 2012-2014: Kulttuuriareena Ruotsalaisjaosto Nuorisojaosto Venäjän kielen työryhmä Suomalais-ugrilainen työryhmä Jäsenhankintakampanja 2014 Osana Suomi-Venäjä-Seuran 70 v. juhlavuoden toimintaa toteutetaan koko vuoden kestävä jäsenhankintakampanja. Sen tavoitteena on saada 1 500 uutta jäsentä mukaan seuran toimintaan. Erityisesti panostetaan kohdennettuun jäsenhankintaan: venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijat, venäjän opettajat, maahanmuuttajat, Venäjän kauppaa tekevät ja muutoin työssään Venäjän kanssa tekemisissä olevat henkilöt. Hyödynnetään jäsenhankinnassa aiempaa tehokkaammin sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Jäsenhankinta on kansalaisjärjestöjen jokapäiväistä työtä, joka vaatii välillä myös erillistä aktivointia. Jäsenhankintakampanjasta on tehty seuran hallituksen hyväksymä erillissuunnitelma. Kampanjaan liittyy olennaisesti uusille jäsenille kohdistettu tiedotus seuran toiminnasta ja tapahtumista, näin lisätään uusien jäsenten kiinnittymistä seuraan ja sen toimintaan.

10 Kampanjasuunnitelman mukaisesti pitkin vuotta palkitaan parhaimpia jäsenhankkijoita ja uusia jäseniä matkapalkinnoilla ja matkatoimisto VenäjänMatkojen lahjakorteilla sekä tavarapalkinnoin. Seuralla on olemassa jäsenilleen omia jäsenetuja ja ulkopuolisten yhteistyökumppanien tarjoamia jäsenetuja, jotka on esitelty seuran kotisivuilla www.venajaseura.com. Osaamisen kehittäminen vuonna 2014 Osaamisen kehittäminen (koulutus ja toiminnassa oppiminen) toimintavuonna kohdentuu perusosastotasolle, osastoaktiiveihin ja muihin sidosryhmiin. Toimenpiteet vuonna 2014: Luottamushenkilö-, aktiivi- ja sidosryhmäkoulutuksen toteuttaminen piirijärjestöjen toimesta. Osaamisen kehittämisessä painotetaan osaston toimijoiden ja aktiivien toimintaedellytyksien tukemista ja uudenlaista tapaa toimia. Piirit laativat vuodelle 2014 piirikohtaisen koulutussuunnitelman jonka piirihallitukset hyväksyvät. Keskusjärjestön henkilökunta on oman vastuualueensa osalta käytettävissä piirien koulutustilaisuuksissa sekä auttaa myös kouluttajien ja luennoitsijoiden hankinnassa. Piirijärjestöille esitetään, että ne oman taloutensa puitteissa varaavat erillisen avustussumman osastojen kehittämishankkeiden tukemiseen. Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi Suomi-Venäjä-Seuran henkilöstön jatkuva kouluttautuminen on osa tulevaisuuteen tähtäävää monialaista osaamista, jossa tärkeällä sijalla ovat henkilöstön voimavarojen ja osaamisen kehittäminen. Tämä on tärkeä tulevaisuuden haaste. Seuran toimintaympäristön muutoksesta johtuen henkilöstön täydennyskoulutustarve on jatkuvaa. Projektimuotoisen toiminnan lisääntyminen ja siihen liittyvä rahoittajien vaatima hanketoiminnan suunnittelu, hakemuksien valmistelu, raportoinnit ja tilitykset vaativat laajaalaista osaamista sekä hankkeita toteuttavan henkilöstön, että taloushenkilöstön osalta. Henkilöstökoulutuksessa otetaan huomioon myös uuden IT-tekniikan mukanaan tuoma koulutustarve. Henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on osa henkilöstöön panostamista. Vuonna 2014 jatketaan henkilökunnan työhyvinvointia edistäviä koulutustilaisuuksia yhteistyössä työterveydenhoidon kanssa. Kiinnostus henkilöstökoulutukseen ja sen tarve kartoitetaan vuosittain seuran työntekijöiden kanssa käytävissä kehittämiskeskusteluissa. Lisäksi kohdennettua koulutusta arvioidaan ja katsotaan henkilökohtaisesti työntekijöiden kanssa vuoden kuluessa. Henkilöstökoulutukseen on toimintavuodelle 2014 budjetoitu 8 000 euroa. Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut Seuran jäsenrekisterin tarjoaa Avoine Oy ja sen jäsenrekisteriohjelma Ankkuri on omatoimisesti käytettävä jäsenrekisteri, joka mahdollistaa jäsenrekisteripalvelujen laajentamisen tulevaisuudessa piirijärjestö- ja osastotasolle. Jäsenrekisterin päivitykset ostetaan Itellalla.

11 Jäsenrekisterin päivityksiin, jäsenmaksujen perintään ja tilityksiin liittyvät käytännön toimenpiteet suoritetaan keskustoimistossa. Jäsenmaksujen palautus osastoille ja piireille tapahtuu keskitetysti jäsenrekisterin kautta. Piirijärjestöjen työntekijät ja osastojen nk. jäsenrekisterinhoitajat pääsevät Ankkuri-jäsenrekisteriin. Piirijärjestöille ja osastoille annetaan käyttöoikeudet ja valmiudet omien jäsentensä jäsentietojen päivittämiseen vuoden 2014 alussa. Osastojen käyttöoikeus vaatii jäsenrekisterinhoitajalle myönnettävän käyttöoikeuden viemistä kaikkien piirijärjestöjen ja osastojen osalta Ankkurijäsenrekisteriin. Keskustoimistosta toimitetaan korvauksetta osastokirjeiden postituksessa tarvittavat tarrat osastojen käyttöön, sekä osastojen perusjäsenlistat ja maksuntarkkailulistat osastoille. Käyttöoikeuksien kautta nämä palvelut voidaan myös hoitaa omatoimisesti osastoissa. Seuran ylin päättävä elin, seuravaltuuston syyskokous 2013 käsittelee ja päättää seuraavista jäsenmaksuja koskevista asioista vuodelle 2014: tekee päätöksen henkilöjäsenten seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksusta, jäsenmaksujen jako-osuuksista seuralle, piirijärjestöille ja osastoille sekä jäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta tekee päätöksen seuran, piirijärjestöjen ja osastojen yhteisöjäsenten jäsenmaksuperusteista seuraavalle kalenterivuodelle sekä yhteisöjäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta. Seuralla on kerrallaan kaksi vuotta voimassa oleva jäsenkortti. Nykyinen jäsenkortti on voimassa vuodet 2013-2014. Jäsenkortti kiinteyttää jäsensuhdetta ja siinä kerrotaan jäseneduista. Kortin näyttämällä jäsen saa vuosittain voimassa olevat alennukset Venäjän Aika lehden tilaushinnasta, viisumeista, Venäjän Matkojen tuottamista matkoista sekä seuran ja piirien järjestämien tilaisuuksien pääsylipuista. Ulkopuolisten tahojen myöntämät jäsenedut vuosiksi 2013-14 ovat nähtävissä ajantasaisesti seuran kotisivuilla ja jäsenlehti Kontaktissa. Jäsenetujen määrää lisätään jatkuvasti ja ne voivat olla myös alueellisia tai tapahtumakohtaisia etuja. Seuran IT-tekniikan kehittäminen Seuran ja piirijärjestöjen IT- tekniikan osalta vuoden 2011 syyskaudella siirryttiin yhteisen tuottajan TeleCity Group Oy:n ICT-ympäristöön, jonka kautta saadaan etä- ja lähituki kaikille seuran ja piirijärjestöjen yhteisessä verkossa oleville päätelaitteille. Uuden tekniikan myötä IT-käyttömahdollisuudet, mm. henkilökunnan keskinäiset Lync-puhelut, SharePoint-yhteistiedostot, yhteinen työpöytätoiminto tiedon siirron, välittämisen ja hyödyntämisen osalta, paranivat olennaisesti. Uudistuksen tavoitteena on myös pystyä jatkossakin vastaamaan tekniikan kehityksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. IT -tekniikan hyödyntäminen vaatii myös henkilökunnan jatkuvaa koulutusta, jotta uudesta järjestelmästä saadaan maksimaalinen hyöty. Koulutusta toteutetaan koulutusmäärärahan puitteissa.

12 IV Palvelut 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta Venäjän kielen kurssitoiminta Seuran kielikurssilaiset muodostuvat pääosin aikuisopiskelijoista ja kielenharrastajista. Itä- Suomessa venäjän kielen opiskelijoiden määrät jopa peruskouluissa ovat nousseet. Venäjän kielen opiskelijoiden määrä Suomen kouluissa ja yliopistoissa on edelleen huomattavan pieni mutta eriasteisissa oppilaitoksissa opiskelee yhä enemmän venäjää äidinkielenään puhuvia opiskelijoita. Monilla yliopistoilla on suorat yhteydet yliopistoihin Venäjälle ja kieliharjoittelu tapahtuukin pääosin niiden kautta. Seura katsoo kuitenkin edelleenkin tarpeelliseksi tarjota Pietarissa toteutettavia kielikursseja nuorille ja aikuisopiskelijoille. Suomen eduskunta on valtiopäivien 150-juhlaistunnon päätöksellä luonut venäjän kielen opiskelua tukevan rahaston Cultura-säätiön yhteyteen. Suomi-Venäjä-Seura pyrkii yhteistyöhön rahaston kanssa ja tulee tarjoamaan rahastolle venäjän opiskelun edistämiseen liittyviä hankkeita. Toimenpiteet: Jatketaan monivuotista yhteistyötä Pietarin yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin keskuksen kanssa Seuran kielikursseista Venäjällä valmistetaan yhteinen esite seuran matkatuotannon kanssa Yhteistyön rakentaminen Cultura-säätiön yhteydessä toimivan venäjän kielen opiskelua tukevan rahaston kanssa. Venäjän kielen ja kulttuurin viikko Seura toteuttaa osana juhlavuottaan Venäjän kielen ja kulttuurin viikon eri puolilla Suomea. Viikko pitää sisällään Venäjältä saapuvien asiantuntijoiden, kirjailijoiden ja kulttuuriryhmien vierailuja kouluihin, yleisötilaisuuksia, tilaisuuksia päättäjille sekä opettajille suunnattuja kieleen liittyviä seminaareja. Viikko toteutetaan marraskuun alussa 3.11. alkavalla viikolla ja sen toteutuksessa tehdään yhteistyötä piirijärjestöjen, osastojen sekä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa. Venäjän kielen työryhmä Seuran venäjän kielen työryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimia venäjän kielen aseman vahvistamiseksi kouluopetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Anna- Kaisa Mustaparta opetushallituksesta. Työryhmä laatii vuosittain suunnitelman toimenpiteistä, johon sisältyy stipendien myöntäminen peruskouluissa venäjää opiskeleville että venäjän kirjoittajille ylioppilaskokeissa. Lisäksi työryhmä järjestää vuosittain Venäjän kielen tähti kilpailun peruskoululaisille. Kilpailussa palkitaan oppilaiden tekemät venäjänkieliset videopätkät. Venäjän kielen työryhmän kokoonpano: Anna-Kaisa Mustaparta, opetusneuvos Opetushallitus, työryhmän puheenjohtaja Tuula Väisänen, rehtori, Suomalais-venäläinen koulu Pirjo Salenius, FM, Haaga-Helia Marja Jegorenkov, vararehtori, Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Sonja Biese, puheenjohtaja Suomen venäjän opettajien yhdistys Erkki Merimaa, kouluneuvos Riikka Dillström, projektipäällikkö

13 Jussi Konttinen, toimittaja Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Outi Alava, tiedottaja, Suomi-Venäjä-Seura Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Myös piirijärjestöissä ja osastoissa toimii paikallisia venäjän kielen työryhmiä ja stipendirahastoja. 4.2. Suomalais-ugrilainen yhteistyö Suomi-Venäjä-Seura jatkaa työtään Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean päämajana vuoteen 2016 saakka, jolloin seuraava Maailmankongressi järjestetään Lahdessa. Kansainvälinen konsultaatiokomitea tulee valmistautumaan vuoden 2014 syyskuussa järjestettävään Maailmankongressien välikonferenssiin. Välikonferenssin tärkein tehtävä on luoda suuntaviivat seuraavan Maailmankongressin sisällöille ja työmenetelmille. Seura tulee osallistumaan aktiivisesti tulevista tavoitteista käytävään keskusteluun. Konsultaatiokomitea tulee myös valmistautumaan ja osallistumaan vuoden 2014 syyskuussa New Yorkissa järjestettävään YK:n Alkuperäiskansojen Maailmankongressiin. Konsultaatiokomitean työ jatkuu haasteellisena tulevallakin toimintakaudella ja vaatii huolellista valmistelua ja taustakeskusteluja, jotta voidaan löytää konsensukseen pohjautuvat yhteiset toimintalinjat. Työssä on otettava myös huomioon jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Seura jatkaa yhteistyötä konsultaatiokomitean työssä ja suomalais-ugrilaisessa toiminnassa M. A. Castrénin seuran ja muiden sukukansayhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Seura on kutsunut koolle myös sukukansayhteistyöhön osallistuneet kansalaisjärjestöt ja näiden järjestöjen säännölliset yhteiskokoukset muodostavat tulevan Maailmankongressin järjestelytoimikunnan. Venäjän puolella seura tulee tekemään laajasti yhteistyötä alueellisten suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Sen lisäksi toimimme yhteistyössä myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen assosiaation AFUN:in kanssa sekä Syktyvkarissa sijaitsevan Suomalais-ugrilaisen federaatiotason kulttuurikeskuksen ja Saranskissa toimivan Volgan alueen suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä seura pitää yllä hyviä yhteistyösuhteita aluetason ja paikallishallinnon viranomaisten sekä Venäjän aluekehityksen ministeriön ja Venäjän kulttuuriministeriön kanssa. Suomi-Venäjä-Seura tulee huomioimaan toiminnassaan Sukukansapäivän 19.10. järjestämällä mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan eri puolilla Suomea paikallistason ja laajempiakin tilaisuuksia ja toimintoja. Suomi-Venäjä-Seuran suomalais-ugrilaista toimintaa koordinoi seuran sukukansajaosto, jonka puheenjohtajana toimii seuran hallituksen jäsen Markku Turkia. Sukukansatyöryhmän kokoonpano Markku Turkia, seuran hallitus, työryhmän puheenjohtaja Marja Lappalainen, M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Tarmo Hakkarainen, M. A. Castrénin seuran projektisihteeri Seppo Lallukka, Sukukansaohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja

14 Leena Joki, Tverinkarjalaisten ystävät ry Ildikó Lehtinen, M. A. Castrénin seura Pekka Kauppala. erikoistutkija, Suomen kansallisarkisto Irmeli Kniivilä, Kouluttaja, Suomi-Unkari Seuran varapuheenjohtaja Ailé Aikio, Saamelaiskäräjät Samediggi Riku Savonen, toiminnanjohtaja, seuran Länsi-Suomen piirijärjestö Merja Jokela, kulttuurisihteeri Jouni Sirkiä, toiminnanjohtaja, seuran Etelä-Suomen piirijärjestö Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura, toimii myös sihteerinä Seura toteuttaa seuraavia projekteja yhteistyössä sukukansojen kanssa: Suomalais-ugrilaiset kansalaisjärjestöt kieliä ja kulttuureja säilyttämässä hanke 2012 2016, hankkeeseen on haettu jatkorahoitusta OKM:n sukukansamäärärahasta ja Koneen Säätiön kieliohjelmasta (toteuttaa Länsi-Suomen piirijärjestö) Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa hanke 2013 2015, jota rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto (toteuttaa Etelä-Suomen piirijärjestö). Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijöiden suomalais-venäläinen yhteistyö ja kieliharjoittelu (toteuttaa Itä-Suomen piirijärjestö) Näyttely toimintaa Turku-Komi yhteistyönä (Suomi-Venäjä-Seuran Turun piirijärjestö yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa) Projekteista tehdään aina vuosittain erilliset suunnitelmat ja talousarviot. Suomi-Venäjä-Seura hakee myös tulevaisuudessa Suomen kulttuurirahastosta, Koneen Säätiöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä suomalais-ugrilaiseen toimintaan projektirahoitusta. 4.3. VenäjänMatkat Seuran matkailutoiminta painottuu erikoisohjelmaisiin kulttuuri- ja tapahtumamatkoihin sekä kielikursseihin. Toimenpiteet: Vuoden 2014 VenäjänMatkojen ohjelma valmistuu marras-joulukuussa. Juhlavuoden jäsenmatka tehdään Pietariin 17.-20.5.2014 St. Peter Linen laivalla. Pietarissa ollaan yksi yö hotellissa. Valmistellaan runsas ja mielenkiintoinen ohjelma sekä laivalle että Pietariin. Matkoista sekä kielikurssitarjonnasta tehdään yhteinen esite. VenäjänMatkat osallistuu Helsingin Matkamessuille 16.-19.1.2014 omalla osastollaan. Matkojen tuotantoa tehdään ympäri vuoden, jolloin voidaan hyödyntää erilaisia tapahtumia, joista saadaan tietoa vasta matkaesitteen ilmestymisen jälkeen. Matkojen markkinoinnissa lisätään kohderyhmä- ja suoramarkkinointia. Kehittämisalueita: Kulttuurimatkat - Teemoina esim. taide, musiikki, kirjallisuus, teatteri, arkkitehtuuri, eri kansojen kulttuurit, historia, ruoka. Matkoilla tutustutaan vanhaan perinteiseen kulttuuriin, ja tehdään tunnetuksi myös nykykulttuuria. Pyritään saamaan matkoille asiantuntijoita Suomesta ja tapaamisia paikallisien kulttuurihenkilöiden kanssa. Tapahtumamatkat - Pietari ja Moskova tarjoavat runsaasti erilaisia tapahtumia, esim. konsertteja, messuja ja näyttelyitä.

15 Harrastematkat - Matkoilla käydään työpajoissa, näyttelyissä, tavataan saman alan harrastajia, esim. käsityö, puutarhanhoito, kukkiensidonta, posliinimaalaus. Urheilu- ja patikointimatkat Nuorisomatkat Lukijamatkat 4.4. Ruotsinkielinen toiminta Suuntaviivoja ruotsalaisjaoston toimintaan Ruotsinkielisen jaoston tehtävä on huolehtia ja valvoa ruotsinkielisten jäsenten monipuolista toimintaa ja palvelua kehittää toimintaa ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä osastoissa voimistaa yhteistyötä seuran ruotsin- ja kaksikielisten osastojen, Ahvenanmaan, Pohjoismaiden sekä Venäjän vastaavien välillä, seura selvittää mahdollisuutta tuottaa projektin tukemaan tätä työtä tukea kulttuurivaihtoa ruotsinkielisen Suomen ja Venäjän välillä välittää Suomen ruotsinkielisille tietoa Venäjästä ja Venäjälle suomenruotsalaisuudesta tukea venäjän kielen opiskelua ruotsinkielisissä kouluissa hankkia jäseniä ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla Toimenpiteet: Ruotsalaisjaosto kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana. Mahdollisuuden mukaan järjestetään opintokäynti tai esitelmä kokouksen yhteydessä. Ruotsalaisjaosto tukee sopivalla tavalla ruotsinkielisen koulun venäjän kielen opetusta. Ruotsalaisjaosto järjestää ruotsinkielisten jäsenten yhteistapaamisen. Jaosto jatkaa ruotsinkielisen tiedon päivittämistä seuran www-sivuilla. Ruotsalaisjaoston puheenjohtajana on Gunilla Kleis Länsi-Suomen piirijärjestöstä, jäseninä ovat Esa Hirvikoski, Länsi-Suomen piiri, Bengt Broo, Länsi-Suomen piiri, Varajäsen: Karl-Johan Holmqvist, Länsi-Suomen piiri, John Smeds, Turun piiri, Varajäsen: Liisa Gunnelius, Turun piiri Anders Svenfelt, Etelä-Suomen piiri, Varajäsen: Johanna Weckman, Etelä-Suomen piiri.

16 V Juhlavuoden suuret tapahtumat ja projektitoiminta Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta -juhlavuoden pääjuhla ja alueelliset juhlat Suomi-Venäjä-Seura järjestää 70-vuotispääjuhlansa Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin ensimmäisenä päivänä Oulun kaupunginteatterissa. Juhlaan odotetaan korkeita vieraita sekä Suomesta että Venäjältä. Juhlavuoden kiertueelle saapuva pietarilainen klovniteatteri Litsedei esiintyy pääjuhlassa. Kulttuurifoorumin osanottajien lisäksi juhlaan osallistuu myös seuraväkeä ja kutsuvieraita. Varsinaisen pääjuhlan lisäksi on myöhemmin illalla seuraväen vapaamuotoisempi iltatilaisuus. Suomi-Venäjä-Seuran piirijärjestöt järjestävät lisäksi kevään 2014 piirikokoustensa yhteydessä juhlaseminaareja ja muita juhlatilaisuuksia. Monilla osastoilla on myös omia juhlatilaisuuksia. Näistä pidetään ajantasaista tietoa yllä seuran kotisivujen toimintakalenterissa. Suomi-Venäjä-Seura MTV3:n SuomiAreenassa 17.-20.7. Porissa Seura osallistuu kolmannen kerran MTV3:n järjestämään SuomiAreenaan Porissa heinäkuussa 2014. Järjestämme suuremman keskustelutilaisuuden Venäjä teemalla sekä lisäksi esittäydymme kansalaistorilla keskusseuran ja kaikkien piirien voimin. Torille tulee seuran teltta, lisäksi varaamme aikaa kansalaistorin esiintymislavalta, jossa on mahdollista esittää kevyempää ohjelmaa tai järjestää pienimuotoisia keskusteluja. Tapahtumaa valmistellaan yhdessä seuran Länsi-Suomen piirijärjestön kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran ja ystävien juhlamatka 17.-20.5.2014 Pietariin Suomi-Venäjä-Seura toteuttaa seuran ja ystävien juhlamatkan toukokuussa Pietariin M/S Princess Maria-laivalla Maria ja paluu M/S Anastasia-laivalla. Matkaohjelma on räätälöity seuraväkeä ja ystäviä kiinnostavaksi. Ohjelmassa on Venäjä-yhteistyön asiaa ja lisäksi mahdollisuus tutustua Pietarin nähtävyyksiin ja kulttuuriin unohtamatta yhteistä seuraväen ja ystävien juhlaillanviettoa. Juhlamatkan toteuttaa matkatoimisto VenäjänMatkat yhteistyössä seuran ja piirijärjestöjen kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran juhlavuoden 2014 arpajaiset Suomi-Venäjä-Seura toteuttaa vuonna 2014 Juhlavuoden arpajaiset yhteistyössä Tavara-Arpa ry:n kanssa. Arpajaiset toteutetaan syys-talvikaudella 2014-2015 siten, että Suomi-Venäjä-Seura anoo arpajaisluvan 8.9.2014-7.3.2015 väliselle ajalle. Arpajaiset toteutetaan perinteisenä tavaraarpajaisina. Pieni osa arvoista noin 1000-2000 arpaa laitetaan netin kautta myyntiin. Arpajaisiin tuotetaan 100 000 arpaa á hinta 5 euroa. Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto, Baltic Sea NGO Network in Finland Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto on toiminut vuodesta 2001 saakka, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi. Suomi-Venäjä-Seura on ollut mukana alusta asti ja toiminut koko kauden myös Suomen maakoordinaattorina (Focal Point) koko verkostoon ja pitänyt yhteyttä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin sen asioissa. BS NGO Network hyväksyi vuonna 2008 perusasiakirjan (Guide Lines), joka vahvistettiin pienillä muutoksilla X Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumissa Berliinissä 23.-25.4.2012.

17 Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston toiminta Suomessa 2014 Kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävinä kevätkaudella 2014 on valmistella ja toteuttaa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Suomen puheenjohtajuuskauteen 1.7.2013-30.6.2014. Foorumiin odotetaan n. 250 kansalaisjärjestöedustajaa eri Itämerenmaista. XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi Turussa 2.-4.6.2014 Turussa järjestetään ensi kesänä yksi vuosikymmenen suurimmista ja merkittävimmistä Itämeri tapahtumista, Turku Baltic Sea Days 2014. Eri tapahtumat kokoavat yhteen Itämeren alueen vaikuttajat, asiantuntijat ja projektitoimijat eri aloilta. Itämeripäivät kokonaisuus sisältää muun muassa seuraavat tapahtumat: Itämeren maiden valtioiden neuvoston (CBSS) pääministerikokous Baltic Development Forum (BDF) Summit elinkeinoelämän huippukokous EU:n Itämeristrategian (EUSBSR) vuosikonferenssi Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi (BS NGO forum) Central Baltic ohjelman päätöskonferenssi Lukuisa joukko muita tilaisuuksia Suomi-Venäjä-Seura on koonnut suomalaisia kansalaisjärjestöjä yhteen valmistelemaan ja toteuttaa kansalaisjärjestöfoorumia. Seura tekee tiivistä yhteistyötä valmisteluissa kansainvälisen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöverkoston (BS NGO Network) kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Turun kaupungin sekä Suomen ulkoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Kansalaisjärjestöfoorumin kansainvälinen konsultaatiokomitea kokoontuu Suomessa 14.-15.2.2014 ja tuossa yhteydessä päätetään foorumin ohjelmasta ja sisällöistä. Lisäksi syksyllä järjestetään toinen konsultaatiokomitean kokous, jonka tarkoituksena on arvioida Turun foorumin tuloksia ja keskustella Itämerenmaiden kansalaisjärjestöverkoston kehittämisestä. Kansainväliseen konsultaatiokomiteaan kuuluvat eri Itämerenmaiden kansalliset koordinaattorijärjestöt (focal points). Suomea edustaa Suomi-Venäjä-Seura. Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Pietarissa Pohjoismaisen Yhteistyön Assosiaatio Norden toimii Venäjän Focal Point järjestönä ja vastaa venäläisten kansalaisjärjestöjen kokoamisesta foorumiin ja Itämeritoimintaan. Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä 2013-16 Länsi-Suomen piirijärjestön toteuttama hanke käynnistyi vuonna 2013, jonka aikana koulutettiin 33 järjestötoimijaa Venäjältä ja Suomesta. Toiminnanjohtaja toimii projektipäällikkönä. Hanketta ovat rahoittaneet Koneen Säätiön Kieliohjelma, Opetus- ja Kulttuuriministeriön Sukukansaohjelma sekä Venäjän yhteistyökumppanit. Vuonna 2014 suunnitteilla on: Osallistujahaku: Haku hankkeen osallistujaksi avataan helmi- ja maaliskuun ajaksi samaan aikaan Venäjällä ja Suomessa. Hakijoiden joukosta valitaan 30 35 osallistujaa. Valinnan yhteydessä osallistujat jaetaan alustavasti 3 6 projektiryhmään ja valitaan niille kokeneet tutorit.

18 1. koulutusseminaari, Izhevsk, Udmurtian tasavalta, toukokuu 2014: Ensimmäisessä seminaarissa käynnistetään projektityöskentely ryhmissä. Lisäksi on keskustelu- ja luentomuotoista koulutusta suomalais-ugrilaisuudesta, kansalaisjärjestötoiminnasta sekä kielikysymyksistä. Udmurtia koulutuspaikkana mahdollistaa hyödyllisten vierailukohteiden ottamisen mukaan koulutusohjelmaan, sillä juuri siellä on monia innovatiivisia esimerkkejä kielen näkymisestä kaupunkiympäristössä sekä internetin käytöstä kielityössä. 2. koulutusseminaari, Saransk, Mordvan tasavalta, elokuu 2014: Toisessa seminaarissa jatketaan alueidenvälisten projektien työstämistä sekä esitellään ja arvioidaan ne. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu seminaarin yhteydessä ja valitsee potentiaalisimmat hankkeet jatkotyöstämistä varten. Lisäksi ohjelmassa on keskusteluja, luentoja ja vierailuja paikalliset mordvalaiset osaamisalueet huomioon ottaen. Erikoisseminaari, Tver 2014 (vaihtoehtona Kudymkar, Permin alue), marraskuu 2014: Kolmanteen seminaariin kutsutaan tehokkaimmin ja onnistuneimmin valmisteltujen yhteisprojektien osallistujat (1-3 projektia, 10-15 osallistujaa). Tavoitteena on yhdessä projektitoiminnan ja -rahoituksen asiantuntijoiden kanssa työstää hankkeet käynnistysvalmiiksi. Suomalais-ugrilainen järjestökartoitus Vuoden 2013 aikana on noussut esiin tarve saada päivitettyä tietoa suomalais-ugrilaisesta järjestökentästä. Ajantasainen selvitys hyödyttää paitsi kansalaisjärjestöjä itseään myös tiedeyhteisöä ja muita kansainvälisiä suomalais-ugrilaisia toimijoita. Erityisen ajankohtaiseksi selvitystarpeen tekee Venäjän vuonna 2012 muuttunut kansalaisjärjestölaki ja sen aiheuttamat mahdolliset muutokset suomalais-ugrilaiseen kenttään. Kartoitusta ovat lupautuneet koordinoimaan Turun yliopiston sosiologian professori FT Suvi Salmenniemen ja komilainen sosiologi FL Aleksei Konyukhov. Ensimmäiset aineistot tutkimusta varten on tarkoitus kerätä jo Syktyvkarin koulutusseminaarin yhteydessä lokakuussa 2013, mutta varsinainen selvitystyö ajoittuu vuodelle 2014. Lopulliset tulokset julkaistaan suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hanke 2013 2015 Vuoden 2013 alusta käynnistyi Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa - hanke, joka saa rahoituksensa Suomen Kulttuurirahaston sukukansaohjelmasta ja jota hallinnoi Suomi-Venäjä-Seura ja sen Etelä-Suomen piirijärjestö. Suomen Kulttuurirahasto myönsi 440.000 euron rahoituksen hankkeelle. Lisäksi aikaisemmasta hankekokonaisuudesta rahaa säästyi noin 220.000, joka tulee myös uuden hankkeen käyttöön. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää kaksi- ja monikielistä varhaiskasvatusta Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueilla ja täten lisätä näiden kielten käyttöä ja edistää kielten elpymistä. Hanke yhdistää kaksikielisen varhaiskasvatuksen asiantuntijoita Suomesta ja Venäjältä sekä suomalais-ugrilaisten alueiden toimijoita, varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja lasten vanhempia kielten puhumisen elvyttämiseksi. Tavoitteena on myös luoda toimiva omakielisen varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ja ammattilaisten verkosto, joka hankkeen päätyttyä jatkaa itsenäisesti toimintaansa. Hanke perustuu vuonna 2012 päättyneen Suomalais-ugrilaisen kielipesähankkeen kokemuksille ja tuloksille. Kielipesähankkeen tuloksena Venäjän eri alueille, mm. Karjalaan, Hanti-Mansiaan, Komiin ja Marinmaalle on vuoteen 2013 mennessä perustettu ainakin 30 kokonaan tai osittain

19 omalla kielellä toimivaa päiväkotiryhmää. Jatkohankkeessa toimintaa muokataan siten, että se vastaa joulukuussa hyväksyttyä Venäjän uutta kansallisuuspoliittista strategiaa. Vaikka Venäjän keskushallinto ei ole aktiivisesti edistänyt vähemmistökielten elvytystä, kansallisten järjestöjen toiminta on kansalaisjärjestölainsäädännön lopullisessa versiossa lisätty myönteisesti katsottavien toimintojen listaan. Alueelliset viranomaiset mm. Karjalassa, Komissa ja Udmurtiassa ovat olleet entistä kiinnostuneempia kielenelvytyksestä. Koska kielelliset tilanteet vaihtelevat Venäjän eri osissa, kielenelvytyksen menetelmiä sovelletaan alueiden toimijoiden ja viranomaisten parhaaksi katsomalla tavalla. Hankkeessa järjestetään vuosittain yksi alueiden välinen koulutusseminaari, minkä lisäksi on pienempiä alueellisia koulutustilaisuuksia. Lisäksi tuetaan oppimateriaalien laatimista. Tietoisuus vähemmistökielten sekä kaksi- ja monikielisyyden arvosta ei ole Venäjällä laajaa. Tästä huolimatta päiväkotilasten vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan omakielisestä varhaiskasvatuksesta, ja keskustelujen jälkeen suurin osa on ollut halukkaita antamaan lapsensa kieliryhmään. Vanhempien kanssa tehtävää työtä syvennetään uudessa hankkeessa, ja tavoitteena on mm. edistää vanhempien valmiuksia itse tukea lapsensa kaksi- tai monikielisyyttä. Hankkeen toimenpiteet ja henkilöstöresurssit vuonna 2014 Vuonna 2014 hankkeen päätoimintoja ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatut koulutusseminaarit alueelliset (6-7 tilaisuutta) sekä yksi alueiden välinen konferenssi sekä kasvattajille että lapsille tarkoitetun materiaalituotannon tukeminen. Koulutusten aiheina ovat muun muassa vähemmistökielen elvyttäminen, kaksi- ja monikielisen varhaiskasvatuksen menetelmät ja erilaiset käytännöt, vanhempien kanssa tehtävä työ sekä verkostotoiminnan periaatteet. Vanhempien kanssa tehtävään työhön liittyen vuonna 2014 hankkeessa käynnistetään alahankehaku pienille suomalais-ugrilaisten alueiden kehittämisprojekteille, jotka mallintavat innovatiivisia tapoja tehdä kodin ja päiväkotien välistä yhteistyötä. Päähankkeen puitteissa Karjalan tasavallassa on myös järjestetty karjalan opetusta aikuisille / päiväkotilasten vanhemmille. Tätä kokemusta tullaan jakamaan alueiden välisesti. Vuonna 2013 luotua varhaiskasvatuksen ammattilaisten verkostoa vahvistetaan ja sille luodaan oma toimintasuunnitelma. Verkoston käyttöön sekä hankkeen tiedottamista varten käynnistetään omat nettisivut Venäjällä. Hanketta toteuttaa seuran Etelä-Suomen piirijärjestö, toiminnanjohtaja on hankepäällikkönä. Hankkeessa on alueelliset koordinaattorit Venäjältä (Karjalan ja Komin tasavallat). Lisäksi hankkeessa toimii useita ulkopuolisia asiantuntijoita Suomesta ja Venäjältä. Hankkeessa luotavan omakielisen varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ja ammattilaisten verkoston alueelliset jäsenet eivät tule toimimaan varsinaisesti hankkeen työntekijöinä. Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijöiden suomalais-venäläinen yhteistyö ja kieliharjoittelu Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoituksen yhteistyöhankkeeseen, jonka toteuttajina ovat alustavasti Karjalan Kansallinen teatteri Petroskoista; Mikkelin, Varkauden ja Joensuun teatterit sekä Helsingin teatterikorkeakoulu. Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestö vastaa hankkeen hallinnoinnista. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun ja sen puitteissa tuetaan karjalaisten näyttelijöiden kieliharjoittelua Suomessa ja näyttelijävaihtoa itäsuomalaisiin teattereihin sekä itäsuomalaisten näyttelijävaihtoa Petroskoihin. Lisäksi hankkeen kautta tuodaan Karjalan kansallinen teatteri vierailunäytöskiertueelle Itä-Suomeen syksyllä 2014. Hankkeen budjetti on yhteensä 50 300, josta ministeriön myöntämän rahoituksen osuus on 33 000. Loput kulut

20 katetaan toteuttajien budjetista sekä vierailunäytösten tuotoilla. Itä-Suomen piirin budjetoitu osuus rahoituksesta on 1 500. Hanke koostuu neljästä eri vaiheesta. Ensimmäinen vaihe on Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijöiden kieliharjoittelu Suomessa ja koulutus Helsingin teatterikorkeakoulussa tammihelmikuussa 2014. Enintään 10 hengen ryhmä osallistuu 12 päivän pituiselle koulutusmatkalle Helsingin teatterikorkeakouluun, jossa heitä opettavat suomalaiset opettajat suomen kielellä. Pääpaino opetuksessa on ennen kaikkea suomen kielen puhetekniikassa. Ohjauksesta vastaa mm. puhetekniikan lehtori Marja-Liisa Kuuranne-Autelo, joka on säännöllisesti vieraillut Petroskoin Kansallisessa teatterissa ohjaustehtävissä. Hankkeen toisessa vaiheessa rekrytoidaan yksi itäsuomalainen näyttelijä työsuhteeseen Karjalan Kansalliseen teatteriin kolmeksi kuukaudeksi huhti-kesäkuuksi 2014. Suomalainen näyttelijä voi olla joko freelancer tai jonkin itäsuomalaisen teatterin palkkalistoilla oleva näyttelijä. Rekrytointiprosessissa ovat mukana Suomen teatterit ry, Työväen Näyttämöiden Liitto ry sekä Kuopion, Varkauden, Mikkelin ja Joensuun teattereiden johtajat. Suomalainen näyttelijä aloittaa työsuhteensa huhtikuussa etätyönä Suomessa perehtyen näytelmän teksteihin. Touko-kesäkuun hän asuu Petroskoissa ja on mukana esityksissä. Esitys, jossa hän on mukana, varmistuu myöhemmin. Suomalaisella näyttelijällä on tärkeä rooli petroskoilaisten näyttelijöiden suomen kielen vahvistamisessa ja kielitaidon ylläpitämisessä. Karjalan Kansallinen teatteri osallistuu vaihdon kuluihin tarjoamalla suomalaiselle näyttelijällä asunnon. Hankkeen kolmannessa vaiheessa rekrytoidaan kaksi Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijää työsuhteeseen johonkin itäsuomalaiseen teatteriin neljäksi kuukaudeksi syys-joulukuuksi 2014. Kaksi näyttelijää tukee toisiaan ja jos toinen ei ymmärrä suomea aluksi tarpeeksi hyvin, niin toinen osaavampi voi toimia hänen tukenaan. Näyttelijät voivat tarvittaessa työskennellä myös eri teattereissa. Yhteistyössä mukana voivat olla esim. Joensuun, Mikkelin, Varkauden tai Kuopion teatterit. Karjalaiset näyttelijät osallistuvat teattereiden syyskauden tiettyyn esitykseen ja kehittävät suomen kielen taitoaan. Esitys ja teatteri, jossa he ovat mukana, varmistuvat myöhemmin. Suomalainen teatteri osallistuu vaihdon kuluihin tarjoamalla näyttelijöille asunnon. Hankkeen neljännessä ja viimeisessä vaiheessa järjestetään Karjalan kansallisen teatterin vierailunäytöskiertue Itä-Suomen teattereihin, mm. Varkauden, Mikkelin ja Joensuun teattereihin marraskuussa 2014. Esitettävä näytelmä varmistuu myöhemmin. Kiertue liittyy osaltaan Suomi- Venäjä-Seuran 70-vuotisjuhlallisuuksiin ja se myös osin rahoittaa kiertuetta. Turku-Komi yhteistyö Turun piirijärjestö, Turun Museokeskus ja Komin käsityöläisten liitto ovat tehneet projektiyhteistyötä jo vuodesta 2009. Vuoden 2014 yhteisistä suunnitelmista neuvoteltiin jälleen Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Novgorodissa syyskuussa 2013 Komin Kansallisen museon johtajan Irina Kotylevan kanssa. Vuonna 2014 on tarkoitus tehdä aiempaa laajempaa yhteistyötä ja tulevina vuosina aloittaa myös virallinen näyttely-yhteistyö Komin kansallisen museon ja Turun Museokeskuksen välillä. Kulttuurifoorumissa sovittiin seuraavien projektitoimintojen järjestämisestä vuoden 2014 aikana: Turkulaisen delegaation vierailu Syktyvkarin perinteisille Zarni Kisya käsityöfestivaaleille elokuun 2014 lopulla, mukana Turun museokeskus ja Turun piirijärjestö. Syktyvkarissa neuvotellaan myös virallisen näyttely-yhteistyön aloittamisesta Komin kansallisen museon kanssa. Vierailun aikana turkulaiset taideohjaavat vetävät lisäksi yleisölle työpajoja kansallisen museon