Hannu Mälkiä 1 (15) HANNU MÄLKIÄ VIISKIVEN SORA-ALUE MYRSKYLÄ (504) MYRSKYLÄ (405) VIISKIVI 21:47 KUUSISTO 3:38 RIIHIMÄKI I 21:39 OTTOSUUNNITELMASELOSTUS
Hannu Mälkiä 2 (15) Sisällysluettelo 1 Hakija, kiinteistöjen omistajat ja hakemuksen laatija... 3 2 Ottoalueen ja sen sisältävien tilojen sijaintitiedot... 3 3 Tiedot ottamisalueen ympäristöstä... 5 3.1 Kaavoitus... 6 3.2 Maa- ja kallioperä... 6 3.3 Luonto- ja maisema-arvot... 6 3.4 Pohja- ja pintavesi... 7 3.4.1 Pohjavesi... 7 3.4.2 Pintavesi... 8 3.5 Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit... 8 4 Suunniteltu ottotoiminta... 8 4.1 Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus... 9 4.2 Ottamissuunnittelun rajaukset sekä periaatteet... 9 4.3 Ottoalueen pinta-ala ja otettava määrä... 10 4.4 Ottamisaika ja vuosittainen otto... 10 4.5 Oton vaiheistus... 10 4.6 Käytettävät työkoneet ja kemikaaliturvallisuus... 10 Kuvaus kiviaineksen otossa käytettävistä työkoneista... 10 Kemikaaliturvallisuus...11 4.7 Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö... 11 4.8 Vakuus ottotoiminnan aloittamiseksi mahdollisen muutoksenhaun aikana... 11 5 Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen... 12 5.1 Pöly ja melu... 12 Pölypäästöt... 12 Melupäästöt... 12 Melu- ja pölypäästöjen vähentäminen... 13 5.2 Päästöt maaperään, pintaveteen ja pohjaveteen... 13 5.3 Jätehuolto... 14 6 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön... 14 7 Ottosuunnitelman laatija... 15 LIITTEET... 15
Hannu Mälkiä 3 (15) 1 Hakija, kiinteistöjen omistajat ja hakemuksen laatija Allekirjoittanut insinööritoimisto on laatinut oheisen kiviainesten ottosuunnitelman Hannu Mälkiän toimeksiannosta Myrskylän kunnassa sijaitsevalle Viiskiven harjukiviainesten ottoalueelle. Kiviainesten ottosuunnitelma on laadittu Hannu Mälkiän omistamalle tilalle Viiskivi 21:47, Heimo Veijalaisen omistamalle tilalle Kuusisto 3:38 ja Erja Rädyn omistamalle tilalle Riihimäki I 21:39. T:mi Hannu Mälkiän rekisteritiedot ja tilojen kiinteistötiedot on esitetty liitteessä 1. 2 Ottoalueen ja sen sisältävien tilojen sijaintitiedot Viiskiven soranottoalue sijaitsee Myrskylän kunnan Myrskylän kylässä tiloilla Viiskivi 21:47, Kuusisto 3:38 ja Riihimäki I 21:39 (kiinteistötunnukset 504-405- 21-47, 504-405-3-38 ja 504-405-21-39, maastokarttalehti 1 : 50 000 L441). Ottoalue sijaitsee noin 4,5 kilometriä Myrskylän keskustasta pohjoiseen. Orimattilan raja sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä ottoalueen rajasta pohjoiseen. Ottoalueelle kuljetaan Orimattilantie 609:n (seututie 167) kohdalta itään erkanevan tien kautta. Kuvaan 1 on merkitty alueen sijainti karttapohjalla.
Hannu Mälkiä 4 (15) KUVA 1. Ottoalue sijaitsee noin 4,5 kilometriä pohjoiseen Myrskylän kuntakeskuksesta. Viiskiven sora-alue on merkitty karttapohjaan sinisellä. Mittakaava 1 : 50 000. Kopiointilupanumero MML 4436/KTJ/2014. Ottoalue rajautuu pohjoisessa Destian Viiskivenharjun ottoalueeseen, idässä ja etelässä talousmetsään sekä lännessä Destian sora-alueelle johtavaan tiehen. Ottoalue sisältää nykyisen ottoalueen, luoteisrajaltaan Destia Oy:n soraalueeseen liittyvän alueen sekä nykyisen kotitarvekuopan alueen. Kuvassa 2 on esitetty alueen tarkempi sijainti ja tilojen kiinteistötunnukset.
Hannu Mälkiä 5 (15) Kuva 2. Lähestymiskartta Viiskiven sora-alueelle. Karttapohjaan ottoalue on merkitty vihreällä. Karttapohjassa on merkittynä myös kiinteistörekisteritunnukset. Mittakaava 1 : 5 000. Kopiointilupa MML 4436/KTJ/2014. 3 Tiedot ottamisalueen ympäristöstä Ottoalue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella, soravaltaisella harjulla. Alueelta on otettu maa-aineksia 1980-luvun lopusta lähtien. Ottoalueen luoteispuolella on myös Destia Oy:n sora-alue. Tilan Viiskivi 21:47 pinta-ala on 7,038 hehtaaria, tilan Kuusisto 3:38 pinta-ala on 42,40 hehtaaria ja tilan Riihimäki I 21:39 pinta-ala 8,515. Tila Viiskivi 21:47 on nykyisin kiviainesten ottokäytössä. Tilalla Kuusisto 3:38 on pieni, kotitarveottoon tarkoitettu sorakuoppa. Tila Riihimäki I on metsätalouskäytössä. Ottamisalueen koillispuolella, lähimmillään noin 270 metrin etäisyydellä, sijaitsee Pöyryssuo, joka on maakunnallisesti merkittävä lintujärvi. Pöyryssuo ei kuulu Natura 2000 -ohjelmaan. Ottoalue sijaitsee Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialueella (0156051). Ottoalueen läpi kulkee myös ilmajohto, jonka tilalle
Hannu Mälkiä 6 (15) 3.1 Kaavoitus Kymenlaakson Sähkö Oy on suunnitellut rakentavansa 110 kv:n suurjännitevoimalinjan. Itä-Uudenmaan seutu- ja maakuntakaavayhdistelmän (2002) mukaan alueella oli maa-ainesten ottoalue- (EO) ja pohjavesialuevaraukset (pv). Alue rajoittui lisäksi idässä maa- tai metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ottamisalueella on merkintä pohjavesialueesta (pv) ja uudesta tai merkittävästi parannettavasta voimajohdosta (110 kv tai 400 kv). EO- ja MYmerkinnät on uudessa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa poistettu. Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitot yhdistyivät vuoden 2011 alusta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa voimajohtovaraus muutettiin 110 kv:n voimajohdoksi. Päijät-Hämeen voimassaolevassa maakuntakaavassa Orimattilan puoleinen osa Pöyryssuosta on merkitty suojelualueeksi (S21). Kaavaselostuksen mukaan suojelualue on maakunnallisesti arvokas keidassuo, josta osa kuuluu Myrskylän kuntaan. Lisäksi maakuntakaavassa on merkintä Viiskivenharjun erityisestä pohjavesialueesta (pve7). Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksessa 2014 Pöyryssuon suojelumerkintä on muutettu muotoon S14. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa, eikä aluetta koskevia maankäyttömuutoksia ole vireillä. 3.2 Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on hiekkamoreenia, HkM (Hakku-tietojärjestelmä, GTK). Kerrospaksuus on alueella suuri, eikä nykyisellä ottoalueella ole todettu kalliopintaa. Hiekkamoreenikerroksen alla oleva peruskallio on mikrokliinigraniittia. 3.3 Luonto- ja maisema-arvot Ottamisalueella ei ole maa-aineslain, metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita kohteita. Alue ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, eikä alueella ole arvokkaita moreenimuodostumia tai kallioesiintymiä. Pöyryssuo, joka sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä tilan rajasta, on maakunnallisesti arvokas suo- ja lintualue. Ottotoiminnalla ei ole vaikutusta Pöyryssuohon tai sen suojeluarvoihin.
Hannu Mälkiä 7 (15) Ottoalueen maisemointia aloitetaan oton edetessä toiminnasta vapautuvilla aloilla. Alueelta kuorittavat pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyssä. 3.4 Pohja- ja pintavesi 3.4.1 Pohjavesi 3.4.2 Pintavesi Ottoalue sijaitsee Viiskivenharjun vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (pohjavesiluokka I). Alueella ei ole pohjavedenottamoita. Lähimpään yksityiseen talousvesikaivoon on ottoalueen rajalta etäisyyttä noin 250 metriä. Viiskivenharjun pohjavesialue on I luokan pohjavesialue (0156051), jonka muodostumisalue sijaitsee pääosin Orimattilan puolella. Orimattilan Vesi Oy on suunnitellut pohjavesialueen pohjavesivarojen hyödyntämistä. Orimattilan Vesi Oy on tutkinut Myrskylän Palonpään aluetta mahdollisen pohjavedenottamon sijoittamista varten. Palonpää sijaitsee noin kilometrin päässä ottamisalueesta pohjoiseen. Pohjavesialue on pohjois-eteläsuuntainen harju, jonka ydin on soravaltainen. Harju on muodostunut useista pienistä selänteistä, joissa aines on keskimääräistä karkeampaa. Länsipuolinen reuna-alue on hiekkavaltainen ja sijaitsee noin 20 metriä korkeammalla tasolla kuin harjun itäpuoli. Harjun itäreuna rajoittuu Pöyryssuohon ja savikkoihin. Hydraulinen yhteys Supinmäen alueelle on mahdollinen, alueella on mahdollisesti yhteyttä katkaisevia kalliokynnyksiä. Alue on vedenhankinnan kannalta erinomainen. Pohjavesialueen pinta-ala on 6,16 km² ja muodostumisalueen 1,89 km². Myrskylän puoleisen pohjavesialueen pinta-ala on 2,52 km². Liitteessä 7 on esitetty pohjavesialueen tiedot ja kartalla ottoalueen sijoittuminen pohjavesialueella. Alin ottamistaso on +59.00. Pohjaveden pinnantaso alueella on ollut tasolla noin +52. Pohjavettä suojaava koskematon maakerros on keskimäärin noin seitsemän metriä paksu, mikä on riittävä turvaamaan pohjaveden määrän ja laadun. Hankkeen toiminta-aikana noudatetaan liitteenä olevaa pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Mittaukset suorittaa ja näytteet ottaa pätevä henkilö sekä näytteet tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa. Tarkkailun kustannukset maksaa alueen ottoluvan haltija. Ottoalue sijaitsee Koskenkylänjoen vesistöalueella. Ottoalueelta ei ole oja-, puro-, noro tai muita vesistöyhteyksiä lähijärviin tai lampiin. Alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää, eikä aluetta tarvitse erikseen kuivattaa tai alueelta johtaa pintavesiä keskitetysti pois.
Hannu Mälkiä 8 (15) 3.5 Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit Alue on nykyisin kiviainesten ottokäytössä. Lähialueella on olemassa olevaa kiviainesten ottamistoimintaa ottoalueen pohjoispuolella (Destia Oy). Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 250 metrin päässä ottoalueen rajasta. Alueen lähistöllä ei ole melulle tai pölylle herkkiä kohteita, kuten kouluja, sairaaloita, vanhainkoteja tai päiväkoteja. Tilojen, joilla alue sijaitsee, rajanaapureiden yhteystiedot on hakemuksen liitteenä 2. 4 Suunniteltu ottotoiminta Hakemus on laadittu alueen hiekka- ja sora-ainesten ottamiseksi. Alue palautetaan maanomistajan metsätalouskäyttöön oton päätyttyä. Alueelle on myönnetty maa-aineslupa (Myrskylän kunta, 13.9.2005, 167 ). Lupa myönnettiin kymmeneksi vuodeksi. Kyseessä on nykyisen, lainvoimaisen ottoluvan jatkolupahakemus. Lupahakemus koskee luvan jatkamista ja ottoalueen suunniteltua laajentamista. Aluetta laajennetaan siten, että alue muodostaa järkevästi viimeisteltävissä olevan, maisemallisen kokonaisuuden. Ottoalue yhdistetään pohjatasoltaan luoteispuolella sijaitsevaan Destia Oy:n soranottoalueeseen ja länsipuolella nykyiseen kotitarvekuoppaan. Luvan mukaisen toiminnan aloittamisoikeutta haetaan välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen, muutoksenhausta huolimatta perustuen lupaviranomaisen aiempaan toiminnan kannalta myönteiseen päätökseen sekä lupahakemuksessa esitettyihin seikkoihin. Suunnittelun lähtöaineistona on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä laserkeilausaineistoa ja vuonna 2015 tehtyjä alueen maastokartoituksia. Hankkeen suunnittelussa on käytetty ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoa ja N60 korkeusjärjestelmää. Suunnitelmapiirustukset ovat hakemuksen liitteenä 3.
Hannu Mälkiä 9 (15) 4.1 Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus Alueelta hyödynnetään hiekka-soraesiintymää. Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti pääasiassa infrarakentamiseen, mutta mahdollisesti myös betoniteollisuuden tarpeisiin. Kiviaines seulotaan tai käytetään sellaisenaan. Alueelta kuorittavat pintamaat ja rikastuskerros hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. 4.2 Ottamissuunnittelun rajaukset sekä periaatteet Ottosuunnitelman liitteenä 3 ovat alueen nyky- ja lopputilannekartat sekä leikkauspiirustukset, joista selviävät ottotoiminnan eteneminen ja alueen suunnitellut muodot. Suunnittelussa on noudatettu toimialan suunnitteluohjeita, mm.: Maa-ainesten ottaminen. Ohjeita maa-ainesten ottamisen suunnittelua ja jälkihoitoa varten. Opas 1 1994. Ympäristöministeriö 1994. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöopas 85 2001. Ympäristöministeriö 2001. Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Ympäristöministeriö 2009. Alin ottotaso on +59.00 (N60), millä turvataan alueen pohjaveden määrä ja laatu (I-luokan pohjavesialue, ei vedenottamoita). Ottoalue on rajattu vastaamaan nykyisiä, luvanmukaisia ottoalueen rajoja sekä aluetta on laajennettu, jotta alueesta saadaan helposti maisemoitavissa oleva ja maisemaan istuva kokonaisuus. Ottamisalueen raja on suunniteltu siten, että otto- ja ottamisalueen rajojen väliin jäävät lopullisen luiskan yläpuoliset massat käytetään luiskan muotoiluun. Alueen otettavat reunat muotoillaan luiskaan 1:3. Loivalla muotoilulla lisätään työn aikaista turvallisuutta ja helpotetaan alueen metsittymistä. Destia Oy:n sora-alueen puoleinen raja tasataan luiskanvaihtosopimuksella pohjatasolle. Hakemus sisältää myös jo avatun kotitarvekuopan yhdistämisen alueen suunniteltuihin muotoihin ja pohjatasoon. Nykyisiin liikennejärjestelyihin tai liittymiin ei tehdä muutoksia. Alueelle ei kerry sade- ja sulamisvesiä alueen luontaisesta maaperästä johtuen, eikä erityisiä kuivatusjärjestelyitä ole suunniteltu. 4.3 Ottoalueen pinta-ala ja otettava määrä
Hannu Mälkiä 10 (15) Hakemuksen mukaisen ottoalueen pinta-ala on 8,5 hehtaaria. Ottamisalueen pinta-ala on 7,0 hehtaaria. Kaivettavan maa-aineksen kokonaismäärä on 600.000 m 3 ktr. Lisäksi alueelta kuoritaan vielä kuorimatonta pinta- ja rikastusmaakerrosta noin 25.000 m 3 ktr, mitkä hyödynnetään alueen viimeistelyssä. 4.4 Ottamisaika ja vuosittainen otto 4.5 Oton vaiheistus Jatko- ja ottolupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan kymmeneksi vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta. Vuosittain maa-ainesta hyödynnetään keskimäärin noin 60.000 m 3 ktr. Yksittäisinä vuosina otto voi olla edellä mainitun mukaisesti suurempaa, mikä nopeuttaa osaltaan ottamisen loppuun saattamista. Ottaminen päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alueen reunat viimeistelty suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Alueelta on jo hyödynnetty kiviaineksia pitkään. Alueen kiviaines on lajittunutta, minkä vuoksi ottoa ei ole vaiheistettu. Otto etenee pääasiallisesti suunnitelmapiirustuksiin merkittyihin ottosuuntiin nykyiseltä ottoalueelta. Kiviaineksen lajittuneisuus ja kiviaineksen menekki sanelevat kiviainesten kulloisenkin ottosuunnan. Ottoalueen maisemointia ja viimeistelyä aloitetaan oton edetessä toiminnasta vapautuvilla aloilla. Ottaminen päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alueen reunat viimeistelty suunnitelmapiirustusten mukaisesti. 4.6 Käytettävät työkoneet ja kemikaaliturvallisuus Kuvaus kiviaineksen otossa käytettävistä työkoneista Kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla irrotettu harjukiviaines siirretään seulontaan tai toimitetaan suoraan työmaille. Seulalle ja varastokasoille tehdään alueella tilaa. Seulottu sora sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan rakennuskohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma-autoilla. Kiviainestuotteet (rakennustuotteet) täyttävät asetetut CEvaatimukset. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työkoneet tuodaan paikalla ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä rekka-auton laveteilla.
Hannu Mälkiä 11 (15) Kemikaaliturvallisuus Alueella säilytetään ja käsitellään vähäisiä määriä poltto- ja voiteluaineita. Kevyttä polttoöljyä säilytetään alueella toimivien työkoneiden käyttöön enintään muutamia kuutiometrejä. Polttoaine varastoidaan allastetuissa kaksoisvaippasäiliöissä tai ne varustetaan suoja-altailla. Säiliöt toimivat sähköpumpuilla, ne on varustettu ylitäytönestimillä ja ne ovat lukittavia. Tankkauslaitteisto on varustettu sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Riskien pienentämiseksi polttoainetta säilytetään tukitoiminta-alueella, jossa myös alueella käytettävät koneet tankataan. Tukitoiminta-alueen pohja tiivistetään HDPE-kalvolla, bentoniittimatolla tai vastaavalla öljyä kestävällä ja läpäisemättömällä kalvolla. Eristeen päälle täytetään vähintään 30 senttimetriä kivetöntä hiekkaa rikkoutumisen estämiseksi. Kalvo estää esimerkiksi tankkauksen yhteydessä mahdollisesti syntyvien pienten roiskeiden pääsyn maaperään. Tukitoiminta-alue on esitetty liitteessä 4. Työkoneita ei pestä ottoalueella eikä siellä tehdä sellaisia huoltotoimenpiteitä, joissa öljyä voisi päästä maaperään. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon. 4.7 Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö Ottoalueen muodot on sovitettu ympäröivään maastoon jälkikäytön onnistumisen varmistamiseksi. Ottoalue on rajattu siten, ettei alueelta tai alueelle ole laajaa, esteetöntä näkymää maisemointi- ja istutustoimien jälkeen. Alue maisemoidaan ottosuunnitelmien mukaisesti. Jyrkät kaivuaikaiset reunaluiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3, millä helpotetaan alueen metsittymistä. Yhteinen raja Destia Oy:n sora-alueen kanssa tasataan pohjatasolle. Muotoiltuihin luiskiin sekoitetaan ja levitetään pintamaita kasvukerrokseksi ja luiskat metsitetään. Rakennettavan kasvukerroksen paksuus on vähintään 50 cm. Alueelle istutetaan mäntyvaltaista sekapuustoa vähintään 2 000 taimea hehtaarille. Alueen jälkikäyttö on metsätalous. 4.8 Vakuus ottotoiminnan aloittamiseksi mahdollisen muutoksenhaun aikana Hakija pyytää maa-aineslain 21.2 mukaista oikeutta jatkaa lainvoimaisen luvan mukaista toimintaa ennen luvan lainvoimaiseksi tulemista. Alue on katsottu soveltuvan kiviainesten ottotoimintaan nykyisen luvan lupaharkinnan yhteydessä. Maa-aineslupa on lainvoimainen, voimassaoleva ja toiminta alueella on käynnistynyt. Nyt käsiteltävä lupahakemus koskee toiminnan keskeytyksetöntä jatkamista mahdollisen lupakauden päättymisen varalta. Keskeytyksettömällä toiminnalla turvataan paitsi alueen oikeutettuja odotuk-
Hannu Mälkiä 12 (15) sia, myös alueen jälkikäytön onnistuminen sekä nopeutetaan alueen jälkikäyttöä. Alue on suunniteltu viranomaisoppaiden mukaisesti siten, että jo avatut soraalueet tulee hyödyntää tehokkaasti, jolloin vältytään uusien sora-alueiden avaamiselta. Hakija katsoo 6.000,00 euron pantatun talletuksen riittävän kattamaan maaaineslain 21 :n mukaisen toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaa. Päätöksen noudattamisesta ennen lainvoimaa ei aiheudu haittoja, vahinkoja tai kustannuksia, kun otetaan huomioon asian aiempi käsittely ja nykyinen ottotoiminta sekä harkittu kokonaisuus alueen lopputilanteeksi. 5 Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen 5.1 Pöly ja melu Pölypäästöt Melupäästöt Toiminnan ympäristövaikutuksista merkittävimmät ovat melu ja leijuva pöly. Kiviaineksen ottamisesta ja jalostamisesta muodostuu myös päästöjä ilmaan. Kiviainestuotannossa muodostuva kiviainespöly on partikkelikooltaan suurta (pääosin yli 30 µm). Hengitettävän hiukkaskoon (PM10) osuus tavanomaisessa kiviainestuotannossa muodostuvasta pölystä on murto-osa hiukkasten kokonaispitoisuudesta. Haitta-alueen laajuuteen vaikuttavat merkittävästi erilaiset leviämisolosuhteet sekä pölyn torjuntakeinot, kuten pölynsidonta. Sora-alueiden maakosteus estää itsessään pölyämistä. Soranotto ja seulonta eivät aiheuta sellaista häiriötä, mistä voisi olla merkittävää haittaa asutukselle tai lähialueen virkistyskäytölle. Kiviainesten ottaminen ja jalostaminen aiheuttavat melua. Melun leviämiseen vaikuttavat käytettävä kalusto, melun geometrinen etäisyysvaimennus, maaston muodot ja laatu, rakenteelliset meluesteet, kasvillisuus, säätila, tuulen suunta ja voimakkuus sekä mm. työn suorituspaikan korkeusasema yleisen maaston korkeuteen nähden. Soranotto ja seulonta eivät aiheuta sellaista häiriötä, mistä voisi olla merkittävää haittaa asutukselle tai lähialueen virkistyskäytölle. Melu- ja pölypäästöjen vähentäminen Merkittävimmät pölyä ja melua aiheuttavat toiminnot sijoittuvat alueen sisäosiin. Suojaetäisyys lähimpiin asuin- tai vapaa-ajanrakennuksiin on riittävä, joten erityisiä suojaustoimenpiteitä ei tarvita. Ottoalueen pohjataso lasketaan al-
Hannu Mälkiä 13 (15) le lähiympäristön luontaisen maanpinnan, jolloin myös ottoalueen reunat toimivat osaltaan meluesteinä. Hankealuetta tai alueen työmaatietä ei päällystetä, mutta aluetta, varastokasoja ja kuormia kastellaan tarvittaessa alueelle tuotavalla talousvedellä. Kastelutarve arvioidaan silmämääräisesti. 5.2 Päästöt maaperään, pintaveteen ja pohjaveteen Kiviainesten ottamisesta tai jalostamisesta ei normaalisti aiheudu päästöjä maaperään. Päästöriskit ehkäistään suojaamalla maaperä tukitoimintaalueella, missä säilytetään toiminnassa tarvittavaa kevyttä polttoöljyä. Tukitoiminta-alue tiivistetään roiskeiden ja ylitäyttöjen varalta öljynkestävällä eristeellä. Polttoainesäiliöt varustetaan suoja-altailla tai säiliöinä käytetään kaksoisvaippasäiliöitä. Suunnitelma tukitoiminta-alueen maaperäsuojauksesta on esitetty liitteessä 4. Työkoneita käytetään, huolletaan ja ylläpidetään siten, ettei toiminnasta aiheudu välitöntä vaaraa, haittaa tai ennakolta vältettävissä olevaa, epäsuotuisaa seurausta ympäristölle tai ihmisille. Kuvatut toimintatavat täyttävät vaatimukset ympäristön kannalta parhaille käytännöille. Mahdolliset päästöriskit liittyvät ainoastaan toiminnan vahinko- ja onnettomuustilanteisiin. Öljyvahinkojen torjuntaan on varauduttu riittävästi muun muassa imeytysainein ja keräilyvälinein. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ongelmatilanteiden varalle. Mahdollisesta vahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa, eikä alueelta johdeta pintavesiä keskitetysti pois. Alueelle ei ole tarvetta rakentaa selkeytysallasta tai muuta pintavesien viivytysratkaisua. Pohjavesien laatua tarkkaillaan toiminnan vaikutusten arvioimiseksi. Tarkkailusuunnitelma on liitteenä 6.
Hannu Mälkiä 14 (15) 5.3 Jätehuolto Alueen tavanomaisesta toiminnassa syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti. Alueella ei ennakolta tarvitse tehdä koneiden huoltoja. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn. Öljyiset rätit, jäteöljyt tms. säilytetään omissa merkityissä astioissaan lukittavassa kontissa ja ne toimitetaan asianmukaisesti vaarallisten jätteiden keräilyyn. Varastokontti sijoitetaan tukitoiminta-alueelle. Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/2011 5.2 ), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä 190/2013 2.2 ). Selvitys alueelta kaivettavista maista on liitteenä 5. 6 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Maa-aineslain 3 :n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu: kauniin maisemakuvan turmeltumista; luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Ottoalue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueella ja sen naapurissa on maa-ainesten ottotoimintaa, joka on vaikuttanut alueen maisemaan topografisina muutoksina. Ottoalueen viimeistelemisellä ennallistetaan maisemakuvaa. Ottotoiminta on alueella mahdollista aiemman lupaharkinnan mukaisesti. Alueen soranoton jälkeinen käyttömuoto on metsätalous. Alueella ei ole maankäyttörajoituksia. Ottoalueella ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. Alue on metsätaloustoimin käsitelty ja alue on muuttunut nykyisen ottotoiminnan yhteydessä. Ottoalueella ei ole maa-aineslain, metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita kohteita.
Hannu Mälkiä 15 (15) Mahdollisen maa-ainesoton yhteydessä alueen reunojen ominaispiirteet tulevat vähäiseltä alalta muuttumaan, mutta arviointikriteerien perusteella ottohankkeen ei voida katsoa aiheuttavan maa-aineslain mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista. Haetulla kiviainesten ottamisella ei ole merkittäviä vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Ottoalue rajataan tarvittaessa aidoin ja maavallein tahattoman putoamisen estämiseksi. Asiattomien pääsy alueelle estetään työmaakyltein ja lukittavin puomein. Toiminnasta ei aiheudu vaaraa ulkopuolisille. 7 Ottosuunnitelman laatija Suunnitelman vakuudeksi, Hämeenlinnassa 13.8.2015, Matti Jokinen insinööri amk, ympäristönsuojelu, 2001 insinööri yamk, rakentaminen, 2007 LIITTEET liite 1 liite 2 liite 3 liite 4 liite 5 liite 6 liite 7 Kiinteistötiedot Naapuriluettelo Suunnitelmapiirustukset Säilytys- ja tankkauspaikan maaperän rakenteellinen suojaus Selvitys alueelta kaivettavista maista (kaivannaisjäteselvitys) Pohjavesialueen tiedot; tarkkailuohjelma Lainvoimainen maa-aineslupa