Suomen Ääni- ja Kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n lausunto Tekijänoikeuden suuntaviivoja keskustelumuistioon

Suomen Ääni- ja Kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n lausunto Tekijänoikeuden suuntaviivoja keskustelumuistioon Helsinki 31. toukokuuta 2007 I. YHTEENVETO Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry (ÄKT) on musiikintuottajia Suomessa edustava järjestö, jonka jäsenyhtiöt kattavat 95 % Suomen 100 miljoonan äänitemarkkinoista. ÄKT kiittää opetusministeriötä mahdollisuudesta lausua ministeriön Tekijänoikeuden suuntaviivoja keskustelumuistiosta. ÄKT on yhtä mieltä ministeriön kanssa siitä, että nyt on oikea aika tarkastella kansallisen tekijänoikeusjärjestelmämme kehitystarpeita. Tarkastelu tulisi suorittaa kestävistä lähtökohdista, joihin kuuluu muun muassa, että tekijänoikeusjärjestelmän yhteiskunnallinen tehtävä on säilynyt viime vuosien teknologian ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta samana: tekijänoikeus kannustaa luovaan toimintaan turvaamalla tekijöille, taiteilijoille ja tuottajille kohtuullisen tuoton tehdystä työstä ja tehdyille investoinneille. ÄKT haluaa myös painottaa, että suomalaisen musiikintuotannon toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää sekä kulttuurisista että kansantaloudellisista syistä. Suomalainen ääniteteollisuus on yhtä aikaa merkittävä osa kansallista kulttuuriamme ja osa maailmanlaajuisesti kasvavaa viihdeteollisuutta, joka puolestaan on tietoyhteiskunnan kehityksen veturi. Musiikin kuuntelun ja käytön lisääntymisestä huolimatta ei kotimainen ääniteteollisuus ole hyötynyt sen tuotteiden lisääntyneestä kulutuksesta eikä kasvanut lisääntyneen kysynnän mukana. Kehitys on normaalin liiketoiminnan logiikan vastainen ja heikentää äänitealan toimintaedellytyksiä maassamme. Syy kehitykseen on osittain lainsäädännössä, jota ei äänitteiden tuottajien ja esittävien taiteilijoiden oikeuksien osalta ole saatettu sähköisen median voimakkaasti kasvaneen äänitteiden käytön ja digitaalisen käyttöympäristön vaatimusten tasalle. Keskeiset korjaavat toimenpiteet ovat yksinkertaisia; äänitteiden tuottajille ja esittäville taiteilijoille on taattava sama suojataso kuin tekijöille, turvaamalla erityisesti: vähintään teosten 70 vuoden suoja-aikaa vastaava suoja yksinoikeus äänitteiden yleisölle välittämiseen yksinoikeus äänitteiden lainaamiseen yhdenmukaiset suojan liittymäkriteerit Oikeuksien täytäntöönpanoa ja järjestelmän toimivuutta on niin ikään edelleen kehitettävä varmistamalla, että koko äänitteiden yleisölle välittämisen arvoketju oikeudenhaltijoista, tietoverkkopalvelujen tarjoajiin ja kuluttajiin osallistuu äänitteiden luvattoman tietoverkkojakelun kitkemiseen. Alalle on lyhyen ajan sisällä pyrittävä luomaan käytännesäännöt, jotka määrittelevät oikeudenhaltijoiden, välittäjien ja kuluttajien velvollisuudet tietoverkoissa tapahtuvien oikeudenloukkausten lopettamiseksi ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 1/13

Käsittelemme seuraavassa ensin tarkemmin tekijänoikeusjärjestelmän keskeisiä kehitystarpeita, minkä jälkeen kommentoimme lyhyesti eräitä muistiossa esitettyjä kysymyksiä. ÄKT yhtyy lisäksi soveltuvin osin Tekijänoikeuden Tiedotus- ja Valvontakeskuksen lausunnossa esitettyihin näkemyksiin. II. KESKEISET KEHITYSTARPEET Teknologian kehitys ja kehityksen mahdollistamat uudet liiketoimintamallit ovat viimeistään paljastaneet äänitteiden tuottajien ja esittävien taiteilijoiden suojan puutteet. Lyhyt suoja-aika, puutteellinen yleisölle välittämisen oikeus, ja aukot suojan alueellisessa laajuudessa rajoittavat kohtuuttomasti äänitteiden tuottajien mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa normaalein liiketaloudellisin perustein. a) Äänitteiden ja esitysten suoja-aika on yhdenmukaistettava teosten suoja-ajan kanssa Tekijänoikeuslaissa on teosten suoja-ajaksi määritelty 70 vuotta tekijän kuolemasta, kun taas esitysten ja äänitteiden suoja-aika on merkittävästi lyhyempi 50 vuotta esityksestä tai äänitteen valmistamisesta tai julkaisemisesta (TekL 45 ja 46 ). Oikeudenhaltijaryhmien eriarvoinen kohtelu on jo lähtökohtaisesti väärin ja perusteetonta, äänitteiden lyhyempi suoja-aika on kuitenkin erityisen perusteeton tilanteessa jossa: Äänitteiden kaupallinen elinkaari ja esittävien taiteilijoiden keski-ikä ovat pidentyneet niin, että äänitteitä jää enenevässä määrin suojan ulkopuolelle taiteilijoiden vielä eläessä ja alkuperäisten tuottajayhtiöiden vielä hyödyntäessä kaupallisesti äänitteitään. Annikki Tähti ja Eino Grön ovat esimerkkejä yhä aktiivisista kansan rakastamista taiteilijoista, joiden äänitteistä osa ei enää kuulu suojan piiriin. Esimerkkilista on pitkä, ja kasvaa kiihtyvää vauhtia yleisen keski-iän ja äänitekatalogien aktiivisen käyttöiän pidentyessä. Äänitteiden tuotanto ja markkinointi vaativat yhä suurempia investointeja, mutta äänitteiden myynti per nimike laskee. Kohtuullisen tuoton saavuttaminen vaatii yhä pidemmän ajan ja vanhan äänitekatalogin merkitys liiketoiminnassa kasvaa. Jo olemassa olevan vanhan äänitekatalogin uudelleen masterointi ja digitoiminen online ja mobiilimarkkinoita varten vaatii merkittävää taloudellista panostusta. Lyhyt jäljellä oleva tai jo päättynyt suoja-aika ei kannusta sijoittamaan toimenpiteisiin, jos levy-yhtiöllä ei ole mahdollisuuksia hyötyä myös taloudellisesti investoinneistaan. Lyhyt suoja-aika hyödyntää pääsääntöisesti kaupallisia käyttäjiä, jotka eivät ole sijoittaneet euroakaan taiteilijoiden uran kehittämiseen, eivät ole maksaneet esittäville taiteilijoille palkkaa tai royalteja, eivätkä muutoinkaan sijoittaneet äänitetuotantoon. Viimeaikainen kansainvälinen kehitys puoltaa esitysten ja äänitteiden suoja-ajan pidentämistä. Kansainvälisistä investoinneista kilpailtaessa lyhyt 50 vuoden suojaaika asettaa suomalaisen (ja eurooppalaisen) ääniteteollisuuden ulkomaisia kilpakumppaneita mukaan lukien Australia, Brasilia, Intia, Meksiko, Yhdysvallat jne. heikompaan asemaan. EI ole olemassa perusteita tuottajien ja taiteilijoiden diskriminointiin tekijöihin verrattuna. Taiteilijoiden ja tuottajien 50 vuoden suoja-ajan riittämättömyyteen on äskettäin kiinnittänyt huomiota myös esimerkiksi Ison-Britannian parlamentin alahuoneen asiantuntijakomitea ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 2/13

raportissaan New Media and the Creative Industries 1 Komitea suosittaa taiteilijoiden ja tuottajien suojan pidentämistä vähintään 70 vuoteen. Ministeriön onkin välittömästi ryhdyttävä ajamaan tekijöiden ja tuottajien sekä taiteilijoiden suoja-ajan yhtenäistämistä eurooppalaisella tasolla sekä turvattava tuottajille ja taiteilijoille riittävä, tekijöiden suoja aikaa vastaava suoja-aika kansallisessa lainsäädännössä. b) Tuottajille ja taiteilijoille on turvattava tekijöiden kanssa yhtäläinen yksinomainen oikeus äänitteidensä yleisölle välittämiseen Äänitealan liiketoimintamallit ovat siirtymässä fyysisten tallennekappaleiden jakelusta musiikin aineettomaan kulutukseen. Levyjen ostamisen sijasta musiikkia kulutetaan kuuntelemalla tosiaikaisia lähetyksiä ja ostamalla sähköisiä tiedostoja. Tekijänoikeudellisesti tarkasteltuna musiikin kulutus on siirtynyt äänitteiden kopioiden levityksestä äänitteiden yleisölle välittämiseen. Äänitteiden radiosoitto on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet: suosituimpien laulujen toistomäärät ovat kasvaneet niin että samaa kappaletta soitetaan radioasemilla yhteensä jo yli 3500 kertaa vuodessa, samalla radioiden soittamien nimikkeiden lukumäärä pienenee. ÄKT:n ja Teosto ry:n Taloustutkimus Oy:ltä tilaaman tuoreen tutkimuksen 2 mukaan tärkein syy sille miksi kuluttajat eivät osta musiikkia on, että musiikkia kuulee riittävästi radiosta, TV:stä, jne.. Äänitteiden tuottajat tukevat luonnollisesti kaikkia uusia lisensioituja musiikkipalveluita. Musiikin mahdollisimman suuri luvallinen tarjonta on äänitteiden tuottajien etujen mukaista, kunhan äänitteiden käytön ehdoista voidaan sopia käyttäjien kanssa. Nykyinen tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan tätä viimemainittua reunaehtoa kaikilta osin täytä, vaan tuottajien ja taiteilijoiden yleisölle välittämisen oikeus on laissa (TekL 47 ) rajoitettu pakkolisenssisäännöksellä. Tekijöiden oikeuksiin ei vastaavaa rajoitusta sovelleta. Äänitteiden tuottajien ja esittävien taiteilijoiden äänitteiden oikeuteen sovellettava pakkolisenssi on erityisen haitallinen ja sopimaton, koska: järjestely on perusteiltaan vanhentunut. Se perustuu keskeisesti ns. Rooman Sopimuksen 3 12 artiklaan joka on jo lähes 50 vuotta vanha ja joka neuvoteltiin vastaamaan täysin erilaisen käyttöympäristön vaatimuksia. Rooman sopimusta neuvoteltaessa ei kaupallista radiotoimintaa harjoitettu, eikä digitaaliteknologian tai tietoverkkojen vaikutuksia osattu vielä edes ennakoida. Rooman sopimuksen suojatason riittämättömyys onkin todettu vuoden 1996 WIPO:n Esitys- ja Äänitesopimukseen liitetyssä lausumassa 4. palvelut, jotka tekijänoikeudellisesti kuuluvat yleisölle välittämisen oikeuden alaan ovat nykyään suoraan musiikin myyntiä korvaavia ja sen kanssa kilpailevia palveluita. On erityisen kohtuutonta ja kilpailua vääristävää, että kymmeniä digitaalisia radio kanavia mukaan lukien kuuntelijan yksilöllisten mieltymysten mukaan räätälöityjä kanavia internetin tai satelliittien välityksellä tarjoavat palvelut voivat harjoittaa toimintaansa pakkolisenssin nojalla neuvottelematta käyttöehdoista äänitteiden 1 Yhteenveto raportista on saatavilla internet osoitteesta: http://www.parliament.uk/parliamentary_committees/culture media_and_sport/cms07 0516.cfm 2 Äänitetutkimus 2006, Taloustutkimus Oy. 3 International Convention for the Protection of Performers, Producers of Phonograms and Broadcasting Organizations (1961) 4 WPPT 15 Artiklaan liitetyssä julkilausumassa todetaan, että It is understood that Article 15 does not represent a complete resolution of the level of rights for broadcasting and communication to the public that should be enjoyed by performers and phonogram producers in the digital age (alleviivaus lisätty) ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 3/13

tuottajien kanssa. Pakkolisenssi mahdollistaa äänitemusiikin välittämisen kuluttajille ilman, että oikeudenhaltijat voivat neuvotella korvauksesta ja muista käyttöehdoista normaaleista liiketaloudellisista lähtökohdista uudet tekniset sovellukset (kts. esim. www.replayradio.com tai www.keepvid.com) mahdollistavat yksittäisten äänitteiden tai musiikkivideoiden tunnistamisen ja kopioimisen digitaalisista lähetyksistä. Nämä ns. stream ripping sovellukset mahdollistavat täydellisen digitaalisen musiikkikirjaston luomisen kopioimalla äänitteet tai videot digitaalisista lähetyksistä. Nykyisen kaltainen pakkolisenssi ei anna oikeudenhaltijoille mahdollisuutta neuvotella lähettäjäyritysten kanssa käyttöehdoista, kuten keinoista suojautua hallitsematonta digitaalista kopiointia vastaan tai markkinahintaa vastaavasta korvauksesta äänitteiden käyttämisestä lähetyksissä. Kuva 1. Replay Media Catcher on yksi suosituimmista steam ripping sovelluksista. (Lähde http://www.applian.com/replay-media-catcher.) se syrjii perusteetta ja epäoikeudenmukaisesti esittäviä taiteilijoita ja äänitteiden tuottajia äänitteiden oikeudenhaltijat ovat järjestäytyneet kansallisesti ja kansainvälisesti kattavasti yhteisvalvontajärjestöihin; yksinoikeuksien lisensiointi voidaan toteuttaa yhtä sujuvasti ja tehokkaasti kuin nykyisten pakkolisenssikorvausten periminen. c) Jatkuvasti lisääntynyt korvaukseton äänitteiden kirjastolainaus ja lainauskappaleiden kopioiminen aiheuttaa levy-yhtiöille huomattavia taloudellisia menetyksiä ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 4/13

Kirjastoista lainauksesta on käytännössä muodostunut keskeinen äänitteiden jakelukanava. Äänitteiden kirjastolainausten määrä nousi Suomessa vuonna 2006 yli 9 miljoonaan ja se vastaa volyymiltaan jo laillisia äänitemarkkinoita. Kasvaneista lainausmääristä ja äänitteiden lainauksen myyntiä korvaavasta vaikutuksesta huolimatta äänitteen tuottajilla ei Suomessa ole minkään tasoista suojaa äänitteiden lainauksen suhteen. Tilanne on Euroopassa poikkeuksellinen, pohjoismaiden ulkopuolella äänitteiden tuottajille myönnetään joko täysi yksinoikeus tai ainakin korvausoikeus äänitteidensä lainaukseen. EU:n Vuokraus- ja lainausdirektiivin 92/100/EEC lähtökohta on, että oikeudenhaltijoille, myös äänitteiden tuottajille, myönnetään yksinoikeus teostensa ja äänitteidensä lainaamiseen. Äänitteen tuottajien liiketoimintaedellytysten kannalta kysymyksessä on merkittävä puute, joka on korjattava ensitilassa. ÄKT ymmärtää kirjastolaitoksen merkityksen yhteiskunnan sivistyksellisten ja sosiaalisten intressien kannalta, mutta painottaa samalla että äänitteiden laajamittainen korvaukseton lainaus on viimekädessä samojen sivistyksellisten ja sosiaalisten etujen vastaista.. d) Äänitteiden suojan määrittävät liittymäkriteerit on yhtenäistettävä niin, että kaikki Suomessa julkaistut äänitteet ovat täysimääräisesti suojattuja Tekijänoikeuslaki ei nykyisin käytännössä myönnä täyttä yleisölle välittämisen oikeutta suurelle osalle Suomessa julkaistuja äänitteitä. Syy tähän on, että Suomi vastoin kuin suuri ja kasvava joukko EU jäsenvaltioita mukaan lukien Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Irlanti, jne. ei sovella äänitteiden suojan liittymäkriteerinä ns. julkaisukriteeriä vaan ainoastaan ns. tallennusmaa kriteeriä (TekL 64). Merkittävin seuraus tästä epäonnistuneesta lainsäädäntöratkaisusta on, että Yhdysvalloissa valmistetut, Suomessa julkaistut ja levitettävät äänitteet eivät nauti täyttä tekijänoikeudellista suojaa Suomessa. Tämän vuoksi Suomalaiset levy-yhtiöt, jotka ovat panostaneet Yhdysvalloissa tallennettujen äänitteiden jakeluun ja markkinointiin maassamme jäävät ilman äänitteiden yleisölle välittämisestä suoritettavia royalteja ja muita korvauksia. Ko. äänitteillä esiintyvät taiteilijat, mukaan lukien suomalaiset taiteilijat, jäävät niin ikään vaille äänitteidensä esittämisestä maksettavia korvauksia Suomessa. Musiikkisoittomarkkinat vääristyvät. Radioilla ja muilla äänitemusiikkia esittävillä käyttäjillä on taloudellinen kannustin soittaa vapaata yhdysvaltalaista musiikkia suomalaisen ja eurooppalaisen musiikin kustannuksella. Sisämarkkinat vääristyvät, kun esimerkiksi suomalainen perinteistä radiotoimintaa harjoittava yritys voi käyttää Yhdysvalloissa tallennettuja äänitteitä maksamatta korvauksia, mutta Suomessa toimiva internet radio tai Saksasta lähettävä satelliitti radio taas maksaa täyden korvauksen. Tekijänoikeuslakia on muutettava vastaamaan hyvää kansainvälistä käytäntöä niin, että äänitteiden suojan liittymäkriteereiksi lisätään nykyisen tallennusmaakriteerin lisäksi, kansallisuuskriteeri sekä julkaisukriteeri e) Kaikkien on-line jakelun arvoketjuun osallisten on myötävaikutettava luvattoman äänitteiden jakelun kitkemiseen oikeudenhaltijoiden, palveluntarjoajien, teleoperaattoreiden ja kuluttajien on luotava yhteiset käytännesäännöt ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 5/13

Äänitteiden luvaton jakelu internetissä on yhä äänitealan suotuisan kehityksen suurin este. Luvaton vertaisverkkojakelu sekä laittomat, uusien kolmansissa maissa toimivat 5, sivustot ovat suurin syy äänitealan myynnin merkittävään pienenemiseen ja alan liiketoimintaedellytysten heikkenemiseen 6. Äänitemyynnin pieneneminen on johtanut jo Suomessakin työpaikkojen menetyksiin sekä tuotantoportaalla että äänitteiden vähittäiskaupassa. Samalla uudet lailliset internet- ja mobiilimusiikkipalvelut tarjoaisivat uusia ansaintamahdollisuuksia tekijöille, tuottajille, internet palveluntarjoajille sekä teleoperaattoreille. Kuluttajille uudet lailliset palvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia nauttia musiikista. Laittoman internetjakelun kitkeminen on kaikkien äänitejakelun arvoketjuun osallistuvien toimijoiden etujen mukaista. Tästä huolimatta tähän saakka teleoperaattorit ja muut internet yhteyksien tarjoajat eivät ole olleet halukkaita ryhtymään toimiin palveluissaan tai verkoissaan tapahtuvien oikeudenloukkausten lopettamiseksi. Joissakin tapauksissa operaattorit ovat jopa vastustaneet oikeudenhaltijoiden toimia äänitteitä luvatta jakelevia henkilöitä vastaan. Näin siitäkin huolimatta, että välittäjät ovat parhaassa asemassa toimia oikeudenloukkausten lopettamiseksi, ovat usein tietoisia oikeudenloukkauksista, ja välittömästi tai välillisesti hyötyvät taloudellisesti oikeudenloukkauksista, mikä on paitsi moraalisesti epäilyttävää saattaa myös synnyttää oikeudellisen vastuun oikeudenloukkauksista. Oikeudenhaltijoiden kannalta oikeudelliset toimet suurta joukkoa internet välittäjiä tai internetissä musiikkia jakelevia henkilöitä vastaan ovat välttämättömiä, mutta kallis ja aikaa viepä tapa torjua oikeudenloukkauksia. ÄKT uskookin, että on olemassa nopeampi ja tehokkaampi tapa luoda paremmat toimintaedellytykset uusille digitaalisille internet ja mobiilimusiikkikaupoille. Alan toimijoiden välinen käytännesäännöstö, joka määrittää keskeisten toimijoiden velvoitteet laittoman äänitejakelun lopettamiseksi voi tarjota tehokkaimman ja joustavimman keinon poistaa laajamittainen äänitepiratismi Internetistä. Toimiva käytännesäännöstö määrittelisi mm: oikeudenhaltijoiden ensisijaisen velvoitteen valvoa oikeudenloukkauksia ja ilmoittaa niistä palveluntarjoajille; palveluntarjoajien velvoitteen tunnistaa oikeudenloukkaaja ja ryhtyä toimiin oikeudenloukkauksen lopettamiseksi (sovellettavan kansallisen ja eurooppalaisen lainsäädännön puitteissa); kuluttajien sitoumuksen käyttää ainoastaan laillisia palveluita ja pidättyä jakelemasta tai lataamasta luvatta suojattuja sisältöjä. ÄKT suosittaa pikaista käytännesäännöistä sopimista kaikkien keskeisten toimijoiden välillä. III. ÄKT:n KOMMENTIT MUISTIOSSA ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN a) Luku 2.1 Yleisiä suuntaviivoja Nykyinen tekijänoikeuslaki sovittaa onnistuneesti yhteen useita ajoittain kilpailevia yhteiskunnallisia intressejä. Tiedonsaannin ja sananvapauden intressit on huomioitu niin tekijänoikeuden kohteen määrittelyssä tekijänoikeus ei suojaa ideoita eikä tietoja kuin lain poikkeussäännöksissä, jotka rajoittavat oikeudenhaltijoiden omistusoikeutta teoksiinsa ja muihin suojankohteisiin. Toisaalta, sanavapaus ei ole ehdotonta. Sananvapaus ei oikeuta loukkaamaan kolmansien osapuolten mainetta ja kunniaa tai muita oikeuksia, mikä on todettu jo Euroopan Ihmisoikeussopimuksessa (Artikla 10(2)). Tekijänoikeuslaki ei olekaan aiheuttanut ongelmia sananvapaudelle tai tiedonsaannille. 5 Kuten esimerkiksi Venäjältä käsin toimiva Allofmp3 (www.allofmp3.com). 6 Kts. esim. Stan Liebowitz Creative destruction or just plain destruction (Journal of Law & Economics, April 2006, saatavilla esim. www.journals.uchicago.edu/jle/journal) ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 6/13

Aidosta sananvapauden ja tiedonsaannin intressistä on erotettava tilanteet, joissa yritykset tai yksityiset pyrkivät sananvapauden tai tiedonsaannin varjolla käyttämään lupaa kysymättä ja korvauksia maksamatta suojattuja kolmansien luomia ja tuottamia kaupallisia sisältöjä. b) Luku 2.2 Toimintaympäristö Lainsäädäntö Tekijänoikeudella suojattujen kaupallisten sisältöjen käyttöympäristö ei lähtökohtaisesti poikkea normaalista kaupallisesta toimintaympäristöstä, jossa käyttöehdoista sovitaan ja käytöstä maksetaan käypä markkinahinta kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Oikeudenhaltijoilla tulee olla mahdollisuus neuvotella vapaasti hinnasta ja muista käyttöehdoista, mukaan lukien Creative Commons tai muut vastaavat ratkaisut. Lainsäädännön tulee luoda puitteet terveelle sopimusvapauteen perustuvalle markkinakehitykselle. Tekijänoikeuslainsäädännön erityistehtävä on tällöin luoda taloudelliset puitteet luovan sisältötuotannon kehitykselle Suomessa (i) turvaamalla riittävä henkisen omaisuuden suoja, sekä (ii) takaamalla osapuolten tasapainoinen neuvotteluasema. Lainsäädännön on sopeuduttava ja muututtava yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen myötä. Sama yleisö Teknologian, eli ostajien, ehdoilla tapahtuva lainsäädännön kehitys ei turvaisi sisältöjen tuotannon ja sisältöjen mahdollisimman laajan levityksen ja saatavuuden intressejä. Henkisen omistusoikeuden heikentäminen välittäjien tai teknologiayhtiöiden välittömien intressien tyydyttämiseksi olisi lyhytnäköistä politiikkaa; saman yleisön periaate on esimerkki ratkaisusta, joka olisi (i) maailmassa ainutlaatuinen, (ii) kansainvälisten sopimusten vastainen, sekä (iii) oikeuspoliittisesti väärä sopimusvapauteen puuttuva ja yksipuolisesti käyttäjätahoja suosiva lainsäädäntöratkaisu. Tekniset suojakeinot Teknisistä suojakeinoista on kuluneiden 20 vuoden aikana muodostunut olennainen osa tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen suojaa. Teknologisia ratkaisuja (ns. DRM teknologioita) käytetään suojaamaan useita eri sisältöjä, formaatteja ja liiketoimintamalleja DVD levityksestä on-line käyttöön, elokuvista tietokoneohjelmiin ja peleihin. Teknologioiden suojaamisesta luopuminen tai suojan heikentäminen olisi kohtalokasta tietoyhteiskunnan palveluiden kehityksen ja uusien sisältöjen saatavuuden kannalta. Teknisten suojakeinojen oikeudellisesta suojasta on säädetty kansainvälisellä tasolla vuoden 1996 WIPO sopimuksissa sekä eurooppalaisella tasolla EU:n tietokoneohjelma (91/250/EEC) ja tekijänoikeus (2001/29/EC) direktiiveissä. Huomioiden Suomen kansainväliset ja eurooppalaiset velvoitteet ei suojasta luopuminen ole edes periaatteessa mahdollista kansallisella tasolla. c) Luku 2.4 Periaatteellisia lähtökohtia Yhteensopivuus Formaattien ja soittimien mahdollisimman kattava yhteensopivuus on sekä kuluttajien että oikeudenhaltijoiden etujen mukaista. ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 7/13

Keskeisin ongelma asiassa on laitekanta, joka ei tue ja tunnista kaikkia yleisimpiä tallennetai tiedostoformaatteja, sekä formaatit, joita ei ole avattu kilpaileville laitevalmistajille. Ministeriön tulisikin omalta osaltaan kannustaa teknologiayhtiöitä ja laitevalmistajia yhteistyöhön yhteensopivuuden varmistamiseksi. Samalla on huomattava, että kysymyksessä ei ole ensisijaisesti tekijänoikeudellinen ongelma, vaan standardisointiongelma, joka liittyy teknologiayhtiöiden ja laitevalmistajien väliseen kilpailuun. On lisäksi todettava, että eräät asiassa esitetyt ns. ratkaisumallit kuten DRM järjestelmien käytöstä luopuminen eivät ole ratkaisu yhteensopivuusongelmaan. Yhteensopivuus on saavutettavissa ja saavutettava samalla turvaten sisältöjen riittävä suoja. DVD levyjen ja soittimien yhteensopivuus on esimerkki toimivasta ratkaisusta asiassa. Kilpailuoikeus Tekijänoikeus ja kilpailuoikeus edistävät molemmat viimekädessä kuluttajien etua. Ristiriita oikeudenalojen välillä onkin näennäinen pikemmin kuin todellinen. Kilpailuoikeus ei rajoita tekijänoikeutta omistusoikeutena, mutta kilpailulainsäädäntö voi rajoittaa oikeuksien käyttöä ja soveltuu siten mm. yhteisvalvontajärjestöjen toimintaan. Ei ole perusteltua istuttaa kilpailuoikeuden näkökulmaa tekijänoikeusjärjestelmään tekijänoikeuslakiin otettavin pakottavin järjestelyin. Parhaiten kilpailuoikeus huomioidaan mahdollisiin yksittäisiin kilpailulainsäädännön rikkomuksiin puuttumisena, sekä lisäämällä ennakoivaa vuorovaikutusta ja tiedottamista alan toimijoiden ja kilpailuviranomaisten kesken. d) Asiakysymyksiä Audiovisuaalisten tallenteiden tuottajien oikeudet (Tekl 46a ) Audiovisuaalisia tallenteita käytetään kasvavassa määrin sähköisessä mediassa ja tietoyhteiskunnan palveluissa. Pääsääntöisesti mediassa käytettävät audiovisuaaliset tallenteet ylittävät teoskynnyksen ja ne nauttivat teoksina TekL:n 2 :n suojaa. Audiovisuaalisia tallenteita, jotka eivät teoskynnystä ylitä suojataan lain 46a :n perusteella. Audiovisuaalisten teosten ja muiden audiovisuaalisten tallenteiden suojan tasossa on merkittäviä eroja. Suurin epäkohta on kattavan yleisölle välittämisen oikeuden puuttuminen audiovisuaalisten tallenteiden tuottajilta, mikä johtaa käytännössä ongelmallisiin rajanvetotilanteisiin tallenteiden tekijänoikeudellisen luonteen suhteen. Epäselvyyksiä on ilmennyt esimerkiksi konserttitaltiointien osalta. On kohtuutonta, että kolmansien valmistamia audiovisuaalisia tallenteita voidaan käyttää televisiossa tai tietoverkoissa tuottajalta lupaa kysymättä ja korvauksia maksamatta. Audiovisuaalisten tallenteiden tuottajille on lain 46a :ssä myönnettävä tallenteisiinsa samat taloudelliset oikeudet kuin tekijöille myönnetään teoksiinsa lain 2 :ssä. Yksityinen kopiointi Yksityistä kopiointia, ts. käyttöä joka on tekijänoikeuslain 12 poikkeussäännöksellä rajattu oikeudenhaltijoiden yksinoikeuden ulkopuolelle, tulisi olla, nykyistä rajoitussäännöstä suppeammin, kopiointi joka tapahtuu (i) kopioijan laillisesti ja pysyvään hallintaansa hankkimiltaan tallenteilta, (ii) kopioijan itsensä toimesta, (iii) kopioijan omilla laitteilla, (iv) kopioijan omaan käyttöön. Hallitsematon äänitteiden digitaalinen yksityinen kopiointi tietoverkoista, lainatuilta äänitteiltä, digitaalisista lähetyksistä, jne. on aiheuttanut merkittävän markkinahäiriön, joka vaarantaa suomalaisen äänitetuotannon taloudellisen perustan. Yksityisen kopioinnin alan tarkentaminen niin, että se kattaa aidon yksityisen kopioinnin, mutta ei mahdollista laajamittaista äänitemyyntiä korvaavaa toimintaa on ensiarvoisen tärkeää. ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 8/13

Yksityisen kopioinnin rajoitussäännös ei luo käyttäjälle oikeutta kopiointiin. Käyttäjillä ei myöskään ole oikeutta murtaa laissa suojattuja teknisiä suojakeinoja, jotka mahdollisesti rajoittaisivat yksityistä kopiointia. Markkinat ovat kuitenkin ohjanneet äänitteiden tuottajat mahdollistamaan kopioinnin suurimassa osassa käytössä olevia liiketoimintamalleja ja palveluita. Lainsäädännöllä ei tule puuttua tilanteeseen, esimerkiksi säätämällä oikeudesta yksityiseen kopiointiin, jonka markkinat voivat ratkaista ja joka on jo pääsääntöisesti ratkaistu. Hyvitysmaksu Hyvitysmaksu on parhaimmillaankin epätäydellinen ja summaarinen järjestelmä, joka ei kohtuullisesti korvaa äänitteiden tuottajille äänitteiden yksityisestä kopioinnista koituvia tulonmenetyksiä. Onkin tärkeää, että hyvitysmaksun alaa ei laajenneta eikä siitä haeta ratkaisua esimerkiksi laittoman tietoverkkolevityksen laillistamiseksi tai siitä aiheutuvien huomattavien menetysten korvaamiseksi. Hyvitysmaksulla korvataan yksityisen kopioinnin poikkeussäännöksen nojalla tapahtuvaa kopiointia; ei laitonta kopiointia, eikä myöskään lisensioitua kopioiden valmistamista. Useimmat digitaaliset musiikkipalvelut antavat kuluttajille luvan valmistaa tietyn määrän kopioita 7. Hyvitysmaksun suuruutta tulisikin jatkossa tarkistaa huomioiden DRM järjestelmien käyttöönoton aste. DRM järjestelmien tosiasiallisen käytön huomioiminen kannustaisi myös laitevalmistajia DRM järjestelmien entistä laajempaan tukemiseen ja käyttöönottoon Nykyisten maksujen osalta voidaan todeta, että sovellettavat jakosuhteet eivät oikeudenmukaisesti huomioi äänitteiden kopioimisesta aiheutuvien haittojen jakautumista. Jakosuhdetta äänitteiden oikeudenhaltijaryhmien kesken tuleekin tarkentaa niin, että se heijastaa nykyistä tarkemmin yksityisestä kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvia tulonmenetyksiä. Uudet jakelutiet ja uudet välittämiskanavat Tekijänoikeuden lähtökohta on sopimusvapaus ja se että oikeudenhaltijoilla on oikeus luovuttaa tai myöntää käyttölupia haluamassaan laajuudessa. Uudet mediat ja välitystavat internet, mobiiliverkot, DVB-H muodostavat uusia käyttömuotoja, luovat uusia liiketoimintamalleja ja tavoittavat uusia yleisöjä. Yleisten siviilioikeudellisten periaatteiden ja tekijänoikeudellisen tulkintatradition valossa on yksiselitteistä, että sopijapuolten on sovittava erikseen käyttöehdoista sellaisten uusien käyttömuotojen osalta, joita ei ole sopimuksessa mainittu. Vanhoja sopimuksia ei voida tulkita laajentavasti niin, että ne kattaisivat uudet jakelu- tai välitystekniikat, jos siitä ei ole sovittu ja varsinkaan jos teknologiat eivät ole olleet osapuolten tiedossa sopimusta tehtäessä. Vastaavasti, olisi perustuslain vastaista säätää tavanomaisella lailla säädöstä, jonka perusteella vanhojen sopimusten ala laajenisi koskemaan käyttömuotoja, joista ei ollut sovittu osapuolten kesken. 7 Kts. esim. itunes musiikkipalvelun palveluehdot: Asiakkaalla on oikeus käyttää Tuotteita milloin tahansa enintään viidellä itunesin valtuuttamalla laitteella. Asiakkaalla on oikeus polttaa (mikäli sovellettavissa) tai kopioida Tuotteita sekä siirtää niitä koskevia tietoja ainoastaan henkilökohtaista, ei-kaupallista käyttöä varten. Asiakkaalla ei ole oikeutta polttaa videotuotteita. Asiakkaalla on oikeus polttaa soittolista enintään seitsemän kertaa. Asiakkaalla on mahdollisuus tallentaa Tuotteita kerrallaan enintään viideltä eri Tililtä määrätyille laitteille, kuten ipodille ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 9/13

Suojankohteiden jakelusta ja välittämisestä uusia tekniikoita käyttäen on sovittava erikseen oikeudenhaltijoiden ja välittäjien kesken, mikäli oikeudenhaltijat eivät ole sopimuksin nimenomaisesti luopuneet kaikista oikeuksistaan. Uudesta käytöstä suoritettavan korvauksen määrä ja muut käyttöehdot sovitaan huomioiden kunkin uuden käyttömuodon kokonaistalous ja oikeuksien arvo kussakin uudessa käyttötilanteessa. Äänitteiden mahdollisimman laaja jakelu ja levitys markkinahintaista korvausta vastaan on äänitteiden tuottajien etujen mukaista., tuottajat tai tuottajia edustavat järjestöt aina valmiita keskustelemaan oikeuksien lisensioinnista. Oikeuksien siirtyminen ÄKT yhtyy näkemykseen, että sopiminen ja sopimusvapaus ovat tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden tae. Sen lisäksi lakiin on sisällytettävä toimivat olettamasäännökset, jotka lisäävät oikeusvarmuutta ja virtaviivaistavat oikeuksien siirroista sopimista. Tekijänoikeuslain 39 1 momentti on uudistettava vastaamaan sekä lain muuttunutta käsitteistöä että muuttunutta toimintaympäristöä. Siirto-olettaman, jota sovelletaan, jollei toisin ole sovittu, tulee kattaa kappaleen valmistamisen ja yleisön saataville saattamisen oikeudet. Sopimuslisenssi Sopimuslisenssi rajoittaa oikeudenhaltijoiden oikeutta päättää suojankohteiden käyttöehdoista. Sopimuslisenssin liiallinen käyttö rapauttaa tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta ja tehoa. Sopimuslisenssin käyttöalaa ei ole perusteltua laajentaa nykyisestä. Päinvastoin opetusministeriön olisi analysoitava kriittisesti onko sopimuslisenssin nykyinen käyttöala jo liian lavea eritoten, kun seurauksena on, että oikeudenhaltijat menettävät mahdollisuuden oikeuksiensa yksilölliseen hallinnointiin. Oikeuksien yhteisvalvonta ÄKT yhtyy muistiossa esitettyyn näkemykseen, että suomalainen oikeuksien yhteisvalvonta on kansainvälisesti kustannustehokasta ja laadukasta. Keskeinen syy tähän on, että yhteisvalvontajärjestöt ovat Suomessa oikeudenhaltijoiden välittömässä valvonnassa ja hallinnassa. Kilpailulainsäädäntöä on Suomessa sovellettu järjestöjen toimintaan yksittäistapauksissa, joissa on epäilty markkinavoiman väärinkäyttöä oikeudenhaltija- tai käyttäjämarkkinoilla. Oikeuksien yhteisvalvonta on Suomessa toimivaa, ei ole perusteltua tai tarpeellista lisätä järjestöjen toimintaan puuttuvaa sääntelyä. Sen sijaan Suomessa on tarve tehostaa riitojen ratkaisumenettelyä. Tekijänoikeuslakiin on lisättävä säännös riitojen ratkaisumenettelystä järjestöjen hallinnoimien oikeuksien osalta. Järjestöjen ja käyttäjien väliset riidat olisi aina voitava saattaa välimiesmenettelyssä ratkaistaviksi. Välimiestuomioistuimen olisi ratkaistava riidat soveltaen willing buyer, willing seller periaatetta, eli pyrittävä määräämään oikeuksista maksettava hinta ja muut käyttöehdot siten kuin ne olisivat määrittyneet vapailla markkinoilla. Tekijänoikeuden loukkaukset Suomalainen järjestelmä on perusteiltaan toimiva. Käytännön kannalta keskeisin kysymys on kuinka saadaan koko äänitteiden jakelun ja yleisölle välittämisen arvoketju osallistumaan tietoverkoissa tapahtuvan piratismin vastaiseen toimintaan. Viittaamme tältä osin edellä tässä lausunnossa lausuttuun, sekä TTVK:n lausunnossa lausuttuun. ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 10/13

Vertaisverkot Ääniteala tukee uusien teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa. Teknologioita tulee kuitenkin käyttää kaikkien osapuolten oikeudet huomioiden. Erityisesti vertaisverkkojakelun osalta on todettava, että: Luvallinen vertaisverkkojakelu on toteutettavissa ja se tarjoaa kanavan äänitteiden ja muiden sisältöjen lainmukaiseen ja tehokkaaseen jakeluun. Oikeuksien valvonta ja yksilöllinen lisensiointi on mahdollista vertaisverkoissa samoin kuin tietoverkoissa yleisesti. Ääniteala on osoittanut, että tarjoamalla uusia lisensioituja palveluita ja ryhtymällä oikeustoimiin räikeimpiä oikeudenloukkauksia vastaan vertaisverkkopiratismin kasvu on ollut mahdollista pysäyttää 8. Yksilöllistä lisensiointia ja oikeuksien valvontaa vertaisverkossa ei tule korvata laajakaistaverolla tai muilla vastaavilla summaarisilla järjestelmillä. Sen sijaan ministeriön tulee kannustaa alan toimijoita yhteistoimintaan laittoman tarjonnan lopettamiseksi. Hyvän järjestyksen vuoksi on lisäksi todettava, että oikeudenhaltijoiden yksinomaisen saataville saattamisen oikeuden korvaaminen hyvitysmaksulla tai pakkolisenssillä olisi Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden vastainen järjestely. Linkitys, hakukoneet ja verkkoaineiston status Linkityksen tekijänoikeudellisesta luonteesta on sekä kotimaista että ulkomaista oikeuskäytäntöä 9. Linkitys, joka käynnistää tiedoston lataamisen joko samalta tai toiselta palvelimelta on tekijänoikeudellisesti saataville saattamista tai osallisuutta tai avunantoa saataville saattamiseen. Linkitys, joka ainoastaan johtaa tiedon lähteelle, kuten alaviite kirjassa, ei sen sijaan välttämättä ole tekijänoikeudellisesti merkittävää. Ei ole tarpeen tai hyödyllistä ryhtyä lainsäädäntötoimiin asiassa, joka on oikeuskäytännössä jo ratkaistu. Yllälausuttu koskee soveltuvin osin myös hakukoneita. Olisi virhe, säätää erityisestä hakukoneiden vastuuvapaudesta, kun viimeaikaisessa kansainvälisessä oikeuskäytännössä (esim. Zoekmp3 -tapaus, tai Yahoo! -tapaus 10 ) on selkeästi todettu että hakukoneet, jotka ylläpitävät ja tarjoavat linkkejä tiedostoihin ilman oikeudenhaltijoiden lupaa loukkaavat tekijänoikeuksia. Vastaavasti kysymys verkkoaineiston statuksesta on niin ikään jo laajalti ratkaistu. Ajatus hiljaisesta lisenssistä ( implied license ) on kansainvälisessä keskustelussa hylätty 11. Oikeudenhaltijoilla on myös verkkoympäristössä oikeus päättää missä laajuudessa suojattuja sisältöjä saatetaan saataville ja mitä oikeuksia ja missä laajuudessa luovutetaan. Mikäli 8 Kts. esim., IFPI Digital Music Report 2007 (www.ifpi.org) 9 Kts. esim., Norjan korkeimman oikeuden päätös Naster.no (www.lovdata.no/nyhet/dok/napster.html), Ruotsin korkeimman oikeuden päätös Tommy Olsson (NJA 2000 s. 292, Högsta domstolens dom 2000-06-15, mål nr. B 413-00 ), Hollannin Valitus tuomioistuimen päätös Zoekmp3, Australian liittovaltion tuomioistuimen päätös MP3s4U (Cooper v Universal Music Australia Pty Ltd [2006] FCAFC 187 (18 December 2006), jne.. 10 Yahoo! hakukoneen palvelu, joka ylläpiti ja tarjosi linkkejä musiikkitiedostoihin Kiinan Kansantasavallassa ilman oikeudenhaltijoiden lupaa todettiin loukkaavan tuottajien oikeuksia, http://www.infoworld.com/article/07/04/24/hnyahoochinaguilty_1.html 11 Kts esim tuore Brysselin alioikeuden päätös jutussa Copiepresse vastaan Google Inc. (13.2.2007, No 06/10.928/C) ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 11/13

oikeudenhaltija ei ole nimenomaisesti myöntänyt lupaa tietoverkossa saataville saatetun aineiston jatkokäyttöön, on siihen saatava erikseen lupa. Verkkoympäristö ei tässä suhteessa eroa off-line ympäristöstä. DRM järjestelmät Äänite-, filmi-, peli-, ja tietokoneohjelmateollisuus käyttävät DRM järjestelmiä laajalti sekä tallenteissa että on-line palveluissa, suojaamaan sisältöjä ja mahdollistamaan uusia liiketoimintamalleja. Digitaalisissa latausperusteisissa sekä streaming musiikkipalveluissa käytetään mm. Apple Fairplay, Windows Media, ja Real Helix järjestelmiä. Mobiilipalvelut käyttävät mm. OMA sekä SDC järjestelmiä. Lisäksi uudet SACD ja DVD Audio -ääniteformaatit hyödyntävät DRM järjestelmiä. DRM järjestelmät ovat keskeinen uusia palveluita tukeva tekijä. Lainsäädännöllä tulisi tukea DRM järjestelmien käyttöönottoa, mm. huomioimalla käyttöönoton aste laitekohtaisesti hyvitysmaksujen suuruutta määriteltäessä. Teknisten suojakeinojen riittävä oikeudellinen suoja kannustaa toimijoita DRM järjestelmien käyttöön. Oikeudellinen suoja on annettava kansainvälisten sopimusten mukaisesti kaikille tehokkaille teknologioille, joita käytetään suojattujen teosten ja muiden suojankohteiden yhteydessä. DRM järjestelmät ja tekniset suojakeinot yleisesti on nähtävä ennen muuta kaupallisessa yhteydessään: ne mahdollistavat uudet (ennen muuta) digitaaliset palvelut ja auttavat sovittujen käyttöehtojen noudattamisessa. Uhkakuvat aineistojen lukitsemista DRM järjestelmien avulla ovat osoittautuneet perusteettomiksi. Mikäli DRM järjestelmien käyttö yksittäistapauksissa rajoittaisi kuluttajien perusteltuja odotuksia, voidaan tapauksiin puuttua mm. kuluttajansuoja lainsäädännön perusteella. Tehokkain tapa oikeudenhaltijoiden, kaupan, ja kuluttajien intressien yhteensovittamiseksi on kuitenkin kuluttajareaktio; mikäli DRM järjestelmät koetaan vaivalloisiksi kuluttajat siirtyvät korvaaviin palveluihin tai tuotteisiin. Digitaalisten musiikkikauppojen kansainvälinen suosio on selkeä osoitus siitä, että kuluttajat eivät koe nyt käytössä olevia DRM järjestelmiä ongelmallisiksi. Keskeisin ratkaistava kysymys liittyykin tiedostoformaattien ja järjestelmien yhteensopivuuteen, ei DRM järjestelmien käyttöön yleisesti. Tekijänoikeusmerkinnät Vapaaehtoisten tekijänoikeusmerkintöjen käyttöönotto on mielenkiintoinen ja kehittelemisen arvoinen ajatus. Merkintöihin tai niiden käyttöön ei kuitenkaan voi liittää välittömiä oikeusvaikutuksia eikä järjestelmästä tule kehittää oikeuksien rekisteröintimenettelyä. Open Source ja Creative Commons ÄKT kannattaa täysimääräisesti sopimusvapauden periaatetta, sopimusvapaus kattaa myös Open Source tai Creative Commons tyyppiset lisensiointimallit. Tekijänoikeus ei aseta esteitä minkään nimenomaisen mallin soveltamiselle, oikeudenhaltijoiden tulisi kuitenkin aina itse saada arvioida onko ko. mallien käyttö yksittäistapauksissa heidän etujensa mukaista. Suoja-ajat Viittaamme edellä tässä lausunnossa lausuttuun: esitysten ja äänitteiden suoja-aika tulee yhtenäistää vastaamaan teosten suoja-aikaa. ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 12/13

Levitysoikeuden raukeaminen Eurooppalainen lainsäädäntö edellyttää yhteisöraukeamisen soveltamista teosten ja äänitteiden levitysoikeuteen. Ei ole perusteltua siirtyä takaisin kansainväliseen raukeamiseen, EU:n direktiivien valossa se ei edes ole kansallisin päätöksin mahdollista. Aidatut puutarhat Idea on mielenkiintoinen mutta sitä tulisi vielä kehitellä huomioiden erityisesti seuraavat seikat: Aineistojen toimittaminen aidattuun puutarhaan tulisi aina perustua vapaaehtoisuuteen Kuinka varmistutaan, että puutarhaan ei pääse käärme, ts. että puutarhassa ei levitetä luvattomia kappaleita ja jos näin käy kuinka ne poistetaan nopeasti ja tehokkaasti? Kuinka varmistutaan, että muuri on pitävä? Mahdollisessa jatkovalmistelussa on selvitettävä kuinka varmistetaan, että aidatusta puutarhasta ei tosiasiassa muodostu eräiden vertaisverkkopalveluiden kaltaista basaaria, jossa kolmansien omistamia kaupallisia aineistoja jaetaan luvatta ja korvauksia maksamatta. Helsingissä, 31. toukokuuta 2007 Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry Arto Alaspää Toiminnanjohtaja ÄKTLausuntoTekijänoikeudensuuntaviivoja--31touko07.doc 1.6.2007 sivu 13/13