Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellinen kehittämisrakenne Aila-Leena Matthies Keski-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 21.8.2014
Sisältö Laki Nykyinen ja uudistuva lainsäädäntö Epäsuhta sosiaali- ja terveydenhuollon välillä K-P Keski-Pohjanmaan rakennuspalikat ja mahdollisuudet Keski-Pohjanmaan haasteet To do Tavoitetila Mahdolliset mallit
Terveydenhoitolaki (2011) PTH 37 Terveyskeskusten kehittäminen, koulutus ja tutkimus Terveyskeskuksen on huolehdittava asianmukaisella tavalla moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä. Kunnan on osoitettava tähän riittävät voimavarat. Terveyskeskuksen on toimittava yhteistyössä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perusterveydenhuollon yksikön sekä muiden terveyskeskusten kanssa. Terveyskeskuksen on osallistuttava yhdessä perusterveydenhuollon yksikön kanssa kansalliseen perusterveydenhuollon kehittämiseen. Terveyskeskusta voidaan käyttää terveydenhuoltohenkilökunnan koulutukseen siten kuin korkeakoulun taikka koulutuksesta vastaavan muun viranomaisen tai yhteisön ja kunnan välillä sovitaan.
Terveydenhuoltolaki (jatkoa) ETH 61 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti.
Voimassa oleva sosiaalihuoltolaki (1982) 13 Sosiaalihuoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on huolehdittava sen sisältöisinä ja siinä laajuudessa kuin kulloinkin säädetään: 6) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä; Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, kunta on alueellaan velvollinen toimimaan muutoinkin sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi.
Uusi sosiaalihuoltolaki (lausuntokierroksella) Lakiesitys poikkeaa huomattavasti sosiaalihuoltolain uudistusta valmistelleen työryhmän esityksestä. Toisin kuin uudessa terveydenhuoltolaissa, lakiesitys ei sisällä tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevia pykäliä saati kokonaista lukua kuten on terveydenhuoltolaissa. (M. Mäntysaari, blogi 15.8.14) Budjettikehys 2015: Lakisääteisten sosiaalialan osaamiskeskusten valtionosuuden leikkaus 1/3
SoTe-järjestämislaki (valmisteilla) Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Valtion ohjauksen vahvistaminen: hallituskausittain selonteko eduskunnalle STM:öön uusi ohjausyksikkö sote-neuvottelukunta kehittämisrahoitus Kehittämisrakenteet: sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien toiminnassa (STM:n diasarja www.stm.fi)? Alueella vain ennaltamäärättyjen palvelujen tuottamista mutta ei (so+te)huoltoa = kokonaisvaltaista ennaltaehkäisevää elinolojen kehittämistä?
Keski-Pohjanmaan mahdollisuudet - Kunnat ja kuntayhtymien tuottajavastuun rakenteet sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluille + sairaanhoitopiirin palvelut - Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA - sosiaalialan yliopistollinen opetus, tutkimus ja kehittäminen / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius - Centria AMK, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus - Keski-Pohjanmaan liiton hyvinvointityö - Ervan koordinaatio ja alueellisten toimijoiden verkostomainen yhteistyö + erva-rajat ylittävä yhteistyö - Sosklinikka, maakunnallinen hyvinvointistrategia, hankkeet - Järjestöt, yritykset - Yhteisöllisyys, osallistuminen, mutkattomat yhteistyörakenteet
Keski-Pohjanmaan haasteet Alueellisen (kunnallisen) tuottajan oman kehittämistyön todelliset mahdollisuudet ja rahoitus? Ervan halukkuus jakaa evoa alaspäin? Kilpailtavan sote- kehittämisrahoituksen painottuminen terveyden kasvubisneksiin sosiaalisen elinolojen sijasta? Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tasapainoinen kehittäminen ja yhteistyökyky Kehittämistarpeiden määrittyminen ruohonjuuritason palveluista ja kansalaisten elämismaailmasta vai keskitetyistä ohjelmasta ylhäältäpäin valtion /ervan koordinoiva vastuu? K-P:n maakunnan välitila hallinnollisen rajojen pinnassa: erva, ely, yliopistot, amk, Erillinen kehittämisyksikkö laboratoriona hallinnollisine verkostoineen vai kehittämistä itse toiminnassa, jossa koko yhteiskunta on elävä kehittämisalusta?
K-P:n sote-kehittämistyön tavoitetila 1. Pysyvyys ja pitkäjänteisyys Selkeä oma paikka sote-hallintohimmelissä = P-S:n ervan alla keskenään verkostoituvat maakunnalliset keh.rakenteet Verkostoi uudelleen tähänastisten kehittämisrakenteiden voimavarat ja purkaa päällekäisyydet Kykenee tarkastelemaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistä yhteisenä haasteena Kykenee hakemaan itse kilpailtavaa rahoitusta, jota oltava tarjolla, rahoituspäätösten läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus 2. Painopiste kohdalleen: perustasolla tapahtuvassa ennaltaehkäisevässä ja sektorirajat ylittävässä kehittämisessä (bottom up- ei top down) kansalaisten ja yhteisöjen omien toimintamahdollisuuksien ja osallistumisen tukemisessa kokonaisvaltaisessa, koko elinympäristön ja elämäntavan huomioivassa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lähipalveluissa, jotka perustuvat lähidemokratiaan, osallistumiseen ja (yhteiskunnalliseen) yrittäjyyteen 3. Ajanmukaiseen tietoon perustuva Kriittinen, kiillotetun pinnan alle katsova tutkimustieto Käytännön työntekijöiden ammatillinen tieto Kansalaisten kokemustieto ja paikallistuntemus
Esimerkkejä kehittämistä tukevasta tutkimuksesta Maaseudulle rakentuvat paikalliset palvelujärjestelmät (LWS, TEM) lähipalvelujen ja lähidemokratian toimivat mallit Palvelujen merkitys marginalisoitujen ryhmien osallistuvalle kansalaisuudelle (Suomen Akatemia), esim. nuorten omat kokemusperäiset rohkaisuoppaat nuorille TIPS tietoon perustuva sosiaalityö (MKR, ESR?) sosiaalityön opettajien ja tutkijoiden säännöllinen jalkautuminen kuntiin tukemaan tutkimustiedolla paikallisten ongelmien ratkaisemista
Alueellisen sote-kehittämisrakenteen toimijat ja voimavarat Osallistu minen Osaamin en Kansalaisten verorahat, moninaistuvat tarpeet ja vaikuttaminen Työntekijöiden saatavuus, koulutus ja osaaminen, oppilaitokset Päätöks enteko Alueellinen, kuntaja lähidemokratian rakenteet, järjestelmän legitimiteetti Yliopisto, AMK, tutkimuslaitokset, tiedontuotanto Tutkimu stieto