Selvitys lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuustilanteesta, saatavuudesta ja riittävyydestä keväällä 2012
1 Selvitys lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuustilanteesta, saatavuudesta ja riittävyydestä keväällä 2012 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ selvitti yhteistyössä Lastentarhanopettajaliiton kanssa lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien saatavuutta ja riittävyyttä. Tarkoituksena oli saada tietoa lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan tehtäviä hoitavien kelpoisuustilanteesta sekä kelpoisten henkilöiden saatavuudesta vakinaisiin ja määräaikaisiin toimiin ja virkoihin. Kysely lähetettiin sähköisenä lastentarhanopettajayhdistysten puheenjohtajille ja OAJ:n paikallisyhdistysten LTOL-yhdysjäsenille, joita pyydettiin olemaan yhteydessä kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavaan viranhaltijaan, jonka myötävaikutuksella kysytyt tiedot oli mahdollista kunnista saada. Tarkasteluajankohdaksi määritettiin viikko 12 (19.3. 23.3.2012). Tarkasteluajankohtana kuntia oli 336. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 88 kunnasta. Kokoluokitus Vast. kunnat, lkm Kunnat, lkm Vast. kunnat, % Alle 2000 as. kunnat 4 47 8,5 2000 6000 as. kunnat 26 126 20,6 6001 10000 as. kunnat 22 60 36,7 10001 20000 as. kunnat 9 48 18,8 20001 40000 as. kunnat 11 32 34,4 40001 100000 as. kunnat 8 15 53,3 Yli 100000 as. kunnat 7 8 87,5 Yht. 87 336 Niissä 88 kunnassa, joista kyselyyn vastattiin, oli lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan vakinaisia tai määräaikaisia toimia tai virkoja yhteensä n. 8800. Lastentarhanopettajien vakinaisia toimia/virkoja oli noin 6950 ja määräaikaisuuksia noin 1100. Erityislastentarhanopettajan vakinaisia toimia/virkoja näissä kunnissa oli yli 700 ja määräaikaisuuksia noin 100. Tilastokeskuksen mukaan kuntien päivähoidossa lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien määrä vuonna 2011 oli noin 12 800.
2 Selvityksen tulokset Selvityksen mukaan lastentarhanopettajan vakinaisista ja määräaikaisista tehtävistä 13,6 prosenttia hoitaa tehtävän edellyttämää kelpoisuutta vailla oleva henkilö (kelpoisia 86,4 %). 60,0 Lastentarhanopettajat: Ei-kelpoisuutta 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Määräaikainen Toistaiseksi voimassa oleva 92,6 prosentilla lastentarhanopettajien vakinaisia toimia tai virkoja hoitavista henkilöistä on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Keskimääräistä heikompi tilanne (ei-kelpoisia noin 15 %) on 20 000 100 000 asukkaan kunnissa, paras taas suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa (kelpoisuus 95 prosentilla). Lastentarhanopettajien määräaikaisissa tehtävissä kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä on huomattavasti edellistä heikommin; yli puolet (53,6 %) lastentarhanopettajan määräaikaista tehtävää hoitavista ei ole tehtävään kelpoisia. Lastentarhanopettajan vakinaisia toimia tai virkoja oli jätetty täyttämättä melkein neljäsosassa kunnista. Keskeisimpänä syynä vakinaisten vakanssien täyttämättä jättämiseen mainittiin tehtäviin kelpoisten henkilöiden heikko saatavuus. Monissa vastauksissa kerrottiin täyttömenettelyn olevan käynnissä ja toiveiden olevan korkealla siitä, että keväällä muuta aikaa helpommin löytyisi avoimiin tehtäviin päteviä lastentarhanopettajia hakijoiksi. Muina syinä vakinaisten toimien ja virkojen täyttämättä jättämiseen mainittiin muun muassa taloudellinen tilanne sekä muutokset tai odotettavissa olevat muutokset lapsimäärissä sekä varhaiskasvatuksen järjestämisessä tai organisaatiossa.
3 Erityislastentarhanopettajan viroista tai toimista joka viidettä (19,6 prosenttia) hoitaa henkilö, jolla ei ole kelpoisuutta tehtävään (tehtäviin kelpoisia 80,4 %). 80,0 Erityislastentarhanopettajat: Ei-kelpoisuutta 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Määräaikainen Toistaiseksi voimassa oleva 20,0 10,0 0,0 Määräaikainen Toistaiseksi voimassa oleva Erityislastentarhanopettajien vakinaisista toimista tai viroista 12 prosenttia hoitaa henkilö, jolla ei ole erityislastentarhanopettajalta edellytettävää kelpoisuutta. Määräaikaisissa erityislastentarhanopettajan tehtävissä kelpoisuustilanne on todella heikko; 70 prosenttia erityislastentarhanopettajan määräaikaisista tehtävistä hoitaa henkilö, jolla ei ole tehtävän edellyttämää koulutusta. Selvityksen avovastauksista ilmenee, että pienissä, alle 6 000 asukkaan kunnissa on yleistä, että erityislastentarhanopettajan palveluja järjestetään muiden kuntien kanssa yhdessä tai palvelua ostetaan naapurikunnalta tai yksityiseltä palvelun tarjoajalta. Erityisopettajan palvelua ostetaan myös siten, että kunnan lastentarhanopettaja tai esiopetuksen opettaja oman tehtävänsä lisäksi hoitaa myös erityisopettajan tehtävää. Pienissäkin kunnissa on ongelmana löytää koulutettuja erityisopettajia erityislastentarhanopettajan tehtäviin, mutta mitä suurempi on kunnan koko, sitä selkeämmin esiin nousee se, että erityislastentarhanopettajan vakinaisia tai määräaikaisia toimia on avoinna ja niihin haetaan koulutettuja varhaiskasvatuksen erityisopettajia, mutta vakansseja ei ole saatu täytettyä tehtävään kelpoisilla henkilöillä. Tehtävistä myös siirrytään muun muassa perusopetuksen erityisopetuksen tehtäviin. Lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien määrää on tarve lisätä useissa kunnissa Lastentarhanopettajien vakinaisten toimien tai virkojen lisäämisen tarpeesta lähivuosina kertoivat reilusti yli puolet vastaajista. Jo vuodelle 2012 näihin kuntiin oli suunniteltu yhteensä lähes sadanviidenkymmenen lastentarhanopettajan vakanssin lisäystä. Kyselyn mukaan päiväkoteihin kaivataan lisää erityisesti pedagogisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien ammattitaitoa ja osaamista.
4 Lastentarhanopettajien lisäystarpeisiin syinä mainittiin yleisimmin uusien päiväkotien avaaminen, lapsimäärän lisääntyminen ja esimerkiksi perhepäivähoidon väheneminen ja mm. ryhmäperhepäivähoidon vähentäminen päivähoidon palvelumuotona. Myös käynnistettäviin avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin kaivattiin pedagogisia osaajia ja joissain kunnissa varhaiskasvatuspalvelujen laatua haluttiin kehittää lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta henkilöstöstä. Erityislastentarhanopettajan toimien tai virkojen lisäyksen tarpeeseen mainittiin syinä mm. varhaisen tuen vaikuttavuuden lisääminen, esiopetuksen kolmiportainen tuki, ostetun tai kuntien yhteisen erityislastentarhanopettajan palvelun hinta suhteessa kunnan itse järjestämään erityisopettajan palveluun sekä varhaiskasvatuspalvelujen tarpeen lisääntyminen. Kyselyn tulokset kertovat lastentarhanopettaja- ja erityislastentarhanopettajapulan jatkuvan edelleen selkeänä. OAJ selvitti edellisen kerran vuonna 2009 lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien saatavuutta ja riittävyyttä kuntien päiväkotien johtajille osoitetulla kyselyllä, jonka tulokset osoittivat, että päteviä, kelpoisuuden täyttäviä opettajia on vaikea saada päiväkoteihin. Myös jo vuonna 2007 tehty selvitys kertoi varhaiskasvatuksen opettajapulasta. Tilanteesta varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta Tilanneselvitysten perusteella voidaan päätellä, että päiväkotien varhaiskasvatuksessa suurella joukolla lapsia ei ole mahdollisuutta saada koulutetun lastentarhanopettajan tai erityisopettajan suunnittelemaa ja toteuttamaa toimintaa, tukea ja opetusta. Lastentarhanopettajien (ml. erityisopettajat) osuus päiväkotien henkilöstöstä alimmalla päivähoitoasetuksen (239/1973, 6 ) sallimalla mitoituksella, jota kunnat varsin yleisesti käyttävät, on vain kolmannes päiväkotien hoito- ja kasvatushenkilöstöstä. Kuten mm. vuoden 2012 selvitys osoittaa, päiväkoti saattaa toimia jopa ilman ainuttakaan tehtävään kelpoista lastentarhanopettajaa. Lastentarhanopettajakoulutuksen tilanne Lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuutta, koulutustaustaa, ikärakennetta ja alueellista saatavuutta koskeva valtakunnallinen tiedonkeruu on puutteellista. Kokonaistilannetta ei ole selvitetty eikä myöskään selvitykseen perustuvaa koulutustarpeiden ennakointia ole tehty. Kymmenen vuoden aikana (1995 2005) yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrät vähenivät vuosittaisesta yli 500:sta noin 350:een. Koulutusmääriä on kuitenkin pyritty viime vuosina lisäämään. Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus 2007 2012 kehittämissuunnitelman mukaiset lastentarhanopettajakoulutuksen vuosittaiset aloituspaikkatarpeet vuosille 2008 2009 olivat 390 420 ja vuosille 2010 2012 360 390 uutta opiskelijaa. Esitetyt aloituspaikkamäärät eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä, eivätkä yliopistot myöskään lisänneet koulutuksen aloitusmääriä tavoitteen mukaisesti. Opettajat Suomessa 2010 -selvityksen (OPH) mukaan hyväksyttyjen, opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrät (yhteenlaskettuna suomenkielinen ja ruotsinkielinen lastentarhanopettajakoulutus) olivat vuonna 2008 328, vuonna 2009 359 ja vuonna 2010 392 uutta opiskelijaa. Tätä edeltäneen Opettajat
5 Suomessa 2008 -julkaisun mukaan opiskelupaikan vastaanottaneiden uusien opiskelijoiden määrät yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksiin olivat lukuvuonna 2001 2002 428, lukuvuonna 2005 2006 350 ja lukuvuonna 2007 2008 347 opiskelijaa. Yliopistojen lastentarhanopettajakoulutus edelleen houkuttaa uusia opiskelijoita ja hakijamäärät koulutukseen ovat pysyneet korkeina. Hakijamäärä suomenkieliseen lastentarhanopettajakoulutukseen nousi vuosien 2008 2010 aikana 36 prosentilla, ruotsinkieliseen koulutukseen hakeneiden määrä kasvoi jopa 70 prosentilla. Ruotsinkieliseen koulutukseen hyväksyttyjen määrä myös kasvoi huimasti (76 %), koska aloituspaikkoja lisättiin (v. 2008 32, v. 2009 38, v. 2010 60 paikan vastaanottanutta opiskelijaa). Ruotsinkielisen lastentarhanopettajankoulutuksen alueellinen kattavuus on parantunut, kun vuodesta 2011 alkaen Helsingin yliopisto ja Åbo Akademi ovat järjestäneet yhteistyössä ruotsinkielistä lastentarhanopettajakoulutusta Helsingissä (v. 2011 ja 2012 30 aloituspaikkaa/vuosi). Lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuuden tuottavat opinnot sisältävän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita sosionomeja valmistui tarkastelujaksolla 1.1.2010 30.6.2011 yli yhdeksänsataa 1. Sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneiden mahdollisesti lastentarhanopettajan tehtäviin hakeutuvien määrä vuosittain on tämän perusteella yli 600, mikä on huomattavasti tällä hetkellä yliopistollisesta lastentarhanopettajankoulutuksesta vuosittain valmistuvien määrää suurempi. 1 OKM, Selvitys opettajankoulutuksesta 14.11.2011
6 Toimenpiteitä lastentarhanopettajien koulutusmäärien ja saatavuuden parantamiseksi Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) 2011 2016 toimenpiteisiin on kirjattu varhaiskasvatuksen henkilöstötilannetta koskevan valtakunnallisen selvityksen toteuttaminen tulevien henkilöstö- ja osaamistarpeiden selvittämiseksi sekä opettajasaatavuuden turvaaminen lisäämällä mm. lastentarhanopettajien ja erityisopettajien koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut yliopistoille, että sopimuskaudella 2013 2016 lastentarhanopettajakoulutuksen vuosittainen tutkintotavoite nostetaan aiemmasta 370:stä 500:an. Erityislastentarhanopettajakoulutuksen vuotuiseksi tavoitteeksi ministeriö ehdottaa 100:a. Koulutusmäärän lisäyksen mahdollistamiseksi jo vuonna 2012 kohdennettiin tälle vuodelle 1,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen. Yliopistot ovat päättäneet lisätä tällä rahoituksella lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja selkeästi: lastentarhanopettajakoulutuksen sisältämää kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkintoa suorittamaan valittavien yhteismäärä vuonna 2012 on noin 550 uutta opiskelijaa. Lisäystä aiemmasta on noin 160. Lisärahaa koulutuksen laajentamiseen myönnettiin kuitenkin vain tälle vuodelle. Aloituspaikkamäärien kasvattaminen 1,5 miljoonan lisärahoituksen turvin oli toimenpiteenä välttämätön, mutta lastentarhanopettajien saatavuustilanteen pysyväksi korjaamiseksi vielä riittämätön. Jotta koulutusmäärät saataisiin opettajatarvetta vastaavaksi, tulisi yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen opiskelijamäärää lisätä pitkäkestoisella laajennusohjelmalla, johon valtion tulo- ja menoarvioon 2014 tulee varata erillismäärärahoja. Mikäli nyt ei tehdä pidemmälle kantavia päätöksiä rahoituksen jatkosta, yliopistojen lastentarhanopettajakoulutukset ovat vaikeuksissa, ja oikeaan suuntaan noussut opiskelijamäärä voi kääntyä jälleen alenevaksi. Varhaiskasvatuksen koulutusta koskevaan puutteelliseen arviointiin, selvittämiseen ja ennakointiin on myös viimein toivoa saada parannusta. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Odotukset varhaiskasvatuksen koulutustarpeiden arvioinnin ja seurannan sekä riittävän lastentarhanopettajakoulutuksen turvaamiseksi saavat uusia lähtökohtia. Siirron onnistuminen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen käynnistäminen edellyttää uudelle hallinnonalalle riittäviä voimavaroja varhaiskasvatukseen jo vuoden 2013 talousarvioon. Korkeakoulujen arviointineuvosto yhdessä Koulutuksen arviointineuvoston kanssa toteuttaa varhaiskasvatuksen koulutuksen kokonaisuuden arvioinnin vuonna 2012 2013 ja opettajankoulutusselvityksen (OKM 14.11.2011) mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevan valtakunnallisen tilastoselvityksen ja lastentarhanopettajakoulutustarpeen ennakoinnin osana varhaiskasvatuksen tehtävien siirtoa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Varhaiskasvatuksen aseman ja merkityksen vahvistumista on odotettavissa lähivuosina myös lainsäädännön kautta, kun liki 40 vuotta vanhan päivähoitolain tilalle säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Sen voimaan tuloa joudutaan kuitenkin odottamaan; kehittämissuunnitelman mukaan hallituksen esitys laista annetaan kevätkaudella 2014.
7 Lastentarhanopettajien saatavuuden parantamiseksi sekä työssä olevien lastentarhanopettajien alalla pitämiseksi tarvitaan lukuisia toimenpiteitä, joilla varhaiskasvatuksen asemaa ja toimintaympäristöä parannetaan ja kehitetään. Nykyisen päivähoitolain heikkouden ja väljyyden vuoksi keskeinen merkitys on paikallisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäjien päätöksillä ja toimenpiteillä. Kuntien ja muiden palvelujen järjestäjien päätäntävallassa on se, millainen arvo ja asema varhaiskasvatukselle, sen sisällölle ja laadulle annetaan; millaiset mahdollisuudet opettajilla ja päiväkotien johtajilla on toteuttaa ja kehittää korkealaatuista varhaiskasvatustyötä, millaiset ovat lapsiryhmien mitoitukset, henkilöstön työolot, päiväkotien johtajuusjärjestelyt ja kuinka hyvin opettajille ja johtajille turvataan mahdollisuudet hyödyntää työssään varhaispedagogista asiantuntemustaan ja kehittää lasten kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa päiväkotien varhaiskasvatuksessa. Opettajien kelpoisuusvaatimukset varhaiskasvatuksessa Lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään laissa (272/2005) ja asetuksessa (608/2005) sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Lain tarkoituksena on edistää lasten ja perheiden oikeutta laadultaan hyvään palveluun edellyttämällä, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys. Laadukkaiden palveluiden perusedellytyksenä on tehtävien sisältöä ja vaativuutta vastaava koulutus. Sosiaalihuollon kelpoisuusvaatimusten mukaan lastentarhanopettajan tehtäviin saa kelpoisuuden suorittamalla yliopistossa vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy lastentarhanopettajakoulutus. Lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuuden voi saada myös suorittamalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon sisältyy yhteensä 60 opintopisteen verran sosiaalipedagogiikkaan ja varhaiskasvatukseen suuntautuneita opintoja. Kelpoisuusvaatimuksena erityislastentarhanopettajan tehtäviin on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja sen lisäksi suoritetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen opettajankelpoisuuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa (986/1998). Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on kelpoinen antamaan luokanopetusta. Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 :ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, taikka lastentarhanopettajan tutkinnon. Siirtymäsäännöksin on turvattu aiempien koulutusjärjestelmien mukaisesti tutkintonsa suorittaneiden tai aiemmin kelpoisuuden saaneiden kelpoisuuksien säilyminen.
8