Tiehallinnon tilinpäätös 2008. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 7/2009

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 7/2009 gg

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 7/2009 Tiehallinto Helsinki2009

RAPORTTI Kansikuva: E18-tie välillä Veikkola-Lohjanharju Kuvannut Olli Penttinen ISSN 1457-991X TIEH 4000684 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000684-v Julkaisua saatavana Tiehallinto, pääkonttori Helsinki 2009 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 3 Sisältö 1 TOIMINTAKERTOMUS 5 1.1 Johdon katsaus 5 1.2 Vaikuttavuus 7 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 8 1.3.1 Toiminnan tuottavuus 8 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus 8 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 9 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 10 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 11 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 11 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 12 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 14 1.6 Tilinpäätösanalyysi 15 1.6.1 Rahoituksen rakenne 15 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 16 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 18 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 23 1.8 Arviointien tulokset 24 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 24 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 25 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 29 4 TASE 30 5 LIITETIEDOT 32 6 ALLEKIRJOITUKSET 42

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 5 TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tiehallinto saavutti liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet pääosin hyvin. Liikenneturvallisuuden parantamisessa onnistuttiin tavoitetta paremmin ja myös liikennekuolemien määrä kääntyi selvään laskuun. Tieverkon liikennöitävyys onnistuttiin pitämään kohtuullisena oikein kohdennetuin hoitotoimin. Tieverkon ylläpitoon panostettiin 34 miljoonaa euroa enemmän (+16 %) kuin vuonna 2007, mutta päällysteiden ja siltojen kunto heikkeni huolestuttavasti. Eduskunta lisäsi alemman tieverkon ylläpidon rahoitusta puuhuollon edellyttämiin kelirikkokorjauksiin, mutta osa suunnitelluista kohteista siirtyi toteutettavaksi myöhempinä vuosina. Puuhuollon lisärahoituskohteet sovittiin yhteistyössä metsäsektorin kanssa. Vuonna 2008 puuhuollon edistämisen rahoitusta käytettiin yhteensä 25 miljoonaa euroa lähinnä sorateiden ja vähäliikenteisten päällystettyjen teiden runkokelirikkokorjauksiin. Oheen on kuvattu määrärahoilla rahoitetun tienpidon menorakenne ja sen kehitys. Menolaskelmaan ei sisälly velalla rahoitetun elinkaarirahoitushankkeen E18 Muurla-Lohja 1. vaiheen 115 miljoonan euron hankintameno. Taulukko 1 Tuoteostojen menojen ja hallintomenojen kehitys (miljoonaa euroa) Tiehallinnon tuoteostojen menot ja hallintomenot 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Hoito ja käyttö yhteensä 198 198 201 204 207 227 Talvihoito 94 93 91 91 92 97 Liikenneympäristön hoito 49 52 54 56 56 68 Sorateiden hoito 32 29 29 28 27 28 Lauttaliikenne 23 24 27 29 32 33 Tieverkon ylläpito yhteensä 218 216 241 222 216 250 Päällysteet 84 83 101 87 83 88 Tierakenteet 102 99 92 83 76 99 Sillat 24 25 39 40 41 51 Varusteet ja laitteet 4 4 4 7 8 7 Liikenneympäristön parantaminen 4 5 5 5 8 6 Tieinvestoinnit yhteensä 275 309 293 282 339 347 Laajennusinvestoinnit 84 59 66 95 94 84 Uusinvestoinnit 16 12 12 16 14 6 Kehittämisinvestoinnit 153 213 186 135 199 225 Maa-alueiden hankinta- ja hoitomenot 22 25 29 36 32 31 Muut yhteensä 142 132 110 116 120 128 Esi- ja yleissuunnittelu 15 10 9 9 11 11 Tie- ja rakennussuunnittelu 12 15 13 16 15 21 Liikenteen operatiivinen ohjaus 8 10 12 14 16 19 Hallinto 85 80 76 77 78 77 Palveluprojektit ja sopeuttaminen 22 17 - - - - Menot yhteensä (brutto) 833 855 845 824 882 951 Tiehallinnon tulot 19 25 20 21 22 25 Menot yhteensä (netto) 814 830 825 803 860 926 HUOM! Menot eivät pääsääntöisesti sisällä arvonlisäveroa. Tieverkon kunnon ylläpitoa vaikeutti merkittävästi maarakennusalan kustannusten nousu. Maarakennuskustannusindeksi nousi vuoden aikana 8,2 % ja hoidon ja kunnossapidon osaindeksi 7,7 %, kun kuluttajahintaindeksillä mi-

6 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS tattu yleinen inflaatio oli vain 4,1 %. Kustannustason nousu vaikutti kaikkeen tienpitoon, mutta erityisen paljon päällystystöihin, joita jouduttiin karsimaan ja keventämään ostovoiman hiipuessa. Tästä syystä erityisesti pääteiden päällysteiden kunto heikkeni ja ylläpidon korjausvelka kasvoi. Vuonna 2008 päällysteitä uusittiin vain noin 3 000 kilometriä, mikä on 500 km edellisvuotta vähemmän. Päällysteiden kunnon pitäminen nykytasolla edellyttäisi vuosittain 4 000 kilometrin uudelleenpäällystämistä. Kevään 2008 vaikea kelirikko ja leudon talven reikiinnyttämät päällysteet rapauttivat tieverkon kuntoa. Sekä kevään että syksyn kelirikko oli poikkeuksellisen ankara. Runkokelirikkokohteita oli noin 1 150 kilometriä ja painorajoituksia jouduttiin asettamaan sorateille ja vähäliikenteiselle tieverkolle 2 386 kilometrille, mikä on suurin määrä 2000-luvulla. Sorateitä peruskorjattiin vuoden aikana yhteensä 126 km, kun vuonna 2007 korjausmäärä oli 59 km. Lisäksi runkokelirikkokorjauksia tehtiin yhteensä 331 km. Siltojen peruskorjauksia lisättiin merkittävästi, mutta siitä huolimatta siltojen vauriot lisääntyivät enemmän kuin ehdittiin korjata. Huonokuntoisten siltojen määrää ei kyetty vähentämään. Siltojen ylläpitokorjauksia tehtiin 353 sillalla (edellisenä vuonna 412 sillalla), mutta ainoastaan 136 siltaa peruskorjattiin. Siltojen peruskorjausten tarve tulee lisääntymään merkittävästi tulevina vuosina. Tieverkon hoitotyöt tilattiin yksityisiltä urakoitsijoilta 82 alueurakkana. Kertomusvuoden aikana kilpailutettiin 8 urakkaa, joiden sopimusajat olivat joko 5 tai 7 vuoden pituisia. Hoidon palvelutaso pysyi edellisvuosien tasolla. Talven liukkaudentorjunta oli hyvin hankalaa sääolosuhteiden vuoksi. Tiehallinto purki sopimukset (5 kpl) AS Tehon kanssa, koska urakoitsija ei pystynyt vastaamaan sopimuksista. Tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon kesänaikaiseen tilaan säilyi entisellä tasolla ja oli päätieverkolla 3,6 ja alemmalla verkolla 3,0 asteikolla 1-5. Sen sijaan talvikauden osalta tienkäyttäjien tyytyväisyys romahti. Myös tienkäyttäjien asiakaspalautteet viestivät kasvavaa tyytymättömyyttä tieverkon palvelutasoon ja lisääntyviä odotuksia liikennöitävyyden parantamiseksi. Pääteiden liikenteen kasvu pysähtyi. Liikenne väheni pääteillä 0,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Tähän asti pääteiden liikenne on lisääntynyt 1 4 prosenttia vuodessa. Taloudellinen taantuma näkyi syksyllä raskaan liikenteen määrässä ja jo kesällä henkilöautoliikenteessä polttoaineiden jyrkän nousun seurauksena. Maanteiden liikenneturvallisuus kehittyi myönteiseen suuntaan. Maantieliikenteessä kuoli 225 ihmistä eli selvästi vähemmän kuin keskimäärin viitenä aikaisempana vuotena. Vakavien liikenneonnettomuuksien määrä säilyi edellisvuosien tasolla. Pieniä alueellisia tieinvestointeja ei voitu toteuttaa läheskään alueiden esittämiä tarpeita vastaavasti. Merkittävä osa toteutuneista kohteista oli kuntien ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamia. Useita isoja kehittämishankkeita oli käynnissä. Vuonna 2008 valmistuivat E18 Muurla-Lohja - hankkeen 1. vaihe, vt 3 Tampereen läntisen kehätien 2. rakennusvaihe, Vuosaaren sataman liikenneväylät, vt 2 Vihti-Pori ja vt 20 Hintta-Korvenkylä pienehköjä viimeistelytöitä lukuun ottamatta. Kehittämishankkeiden sopi-

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 7 TOIMINTAKERTOMUS musvaltuuksia korotettiin vuoden 2008 talousarviossa ja osin lisätalousarvioissa rakennusalalla tapahtuneen tarvikkeiden voimakkaan kustannusten nousun vuoksi. Vaalimaan rekkaparkin toteuttaminen on viivästynyt kaavavalitusten vuoksi. Tiehallinto osallistui aktiivisesti liikennehallinnon virastouudistuksen valmisteluun ja aluehallintoa uudistavaan ALKU-hankkeeseen. Uusien virastojen ja alueorganisaatioiden on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Maaliskuussa 2008 valtioneuvosto antoi eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon, jossa korostettiin koko liikennejärjestelmän toimivuudesta huolehtimista pitkällä aikavälillä, ilmastonmuutosta ja liikenneturvallisuutta sekä tähdennettiin väylänpidon pitkäjänteistä rahoitusta. Selonteko selkeytti ja kiirehti keskeisten päätiehankkeiden suunnittelua. Loppuvuodesta Tiehallinto selvitti, yhteistyössä ministeriön kanssa, mahdollisuudet kuntien aikaistamisrahoituksen käyttämistä kehittämishankkeiden käynnistämiseen. Tiehallinto osallistui myös vuoden 2009 talousarviossa ja lisätalousarviossa päätettyjen elvytyshankkeiden valmisteluun. Hankkeilla on merkittävä työllisyysvaikutus ja myönteinen vaikutus tienpidon onnistumisen mahdollisuuksiin. 1.2 Vaikuttavuus Tiehallinnolle ei ole asetettu toiminnan vaikuttavuutta koskevia tavoitteita. Tiehallinnon toiminta kuitenkin tukee liikenne- ja viestintäministeriölle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tiehallinnon toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista: turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut, parannetaan liikenneturvallisuutta ja vähennetään ympäristöhaittoja. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on edellyttänyt, että Tiehallinnon toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavia ministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita: Liikenneverkon toimivuutta ja sujuvuutta parannetaan. Kehitetään eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen valintamahdollisuuksia. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso turvataan. Edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta kaupunkiseuduilla. Vähennetään liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia. Parannetaan liikenteen energiatehokkuutta. Selvitetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen eri toimien vaikutukset ja kustannukset. Huolehditaan liikenne- ja kuljetusmarkkinoiden toimivuudesta. Hallinnonalan tuottavuutta parannetaan. Tiehallinto tukee liikenne- ja viestintäministeriön vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista suoriutumalla mahdollisimman hyvin Tiehallinnolle asetetuista toiminnallisista tulostavoitteista. Näiden toteutuminen on raportoitu tämän tilinpäätöksen kohdissa 1.3 1.5.

8 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Tilastokeskus julkaisee työn tuottavuutta ja kokonaistuottavuutta kuvaavien mittareiden arvot vuoden 2008 osalta vasta kesäkuussa 2009. Alustavien arvioiden mukaan molemmat tuottavuusmittarit toteutuvat vuonna 2008 huomattavasti asetettua tavoitetta paremmin. Kokonaistuottavuuden raju kasvu perustuu Tiehallinnon kulujen kertaluontoiseen vähenemiseen, kun avaavaan taseeseen (1.1.1998) sisältyneestä kymmenessä vuodessa tasapoistettavasta omaisuudesta ei vuonna 2008 enää kirjattu poistoja. Palvelun tuottajien tyytyväisyyttä ei mitattu vuonna 2008, mutta tyytyväisyyden arvioidaan säilyneen hyvällä tasolla. Taulukko 2 Toiminnan tuottavuuden tulostavoitteiden kehitys Tulostavoite Toteuma 2006 Toteuma 2007 Alustava toteuma 2008 Tavoite 2008 Työn tuottavuuden kasvu vuodessa 1,0 % 5,4 % 5 % 2 % Kokonaistuottavuuden kasvu vuodessa ¹ 2,0 % 1,4 % 21 % 2 % Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0-100) 61 62-62 ¹ Kokonaistuottavuuden tavoite asetettu TTS-kaudelle, toteumat ovat vuositoteumia. Tiehallinto on mitoittanut henkilöstön korvaus- ja uusrekrytoinnit minimiinsä. Valtion tuottavuusohjelmassa Tiehallinnolle kohdistetut henkilöstöön vähentämistavoitteet toteutuivat etupainotteisesti. Tiehallinnon työpanos oli 884 henkilötyövuotta (htv) kun vuodelle 2008 asetettu työpanostavoite oli elintään 909 htv. Tiehallinto on jo useamman vuoden ajan ulkoistanut hallinnon operatiivisia palveluja sekä keskittänyt hallinnon ja tienpidon tehtäviä alueille siten, että Tiehallinnon palveluja on voitu hoitaa tehokkaasti verkostomaista työtapaa hyödyntäen. Tiehallinto panosti 5,2 miljoonaa euroa tiedonhallinnon, toiminnan kehittämisen sekä tutkimus- ja kehittämisohjelman hankkeisiin, joilla pyrittiin toiminnan tehostamiseen. Myös hallinnon rakenteita kehitettiin. Kehittämisinvestointien hallintaa tehostettiin perustamalla keskushallintoon 1.3.2008 suuren investointien yksikkö. Helsinkiin sijoitettujen tulosyksiköiden toiminnan tehostamista ja yhdenmukaistamista varten loppukeväästä perustettiin Pasilan hallintopalvelut - yksikkö, joka tuottaa keskushallinnolle ja Uudenmaan tiepiirille tukipalveluja. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Liikenne- ja viestintäministeriö asetti toiminnan taloudellisuuden mittariksi kunnossapidon yksikkömenot. Mittari kuvaa Tiehallinnon panostusta kunnossapitoon ml. hallinnon toimintamenot. Yksikkömenojen lisääntyminen aiheutui kustannustason ennakoitua suuremmasta noususta ja puuhuoltoon lisätalousarviossa saadusta lisärahoituksesta. Tiehallinto on yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa kehittänyt kustannuspohjaisia toiminnan taloudellisuuden mittareita, joita on otettu seurantamittareina käyttöön vuoden 2009 tulossopimuksessa.

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 9 TOIMINTAKERTOMUS Taulukko 3 Toiminnan taloudellisuuden tulostavoitteiden kehitys Tulostavoitteen toteutuma 2006 2007 2008 Tavoite 2008 Kunnossapidon yksikkömenot (euroa/tiekm) 6 454 6 512 7 274 6 810 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullinen palvelutoiminta sisältää julkisoikeudelliset ja liiketaloudelliset suoritteet. Tiehallinnon julkisoikeudellisia suoritteita ovat erikoiskuljetusluvat ja muut maanteitä koskevat luvat. Erikoiskuljetuslupien määrä oli 14 790 kpl ja muiden lupien 3 321 kpl. Vuoteen 2007 verrattuna myönnettyjen lupien määrä lisääntyi 11 % ja luvista saadut tuotot 13 %. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuutta koskevaa tavoitetta (90 %) ei pystytty saavuttamaan, vaikka suoritteiden hintoja korotettiin vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa maksuasetuksessa 3 6 %. Käytännössä kustannusvastaavuus säilyi kuitenkin aiempien vuosien tasolla, sillä kustannusvastaavuuslaskelmiin on yhteiskustannuserinä vuoden 2008 osalta sisällytetty myös tietojärjestelmien poistot ja korot, minkä vuoksi kertomusvuoden laskelma ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin verrattuna. Taulukko 4 Tiehallinnon julkisoikeudelliset suoritteet Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot ja kulut Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 Tavoite 2008 Tuotot 1 619 020 1 697 444 1 1 916 287 - maksullisen toiminnan myyntituotot 1 592 880 1 679 082 1 896 471 - maksullisen toiminnan muut tuotot 27 661 18 962 20 525./. tuottojen oikaisuerät -1 521-600 -709 Erilliskustannukset -1 672 964-1 842 452-2 080 524 - aineet, tarvikkeet ja tavarat -14 782-22 003-25 889 - henkilöstökustannukset -1 208 610-1 424 546-1 576 696 - vuokrat -178 453-158 447-201 356 - palvelujen ostot -81 679-121 887-137 096 - muut erilliskustannukset -189 440-115 568-139 487 Käyttöjäämä -53 944-145 008-164 237 Osuus yhteiskustannuksista -157 822-129 621-324 868 - tukitoimintojen kustannukset -151 681-125 175-132 761 - poistot -4 896-2 640-133 071 - korot -1 246-1807 - 59 036 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 Kokonaiskustannukset -1 830 786-1 972 074-2 405 393 ALIJÄÄMÄ (-) -211 766-274 630-489 106 Kustannusvastaavuusprosentti 88 % 86 % 80 % 90 % 1 Vuoden 2007 tilinpäätöksessä ollut lyöntivirhe on tässä korjattu. V. 2007 tilinpäätöksessä oli tuottojen summana virheellisesti ilmoitettu 1 679 444, tuottojen summan todellisuudessa ollessa 1 697 444 ja kustannusvastaavuus tällöin 86 %. Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot olivat 1,2 miljoonaa euroa ja kustannukset 0,5 miljoonaa euroa. Tuotoista noin 85 % muodostui ulkopuolisilta

10 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS saaduista kiinteistöjen ja levähdysalueiden vuokratuotoista. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama tavoite Tiehallinnon liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuudelle oli 100 %. Tavoite saavutettiin hyvin ylijäämäisellä tuloksella liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuusprosentin ollessa varsin korkea, sillä palvelualueiden markkinahintaiset vuokratuotot on kokonaisuudessaan sisällytetty laskelmaan, mutta tonttikuluja ei, koska maa-alueista ei tehdä poistoja. Poistoihin ja korkoihin sisällytettiin nyt ensi kertaa tietojärjestelmien poistot ja korot, minkä vuoksi kertomusvuoden ja aiempien vuosien tiedot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia. Taulukko 5 Tiehallinnon liiketaloudelliset suoritteet Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot ja kulut Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 Tavoite 2008 Tuotot 1 314 062 1 197 888 1 204 497 - maksullisen toiminnan myyntituotot 68 569 161 453 174 589 - maksullisen toiminnan muut tuotot 106 094 18 445 16 192 - vuokrat ja käyttökorvaukset 1 142 283 1 036 551 1 029 785./. tuottojen oikaisuerät -2 884-116 -16 069 Erilliskustannukset -227 163-175 973-177 272 - aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 231-8 671-644 - henkilöstökustannukset -53 915-40 158-31 732 - vuokrat -11 893-9 775-8 445 - palvelujen ostot -149 729-113 514-134 387 - muut erilliskustannukset -4 396-3 855-2 063 Käyttöjäämä 1 086 899 1 021 915 1 027 225 Osuus yhteiskustannuksista -242 578-237 586-281 540 - tukitoimintojen kustannukset -104 823-92 469-85 943 - poistot -83 417-75 549-85 331 - korot -50 325-68 871-109 878 - muut yhteiskustannukset -4 013-697 -388 Kokonaiskustannukset -469 741-413 559-458 811 YLIJÄÄMÄ (+) 844 321 784 330 745 685 Kustannusvastaavuusprosentti 280 % 290 % 263 % 100 % 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tiehallinnon yhteisrahoitteinen toiminta koostuu pääosin kuntien, muiden virastojen tai EU:n rahoitusosuuksista tiehankkeissa. Suurin yksittäinen erä on Helsingin kaupungin rahoitusosuus Vuosaaren sataman liikenneväyläprojektissa, joka muodostaa noin 39 % koko yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista. Tiehallinnon ja toisen rahoittajatahon yhteisten teiden suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitoprojektien lisäksi yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyy vähäisissä määrin mm. EU-rahoitteisista T&K -projekteista ja työministeriön myöntämästä työllistämistuesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma laaditaan suoriteperusteisesti, joten osa tuotoista on jouduttu arvioimaan sopimusten perusteella. Kertomusvuonna yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 30 %. Ulkopuolisten rahoittajien tiesuunnitelman mukainen rahoitusosuus on

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 11 TOIMINTAKERTOMUS aina arvioitu alle 100 %:ksi ja tämän vuoksi täyttä kustannusvastaavuutta ei Tiehallinnon toiminnassa ole mahdollista saavuttaa. Kustannusvastaavuuden sijaan Tiehallinnon tapauksessa olisikin luontevampaa puhua sovitusta kustannusjaosta. Ulkopuolisen rahoituksen tuella pystytään toteuttamaan alueellisen kehittymisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeitä hankkeita nopeammin kuin pelkän talousarviorahoituksen turvin. Tiehallinnolle ei ollut asetettu yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuutta koskevaa tavoitetta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma laadittiin osaksi toimintakertomusta ensimmäisen kerran vuodelta 2007 ja siksi vuoden 2006 vertailutietoa ei ole esitetty. Kustannusvastaavuusprosentti vaihtelee vuosittain riippuen millaisesta kustannusjaosta Tiehallinnon ja ulkopuolisten tahojen välillä on kulloinkin käynnissä olevissa projekteissa ollut projektin sisällön ja tavoitteiden perusteella tarkoituksenmukaista sopia. Taulukko 6 Tiehallinnon yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ja kulut Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 Tuotot 93 829 983 68 339 785 - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 13 431 839 5 899 161 - EU:lta saatu rahoitus 11 502 966 7 714 138 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 68 895 178 54 597 080 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 129 405 Erilliskustannukset -199 273 687-219 540 956 - aineet, tarvikkeet ja tavarat -355 626-343 154 - henkilöstökustannukset -960 838-1 470 815 - vuokrat -174 140-253 493 - palvelujen ostot -197 590 658-217 333 658 - muut erilliskustannukset -192 426-139 836 Osuus yhteiskustannuksista -7 039 326-4 776 506 - tukitoimintojen kustannukset -7 037 005-4 764 898 - poistot -2 320-11 609 - muut yhteiskustannukset 0 Kokonaiskustannukset -206 313 012-224 317 463 KUSTANNUSVASTAAVUUS -112 483 030-155 977 678 Kustannusvastaavuusprosentti 45 % 30 % 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tiehallinnon vastuulla on noin 78 000 km maanteitä ja noin 14 500 siltaa. Tieverkon pituus on hieman vähentynyt, koska vähäliikenteisiä teitä on muutettu yksityisteiksi hieman enemmän kuin uusia teitä on valmistunut. Päällystettyjä teitä on 51 000 km. Kevyen liikenteen väyliä valmistui yli 100 km pääosin teemarahoituksen turvin ja suurten investointien valmistumisen yhteydessä.

12 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS Maanteiden liikennemäärän lisääntyminen on pysähtynyt ja kääntynyt lievään laskuun. Maanteiden liikennesuorite oli kertomusvuonna 35,6 miljardia ajoneuvokilometriä. Tieliikenteen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen on arvioitu kasvaneen viime vuosiin saakka. Nyt päästöjen kasvu on pysähtynyt, mutta päästömäärien ennakoidaan kääntyvän taas kasvuun vuoden 2010 jälkeen. Taulukko 7 Tieverkon laajuuden ja liikennesuoritteen kehitys Tieverkon laajuus ja liikennesuorite 2006 2007 2008 Maanteiden pituus (km) 78 189 78 161 78 141 Päällystepituus (km) 50 760 50 832 50 914 Siltojen lukumäärä (kpl) 14 314 14 431 14 565 Kevyen liikenteen väylien pituus (km) 5403 5477 5587 Liikennesuorite, maantiet (mrd. ajoneuvokilometriä) 34,8 35,7 35,6 Tieliikenteen hillidioksidipäästöt (1990=100) 110 113 112 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tieverkon palvelukykyä sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta mitataan päätieverkon sujuvuutena, huonokuntoisen teiden, siltojen ja kevyen liikenteen väylien määränä sekä tienkäyttäjien kokemana tyytyväisyytenä. Pääteiden liikennöitävyys on hieman heikentynyt, mutta on kuitenkin tavoitteen mukainen. Keskeisellä päätieverkolla voitiin säilyttää 100 km/h nopeusrajoitus liikenneturvallisuutta vaarantamatta 74 % osuudella. Tiehallinto on aloittanut liikennetietojen tilastointimenettelyn kehittämisen siten, että järjestelmä mahdollistaa uusien liikenteen toimivuutta kuvaavien tunnuslukujen käyttöönoton vuoden 2010 tulosohjauksessa. Kuntopuutteet vaikeuttivat merkittävästi liikennöintiä varsinkin alemmalla tieverkolla. Huonokuntoisten sorateiden määrä lisääntyi talven ja kevään runsaiden kelirikkojen vuoksi. Huonokuntoisia päällystettyjä teitä oli vuoden lopussa 3 500 km, mikä ylittää tavoitearvon 100 kilometrillä. Päällysteiden kunto on heikentynyt erityisesti pääteillä. Siltojen vauriot lisääntyivät merkittävästi eikä huonokuntoisten siltojen määrää kyetty vähentämään. Kevyen liikenteen väylien kuntotavoite saavutettiin. Huonokuntoisten kevyen liikenteen väylien määrä väheni noin 30 km ja verkon kunto on varsin hyvällä tasolla. Tienkäyttäjien kesäaikana mitattu tyytyväisyys säilyi entisellä tasolla ja oli päätieverkolla 3,6 ja alemmalla verkolla 3,0 asteikolla 1-5. Sen sijaan talvikauden osalta tienkäyttäjien tyytyväisyys romahti. Myös tienkäyttäjien asiakaspalautteet viestivät kasvavaa tyytymättömyyttä tieverkon palvelutasoon ja lisääntyviä odotuksia liikennöitävyyden parantamiseksi. Tienkäyttäjät kokevat tieverkon palvelutason riittämättömäksi eikä palvelutaso vastaa tienkäyttäjien toiveita. Tienkäyttäjät kokevat erityisesti alemman tieverkon talvihoidon huonoksi.

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 13 TOIMINTAKERTOMUS Taulukko 8 Tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteiden kehitys Tulostavoitteen toteutuma 2006 2007 2008 Tavoite 2008 Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut Sujuva ja turvallinen keskeinen päätieverkko 75 % 75 % 74 % 73 % Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) 3 308 3 328 3 492 3 400 Sillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono (kpl) 1 080 1 015 1 020 850 Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) 2 859 3 260 3 560 2 850 Huonot ja erittäin huonot kevyen liikenteen väylät (km) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan (asteikolla 1-5) Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan (asteikolla 1-5) Parannetaan liikenneturvallisuutta 242 258 232 240 3,7-3,6 3,6 3,0-3,0 3,0 Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä yhteensä (heva) 56 59 82 75 Vähenemä perustienpidon toimin 52 52 54 47 Vähenemä kehittämisinvestoinnein 4 7 28 28 Vähennetään ympäristöhaittoja Pohjavesiriskit (km) 116 113 109 110 Liikenneturvallisuustoimille asetetut tulostavoitteet Tiehallinto saavutti erittäin hyvin. Tiehallinnon toimien turvallisuusvaikutukset vähensivät laskennallisesti onnettomuusriskiä yhteensä 82 vakavan henkilövahinko-onnettomuuden verran. Perustienpidon toimin liikenneturvallisuutta parannettiin lähinnä pienehköjen liikenneympäristöön tehtyjen turvallisuutta lisäävien investointien kuten esim. täristävien reunaviivojen ja kaiteiden avulla. Usean suuren kehittämisinvestointihankkeen valmistuminen vähensi laskennallisesti onnettomuusriskiä tavoitteen mukaisesti 28 vakavan henkilövahinko-onnettomuuden verran. Ympäristöhaittoja vähennettiin suunnitellusti. Pohjavesiä suojattiin keskitetyn ohjelman mukaisella rahoituksella vajaan neljän kilometrin matkalla eli pohjavesiriskien vähentämistavoite ylitettiin vajaalla kilometrillä. Nyt käynnissä olevalla, vuonna 2007 alkaneella, keskitetyllä pohjavesiohjelmalla on tarkoitus rakentaa pohjavesisuojauksia noin 30 kilometrin matkalle. Tiejaksoja, joilla tarvitaan kiireellisesti pohjavesien suojausta, on tällä hetkellä vielä jäljellä 109 km. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asetti Tiehallinnolle kaksi muuta toiminnallista tulostavoitetta, jotka saavutettiin. Hankkeiden kilpailutukset ovat olleet toimivia, eikä merkittäviä ongelmia ole ollut. Alkuvuoden tilanteessa rakennusalan hyvässäkin työtilanteessa kilpailun kireys on toteutunut. Loppuvuoden aikana kilpailutilanne on muuttunut tilaajan kannalta paremmaksi, mm. tarjoushalukkuus on kasvanut. Kilpailutuksissa tehdään aiempaa enemmän tulosyksiköiden välistä yhteistyötä tehokkuuden ja yhtenäisyyden valmistamiseksi. Toiminnan keskittämisellä Suurten investointien yksikköön on saatu parempaa yhtenäisyyttä hankkeiden valmisteluun. Toisen tavoitteen mukaisesti investointien suunnittelun ohjeistusta on tarkennettu erityisesti kustannusohjauksen osalta. Kustannusohjausta kehitetään edelleen, ja kehitystyön tuloksia viedään käytäntöön. Riskien hallintaa on parannettu,

14 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS mm. ohjeistuksen tarkentamisella, kehittämisprojektien avulla ja tarvittaessa on laadittu varautumissuunnitelmat kriittisten riskien varalle. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinnalle asetettu työtyytyväisyystavoite saavutettiin. Tiehallinnon henkilöstön työtyytyväisyys on pysynyt jo useiden vuosien ajan samalla tasolla ja on hieman parempi kuin keskimäärin muissa valtionhallinnon organisaatioissa. Taulukko 9 Henkisten voimavarojen tulostavoitteen kehitys Tulostavoitteen toteutuma 2006 2007 2008 Tavoite 2008 Henkilöstön työtyytyväisyys (1-5) 3,4 3,4 3,4 3,4 Tiehallinnon henkilöstön määrä väheni jopa valtion tuottavuusohjelmaa nopeammin vuoden 2008 aikana. Tiehallinnon palveluksessa vuoden lopussa oli 875 vakinaista ja 44 määräaikaista työntekijää. Vuoden aikana rekrytoitiin 31 vakinaista henkilöä ja Tiehallinnon palveluksesta lähti 47 vakinaista henkilöä. Taulukko 10 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstömäärä 31.12. 2006 2007 2008 Henkilöstömäärä yhteensä 1 003 935 919 Muutos-% ed. vuodesta -0,4 % -7,3 % -1,7 % Vakinaisia (lkm, % henkilöstöstä) 948 891 875 95 % 95 % 95 % Määräaikaisia (lkm, % henkilöstöstä) 55 44 44 5 % 5 % 5 % Kokoaikaiset vakinaiset (lkm, % vakinaisista) 882 830 817 93 % 93 % 93 % Osa-aikaiset vakinaiset (lkm, % vakinaisista) 66 61 58 7 % 7 % 7 % Henkilötyöpanos (htv) 971 923 884 Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (lkm, %) 30 77 47-3,1 % -8,1 % -5,3 % Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus (lkm, %) 16 20 31 1,7 % 2,1 % 3,5 % Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2008 lopulla oli 51,1 vuotta ja se nousi kertomusvuoden aikana 0,2 vuodella. Tiehallinnon henkilöstö on melko korkeasti koulutettua ja Tiehallinnon koulutustasoindeksi on 5,3. Henkilöstöstä on diplomi-insinöörejä ja muita akateemisia on yhteensä 32 %. Insinöörejä on 17 % ja rakennusmestareita tai teknikkoja 17 %. Muu koulutus on 34 prosentilla henkilöstöstä. Naisten osuus henkilöstöstä on noin 45 %.

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 15 TOIMINTAKERTOMUS Taulukko 11 Henkilöstötietojen tunnuslukujen kehitys Tunnusluvut 2006 2007 2008 Keski-ikä (vuotta) 50,8 50,9 51,1 Koulutustaso (asteikolla 1-8) 5,2 5,2 5,3 Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta 81 % 81 % 81 % Kokonaistyövoimakustannukset (M /vuosi) 48,0 48,1 49,6 Tehdyn työajan palkat (M ) 30,7 30,1 30,6 %-osuus työvoimakustannuksista 64 % 63 % 62 % Välilliset työvoimakustannukset (M ) 17,3 18,0 19,0 %-osuus tehdyn työajan palkoista 56 % 60 % 62 % Työtyytyväisyysindeksi (asteikolla 1-5) 3,4 3,4 3,4 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen (% vakinaisesta henkilöstöstä) 0,3 % 0,8 % 0,4 % Sairauspoissaolot (pv/htv) 9,4 7,2 7,2 Työterveyshuoltomenot ( /htv) 501 509 535 Koulutusmenot ( /htv) 946 971 1 101 Koulutustyöpäivät/htv 5 5 5 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Tiehallinnon toimintaa rahoitetaan usealta valtion talousarvion momentilta. Lisäksi osa menoista katetaan laskutuksella muilta virastoilta tai ulkopuolisilta rahoittajilta kuten kunnilta. Taulukko 12 Talousarviorahoituksen toteutuma vuonna 2008 (euroa) Talousarviorahoitus (euroa) Talousarvio 2008 (TA + LTA:t) Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat Käytettävissä Käyttö Sisäasiainministeriön hallinnonala 438 721 438 721 438 721 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 1 123 587 862 63 448 560 1 187 036 422 1 102 088 894 Tienpito ja tieverkon kehittäminen 922 698 700 57 092 439 979 791 139 900 761 465 Toimintamenot 82 835 700 82 835 700 73 198 741 Perustienpito 565 956 000 56 434 482 622 390 482 574 720 302 Tieverkon kehittämisinvestoinnit, ml. Vuosaaren 273 907 000 657 957 274 564 957 252 842 422 sataman liikenneväylien rakentaminen ja tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset ja EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus Valtionavut 18 160 000 6 356 121 24 516 121 18 598 267 Arvonlisäveromenot 182 729 162 182 729 162 182 729 162 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 28 738 984 28 738 984 24 780 795 Talousarviorahoitus yhteensä 1 152 326 846 63 887 281 1 216 214 127 1 127 308 410 Suurin osa rahoituksesta tulee liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan pääluokasta 31 ja erityisesti luvun 31.24 Tiehallinto momenteilta. Kuntien rahoitusosuudet alueellisiin investointeihin on nettoutettu perustienpidon momentin määrärahaan. Eduskunnan päättämissä isoissa kehittämisinvestoinneissa kuntien rahoitusosuudet on sen sijaan budjetoitu pääosin investointimomentille menoiksi ja kuntien maksamat osuudet tuloutettu Liikenneja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot -momentille 12.31.99.

16 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS Siirtomenomomentilta 31.25.50 rahoitetaan valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Luvun 31.99 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot momenteilta rahoitetaan mm. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen, arvonlisäveromenot ja EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus. Työ- ja elinkeinoministeriön ministeriön pääluokasta 32 rahoitetaan alueiden kehittämistä tukevia Euroopan aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin ja Interreg-ohjelmiin hyväksyttyjä investointeja sekä Kainuun maakunnan tienpito. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Budjetointitavan muutos Vuoden 2008 talousarviossa Tiehallinnon toimintamenot siirrettiin perustienpidon momentilta Tiehallinnon toimintamenot -momentille 31.24.01. Toimintamenomomentille kirjataan viraston omasta toiminnasta aiheutuvat tulot ja menot lukuun ottamatta liikennekeskuksen menoja, jotka kuuluvat perustienpitoon. Kainuun maakuntahallintokokeilun perustienpidon ja tieverkon kehittämisen määräraha siirrettiin vuoden 2008 alusta lähtien sisäasiainministeriön hallinnonalalta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Muutokset tuloarvioihin Tiehallinnon tulot momentilla 12.31.24 olivat yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Tuloja budjetoitiin lisätalousarviossa 1,6 miljoonaa euroa kehittämishankkeelle Lohja-Lohjanharju maksetun TEN -tuen määrä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot momentille 12.31.99 tuloutettiin ulkopuolisten maksamia rahoitusosuuksia kehittämishankkeissa yhteensä 37,7 miljoonaa euroa (Vuosaaren sataman liikenneväylät, Hakamäentie, Kehä I, Turunväylä Vallikallio). Tuloja kertyi 4,9 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Tämä johtui mm. siitä, että vuoden 2008 laskutuksessa oli otettu huomioon Vuosaaren sataman liikenneväylähankkeen TEN-tuki, jonka tuloutus siirtyi kuitenkin vuoden 2009 puolelle. Muutokset määrärahoihin Tiehallinnon toimintamenoihin oli käytettävissä varsinaisen talousarvion ja lisätalousarvion määrärahat huomioon ottaen yhteensä 82,8 miljoonaa euroa. Toimintamenomomentin käyttö oli yhteensä 73,2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2009 siirtyi 9,6 miljoonaa euroa. Perustienpitoon oli käytettävissä yhteensä 622,4 miljoonaa euroa. Rahoitus koostui talousarviorahoituksesta 524,5 miljoonaa euroa, toisen lisätalousarvion lisämäärärahasta puunsaannin edistämiseksi 39,8 miljoonaa euroa, kolmannen lisätalousarvion lisärahoituksesta 1,6 miljoonaa euroa sekä edellisen vuoden siirtomäärärahoista 56,4 miljoonaa euroa. Perustienpidon määrärahojen käyttö oli yhteensä 574,7 miljoonaa euroa ja vuodelle 2009 siirrettiin 47,7 miljoonaa euroa. Tuloja perustienpidon momentille kertyi yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Tulojen suurin 18,3 miljoonan euron erä muodostui kuntien maksamista rahoi-

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 17 TOIMINTAKERTOMUS tusosuuksista. Niihin liittyvät arvonlisäverot on tuloutettu Tiehallinnon tuloihin momentille 12.31.24. Tielain mukaisten maa-alueiden hankintaan ja korvauksiin saatiin talousarviossa ja lisätalousarviossa arviomäärärahaa yhteensä 30,9 miljoonaa euroa. Määräraha oli lähes samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Tieverkon kehittämishankkeiden momentin 31.24.78 (Eräät tiehankkeet) arviomääräraha varsinaisessa talousarviossa oli yhteensä 170,8 miljoonaa euroa. Vuoden toisessa lisätalousarviossa vt 6 Lappeenranta-Imatra - hankkeen määrärahaa lisättiin yhteensä 18,1 miljoonaa euroa ja kolmannessa lisätalousarviossa määrärahaa vähennettiin usealta eri hankkeelta yhteensä 23,5 miljoonaa euroa. Yhteensä käytössä oli 165,5 miljoonaa euroa. Momentin käyttö vuonna 2008 oli 152,6 miljoonaa euroa. Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeiden -momentin käytössä oleva määräraha edellisen vuoden siirtomääräraha mukaan lukien oli 26,0 miljoonaa euroa. Momentin käyttö oli yhteensä 23,2 miljoonaa euroa ja vuodelle 2009 siirrettiin käytettäväksi 2,8 miljoonaa euroa. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen oli lisätalousarviot mukaan lukien käytössä yhteensä 51,3 miljoonaa euroa. Arviomäärärahaa käytettiin 45,2 miljoonaa euroa. Käyttämättä jäi 6,1 miljoonaa euroa, koska urakoiden vastaanottoja siirtyi vuodelle 2009 ja vastaavasti myös menoja siirtyi maksettavaksi vuonna 2009. Valtionapua maksettiin yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen yhteensä 18,4 miljoonaa euroa ja Mobilia-säätiölle 160 000 euroa. Yksityistieavustusten määrärahasta siirtyi 5,9 miljoonaa euroa vuodelle 2009. Arvonlisäveroja maksettiin 182,7 miljoonaa euroa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahamomenttien menoista, mikä on noin 17,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007. Arvionlisäverotuloja kertyi yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Alueellisia investointeja toteutettiin ohjelmakauden 2000 2006 EU-rakennerahastohankkeina yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa. Ohjelmakauden 2007 2013 määrärahoja ei käytetty vielä vuonna 2008. Lisäksi EU-ohjelmiin ja muihin työllisyyshankkeisiin saatiin TE-keskuksilta 3,8 miljoonan euron rahoitus, johon sisältyvät arvonlisäverot. Kainuun kehittämisrahaa perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalojen momenteilta oli käytössä yhteensä 28,5 miljoonaa euroa. Määrärahoja käytettiin 24,1 miljoonaa euroa ja vuodelle 2009 siirrettiin 4,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 Kainuun kehittämisrahaa käytettiin 20,0 miljoonaa euroa. Tiehallinto käytti TE-keskuksilta saatua työllistämis-, koulutus- ja muihin tarkoituksiin varattua rahoitusta 47 000 euroa. Valtuudet Tiehallinnon käytettävissä oli talousarvion perustienpidon ja eräiden kehittämishankkeiden sopimusvaltuuksia yhteensä 599,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 talousarviossa myönnettiin uutena 24 miljoonan euron sopimusvaltuus

18 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS Vaalimaan rekkaparkkialueen toteuttamiseen ja korotettiin hankkeiden vt 6 Lappeenranta Imatra, mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio, vt 4 Kemin kohta ja sillat sekä Vuosaaren sataman liikenneyhteydet sopimusvaltuuksia. Lisäksi vuoden kolmannessa lisätalousarviossa korotettiin kolmen hankkeen sopimusvaltuuksia ja myönnettiin uutena 4,6 miljoonan euron arvonlisäverollinen perustienpidon valtuus Kevitsan kaivosalueen tieyhteyden toteuttamiseen. Kertomusvuonna valtuuksia sidottiin sopimuksin noin 274,5 miljoonan euron edestä. Valtuuksia jäi uusittavaksi vuoden 2009 talousarvioon 324,8 miljoonaa euroa. Päättyneen hankkeen vt 4 Lahti Heinola käyttämättä jäänyttä valtuutta ei ole tarpeen uusia. Euroopan aluekehitysrahaston uudelle ohjelmakaudelle 2007 2013 oli myönnetty uusia ja uusittuja valtuuksia yhteensä 12,2 miljoonaa euroa, joista vuonna 2008 tehtiin 8,4 miljoonan euron sitoumukset. Käyttämättä jääneet valtuudet uusitaan vuoden 2009 talousarviossa. Vanhalta ohjelmakaudelta siirtyi vuodelle 2008 1,6 miljoonan euron valtuus, joka sidottiin ja maksettiin kokonaisuudessaan. Taulukko 13 Valtuudet ja niiden käyttö vuonna 2008 (miljoonaa euroa) Momentti, johon valtuus liittyy Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Yhteensä Käytetty valtuus Vuoden 2008 talousarviossa myönnettiin 5,3 miljoonan euron arvonlisäverollinen valtuus Kainuun kehittämisrahan momentille Talvivaaran kaivoksen tieyhteyden rakentamiseen. Valtuus sidottiin kertomusvuoden aikana kokonaisuudessaan. Käyttämättä 31.24.21 Perustienpito 4,590 4,590 4,590 0,000 31.24.78 Eräät tiehankkeet 167,200 328,602 495,802 232,128 263,674 31.24.79 Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitusja elinkaarirahoitushankkeet 56,133 56,133 2,194 53,938 31.99.62 EU:n rakennerahastojen valtion osuus 0,934 0,934 0,934 0,000 31.99.78 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen 13,100 10,574 23,674 20,327 3,347 32.50.63 Kainuun kehittämisraha 5,300 5,300 5,300 0,000 32.70.61 EAKR:n osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin 2000-2006 0,622 0,622 0,622 0,000 32.70.64 EAKR:n osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin 2007-2013 4,778 2,653 7,431 5,242 2,189 32.70.65 Valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin 2007-2013 3,360 1,435 4,795 3,118 1,677 Yhteensä 198,328 400,953 599,281 274,455 324,825 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelmassa tilikauden kulujäämä oli 1 013,8 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1 119,5 miljoonaa euroa. Kulujäämää pienensi se, että poistoja kirjattiin merkittävästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan tuotot Toiminnan tuotot olivat yhteensä 20,6 miljoonaa euroa. Tuottoja oli

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 19 TOIMINTAKERTOMUS 3,4 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksullisen toiminnan tuottoja oli 2,1 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,2 miljoonaa euroa. Pääosa maksullisen toiminnan tuotoista muodostui julkisoikeudellisista suoritteista saaduista lupamaksuista. Vuokratuottojen määrä oli 1,3 miljoonaa euroa, mikä oli 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tiehallinto on jatkanut tienpidon kannalta tarpeettomista kiinteistöistä luopumista. Suurin osa toiminnan tuottojen lisäyksestä aiheutui kirjaustavan muutoksesta. Yhteistoiminnan tuotot muilta valtion virastoilta ja EU:lta kirjattiin vuoden 2008 alusta lukien toiminnan muihin tuottoihin, joita oli yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Tästä yhteistoiminnasta saatuja tuottojen osuus oli 16,4 miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina vastaavat tuotot kirjattiin siirtotalouden tuotoiksi. Toiminnan kulut Toiminnan kulut olivat 826,3 miljoonaa euroa. Kulut vähentyivät edellisestä vuodesta 134,4 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden poistoja kirjattiin 488,4 miljoonaa euroa, mikä oli 155,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Poistojen osuus kuluista oli 58 %, kun se edellisenä vuonna oli 68 %. Poistoja vähensi se, että Tiehallinnon aloittavaan taseeseen sisältyneet omaisuuserät, joihin sovellettiin 10 vuoden tasapoistoa (päällysteet, muut tierakenteet), tuli kokonaan poistetuksi vuonna 2007. Palvelujen ostot lisääntyivät 17,4 miljoonaa euroa ollen kaikkiaan 261,5 miljoonaa euroa. Palvelujen ostokuluja kasvattivat kustannustason yleinen nousu lähinnä hoidon alueurakoissa, liikenteen operatiivisessa ohjauksessa sekä E18 Lohja-Muurla hankkeen marraskuussa alkaneet palvelumaksut. Henkilöstökuluja kertyi yhteensä 49,2 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä vähentyi tilikauden aikana, mutta kulujen määrä lisääntyi 0,7 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Kulujen lisäys aiheutui virkaehtosopimuksen mukaisista palkankorotuksista. Taulukko 14. Tiehallinnon kulujen muutokset 2007-2008 (miljoonaa euroa) Kuluerä Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2008 Muutos 2007/2008 Aineet ja tarvikkeet 12,3 16,1 3,8 Henkilöstökulut 48,5 49,2 0,6 Vuokrat 6,3 6,4 0,1 Palvelujen ostot 244,1 261,6 17,4 Muut kulut 4,5 4,6 0,1 Sisäiset kulut 1,3 0,2-1,1 Poistot 643,6 488,4-155,3 Toiminnan kulut yhteensä 960,7 826,3-134,4 Rahoitustuotot ja kulut 1,2 1,5 0,2 Satunnaiset tuotot ja kulut 0,4 0,8 0,4 Siirtotalouden tuotot ja kulut 4,1 18,6 14,5 Tuotot veroista ja pakolliset maksut 171,0 187,3 16,3 Yhteensä 1 137,5 1 034,5-103,1 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoja saatiin korkotuloina ja vastaavina tuloina 0,01 miljoonaa eu-

20 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS roa. Rahoituskuluja oli 1,5 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat lähinnä viivästyskorkoja, joita on jouduttu maksamaan maanlunastuskorvausten yhteydessä. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut olivat 0,8 miljoonaa euroa satunnaisia tuottoja suuremmat. Satunnaisia tuottoja kirjattiin vain puolet edellisvuotisesta määrästä. Satunnaiset kulut lisääntyivät 0,3 miljoonalla eurolla. Satunnaisista kuluista suurin osa oli vahingonkorvauksia ja sopimussakkoja. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyivät myös tasetta lisäävät tai vähentävät pienehköt oikaisuerät. Siirtotalouden tuotot ja kulut Siirtotalouden tuottoja ei tilivuonna ollut. Edellisvuonna niitä oli 10,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 alusta lukien yhteistoiminnan tuotot on kirjattu toiminnan tuottoihin eikä niitä ole enää vähennetty siirtotalouden kuluista. Siirtotalouden kuluja oli 18,6 miljoonaa euroa. Siirtotalouden kulut muodostuvat pääosin valtionapuina myönnetyistä yksityistieavustuksista. Yksityistieavustuksia maksettiin 18,4 miljoonaa euroa, mikä oli 4,4 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotot ja kulut veroista ja pakollisista maksuista Arvonlisäkuluja maksettiin 188,8 miljoonaa euroa ja arvonlisäveroja perittiin 1,5 miljoonaa euroa. Arvonlisäkulut lisääntyivät edellisestä vuodesta 15,7 milj. euroa. Maksettujen verojen lisäys on suhteessa palvelujen ostojen kasvuun. Kuva 1 Toiminnan kulurakenne vuonna 2008 Aineet ja tarvikkeet 2 % Henkilöstökulut 6 % Vuokrat 1 % Muut kulut 1 % Sisäiset kulut 0,1 % Palvelujen ostot 32 % Poistot 58 % Tase Taseen loppusumma oli 14 693,2 miljoonaa euroa. Lisäystä edellisvuodesta oli 151,6 miljoonaa euroa. Lisäyksestä kohdistui 82,9 miljoonaa euroa keskeneräisiin hankintoihin, 45,0 miljoonaa euroa tierakenteisiin ja 29,8 miljoonaa euroa rakennusmaa-alueisiin. Saamisten määrä väheni 4,4 miljoonalla eurolla. Kuntien ja muiden valtion ulkopuolisten tahojen (pois lukien EU-rahoitus) rahoittamat osuudet tieinvestoinneista eivät sisälly valtion tieomaisuuden ta-

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 21 TOIMINTAKERTOMUS searvoon. Kirjausmenettely perustuu valtion kirjanpitolautakunnan lausuntoon (15/1998/19.5.1998). Käyttöomaisuus Taseeseen aktivoitiin investointimenoja kaikkiaan 717,3 miljoonaa euroa, josta tieomaisuuden osuus oli 676,2 miljoonaa euroa. Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen menojen osuus Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisesta oli 38,6 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 487,8 miljoonaa euroa ja suunnitelmasta poikkeavia poistoja 0,6 miljoonaa euroa (tiesuunnitelmat ja lakkautetut maantiet). Ulkopuolisia rahoitusosuuksia oikaistiin taseesta 52,9 miljoonaa euroa. Omaisuutta siirrettiin muille valtion yksiköille hallinnan siirtoina 19,7 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden myyntituloja kirjattiin 0,7 miljoonaa euroa. Tieomaisuus Valmiiden ja keskeneräisten tierakenteiden sekä tiepohjien tasearvo lisääntyi yhteensä 157,7 miljoonaa euroa (edellisenä vuotena vähennys oli 177,7 miljoonaa euroa). Muutos johtui elinkaarirahoitushankkeen E18 Muurla- Lahnajärvi (vaihe 1) suuresta valmistumiskirjauksesta sekä suunnitelman mukaisten poistojen vähentymisestä. Taulukko 15 Tieomaisuuden muutos (miljoonaa euroa) Tieomaisuus (milj. euroa) 1.1.2008 Lisäys Poisto/ Vähennys 31.12.2008 Muutos Tierakenteet yhteensä 13 506,6 540,8 495,8 13 551,7 45,0 Alusrakenteet 9 648,1 193,1 243,1 9 598,1-50,0 Päällysteet 780,3 147,5 135,7 792,1 11,8 Sillat 2 844,3 107,6 72,7 2 879,2 34,9 Muut tierakenteet 233,9 92,6 44,3 282,2 48,3 Tiepohjat 651,5 30,5 0,7 681,3 29,8 Keskeneräiset tierakenteet 328,8 567,3 484,4 411,7 82,9 Tieomaisuus yhteensä 14 486,9 1 138,6 980,9 14 644,6 157,7 Tilinpäätösliitteessä 7 esitetään hankintamenojen ja kumulatiivisten poistojen muutokset. Keskeneräisten tierakenteiden lisäyksistä ja vähennyksistä on eliminoitu keskeneräisten tilien väliset sisäiset siirrot. Tierakenteisiin aktivoitiin investointimenoja yhteensä 646,4 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 484,3 miljoonaa euroa. Valmistuneita hankkeita olivat mm. E18 Muurla-Lahnajärvi (vaihe 1) ja vt 3 Tampereen läntinen kehätie. Uusina hankkeina aloitettiin mm. mt 101 Kehä I Turunväylä-Vallikallio.

22 Tiehallinnon tilinpäätös 2008 TOIMINTAKERTOMUS Kuva 2 Tieomaisuuden kehittyminen vuosina 1998 2008 (miljoonaa euroa) 15 400 15 200 15 000 14 800 14 600 14 400 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Muu käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin ostetuista ja teetetyistä atkohjelmista sekä sähköliittymistä. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 0,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen arvo vähentyi 0,6 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriölle (Metsähallitus) siirrettiin neljä maa-aluetta ja valtiovarainministeriölle (Senaatti-kiinteistöt) kaksi. Koneiden, laitteiden ja kalusteiden arvo säilyi lähes ennallaan. Tierakenteisiin liittyvät koneet ja laitteet esitetään muissa tierakenteissa. Suurin osa atklaitteista on hankittu leasing-sopimuksin. Arvoltaan vähäisiä (alle 10 000 euroa) koneita, laitteita ja kalusteita kirjattiin vuosikuluksi 0,2 miljoonaa euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuus Tiehallinnon vaihto-omaisuus 0,4 miljoonaa euroa koostuu liitännäisalueille varastoiduista maa-ainesjalosteista ja Tiehallinnon strategisille alueille varastoiduista kiviainesjalosteista. Vaihto-omaisuuden määrä vähentyi 0,3 miljoonaa euroa. Jalosteita käytetään pääosin tierakenteiden rakentamiseen. Lyhytaikaiset saamiset 31,2 miljoonaa euroa koostuvat pääosin myyntisaamisista, josta Helsingin Satamalta laskutettavaa osuutta on 5,8 miljoonaa euroa ja Helsingin kaupungilta 5,7 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset saamiset vähentyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 miljoonaa euroa. Oma ja vieras pääoma Oma pääoma kasvoi 37,1 miljoonalla eurolla johtuen tierakenteiden lisäyksestä. Jälkirahoitushankkeeseen vt 4 Järvenpää-Lahti liittyvä pitkäaikainen velka vuoden 2008 lopussa oli 18,9 miljoonaa euroa ja lyhytaikainen velka 7,1 miljoonaa euroa. Tilivuoden aikana velkaa lyhennettiin 7,1 miljoonaa euroa. Elinkaarirahoitushankkeen E18 Muurla-Lahnajärvi (vaihe 1) hankintamenosta kirjattiin pitkäaikainen velka, jonka takaisinmaksu päättyy 15.11.2029. Tilivuoden lopussa pitkäaikaisen velan määrä oli 108,9 miljoonaa euroa ja ly-

Tiehallinnon tilinpäätös 2008 23 TOIMINTAKERTOMUS hytaikaisen velan määrä 5,4 miljoonaa euroa. Tilivuoden aikana velkaa lyhennettiin 0,7 miljoonaa euroa. Ostovelkoja oli 76,2 miljoonaa euroa, josta 1,7 miljoonaa euroa oli maanlunastuskorvauksia ja 74,3 miljoonaa euroa kotimaisia ostolaskuja. Ostovelat lisääntyivät 6,1 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Destia Oy:n osuus ostolaskuista oli 21,6 miljoonaa euroa. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tiehallinto on COSO ERM -viitekehyksen laajuudessa arvioinut, täyttääkö Tiehallinnon sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Vahvistuslausuma perustuu Tiehallinnon strategisten riskien arviointiin sekä sisäisen tarkastuksen tarkastusraportteihin ja tilintarkastajan raportteihin. Tehdyn arvioinnin perusteella Tiehallinto toteaa, että Tiehallinnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat tyydyttävällä tasolla. Riskiarvioinneissa sekä tarkastuksissa on tullut esiin kehittämistarpeita COSO ERM - viitekehyksen osa-alueilla. Tiehallinto on ryhtynyt tehtyjen havaintojen perusteella korjaaviin toimenpiteisiin. Tiehallinnon avainriskit ja niiden hallintakeinot on määritelty ja vastuutettu. Lisäksi Tiehallinnon toimintakäytäntöjen mukaan vastuutahot ryhtyvät aina korjaaviin toimiin ja/tai laativat aina toimenpidesuunnitelmat tarkastuksissa esiin tulleiden puutteiden korjaamiseksi. Vuoden 2007 tilinpäätöksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointilausuman kehittämiskohteissa on edetty. Eduskunta hyväksyi keväällä 2008 liikennepoliittisen selonteon ja selonteossa esitettyjä rahoitusnäkökohtia sisällytettiin valtiontalouden kehyksiin. Vuonna 2008 Tiehallinto laati toimenpideohjelman tieinvestointien kustannusten hallitsemiseksi. Johtoryhmä on käsitellyt toimenpiteiden etenemistä. Tiehallinnossa on panostettu sisäisessä viestinnässä informaation jakamiseen tulevista organisaatiomuutoksista. Muutoksen hallinta on huomioitu myös vuoden 2009 tulostavoitteissa. Lisäksi osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisen turvaamiseksi on mm. laadittu uudet henkilöstölinjaukset ja käynnistetty uusia asiantuntijaohjelmia. Tiehallinto on kehittänyt yhdessä muiden väylävirastojen kanssa yhteistä toiminnanohjausjärjestelmää, joka mahdollistaa jatkossa kustannusten hallinnan. Tiehallinnon toiminnan ja tavoitteiden näkökulmasta riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan olennaisemmat kehittämisalueet vuonna 2009 ovat: Tieverkon kunto ei vastaa tienkäyttäjien ja aluekehityksen tarpeita. Teiden ja siltojen kunto uhkaa heikentyä, vaikka kunto onkin sekä vuonna 2008 eduskunnan hyväksymässä liikennepoliittisessa selonteossa että Tiehallinnossa vahvasti priorisoitu. Tieverkon heikentynyt kunto näkyy myös tienkäyttäjiltä saaduissa asiakaspalautteissa. Vuoden 2009 talousarvion perustienpidon rahoitus ei kata toimialan kustannusten nousua ja vaikeuttaa siksi teiden ja siltojen kunnon ylläpitoa päällystetyllä tieverkolla. Sorateiden kunto sen sijaan paranee puuhuoltoon turvaamiseen suunnatun lisärahoituksen avulla. Rahoitustasosta johtuen tieinvestoinnit jäävät jälkeen aluekehityksen ja maankäytön kehityksen tarpeista. Hallituksen elvytyspaketin infrahankkeet parantavat joiltakin osin tilannetta.