Ekososiaalinen sivistys ja hyvä elämä? Marjatta Bardy Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen - seminaari 10.4.2014 Hgin työväenopisto Opistotalo
Kokemusjatkumo ja sen kehittäminen KOKEMUS ON VUOROVAIKUTUSTA biofyysiseen ja sosiokulttuuriseen ympäristöön ankkuroitunutta. TOIMINTA OHJAA KOKEMUSTA, sen ytimessä ovat teot ja niiden seuraukset. KOKEMUS KEHITTYY OPPIMISPROSESSISSA; oppiminen elämisen etiikkana merkitsee sitä, että ottaa vakavasti omat kokemuksensa ja samalla suhtautuu niihin kriittisesti. TIEDE on välivaihe, se rikastuttaa kokemusta ja auttaa ohjaamaan toimintaa. IHANTEET tulee käsittää mahdollisuuksiksi, joita on tutkittava tarkemmin. LÄHDE: Kai Alhanen 2013 John Deweyn kokemusfilosofia.
Pieni kertoo suuresta - ympäristöopiskelu lasten kanssa A. Omasta ympäristöstä huolehtiminen; arjen ekosaneeraus; eläinten hoito. B. Elämäntapojen ja ympäristön tutkiminen; hyöty ja kauneus; jäte punaisena lankana; kaikki aistit; yli ja läpi oppiainerajojen. C. Mentaaliset rakenteet; arvo- ja motiivipohja; vaihtelun ja oikean tekemisen kaipuu Idea lasten ja aikuisten ekoakatemioista. M.Bardy yhdessä S.Aaltosen, A.Lepon ja M. Sandelinin kanssa. Stakes tutkimuksia 38/1994. Osana Kestävän kehityksen kuntaprojektia 1992-1993.
Hyvinvointimallimme tabuja Taustatabu: vääristynyt luontosuhde YDINTABU: jatkuvan taloudellisen kasvun pitäminen väistämättömänä. Oheistabuja: aineellisen vaurastumisen ylikorostus; eriarvoistumisen hiljainen hyväksyminen; huolenpito- ja kauppiasmoraalin epätasapaino; ajantajun lyheneminen. Arvojen muutos voi olla nopea, kun ongelma koetaan yhteiseksi ja vakavaksi? M. Bardy & S. Parrukoski (toim.) Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa? 2010 THL. Tulevaisuusvaliokunnan hanke: Hyvinvointimallin tabut ja mustat aukot.
Yhdessä ajatteleminen ja oppiminen Dialogi on tutkimusmatka, osallistujien jakama oppimisprosessi. Hyvän dialogin edellytys on siihen osallistuvien avoimuus. Dialogiin ryhtyvä on parhaimmillaan valmis myöntämään oman kokemusperspektiivinsä rajoitteet ja kuuntelemaan toisten kokemuksia. Siten dialogiin osallistuva pääsee monipuolistamaan ja syventämään ajatteluaan, kenties jopa kääntämään sitä aikaisemmin tutkimattomaan suuntaan. Hienoimmillaan dialogissa tapahtuu jotain taianomaista. T. Helne & T. Hirvilammi & K. Alhanen (2014, s. 25) Kriisi-istunto: Dialogi ekologiseen hyvinvointivaltioon siirtymisestä. Kelan julkaisuja. Ilmestyy toukokuussa.
Tarvitaan elinvoimaisia muutosten foorumeita kaikilla toimintakentillä keskusteluun ja pohtimiseen, tiedon kokoamiseen ja vaihtoon, ilmiöiden nimeämiseen ja näkemysten sanoittamiseen sekä muutosten käynnistämiseen, seuraamiseen ja niistä oppimiseen. * Edelläkävijät (esim. Ilmastovanhemmat) tutuiksi tutkimuksilla! * YHTEISKUNTASITOUMUS; Keke toimikunnan uusi strategia kutsuu kaikkia toimijoita sitoutumaan konkreettisilla hankkeilla luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoivan Suomen tekemiseen! * Tutkimus ei pääty sen valmistumiseen; monivaiheinen kommunikaatio eri yleisöjen kanssa!
Miksi tieto ilmastonmuutoksesta ei käänny toiminnaksi? mukavuuden halu, kiire, pelko, valta, abstraktius, vanhaan tarrautuminen, yhteiskuntatieteiden pirstaleisuus JÄÄ POLITIIKAN REUNAMILLE Vuosina 1991-2011 julkaistuista 11 944 ilmastonmuutosta käsittelevästä tieteellisestä artikkelista vain 78:ssa ihmisen vaikutus kiistettiin! Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että seuraukset tulevat varmasti olemaan pitkäaikaisia, lähes varmasti merkittäviä, luultavasti ei-toivottavia ja mahdollisesti katastrofaalisia (Broome 1992 Kortetmäki ym. 2013,5 mukaan) Ks. Youtube: Hans Rosling arvioi IPCC:n raporttia! Vaativa esimerkki: Hgin Energian voimalapäätös 2015; ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden keskinäisriippuvuus
Kykeneekö ihminen nyt hallitsemaan omat voimansa? Von Wright (1996): politiikan tehtävä ajaa alas mäkeä ja vähentää kulutusta, ainakin toistaiseksi (Yliopistolehti 24/1993, 4-15). Ekomodernisaatio vs. sivilisaatiokritiikki Taloudellinen kasvu kasvattaa ympäristökuormitusta, mutta tulevaisuuden kasvun edellytykset taataan investoimalla ympäristökuormituksen minimointiin Tulevaisuusselonteko 2013, 15. Päästöjen kasvu siis jatkuu vielä? Onko eettisesti ja sosiaalisesti hyväksyttäviä keinoja ohjata kansalaisten kulutuskäyttäytymistä? emt., 17. Jollei politiikka ohjaa, mikä sitten? Ympäristö- ja sosiaalipolitiikan eriseuraisuus! Hyvin voi olla se, mikä on hiukan vähemmän kuin mahdollisimman paljon (Princen, Thomas 2010 Treading Softly. Paths to ecological order. The MIT Press).
Minkä arvoista on ihmisen elämä? Ja muita ilmastoeettisiä kysymyksiä On ihmisiä, jotka menettävät kotinsa, elantonsa ja jopa elämänsä aiheuttamamme ilmastonmuutoksen seurauksena. Se on vääryys jonka aiheutamme toisille ihmisille. Vähentämällä omia kasvihuonepäästöjämme, voimme vähentää niiden vuoksi kuolevien ihmisen määrää. Voidaksemme tehdä näin, meidän on uhrattava jotain oman elämämme laadusta. (Broome, John 2008 What is your life worth? Daedalus, 137, 49-56. ks. myös The most important thing about climate change?) Ekologiset kysymykset ovat ihmisoikeuskysymyksiä (Salonen 2013). Kuinka määritellä välttämättömyyksien ja ylellisyyden ero? Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus? Teollistuvien ja kehittyvien maiden välinen solidaarisuus? Tulevien ihmisten edut? Pärjääkö demokratia? (Kortetmäki, Teea ym. 2013 (toim.) Ajatuksia ilmastoetiikasta. SoPHI.).
TIEDONMUODOSTUS kokonaiskuvien jäsentämisessä Sosio-ekologis-ekonomisten kokonaisuuksien hahmottaminen on iso muutos joka vaatii paljon työtä (Tulevaisuusselonteko 2013, 15). Keskinäisriippuvuudet ilmenevät erilaisina yhteen kietoutumina, ketjureaktioina ja/tai kiertokulkuina. Riippuvuuksia jäljitetään niin biosfäärissä kuin yhteiskunnassa ja niiden välisessä vuorovaikutuksessa. Valinnat yhdessä kohtaa vaikuttavat valintoihin toisissa kohtaa. Ruoan kohdalla kiertokulku on ilmeinen. Ruoka tuotetaan, valmistetaan, syödään ja ulostetaan. Ruoan kiertokulku on yhteydessä maahan, ilmaan ja veteen. Muokattu luonto tuodaan pöytään, ja käytettynä se pannaan takaisin luontoon. Ekologiset, taloudelliset ja sosiokulttuuriset tekijät liittyvät toisiinsa. Keskeistä on ymmärtää kehitys uusin tavoin ks. A Safe and Just Space for Humanity 2012 Oxfam; Kate Raworth Doughnut economics Rinkelitalous
Ekososiaalinen sivistys - hyvän elämän perustana Ihminen ymmärtää riippuvuutensa luonnosta ja muista ihmisistä sekä toimii sen mukaan järjestäessään hyvän elämän ulottuvuuksia Uusien sukupolvien vastaanotto ja yhteisyyssuhteet (loving); Maailmaan orientoituminen; (being, doing); osallisuus, merkityksellisyys ja identiteetti Elannon hankkimisen tavat ja elinolot (having). Tajua ja taitoa aineellisen kulutuksen vähentämiseen, henkisen ja sosiaalisen kulttuurin pihtaamattomaan viljelyyn!
KIITOS! Tavoiteltavaa on houkutella ihmisestä esiin parhaat puolet (Princen 2010)