HOLSTINMÄKI IMAGO - PROJEKTI KEHITTÄMISSUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO ALISA FORSANDER KY HAUKIPUTAAN KUNTA ALISA FORSANDER arkkitehti SAFA Oulu 15.05.2007
SISÄLLYSLUETTELO 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 2 2. ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN... 4 Kaavoitus... 4 Kuivatus... 4 Piennaralueet... 7 Katuvalaistus... 7 3 KADUT JA KEVYENLLIKENTEEN VÄYLÄT... 8 Uudet kevyenliikenteen väylät... 8 Uudet tiealueet... 9 Vanhat tiealueet... 9 4. OPASTUS... 11 Kadun viitat ja yritysten opastus...11 Jätesäilytys...12 6. PUISTOALUEET... 12 5. KIINTEISTÖJEN AITAUS... 13 7. PUISTO-ALUEIDEN RAKENTAMISOHJEET... 14 Kuivatus...14 Vesirakenteet...14 Puistoalueiden hoito...15 Viheralueet ja istutukset...16 Alueelle suositeltava kasvillisuus...17 1
1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS Holstimäki kehittämissuunnitelman tavoitteena on kehittää koko teollisuusalueen yleisilmettä parempaan suuntaan. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on alueen yritysten julkikuvan parantaminen ja imagon kohottaminen. Positiivisen kuvan synnyttäminen myötä tavoitteena on lisätä alueen viihtyisyyttä, toimivuutta sekä turvallisuutta, samalla toivotaan uusien yrittäjien kysynnän lisääntyvän alueen rakentamattomia tontteja kohtaan. Hankkeen toteutuksen on rahoittanut Haukiputaan kunta. Kehittämishankkeessa on ollut mukana konsultin lisäksi teollisuusalueen yrittäjistä, kunnan viranomaisista sekä Haukiputaan Teollisuuskiinteistö Oy:stä koostunut ohjausryhmä. Tällä suunnitelmalla pyritään antaa ideoita ja ohjeita alueen viihtyisyyden, turvallisuuden ja toimivuuden lisäämiseksi. Niiden on tarkoitus toimia ohjeena myös kunnan ja kiinteistöhuollon sektorilla. samalla kun se toimii Haukiputaan kunnan rakennusvalvonnan, tonttipalveluiden ja kaavoituksen apuvälineenä. Paljon käytetty polku johtaa alueelta läheiselle asuntoalueelle, kuvat afo 2006 2
Holstinmäen teollisuusalue sijoittuu maantieteellisesti Oulun pohjoispuolelle. Kuva Haukiputaan kunta Yllä: Etelästä päin Holtinmäelle tultaessa opastus löytyy Kellonväylältä. Kuva afo 2006 Alla: Holstinmäen suunnittelualueen koko on noin 90 ha. Kuva Haukiputaan kunta 3
2. ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN Kaavoitus Alueen kaavoitusta tarkistetaan ajan tasalle halutun kehityssuunnan saavuttamiseksi. Erityistä tarkastelua vaativat kevyenliikenteen reitit ja uudet halutut katuyhteydet. Tonttien luovutuksessa kiinnitetään huomioita siihen, että samankaltaista toimintaa harjoittavat yritykset ohjataan samoille alueille. Kuivatus Alueelle tehdään kuivatussuunnitelma, jossa tarkastellaan Holtinmäen aluetta laajemmaltakin alueelta. Suunnitelmassa kartoitetaan alueen vanhojen ojien kunto ja kosteikkoalueiden mahdollinen hyödyntäminen. Kuivatussuunnitelman avulla pyritään johtamaan keväisin teollisuusaluetta vaivaavat pintaja sulamisvedet jouhevasti eteenpäin. Maisemarakenteen selvitys, josta selviää alueen korkeuserot. Mitä tummempi väri sitä korkeampi maasto. kuva afo 2007 4
Maisemarakenneselvitykseen ja pohjakartan merkintöihin perustuva vesien virtaussuuntien selvitys. kuva afo 2007 Holstimäen alueelle tehdään koko aluetta kattava ojien siistimis- ja kunnostustoimenpiteet. Ojien varret siistitään vesakoista, roskista, ojien päiden tukkeumat ja rumpujen kunto tarkistetaan, kunnostetaan tarvittaessa. Tarkastuksen yhteydessä kartoitetaan mahdollisten laskeutusaltaiden tarve, altaat voidaan maisemoida vesiaiheiksi. Tällainen yksi mahdollinen altaan sijainti vois olla Kellonväylän luoteispuolinen alava alue. 5
OJIEN PERIAATTEELLISET LEIKKAUKSET kuva afo 2007 6
Piennaralueet Holstinmaantien katujen piennaralueille ja ojien rintauksille on kokeilumielessä levitetty muutama vuosi sitten puuparkkia. Kokeilun tuloksena näyttäisi nurmikoituminen ja rikkaruohojen leviäminen estyvän. Saatujen hyvien kokeilutulosten vuoksi parkkia levitetään muillekin piennaralueille. Osaa piennaraluetta voidaan maisemoida esim. seulanpää kivillä. Kivien alle asennetaan suodatinmatto nurmikon ja rikkaruohojen kasvun estämiseksi. Katuvalaistus Nykyisellään katuvalot on rakennettuna teollisuusalueelle vain osittain. Alueen kadut ja kevyenliikenteen väylät valaistaan. Valaistuksella pyritään lisäämään alueella liikkuvien turvallisuutta pimeän aikaan ja yksi tavoite on lisätä alueen visuaalista ilmettä valaisinmallien huolellisilla valinnoilla. Sammalsuon alueen läpi menevän laatukäytävän valistuksen arkkitehtuuriin kiinnitetään myös huomiota. Katuvalojen rakentamistarve esitettynä opaskarttapohjaotteelle. kuva afo 2007 7
3 KADUT JA KEVYENLLIKENTEEN VÄYLÄT Liikenteen joustavien kulkuyhteyksien mahdollistamiseksi alueelle rakennetaan kevyenliikenteen väyliä ja katuosuuksia. Vanhoja katuja parannetaan ja risteysalueita loivennetaan raskaan liikenteen vaatimuksia vastaaviksi. Risteysalueiden näkymiä parannetaan poistamalla näköesteitä esim. opasteiden ja viittojen uudelleen järjestelyllä. Uudet kevyenliikenteen väylät Kevyenliikenteen rakentamisella pyritään lisäämään alueen kevyenliikenteen turvallisuutta. Reitistöä parannetaan rakentamalla uusi väylä läheiseltä asuinalueelta läpi teollisuusalueen uudelle koillisen osan kaava-alueelle saakka. Uusi kevyenliikenteen väylä rakennetaan seuraamaan Holtinmaantien pohjoisreunaa, kuitenkin niin etäälle Holstinmaantiestä, että talvella aurauslumet eivät yllä pyörätielle saakka. Tien rakentamisen vuoksi metsikköä joudutaan karsimaan. Karsiminen tulee tehdä kuitenkin harkitusti, sillä se on suojaavana elementtinä Holstinmaantieltä pohjoiseen katsottuna takana olevalle teollisuusnäkymälle. Kevyenliikenteelle on ehdotettu uusia reittejä. kuva afo 2007 8
Uudet tiealueet Suunnittelualueen Karpalotien länsireunaan on esitetty uutta tieyhteyttä ja liittymää Holstinmaantielle. Kaava-alueen länsireunassa on paljon raskasta liikennettä vaativaa teollisuutta, mm Lassila & Tikanoja Oy ja Kellon Saha Oy. Uudella tieyhteydellä ja liittymällä vähennettäisiin raskaan liikenteen Mustikkatien kautta liikennöintitarvetta. Vanhat tiealueet Suunnittelualueelle on tehty silmämääräinen kartoitus, jossa on tarkasteltu katujen nykykunto. Tiet ovat osittain huonokuntoisia. Osalla teistä asfaltti on rikkoontunut ja rakennekerrokset ovat pettäneet varsinkin risteysalueilla. Muutaman risteysalueen kääntösäteet ovat riittämättömät pitkille ja raskaille perävaunullisille ajoneuvoille. Katujen rakenteiden vahvistaminen ja uudelleenlinjaus vaurioituneissa risteyksissä on tarpeen. Alueelle on ehdotettu uusi kulkureitti alueen kaakkoisreunaan, kuva afo 2007 9
PIHA-ALUE asfaltti/nurmikko KIINTEISTÖN RAJA, AITA OJA AJORATA OJA PUISTON RAJA KEVYENLIIKEN- TEEN VÄYLÄ LEHMIMAA PUISTO SÄHKÖLINJA POIKKILEIKKAUS HOLSTINMAANTIE SAMMALSUON-LEHMIMAAN KOHDALTA AJORATA OJA OJA PIHA-ALUE asfaltti/nurmikko KIINTEISTÖN RAJA, AITA KIINTEISTÖN RAJA, AITA PIHA-ALUE asfaltti/nurmikko POIKKILEIKKAUS SIIKA-AHONTIELTÄ Katualeiden poikkileikkuksia, kuva afo 2007 10
4. OPASTUS Teollisuusalueen Holstinmaantien alkupäissä sijaitsevat pääopastustaulut uusitaan. Opastetaulujen uusimisen yhteydessä tauluille järjestetään riittävä valaistus. Taulujen sijoittamiseen levähdyspaikkaan nähden ja yritysten nimien sekä ositteiden tekstikokoihin kiinnitetään huomioita. Kadun viitat ja yritysten opastus Holstinmaantien ja sivukadun risteykseen viitoitusvaihtoehtoja, kuva afo 2006 Holstinmaantieltä erkaneviin katujen risteyskohtiin asennetaan uudet katujen viitat. Viittoihin tulee ylimmäiseksi kadun nimi ja sen alapuolelle yritysten nimet sijaintijärjestyksessä. Risteysalueiden ja viittojen valaistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Jokaisen yrityksen kadunpuolimaiselle sivulle rakennuksen seinään (joko/tai) kadunpuoleiseen aitaan portin kohdalle asennetaan yhtäläinen selkeä opastuskyltti. Kyltti valaistaan. Kyltin lisäksi rakennuksen seinään kadulta näkyvälle paikalle asennetaan kiinteistön osoitenumero. Tämä on erittäin tarpeellinen pelastusyksiköille oikean osoitteen löytämiseksi. 11
Jätesäilytys yritysten piha-aluille sijoitetaan kiinteistökohtaiset jätteiden säilytysastiat. Ongelmajätteet yritykset voivat viedä Lassila&Tikanojan ongelmajätelaitokseen, joka sijaitsee Holstinmäen teollisuusalueella, http://www.lassila-tikanoja.fi/ 6. PUISTOALUEET Lehmimaanpuistoa harvennetaan pieteetillä. Valitaan sieltä kauneimmat puut, jotka valaistaan alhaalta päin. Lehmimaan puistosta, Sammalsuon ja Niittyaron kautta Palosuon puistoalueelle saakka muodostetaan kevyenliikenteen väylä, sen ympäristön kauneutta korostetaan valistuksella. Väylälle rakennetaan uusi pyörätie. Pyörätieltä muodostuu yhteydet lähialueen asuntoalueelle ja linja-autopysäkeille. Pyörätiet valaistaan ja asfaltoidaan. Sammalsuonpuistoon rakennetaan suihkulähteellä varustettu lammikko. Sammalsuon puistoalueen lounaisosaan muotoillaan puuparkista ympäristöä elävöittäviä kumpareita. Puistomainen laatukäytävä jatketaan aina Palosuon puistoon saakka. Sinne rakennetaan läheisen asuntoalueen lapsille ja nuorille vapaa-ajanviettoon tarkoitettu ulkoilualue. Alue toimii talvella laskettelu-/liukumäkenä ja muulloin maastopyöräilymäkenä. Alueelle sijoitetaan autopaikoitustilaa muutamalle autolle, polkupyörille ja mopoille. Suunnittelualueen ulkopuolelle Kellonväylän varteen voidaan rakentaa vesiaiheita tai suihkulähteitä. Suihkulähteet valaistaan. Metsän reunaa raivaamalla ja kunnostamalla suihkulähteillä luodaan viihtyisyyttä ympäristöön. 12
5. KIINTEISTÖJEN AITAUS Alueen yleisilmeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Alueelle sijoittuu hyvin monenlaisia yrityksiä. Osa yrityksistä on asiakaspalveluun suuntautuneita, osa rakennusalan yrityksiä. Joukossa on myös todella suuria toimijoita, kuten esim Shinshowa Finland Oy Ltd, Kellon Puu Oy sekä Lassila & Tikanoja.Ojy. Yleisilmeen kohottamiseksi tulevat kysymykseen tonttialueiden siistiminen, aitojen kunnostaminen tai niiden rakentaminen tonteille, joilla aitaa ei ole. Aitauksesta tullaan antamaan yhtenäiset ohjeet alueen kiinteistöille. Alueelle tehdyn selvityksen mukaan lähes kaikilla kiinteistöillä on aitaamisen tai tontin siistimisen tarvetta, kuva afo 2007 13
7. PUISTO-ALUEIDEN RAKENTAMISOHJEET Puistoalueet rakennetaan täysikasvuista hyväkuntoista männikköä kasvavaan ympäristöön. Lammikkoalueen puoli puistosta on matalampi kasvuista koivikkoa ja lepikkoa. Alueen vedenimemiskyky on kohtalainen. Suunnitellun lammikon kohdalla oletetaan olevan ns. orsivesialtaan. Sammalsuon puiston soistuneelle alueelle esitetään rakennettavaksi luonnonlampi, kuva afo 2007 Kuivatus Puistoalueiden kuivatusjärjestelmään tulee kiinnittää huomioita. Puistoalueille tehdään kuivatussuunnitelma pinta- ja hulevesien johtamiseksi puistoalueilta hallitusti. Vesirakenteet Sammalsuon puistoon rakennetaan luonnonlampi. Lammelle esitetyllä paikalla oletetaan olevan ns. orsivesiallas., sitä pyritään hyödyntämään. Lammen ja puiston kasvillisuus esitetään tarkemmin myöhemmin laadittavassa erillisessä puistosuunnitelmassa. Lammen menestyminen vaatii riittävästi luonnonvaloa ja toisaalta taas varjoa. Luonnonvalon turvaa sen hyvä sijainti, varjo luodaan lampeen istutettavalla kasvillisuudella., se estää myös levän muodostumista. Mikäli lampeen ei muodostu luonnol- 14
lista veden vaihtuvuutta, lisätään veden virtausta pumpuilla. Altaan rakentaminen vaatii asian tarkemman tutkimisen. Puistoalueiden hoito Viheralueiden hoitoluokitus on jaettu Holstinmäen alueella kolmeen perustyyppiin eli hoitoluokkaan niiden käyttötarkoituksen, alueen luonteen ja rakentamisen mukaan: rakennetut viheralueet, avoimet viheralueet ja taajamametsät. Ryhmittely on tehty Viheralueiden hoitoluokitusten mukaisesti. (Viherympäristöliitto ry, Kaupunginpuutarhurien Seura ry. Viherympäristöliitto ry julkaisu 16. Helsinki 2007). Alueen puistoalueiden hoidon tason esitys, kuva afo 2007 Viheralueiden hoitoluokitukset ja alueelle tehtävät kunnostustoimenpiteet, kuva afo 2007 15
Holstinmäen teolloisuusalueen viheralueiden hoitoluokitukset A2 Sammalsuon puisto A3 Lehmimaa ja Turranmetsä B2 Peltoalue C1 Palosuo C2 Tuppimetsä, Lehmikangas ja Siika-aho Hoidon tavoitteena on toimivan ja virkistävän käyttöviheralueen ylläpito. Kasvillisuuden, rakenteiden ja kalusteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti joka viikottain. Alueen turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Hoidon tavoitteena on kasvillisuuden monimuotoisuuden säilyttäminen sekä niiden täydentäminen istutuksilla sekä kulkureittien, rakenteiden ja kalusteiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. Hoidon tavoitteena on kulttuurimaiseman ylläpitäminen, eläimistön elinolosuhteiden turvaaminen ja kasvillisuuden monimuotoisuuden säilyttäminen. Hoidon tavoitteena on metsämaiseman ja sen elinvoimaisen kasvillisuuden ja eläimistön säilyttäminen sekä ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen. Hoidon tavoitteena on kasvillisuuden monikerroksisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen. Viheralueet ja istutukset Viheralueet ja istutukset perustetaan hyvälle kasvualustalle. Kasvualustana kannattaa käyttää valmiiksi lannoitettua ja kalkittua multaa. Multaa tarvitaan perustettavalle nurmikolle yli 20 cm:n paksuinen kerros. Pensasistutukset vaativat kasvualustaa 40-50 cm:ä sekä syvyydeltään että leveydeltään. Puut tarvitsevat jo runsaammin, noin 80-100 cm:ä syvän ja halkaisijaltaan olevan kuopan, perennat (=monivuotiset kasvit) menestyvät lajista riippuen 30-80 cm:ä paksussa ruokamullassa. Teollisuusalueen kyseen ollessa istutettavat kasvit kannattaa suojata kehikolla, kunnes ne saavuttavat hieman varttuneemman iän ja seisovat tukevasti ilman rakennettavia tukirakenteita. Jos maa on hyvin märkää, istutuskuoppaan tehdään salaojitus (hyvin harvoin tarpeellinen). Kasvit istutetaan puutarhan antamien ohjeiden mukaisesti, yleensä kasvin multapinnan tulee olla lopullisesti tiivistettynä ympäröivän nurmikon pinnan kanssa samassa tasossa. Juurialueille levitetään halutessa haketta rikkaruohojen kasvun estämiseksi. Viheralueiden istutus- ja kunnostustöissä hyviä neuvoja antaa esim. Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys KT 02 ja Viherrakentamisen työselitys VRT 01. Istutettavien kasvien hyvän alkukasvun turvaamiseksi niitä tulee kastella päivittäin. Jos käytetään jalohavukasveja esim. tuijia (joista ainoastaan pilarituija, occidentalis Fastigiata on V-vyöhykkeellä menestyvä kasvi), ne tulee suojata keväällä jo ennen lumen sulamista auringon valolta, haihtumisen estämiseksi. Suojauksen voi tehdä esim. säkkikankaalla, suojaustarve on noin kolme ensimmäistä vuotta istutuksen jälkeen. 16
Alueelle suositeltava kasvillisuus Istutettavien kasvien valinnoissa suositaan vain V-VI vyöhykkeelle soveltuvia kotimaisia lähiseudun puutarhoilla kasvatettuja hyväkuntoisia taimia. Istutuksien valinnoissa tulee huomioida kasvien menestyminen ilmansuunnittain. Tonttikohtaisesti harkitaan, istutetaanko kaseja yksittäin, ryhmiin, aidanteisiin vai suositaanko perennoja. Kiinteistönhoidon kannalta ajatellen harkitaan ovatko tulevat kasvit ympärivuotisesti vihreyttä antavia havukasveja vai kesäaikaan kukoistavia lehtikasveja. Asiakkaiden sisääntulopihalle ja henkilökunnan taukopaikalle sopivat hyvin pensaat ja monivuotiset perennat. Puista suositeltavimpia ovat kotimaiset puulajit: mänty, sylvestris kääpiövuorimänty, mugo Pumilio vuorimänty, mugo sembramänty, Pinus cempra metsäkuusi, Picea abies rauduskoivu, Betula pendula kotipihlaja, Sorbus aucuparia riippapihlaja, aucuparia pendula haapa Yksittäin istutettavien havupuiden koon tulee olla vähintään 120-150 cm ja lehtipuiden rym (=rungon ympärysmitta cm:ä metrin korkeudelta mitattuna) tulee olla vähintään 10 12. pensasryhmiä täydentämään sopivat: kotipihlaja, Sorbus aucuparia riippapihlaja, aucuparia pendula vuorimänty, mugo korallikanukka, alba Sibirica mustamarjaorapihlaja, Crataegus douglasii Pensasryhmiä täydentävien lehtipuiden koon tulee olla vähintään 120-150 cm ja lehtipuiden rym vähintään 6 8. 17
Pensasryhmiin sopivia lajeja, (ensin korkeus, kasvin suomenk. nimi, latinankiel. nimi) 0,5-10 m vuorimänty, mugo 0,5-1 m kääpiövuorimänty, mugo Pumilio 2-6 m, isotuomipihlaja, spicata 3-6 m siperian hernepensas, Caragana arborescens 1-2 m koristearonia, melanocarpa 2-3 m korallikanukka, alba Sibirica 2-3 m kiiltotuhkapensas, lucidus 8-12 m mustamarjaorapihlaja, Crataegus douglasii 1,5-2 m sinikuusama, Lonicera caerulea 0,5-1,5 pensashanhikki, Potentilla fruticosa 1-2 m kultaherukka, aureum 1,5-2,5 m tuoksuvatukka, Rubus odoratus 0,7-2 m useat angervot 2-6 m useat syreenit 2-4 m useat heisit Istutettavien pensaiden tulee olla moniversoisia ja vähintään 40-60 cm korkeita pensastaimia Perennat (=monivuotiset kukat) Perennat tuovat lisäväriä ympäristöönsä. Perennoja on totuttu käyttämään ryhmissä, vaikka niitä voidaan istuttaa mitä moninaisimpiin paikkoihin. Puiden ja pensaiden vierelle ne sopivat esimerkiksi maanpeitekasveiksi. Puiden ja pensaiden alle sopivat varsinkin keväällä aikaisin kukkivat sipuli- ja mukulalajikkeet. Kasvupaikaltaan ne viihtyvät parhaiten puolivarjossa, vain muutama lajike on suoranaisesti kovassa auringon paisteessa viihtyviä. Perennoja on sekä hoitoa vaativia että helppohoitoisia lajikkeita. Yleensä luonnonperennat vaativat vähemmän hoitoa ja niitä kannatta suosia. Koristeheinät sopivat alueelle sen luonteen vuoksi hyvin ja ovat edukseen kiviryhmien ja matalien havukasvien muodostamissa ryhmissä. 18
Alueen vanhojen puiden huomioiminen Piha-alueilla kasvavat vanhat ja nuoretkin puut kannattaa huomioida piha-alueiden kunnostustöitä suunniteltaessa. Varsinkin piha-alueiden reuna-alueilla olevat puut kannattaa säästää kaatamiselta. Puiden ympärille jätetään halkaisijaltaan 50 100 cm:n suuruinen ilmastointiaukko, jota ei asfaltoida tai laatoiteta. Mikäli tuleva pihaalueen nurmikon pinta halutaan nostaa olemassa olevaa maanpintaa ylemmäs, puun ympärille voidaan rakentaa vaihtoehtoisesti luonnonkivitukimuuri. 19
LÄHDEKIRJALLISUUTTA Kaunis kotipiha. Puutarhaliiton julkaisu nro 251, 3. painos 1993 Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas, Ympäristöopas 51. Ympäristöministeriö 1999. Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 02, KT 02. Suomen Kuntaliitto 1997. http://www.kuntaliitto.fi Perennat. Kotipuutarhan kauneimmat monivuotiset koristekasvit. Lena Månsson, Bertil K. Johanson, Otava 1994, 4. painos. Pihojen kunnostusprojektit. Teknillinen korkeakoulu/arkkitehtiosasto/maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma. 1995. http://www.hut.fi/yksikot/osastot/a/ Puutarhan vesiaiheet, Peter Robinson, Werner Söderström osakeyhtiö, Helsinki. (englanninkielinen alkuperäisteos Pond Basics) Rusko Imago-projekti. http://www.ouka.fi Suihkulähteet ja vesirakenteet puutarhassa, Step-by-step oppaat. Alan & Gill Bridgewater, Multikustannus 2004. 1. painos. (englanninkielinen alkuteos Water features for the Garden) Suomalainen perennakäsikirja. Antti Riikonen, toim. Mattias Tolvanen ja Marketta Kotilainen, Werner Söderström osakeyhtiö 2001. 4. painos. Suomalainen piha- ja puutarha. Toim. Tapola Soile, Gummerus Kirjapaino Oy, 2002 Suomen RT-kortisto, ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö RTS. http://www.rakennustieto.fi Viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tekniset ohjeet VTO 98. Suomen kunnallistekniikan yhdistys ry ja Viherympäristöliitto ry. SKYT-julkaisu 16. 1998. http://www.vyl.fi 20
Viherrakentajan käsikirja. Soini Timo. Viherympäristöliitto ry, VYL-julkaisu 25. 2003. http://www.vyl.fi Viherrakentamisen työselitys VTR 01. Toim. Eskolainen Marko. Viherympäristöliitto ry, VYLjulkaisu 23. 2001. http://www.vyl.fi Alan kirjallisuutta saatavilla Oulusta esim. osoitteesta: Rakennustieto Oy Uusikatu 32, 90100 Oulu, http://www.rakennustieto.fi Piirustukset joiden tekijää/lähdettä ei ole erikseen mainittu ovat tekijän piirtämiä. Kuvat, joiden kuvaajaa ei ole mainittu ovat eri alan julkaisusta tekijän edelleen muokkaamia. 21