m PIRKANMAA VlRANHALTUAPÄÄTÖS PL/230/03. 02. 00/2017 Maakuntakaavoitusjohtaja 11. 10. 2017 42/2017 LAUSUNTO PIRKKALAN KAUPUNGIN VÄHÄVAITIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN OSALLIS- TUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pirkkalan kunta tiedottaa Vähävaitin asemakaavan laajennuksen osallistumis-ja arviointisuunnitelma nähtävillä olosta, ja pyytää mahdollista kommenttia. Kirje on saapunut Pirkanmaan liittoon 13. 9. 2017. Lausuntoa pyydetään 13. 10. mennessä. Suunnittelualue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä kuntakeskustasta etelään, valtatien 3 eteläpuolella. Alue sijoittuu rakenteilla olevan Jasperintien eteläpuoliselle alueelle ja Vähä-Vaitin yritysalueen itäpuolelle. Alueen itäosa on rakentamatonta korpea. Lännessä on golf-kenttä ja käsiteltyä maa-ja metsätalousaluetta, sekä etelässä luonnonsuojelualue. Osallistumis-ja arviointisuunnitelman mukaan asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa maakuntakaavassa osoitettu seudullinen työpaikka ja yritysalue Jasperinojasta itään sekä urheilupalvelujen alue maakuntakaava 2040 mukaisesti. Tämä mahdollistaa nykyisen golfkentän vähäisen laajentamisen ja uuden työpaikkaalueen Pihtikorven alueelle. Kaavassa huomioidaan myös tavoite säilyttää Jasperinojan varren lähiympäristö luonnontilaisena virkistysalueena sekä liittää se luontevasti urheilupalveluiden alueisiin. Kaavatyötä varten on olemassa mm. alustava liikenneverkkoselvitysja eliöstä-ja biotooppiselvitys. Selvityksiä laaditaan vielä koskien liikenneratkaisuja, uuden ja olemassa olevan työpaikkarakentamisen yhteen sovittamista sekä alueen luontoarvoja. Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan 27. 3. 2017. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakuntahallitus on 29. 5.2017 MRL 201 :n nojalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin 8. 6.2017. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kumosi lainvoimaiset Pirkanmaan 1 maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan seka lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualueen itäosa on osoitettu Tvöpaikka-alueeksi. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike-ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Suunnittelumääräys: "Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen ja yhdyskuntarakenteen eheyteen sekä joukkoliikenteen järjestelyihin ja toimiviin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueelle ei tule osoittaa merkittävää määrää uutta asumista eikä asumiseen saa kohdistua merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Tampereen Pärrinmaan, Pirkkalan Linnakallionja lentoaseman läheisellä työpaikka-alueella tulee alueiden suunnittelussa ottaa huomioon lentoesterajoituspinnat ilmailumääräyksen AGA M3-6 mukaisesti. " Lisäksi määrätään seudullisista vähittäiskaupan suuryksiköistä. Aivan itäisin osa on osoi- PIRKANMAAN LIITTO Kelloportinkatu 1 B PL 1002, 33101 Tampere Puhelin (03) 2481111 COUNCIL OF TAMPERE REGION Office: Kelloportinkatu B P.O.Box 1002, Fl-33101 Tampere, Finland Tel. +358 3 2481111 ll
T VI f PIRKANMAA VlRANHALTUAPÄÄTÖS PL/230/03. 02. 00/2017 Maakuntakaavoitusjohtaja 11. 10.2017 2(4) tettu Kiviaineshuollon kannalta tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä, tutkittuja maaperän tai kallioperän kiviainesvaroja. Alueiden raja ukset ovat yleispiirteisiä, ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottamisedellytysten säilymiseen. Kiviainesten ottamista suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon alueen jälkikäyttö. Toiminnan loputtua alueiden jälkikäyttö tulee sovittaa yhteen ympäröivien alueiden maankäytön kanssa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon toiminnan liikenteelliset vaikutukset, vaikutukset lähiasutukseen sekä luonnon-ja kulttuuriympäristön arvoihin. Merkintään sisältyy maankäyttö-ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus." Keskiosa on osoitettu Virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkiitävät taajamiin liittyvät virkistysalueet ja/tai taajamien ekologisen verkoston kannalta erityisen tärkeät alueet. Alueella voi sijaita olemassa olevia vakituisia tai lomarakennuspaikkoja. Suunnittelumääräys: "Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen, alueen hyvä saavutettavuus sekä osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta." Koska Virkistysalue-varaus jatkuu etelässä Ulkoilureitti-merkinnällä, on ulkoilureitin jatkuttava myös kyseisellä virkistysalueella. Varsinainen Ulkoilureitti-merkintä on osoitettu nykyisen golf-kentän eteläreunalle. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ohjeelliset ulkoilureitit. Merkintä osoittaa ensisijaisesti tarpeen reitille. Suunnittelumääräys: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureitin toteuttamisedellytykset osana maakunnallisesti ja seudullisesti toimivaa reitistöä. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota luonnonarvojen säilymiseen suuntaamalla reitit kulutusta kestäville alueille." Länsiosa on osoitettu Maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka on ekosvsteemipalveluien kannalta merkittävä. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa-ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen. Suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseen sekä ulkoilumahdollisuuksia parantavien polku-ja reittiverkostojen ja näihin liittyvien palvelujen järjestämiseen. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonymparistojen pirstoutumista." Eteläosan Leppäperkiön luonnonsuojelualue on osoitettu Suojelualueeksi. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet, kuten kansallispuistot ja luonnonpuistot sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueet. Merkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännon perusteella, sekä koskien suojelulailla rauhoitetut kosket. Suojelumääräys:" Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Luonnonsuojelulain nojalla muodostettuja alueita koskevat suojelupäätöksessä annetut määräykset, ja alueiden toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti valtio. Muiden alueiden osalta suojelun toteutus päätetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä."
flw PIRKANMAA Maakuntakaavoitusjohtaja VlRANHALTUAPÄÄTÖS PL/230/03. 02. 00/2017 11. 10. 2017 3(4) Golf-kenttä on osoitettu kohdemerkinnällä Urheilupalveluien alue. Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät urheilupalvelujen alueet. Suunnittelumääräys: "Alueen kehittämisen ja toteuttamisen tulee perustua kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnonarvojen säilymiseen. " Alueen lävistävät olemassa olevat Voimalinja sekä Maakaasuputki. Merkinnöille ei ole suunnittelumääräyksiä. Alue kuuluu 2-kehän kehittämisvvöhvkeelle (kk2). Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun 2-kehään tukeutuva yritys-ja tutkimustoiminnan sekä asumisen vyöhyke, joka ulottuu lentoasemalta Sääksjärven, Hervannan, Saarenmaan ja Lentolan kautta Tarastenjärvelle. Vyöhyke kytkee lentoasemaa ja itäistä kaupunkiseutua toisiinsa, keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen sekä kaupunkiseudun muihin yritysalueisiin. Kehittämissuositus: "Aluekokonaisuutta kehitetään tiivistyvän taajamarakenteen ja monipuolisen yritys-ja tutkimustoiminnan vyöhykkeenä. Huomiota tulee kiinnittää alueiden tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee edistää Hervannan osaamiskeskittymän ja Ruskon yritysalueiden maankäytön kehittymistä sekä toiminnallista kytkeytymistä Sääksjärven alakeskukseen, muihin kehittämisvyöhykkeen yritysalueisiin ja lentoasemaan. 2-kehän toteuttamisella välille Rusko- Lentola vahvistetaan Lentolan asemaa itäisen kaupunkiseudun merkittävänä liikenteellisenä solmukohtana etelän ja lentoaseman suuntaan. Maankäytön suunnittelussa tulee varautua myös 2-kehän yhteystarpeen toteuttamiseen Tarastenjärvelle. Tarastenjärven aluetta kehitetään erityisesti ympäristöteollisuuden yritysten sijoittumisedellytyksiä suosivasti. Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Maankäytön suunnittelussa tulee tavoiteliä tiivistä ja sekoittunutta maankäyttöä sekä edistää toimintojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä." Alueen eteläreuna on lähellä merkintää Lentomelualue 1. Merkinnällä osoitetaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualue, jonka melutaso L den on yli 55 dba. Suunnittelumääräys: "Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa uutta asutusta tai muuta toimintaa, joka on herkkä melun haitoille. Alueella on mahdollista nykyisten asuinrakennusten ja muuhun meluherkkään toimintaan liittyvien rakennusten peruskorjaus ja laajentaminen." Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Pirkkalan yleiskaava 1995, joka on hyväksytty vuonna 1996. Siinä suunnittelualue on merkitty pääosin Maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), ja Maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Etelässä on SL-1-aluetta, ja pohjoisessa kaistale Teollisuus- ja varastoalueen reservialuetta (T/res). Jasperinojan eteläpuolella on muinaisjäännöskohde (sm). Kaavaselostusta ei ole käytenavissa. Aivan lounaiskulmassa Koivistonjärven itäpuolella on voimassa Rantojen käytön osayleiskaava 1990-luvun alusta. Kaavamerkintä kyseisellä alueella on Maa-ja metsätalousvaltainen alue (M). Alue on asemakaavoittamaton. Jasperintie sekä tien ja valtatien väli on hiljattain asemakaavoitettu. suunnitteluarkkitehti Majuri: Maakuntakaavan kuvauksen kohdalle tulee sisällyttää seuraava teksti: "Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan 27. 3. 2017. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Pirkanmaan maakuntahallitus on 29. 5. 2017 MRL 201 :n nojalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin 8. 6.2017. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kumosi lainvoimaiset Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaa-
l II. s lt ^i liil ^-. t- 5 H 11 iisl ^?1=1 w "m" ^ s Is s llli Ijtl 3 3 3 s lw II 1.1 : g-'l il li 3 co j-s: (D ^ o (D Tl l 3 u m 3 3 Oi 03 l li (U l Iti i^ <5 ^ III --. ". li l III lll l s^ g j o cu 3 1^ li II 1 ^i w =*. (D li Q) W TT (fl lllt IPI ä^ c-g g- 2. S- u ^ ^' il. ls l II l 3 co,= (D - (D 3 3 (D ^ 3 ^." II 3 5T <D. s-i ai g^ff-m' 1111!l i tila; tili o S" 5 ^% 5" 2". m sr u? ^=. 5' 1111 SIIS 5T w. = ST s^^-1- w o: (e. m C: -O M; S. 1111 l. is w IEDIgi 57 M ~ö a? CD l-^ P- 3 5' tl! s g" S tu: W o 3 l ^ u ^ < ltm. i^3 l? ^ E"<D.^ y 1' (D lll u S"-s< l li co 1^1 li! lis f l 03 o u 5-^?1? Q) Q) (fl s 1^ lll 11 3 ai M iti III III III s n)?^ i-^ -^i s: ". S" 3 w. s s. i l II s s: ~1 0) :g:g '1=] li s 3 5 s : l sf: =3 ~OJ II II l w.^ IS 2. 2.' 5)' S": ;si :i^ 11 1! 3; Il II ^. II ;lj s 5 li Si l! il ^\ cu.. s^ 'Il.II. 11 'II i II l l II u S 5 '1^ 3 ss- ÖT U l ito l r, (/» o: ^D) ^ N5 ^ls o o T) XI 7: > ^ l l ; i.. 11
PIR Kirjaamo Lähettäjä: Karppinen Elina Lähetetty: 3. lokakuuta 2017 9:29 Vastaanottaja: Raatikainen Mika; PIR Kirjaamo Aihe: Lausuntopyynnöt Pirkkalan kunnan Pereen asemakaavan laajennus nro 248 ja Pirkkalan Vähävaittin ja Linnakallion yritysalueiden sekä golfkentän asemakaavamuutos Seurantamerkintä: Merkinnän tila: Seuranta Valmis Tampereen kaupungin kaavoituksella ei ole tarvetta lausua asemakaavoista Pirkkalan kunnan Pereen asemakaavan laajennus nro 248 PIR 803/1103/2017 ja Pirkkalan Vähävaittin ja Linnakallion yritysalueiden sekä golfkentän asemakaavamuutos PIR/1104/1103/2016, mikäli asemakaavoitus etenee kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Elina Karppinen Asemakaavapäällikkö 040 800 4908 etunimi.sukunimi@tampere.fi Kaupunkiympäristön suunnittelu Asemakaavoitus Frenckellinaukio 2B PL 487 33101 Tamperes 1
1 (3) Maankäyttö ja ympäristö 9.10.2017 Pirkkalan kunta Ympäristötoimen kirjaamo Kirjaamo@pirkkala.fi Lausunto 13.9.2017 Vähävaitin asemankaavan laajennus (nro 244), osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kiitämme kommenttipyynnöstänne. Asemakaavan laadinnassa tulee ottaa huomioon suunnittelualueella sijaitseva Fingrid Oyj:n 110 kilovoltin (kv) voimajohto Multisilta - Melo (kuva 1). Kuva 1. 110 kv voimajohdon sijainti. Asemakaava-alueella 110 kv voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteensä 50 metriä leveälle johtoalueelle (kuva 2). Johtoalue muodostuu 30 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevä rakennusraja ulottuu 15 metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta molemmin puolin. Fingridillä on kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajat reunavyöhykkeiden ulkoreunaan siten, että rakennusrajoitusalue kattaa koko 50 metriä leveän voimajohtoalueen. Fingrid Oyj Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus 1072894-3, ALV rek. Läkkisepäntie 21 PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi 00620 Helsinki 00101 Helsinki 030 395 5000 030 395 5196 www.fingrid.fi
2 (3) Maankäyttö ja ympäristö 9.10.2017 Voimajohdon rakennusrajoitusalue on ehdoton raja, jonka sisäpuolelle ei voi osoittaa rakentamista. Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä (tässä 50 metriä). Näin varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys. Kuva 2. Voimajohdon poikkileikkaus. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Sähköturvallisuutta vaarantavat toiminnot tulee sijoittaa selkeästi voimajohtoalueen ulkopuolelle. Mikäli golfkenttä laajenee voimajohtoalueelle, se ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa voimajohdon toiminnalle ja kunnossa pysymiselle. Golf-kentän toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että golfkentän rakenteet ja toiminta eivät vaaranna vaarantaa voimajohdon johtimia tai sen pylväsrakenteita. Keskeinen periaate on, että lyönnit eivät saa suuntautua voimajohtoon päin. Voimajohtoalueella on rajoitettu rakenteiden sijoittamista turvallisuussyistä (esim. pysäytysverkko). Golf-kentän suunnitelman toteutuskelpoisuus on varmistettava Fingridistä erillisellä risteämälausuntopyynnöllä (yhteystiedot myöhemmin). Muutoin alueen suunnittelussa on otettava huomioon seuraavia asioita: Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Lähtökohtaisesti em. rakenteet tai laitteet eivät saa olla yli kaksi metriä korkeita. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Suunnittelussa on otettava huomioon voimajohdon korkeus- ja etäisyysvaatimukset erilaisiin rakenteisiin. Voimajohtoalueella ei voi pysäköidä ajoneuvoja ilman Fingridin kanssa tehtyä yksityisoikeudellista sopimusta. Pysäköintiratkaisut tutkitaan aina tapauskohtaisesti jääkuorman, sähkökentän ja palokuorman takia. Fingrid Oyj Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus 1072894-3, ALV rek. Läkkisepäntie 21 PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi 00620 Helsinki 00101 Helsinki 030 395 5000 030 395 5196 www.fingrid.fi
3 (3) Maankäyttö ja ympäristö 9.10.2017 Voimajohtoalue ei sovellu yleensä varastointiin eikä lastaukseen. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai pensaita, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa "Sähkö- ja telejohdot ja maantiet" (2015) esitetään. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esimerkiksi tie, maanmuokkaustoimenpide, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi osoitettu kaavassa. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee Fingrid Oyj:n voimajohtoja ja toimintoja. Voimajohdon rajoituksia maankäytölle käsitellään Fingridin julkaisemassa oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin Internet-sivuilta http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/luvat%20ja%20lausunnot/ohjeita_kaavoittajalle/siv ut/default.aspx. Oppaasta saa lisätietoa asemakaavamerkinnöistä ja edellä käsitellyistä suunnittelukysymyksistä. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. Yleis- ja osayleiskaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI. Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Maankäyttö ja ympäristö Mika Penttilä projektipäällikkö Fingrid Oyj Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus 1072894-3, ALV rek. Läkkisepäntie 21 PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi 00620 Helsinki 00101 Helsinki 030 395 5000 030 395 5196 www.fingrid.fi
Elisa Oyj LAUSUNTO 1 (1) Kimmo Marjakangas 16.10.2017 Pirkkalan kunta Hallinto-osasto / Maankäyttö Lausuntopyyntöönne 13.9.2017 Vähävaitin asemakaavan laajennus (nro 244) Elisa Oyj:llä ei ole huomauttamista Vähävaitin asemakaavan laajenukselle (nro 244). Alueella ei ole Elisa Oyj:n tietoliikennekaapeleita. Mikäli kaapeleita joudutaan siirtämään pitää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan ja tilata ao. siirto. Siirrot ovat maksullisia (Maankäyttö- ja Rakennuslaki 89 ). Lisätietoja asiasta antaa Kimmo Marjakangas, puh. 050 506 0460 Ystävällisin terveisin Elisa Oyj Tuotanto/ Fixed Network Services/Fixed Access Kimmo Marjakangas Projektipäällikkö Elisa Oyj Käyntiosoite Kutomotie 14, 00380 Helsinki Alv rek. Postiosoite PL 40, 00061 ELISA Y-tunnus 1713192-0 Laskutusosoite PL 499 00061 ELISA Kotipaikka Helsinki Puhelin 0102 6020 Faksi 0102 6021 e-mail etunimi.sukunimi@elisa.fi www.elisa.fi
Pirkkalan omakotiyhdistykset OKYT ry MIELIPIDE c/o pj Matti Pirhonen Pariladonkuja 2 13.10.2017 33920 Pirkkala matti.j.pirhonen@gmail.com 0503202890 Pirkkalan kunta kirjaamo@pirkkala.fi VÄHÄVAITIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS (nro 244) Pirkkalan omakotiyhdistykset OKYT ry:n hallitus on kokouksessaan päättänyt jättää mielipiteen Vähä-Vaitin asemakaavan laajennuksesta seuraavasti: Golfkentän alueelle olisi hyvät mahdollisuudet tehdä ladut. Esimerkiksi Vantaalla on tehty tutkimus asiasta ja Espoossa on tehty ladut jo useana talvena golfkentälle. Tulevana talvena Koreassa, sikäli kuin maailman tilanne sallii, hiihdetään olympialaiset golfkentällä. Näin tehtävät ladut palvelevat suurta osaa Pirkkalan talviliikuntaa harrastavasta väestä. Nykyisellään kunnan valaistu latu sijaitsee koiranulkoiluttajille ja kävelijöille liian helposti tavoitettavissa. Maakuntakaavassa laajennusalue on merkitty yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Mikäli kaavassa esitetään alueelle ainoastaan golfkentän laajennusta, katsomme, että tämä ei ole maakuntakaavan hengen mukainen. Tämä sallii alueella liikkumisen vain rajoitetulle piirille golfin harrastajia, joista vain pieni osa on kuntalaisia. Golfkentän laajennus ei palvele kuin murto-osaa Pirkkalalaisia veronmaksajia. Muualla Suomessa, mm. Tampereen Ruotulassa, Espoossa ja Vantaalla on tehty ladut golfkentille. Miksi sama ei sovi Pirkkalaan? Ystävällisin terveisin Pirkkalan Omakotiyhdistykset OKYT ry Matti Pirhonen, Risto Rasinen, Hannu Lahti, Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen
PIR Kirjaamo Lähettäjä: markku.lahti@sinijarvi.fi Lähetetty: 12. lokakuuta 2017 22:57 Vastaanottaja: PIR Kirjaamo Aihe: Vähä-Vaittin asemakaavan laajennus nro 244 Seurantamerkintä: Merkinnän tila: Seuranta Merkitty Vähä-Vaittin asemakaavan laajennus nro 244 Golfkentän laajennus on maakuntakaavassa pääosin merkitty virkistysalueeksi, joka pitäisi maakuntakaavan mukaan varata yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun, ei pelkästään golffareille. Uusissa suunnitelmissa pitää kaavassa käsitellä myös alueen talvikäyttö, mm murtomaahiihto latuverkosto. Golffia ei yleensä harrasteta talvella ja kenttäalue on käyttämätön. Tulevan talven Olympialaisten hiihtolajit hiihdetään golfkentällä Etelä-Koreassa. Hiihto on mahdollista eräillä Suomen golfkentillä. Alueella on valmiit pysäköintialueet, joissa on tilaa, toisin kuin kuntakeskuksessa (liikuntatalolla). Aluella on mahdollisuus tehdä myös tykkilumilatu, jopa säilölumelle löytyisi paikka. Kaikissa Pirkkalan naapurikunnissa on talvisin tykkilatu, Pirkkalan pitäisi pysyä kehityksen mukana. Alueen läpi kulkee jo kaasulinjan latu. Keskustelimme asiasta Pirkkalan hiihtäjien johtokunnassa. Ystävällisin terveisin Markku Lahti, Pirkkalan hiihtäjien varapuheenjohtaja Paunintie 153 33980 Pirkkala 1
Vähävaitin asemakaavan laajennus (nro 244) Pirkkalan ympäristöyhdistys ry c/o pj Pirkko Huovila MIELIPIDE Seppä-Malmintie 9 Pirkkalassa 13.10.2017 33960 PIRKKALA puh 0400 857 507 sähköposti pirympy@gmail.com Pirkkalan kunta Yhdyskuntalautakunta kirjaamo@pirkkala.fi Vähävaitin asemakaavan laajennus (nro 244) Pirkkalan ympäristöyhdistyksen hallitus on kokouksessaan päättänyt jättää seuraavan mielipiteen Vähävaitin kaavoittamisesta: Virkistys- ja teollisuusalueet Esitämme, että teollisuuskaavan ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi jätetään ainakin kuvan kartassa vihreällä rajattu alue. Perustelut ovat seuraavat: - alue on maakuntakaavan viheraluetta - alue on kokonaisuudessaan Jasperinojan valuma-aluetta, eli sieltä tulevat vedet mahdollistavat Jasperinojan laakson ja mm. terveleppäkorven olemassaolon. Mikäli valumavedet loppuisivat, niin kyseisen luontoalueen erityispiirteet menetettäisiin.
Vähävaitin asemakaavan laajennus (nro 244) - Pihtikorven lähde ja siitä alkunsa saava puro tuo suuren osan Jasperinojan vedestä laskiessaan Vehkakorven kautta osin piilopurona Jasperinojaan muodostaen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän kosteikkoalueen kaasuputkilinjan viereen. - Pihtikorvessa sijaitsee lähteen läheisyydessä myös Pirkkalassa harvinainen pirunpelto, joka tulisi säilyttää. - alue on merkittävä luonnoltaan, siellä pesii edelleen mm. pyy, teeri, metso ja jäljistä päätellen pohjantikka. Merkittävälle luontoalueelle perustetun enduroreitin häiritsemäksi joutuneet liitooravat voivat myös palata nyt kun ajaminen alueella on saatu loppumaan. - alueen ehdoton helmi on sen pohjoislaidassa oleva tervaleppäkorpi (kartassa erikseen rajattu alue). - alue on luontokartoituksessa mainittua liito-orava biotooppia. Liitteenä on Pyy:n jättämä kuntalaisaloite (LIITE 1) alueen suojelemiseksi sisältäen Kai Kortteen luontoselvityksen tekstin. Myös Pyy:n mielipide Sito:n luontokartoituksesta on liitteenä (LIITE 2). Golf kentän kaavoittaminen ja esille tullut laajentaminen (Pirkkalainen lehti no 36 6.9.2017) Ympäristöyhdistys ei hyväksy golfkentän kaavoittamista sen negatiivisista ympäristövaikutuksista johtuen, joita ovat alapuolisen vesistön pilaantuminen, luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja alla luetellut syyt: - Golf-kenttä on myös valtava, kierrettävä alue jonne ei ole pääsyä kuin muutamalla prosentilla kuntalaisista jotka ovat valmiita maksamaan siitä. Golfkenttä kaventaa merkittävästi jokamiehenoikeutta ja sen yleishyödyllisyys kuntalaisille on kyseenalainen. Uimahalli palvelisi tasapuolisemmin kuntalaisia ja myös sitä heikkokuntoisinta ryhmää, jolle sopivia harrastuksia ei ole montaa, ja joille liikkuminen ehkäisisi laitoshoitoon joutumista. - Mikäli kenttä kaavoitetaan, alueella tulisi huomioida myös muu liikunta kuten kävely (polkureitti alueen halki) ja hiihto talvisin (merkitty latureitti jolla saisi hiihtää). - Kentän vaikutus sen alapuolisten vesistöjen kuntoon pitäisi selvittää. On syytä epäillä, että mm. Koivistonjärven veden laatu on erittäin huono. Mm. ainakin väylä 8 lammen tyhjennys syksyisin on tapahtunut pumppaamalla lannoitepitoiset vedet suoraan Koivistonjärveen laskevaan ojaan. Myös Ahvenistonlammen ja Sikojoen veden laatu tulisi tutkia ja selvittää mitä vaikutusta vedenlaadun heikkenemisellä on mm. siellä elävälle suojellulle viitasammakolle ja sen harvinaiselle biotoopille. Kaavaluonnoksissa ja kaavoissa olisi hyvä tuoda paremmin esiin maakuntakaavan viheralue- ym. merkinnät. Tämä lisäisi kaavoituksen avoimuutta ja luottamusta kaavoitukseen. Pirkkalassa 13.10.2017 Pirkko Huovila Pirkko Huovila Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, puheenjohtaja Seppo Hahmo Seppo Hahmo varapuheenjohtaja
LIITE 1 Pirkkalan ympäristöyhdistys ry. c/o Pirkko Huovila Seppä-Malmintie 9 33960 PIRKKALA KUNTALAISALOITE Pirkkalan kunta kirjaamo@pirkkala.fi Pirkkalan kunnan osallistuminen Suomen satavuotisjuhlallisuuksiin Pirkkalan ympäristöyhdistys on kevätkokouksessaan 7.4.2017 päättänyt jättää seuraavan kuntalaisaloitteen Jasperinojan laakson suojelemisesta. Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta ja tätä juhlitaan monin eri tavoin. Itsenäisyyden aikana maamme on kehittynyt kokonaisvaltaisesti aivan toisenlaiseksi maaksi kuin sadan vuoden takainen Suomi oli. Vaikka tämä kehitys on ollut voittopuolisesti positiivista, on kuitenkin valitettavasti todettava suomalaisen luonnon selkeästi köyhtyneen tänä aikana. Tästä syystä me allekirjoittaneet esitämme, että Pirkkalan kunta osallistuisi Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen perustamalla kunnan omistamille maille uuden luonnonsuojelualueen. Jasperinojan korpi täyttää luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset monilta ominaisuuksiltaan, joita ovat - yleisin puu on tervaleppä, joita alueella on kymmeniä ja paksuimmat yli 50cm halkaisijaltaan 1,5metrin korkeudelta. Myös metsälehmuksia ja suuria saarnia sekä haapoja on. - alueella kasvaa suuria saniaisia ja muita kosteiden korpien kasveja. - linnusto on monilajista. - alue muistuttaa uhanalaista tervaleppäkorpi luontotyyppiä. Aluskasvillisuudessa on tyypillistä kuivempien mättäiden ja vetisten välikköpintojen vaihtelu. - alue on niin arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi. Kai Korte 2003, PIRKKALAN KEHÄTIEN ETELELÄPUOLISEN ALUEEN ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS (Pirkkalan kunta): Jasperinoja virtaa luonnontilaisessa uomassaan muuttuen välillä leveäksi vehkaa (Calla palustris) kasvavaksi allikoksi ja välillä reheviksi korviksi. Paikoitellen se putoaa alas hieman vilkkaammin kivennäismaata huuhtoen. Lähellä sähkölinjaa uomaa on perattu, mutta kasvillisuus jatkuu rehevänä, vaikkakin harvemman puuston takia sillä kasvaa enemmän korkeampaa suurruohoa huomiota herättävimmin mesiangervo. Ylempänä puron pienilmastolliset olosuhteet ovat kostean viileät todennäköisesti kesälläkin, sillä sen varrella puusto on paikoin isohkoa kuusta ja paikoitellen tiheää lehtipuustoa. Paikoin puuta on kaadettu melko lähelle puroa, mutta toisaalta nämä melko tuoreet hakkuut sijaitsevat koillispuoleisella
LIITE 1 jyrkähköllä rinteellä, joten hakkuualueen vaikutus puron pienilmastolliseen tilaan ei ole mainittava. Lehtipuustoon kuuluvat mm. tervaleppä (Alnus glutinosa), hieskoivu, haapa, tuomi (Prunus padus), raita (Salix caprea) ja muita pajuja (Salix sp.). Muutamat raidat ovat melko isojakin. Purolta idästä viettävällä korpijuotilla kasvaa haapaa ja tervaleppää. Puron luonnonsuojelullista arvoa nostaa se, että kohteella on jonkin verran myös lahoavaa puuta mm. liekopuuna purolla. Jasperinoja kuuluu Keskisenkulman-Pulkajärven arvokkaaseen luontokokonaisuuteen (Gammarus ky, Ranta, P. 1989: Pirkkalan kunnan ympäristönhoitosuunnitelma, A. Luonnoninventointi ja suojeltavat alueet. - Julkaisu Pirkkalan kunnan kaavoituksessa). Jasperinojan notkelma on kasvilajistollisesti kohtalaisen rikas ja rehevä. Sen lajisto ilmentää runsasta ravinteisuutta. Pensaskerrokseen kuuluvat sellaiset lehtojen lajit kuin taikinamarja (Ribes alpinum, kasvaa etupäässä kivillä ja kuivemmilla kivennäismailla), mustaherukka (Ribes nigrum), näsiä (Daphne mezereum) ja pajut. Ojassa ja sen varren kenttäkasvillisuuteen kuuluvat mm: Puroa reunustavalla rehevällä ruoho- ja heinäkorvella kasvavaa lajistoa ovat : Puron varren korpi vaihettuu paikoin ruoho- ja heinäkorvesta saniais-, saniaislehto- ja edelleen lehtokorveksi. Itse puron savi-hiesu-lieju-pohjalla kasvaa mm. purolitukka, purovita (Potamogeton alpinus), siimapalpakko (Sparganium gramineum) ja vehka. Kaiken kaikkiaan luonnontilaisena tai lähes luonnontilaisena puronotkelma kuuluu luokkaan mahdollisesti metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö sekä luonnontilaisen purouoman osalta todennäköisesti myös vesilain tarkoittamiin pienvesiin. Jasperinoja on eittämättä selvitysalueen hienoin ja rikkain kokonaisuus. Eittämättä Jasperinojan notko lienee linnustollisesti selvitysalueen rikkain kohde. On täysi syy olettaa, että sen varrella olevat järeät kuusimetsät yhdessä lehtipuustoisten metsien, lahopuiden ja lehtojen kanssa luovat edellytykset ympäristöään monipuolisemmalle jopa uhanalaiselle lajistolle. Notko olisi ominta elinympäristöä esim. varpushaukalle (Accipiter nisus), pohjantikalle (Picoides tridactylus) tai pikkusiepolle (Ficedula parva). Itse asiassa kohteella nähtiinkin pohjantikan ravinnonhakupuita (kuorimisjälkiä). Myös Ruutanakorven soinen ympäristö nevoineen, järeähköine metsineen ja jäkälikkökallioineen muodostaa moni-ilmeisen maisemakokonaisuuden, jonka lintulajisto saattaa olla ympäristöään rikkaampi. Edellisistä poikkeavasti alueen itäpäässä sijaitseva mahdollisesti linnustollisesti arvokkaaksi luokiteltu kohde onkin karuhko järeää mäntyä kasvava mäen laki. Myös sen lajisto saattaa poiketa tavanomaisesta rikastuttaen alueen lajistoa.
LIITE 1 Alue voisi rajoittua Jasperintiehen ja siitä etelään, itään sekä länteen riittävän suurena alueena kunnan maille. Myös Pihtikorven pirunpelto ja lähde voisivat kuulua suojeltuun alueeseen. Etelässä Vehkakorpi on myös monimuotoista suojelunarvoista aluetta. Kartta alueesta liitteenä. Samalla kunta osallistuisi maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhdessä lanseeraamaan Luontolahja Suomelle kampanjaan, johon kaupunkien ja kuntien kannustetaan muiden maanomistajien tavoin osallistuvan. Lisätietoja Luontolahja Suomelle kampanjasta: www.luontolahjani.fi Pirkkalassa 1.6.2017 Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, kevätkokous 7.4.2017 puolesta Pirkko Huovila Pirkko Huovila, puheenjohtaja Seppo Hahmo Seppo Hahmo, sihteeri
Liitteet: LIITE 1
LIITE 1 Lähteet: Kai Korte 2003: PIRKKALAN KEHÄTIEN ETELELÄPUOLISEN ALUEEN ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS (tilaaja: Pirkkalan kunta) Ranta, P. 1989: Pirkkalan kunnan ympäristönhoitosuunnitelma, A. Luonnoninventointi ja suojeltavat alueet (Pirkkalan kunta) Hillukka, Laamanen, Huovila 2008: Pirkkalan arvokkaat luonnonalueet (Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, Pirkkalan kunta)
LIITE 2 Pirkkalan ympäristöyhdistys ry MIELIPIDE c/o pj Pirkko Huovila Seppä-Malmintie 9 15.12.2012 33960 PIRKKALA Pirkkalan kunta, Ympäristölautakunta ymparistotoimenkirjaamo@pirkkala.fi Linnakallion alueen luontoselvitys 2011 Pirkkalan ympäristöyhdistys on kokouksessaan 15.12.2012 päättänyt jättää seuraavan mielipiteen. Mielipide koskee Pirkkalan kunnan Sito Oy:ltä tilaamaa Linnakallion alueen luontoselvitystä maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Linnakallio nimi on harhaanjohtava, koska ko. nimeä ei löydy alueelta. Suunnitelman kannessa on kuva Kurikkakalliolta. Koko selvitystä leimaa näkökulma, mikä vähentää sen uskottavuutta. Luontoarvoja luetellaan, mutta seuraavassa lauseessa ne mitätöidään. Selvityksessä on myös puutteita. Uhanalaiset luontotyypit on selvitetty tai ainakin listattu puutteellisesti (luku 4.1). Luontotyypit on pääosin jätetty luokittelematta tai luokiteltu valtakunnallisen luokituksen mukaan. Uhanalaisten luontotyyppien kohdalla on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa käyttää Etelä-Suomen luokkia eikä valtakunnallisia, Etelä-Suomessahan ollaan. Kurikkakallion kaakkoinen luhtaneva (s. 8): Selvityksessä sanotaan, että kohde ei kuulu uhanalaisiin luontotyyppeihin. Tämä on totta, mutta luhtanevat on Etelä-Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) eli lähes uhanalaiseksi. Tämä olisi ollut syytä mainita. Kurikkakallion eteläinen luhtaneva (s. 8): Sama tilanne kuin edellä. Jasperinoja (s. 9-10): Luontotyyppejä ei ole erikseen nimetty vaan puhutaan "varttuneesta kuusikosta", "kuusisekametsästä", "nuoresta männiköstä" jne. Näistä ilmaisuista ei saa täsmällisintä mahdollista kuvaa alueiden luonteesta; asianmukaiseen luontoselvitykseen kuuluu tyypittely (metsätyypit, suotyypit jne.). Ratkaisua luontotyyppien korvaamisesta muilla ilmaisuilla ei ole perusteltu. Jasperinojan varren linnuston kerrotaan olevan monipuolinen, mutta sitten kuitenkin kerrotaan, että koko tutkimusalueella ei ole linnustoltaan merkittäviä kokonaisuuksia (s.7). Jasperinoja on merkittävä kokonaisuus linnustoltaan ja eläinlajistoltaan. Siellä elää mm. peukaloinen, palokärki, pohjantikka, metsäviklo, lehtokurppa, taivaanvuohi, teeri jne. Selvityksessä todetaan, että Kurikkakallio on paikallisesti arvokas kohde (s. 9) ja että Jasperinoja on vesilain mukaan suojeltava kohde (s. 11). Kuitenkin kerrotaan, että alueella ei ole esim. merkittäviä kallioalueita tai luonnonsuojelulain luontotyyppejä (s.7). Kurikkakallio on ominaisuuksilta erityinen muihin Pirkkalan kallioalueisiin verrattuna ja sen merkitys kuntalaisten historiassa, elinympäristölle ja luonnolle on merkittävä. Jasperinoja on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Selvitysalueella on muitakin metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Metsäsuunnitelma).
Ruutanakorven neva (s. 11): LIITE 2 Saraneva on merkitty silmälläpidettäväksi (NT) luontotyypiksi, vaikka se on Etelä-Suomessa vaarantunut (VU). Koko asiakirjasta ei löydy sanaa tervaleppä, vaikka alueella on runsaasti tervaleppää kasvavaa korpea ja useita yli 50cm halkaisijaltaan olevaa yksilöä. Liito-orava löydöksistä todetaan, että tehdyt havainnot eivät viitanneet pesintään tai aktiiviseen reviiriin vaan kyseessä lienee ollut läpikulkumatkalla ollut liito-orava (s. 12). Vaikka tulkinta olisikin oikea, niin liito-orava tarvitsee näitä käytäviä, joita pitkin se pääsee liikkumaan turvallisesti alueelta toiselle. Pesä saattaa löytyä seuraavalla tutkimuskerralla. Liito-oravahavaintoja on samalta alueelta tehty aiemmissa tutkimuksissa. Lepakoita ei ole selvityksen mukaan tutkittu lainkaan, vaan selvityksessä arvaillaan niiden mahdollista läsnäoloa (s. 13). Biotooppitulkinnan täydennykseksi lepakkotilannetta olisi voinut selvittää detektorin avulla mainituilta strategisilta / mahdollisilta lepakkokohteilta. Niin olisi saatu luotettavampi pohja arvioille alueen soveltuvuudesta lepakoille. Lause tutkimuksessa: Muutoin alueella tavatut luonnon arvot ovat pienialaisia ja pirstaleisia sekä tyypiltään yleisiä eikä niistä muodostu oleellista kokonaisuutta. Selvityksenä oleva alue on yhtenäinen, asumaton ja tietön. Luontoarvot alueella eivät ole yleisiä, vaan harvinaisia ja suojelun arvoisia. Luonnon vähentyessä myös pienet ja pirstaloituneet alueet tulevat yhä arvokkaammiksi ja tärkeiksi solmukohdiksi luonnon monimuotoisuuden verkossa, ja tällä alueella niitä on ehkä alaansa nähden eniten Pirkkalassa. Juuri niiden pienialaisuuden vuoksi ne on helppo jättää luonnontilaan, askelkiviksi eliölajien levittäytymiselle, eläinten suojapaikoiksi, virkistäviksi luonnonympäristöiksi. Kyseessä ovat pitkälti huonosti rakentamiseen kelpaavat vetiset ympäristöt (korpea, luhtanevoja ja nevaa). Katsomme, että alue tulee jättää rakentamatta ja kohdentaa virkistyskäyttöön. Tutkimusalue on läpileikkaus pirkkalaisesta metsäluonnosta ja kaikkia kuntalaisia suhteellisen lähellä. Mikäli alue rakennettaisiin, se ei enää toimisi metsänä ja sitä kautta ilmastosopimuksen tarkoittamana tärkeänä hiilinieluna. Päätös antaisi myös uskottavuutta Pirkkalan kuntastrategialle ja Pirkkalan ympäristöohjelmalle. Luontoselvitykset ovat asiakirjoja, jotka jäävät arkistoihin virallisina dokumentteina ja joihin päätökset perustuvat. Niitä tutkivat tulevaisuuden historiantutkijat ja ne antavat kuvan tämän päivän luonnosta, ihmisestä ja hänen arvoistaan. Pirkkalassa 15.12.2012 Pirkko Huovila Pirkko Huovila Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, puheenjohtaja Jürgen Kellerhoff Jürgen Kellerhoff varapuheenjohtaja
PIR Kirjaamo Lähettäjä: tapio.lahti@kolumbus.fi Lähetetty: 10. lokakuuta 2017 12:24 Vastaanottaja: PIR Kirjaamo Aihe: Vähä-vaittin asemakaavan laajennus nro 244 Seurantamerkintä: Merkinnän tila: Seuranta Merkitty Huomioitavaksi kaavaan Vähä-vaittin asemakaavan laajennus nro 244. Kunnan tulisi määrätä kaavassa että golf kentän alueelle tulee talviaikana pysyvä hiihtoreitti (ajatuksella miettien maaston korkeusvaihtelut hyödyntäen). vapaaehtoisesti golfyhtio ei sitä mahdollista tai se olisi ollut jo olemassa? Monet golkentät ympäri suomea ovat yhdistäneet nämä hyvin toisiaan palvelevat harrastusmuodot vantaan kaupungin tutkimuksesta lainaus " Talvisin golfkentät ovat hyödynnettävissä hiihtoharrastukseen hoidetuilla latuverkostoilla, kunhan kierretään varsinaiset viheriöt ja lähtöpaikat (tiiauspaikat). Hiihto ja golf sopivat hyvin samoille alueille, koska ne ovat eri vuodenaikojen lajeja." joka kokonaisuudessaan liitteenä samoin Espoossa toteutettu hiihtoreitti golfkentällä. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/118792_kaupsu _golf.pdf Vantaa tutkimus jo vuonna 2003 sivu 6. Espoo, http://ringsidegolf.fi/hiihtoladut-ajettu-kentan-alueelle/ Kunnan on tulevan vuokrasopimuksen ehtona pitää että koko golfkenttä alulueelle toteutetaan hiitoreitti. Ystävällisin terveisin Tapio Lahti miekkatie 5 33960 Pirkkala. 1