SASTAMALAN KAUPUNGIN KULJETUSTEN KOKONAISSELVITYS Huhtikuu 2015 SASTAMALAN KAUPUNKI Aarnontie 2 A, PL 23, 38201 SASTAMALA, puh. (03) 521 31, faksi (03) 5213 4099 sastamala@sastamala.fi, etunimi.sukunimi@sastamala.fi, Y-tunnus 0144411-3, www.sastamala.fi
SISÄLLYS sivu Yleistä kuljetuksista 3 Kuljetusten lakisääteisyys ja vapaaehtoisuus 4 Koululaiskuljetukset 5 Vammaispalvelulain mukaiset ja kehitysvammahuollon kuljetukset 7 Ikäihmisten päivätoiminnan ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 10 Palveluliikenne 12 Paikallisliikenne 13 Muut kuljetukset 14 Lähiajan muutokset ja tulevaisuuden näkymät 15 Kuljetusselvityksen laadinta 17 2
YLEISTÄ KULJETUKSISTA Liikkumismahdollisuuksien turvaaminen kaikille yhteiskunnan jäsenille on ensiarvoisen tärkeää kansalaisten yhdenvertaisuuden ja aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Suomessa yhteiskunta turvaa kansalaisten liikkumismahdollisuuksia tukemalla ja ostamalla avointa joukkoliikennettä, koululaisten oppilaskuljetuksia, vammaisten ja vanhusten asiointimatkoja sekä korvaamalla terveydenhuoltomatkoja. Liikkumismahdollisuuksia turvataan Suomessa usealla lailla. Joukkoliikennelain (869/2009) tavoitteena on joukkoliikenteen kehittäminen siten, että ihmisten käytettävissä on välttämättömiä jokapäiväisiä liikkumistarpeita vastaavat joukkoliikenteen palvelut koko maassa. Tavoitteena on lisäksi, että runsasväkisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä palvelutaso on niin korkea, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. Joukkoliikennettä suunnittelevat toimivaltaiset viranomaiset, joita ovat ELY-keskukset, suurimmat kaupungit seudullaan ja keskisuuret kaupungit oman kuntansa alueella. Laissa erotellaan markkinaehtoinen liikenne, jonka suunnittelusta vastaa liikenteenharjoittaja ja palvelusopimusasetuksen mukainen perustason joukkoliikenne, jonka määrittelystä vastaavat viranomaiset. Laissa linjataan joukkoliikenteen suunnittelua seuraavasti: viranomaisten tulee suunnitella joukkoliikenteen palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina toimivan joukkoliikenneverkon aikaansaamiseksi. Suunnittelussa liikennetarpeet ja -palvelut on pyrittävä sovittamaan yhteen. Eri väestöryhmien kuten lasten, nuorten, naisten, miesten, vanhusten ja vammaisten tarpeet on otettava huomioon. Viranomaiset toimivat joukkoliikennettä suunnitellessaan yhteistyössä toistensa ja muiden kuntien kanssa. Henkilökuljetusten järjestelyvastuu kuuluu Sastamalassa koulukuljetusten osalta kasvatus- ja opetuslautakunnalle, vammaispalvelu- sekä sosiaalihuoltolain mukaisten että kehitysvammahuollon kuljetusten osalta yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja avoimen joukkoliikenteen osalta kaupunginhallitukselle. Konsernihallinnon tehtävänä on toimia henkilökuljetuksissa koordinoijana eri hallintokuntien välillä. Henkilökuljetusten kilpailutusten hoitaminen kuuluu myös konsernihallinnon vastuulle. 3
KULJETUSTEN LAKISÄÄTEISYYS JA VAPAAEHTOISUUS Kunnan koulumatkojen järjestämisestä säädetään perusopetuslaissa (628/1998), jossa määritellään, että esi-, perus- tai lisäopetusta saavalla oppilaalla, jonka koulumatka on viittä kilometriä pidempi, on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Tätä lyhemmillä matkoilla on oikeus kuljetukseen, jos matka on oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää kaksi ja puoli tuntia ja yli 13-vuotiailla kolme tuntia. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on avustuksen myöntäminen oppilaan kuljettamiseen tai saattamiseen. Vammaispalvelulaki (380/1987) määrittelee, että kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalveluasetus (759/1987) tarkentaa kuljetuspalvelujen järjestämisen koskevan vaikeavammaista henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Tällaiselle henkilölle on järjestettävä mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Jokapäiväiseen elämään kuuluvat asuinkunnan ja lähikuntien alueelle ulottuvat kuljetukset. Kuljetukset voi järjestää kunta itse, osana kuntayhtymää, hankkimalla yksityiseltä palvelutarjoajalta, palvelusetelillä tai korvaamalla taksin, invataksin tai vastaavan kuljetuksen kustannukset. Sosiaalihuoltolain (710/1982) tarkoituksena on edistää ja ylläpitää kansalaisten sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Laissa ei mainita kuljetuspalveluja, mutta sosiaalihuoltoasetuksessa (607/1983) todetaan, että sosiaalilautakunnan on otettava sosiaaliset näkökohdat huomioon liikennepalvelujen järjestämisessä. Lisäksi kuljetuspalvelut sisältyvät asetuksessa määritettyihin kotipalveluina järjestettäviin tukipalveluihin. Kunnalla on vapaus määritellä kuljetuspalveluihin oikeuttavat kriteerit, palvelujen määrä ja omavastuun taso, mikä johtaa kuntien välisiin eroihin palvelujen määrässä ja laadussa. Kunnissa sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset on pääasiassa pyritty hoitamaan avoimella joukkoliikenteellä kuten palvelu- tai paikallisliikenteellä. Lisäksi kaupunki on tukenut yhdessä ELY-keskuksen kanssa joukkoliikenteen käyttöä maksamalla lipputukea seutulippuihin sekä ostamalla paikallisliikennettä Vammalan alueelle. 4
KOULULAISKULJETUKSET Yleistä - Kasvatus- ja opetuslautakunta määrittää oppilaskuljetusten perusteen o lähtökohtana olemassa olevan linjaliikenteen hyödyntäminen o liian vaarallisten teiden/tieosuuksien määrittäminen. - Koulukuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeammin kuin mitä muualla maassa on tapahtunut. - Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää kilpailutuksesta, nyt toteutettu lukuvuosittain. Tämä johtuu osaltaan siitä, että kouluverkkoon on tullut ja on tulossa muutoksia. - Kilpailutus on toteutettu alueittain, vapaan kilpailun mahdollistamiseksi pakettitarjouksia ei ole koulutaksien osalta aikaisemmin sallittu (vaikutus hintaan?). Edellinen kilpailutus ja sopimuskausi - Kilpailutettu keväällä 2014, sopimuskausi 1 vuosi. Kuljetusoppilaiden määrä Lukuvuosi Oppilaita 2009-2010 997 2010-2011 1000 2011-2012 1014 2012-2013 1002 2013-2014 1024 2014-2015 1053 Kiikoinen: 45 kuljetusoppilasta lukuvuodesta 2013-2014 alkaen. Kustannukset 2009-2015 Kustannusten kohdistuminen - kirjataan kohtaan Perusopetus yhteiset - voidaan kohdistaa alueittain, mutta ei kouluittain - tilinpäätösvaiheessa laskennallinen kustannus kouluittain; perustuu kuljetusoppilaiden määrään. 5
Vuosi Talousarvio Toteuma Poikkeama Toteumamuutos edellisvuoteen % 2009 1 533 634 2010 1 563 047 +1,9 2011 1 662 177 +6,3 2012 1 812 742 +9,1 2013 1 925 000 (ylitys 271 014) +121 500 2 196 014 ylitys 149 514 +21,1 2014 2 050 000 (ylitys 233 566) +207 000 2 283 566 ylitys 26 566 +4,0 TA 2015 2 315 000 Enn +1,4 Kustannusmuutosten syitä - Linja-autoliikenteen yleinen kustannusnousu on ollut vuonna 2009 2,3 %, vuonna 2010 3,9 %, vuonna 2011 5,3 %, vuonna 2012 5,1 %, vuonna 2013 0,6 % ja vuonna 2014 0,8 %. - ELY-keskuksen rahoittamien linjojen loppuminen, kustannusvaikutus vuositasolla 200 000 (vuosina 2013-2014 ja sen jälkeen edelleen). - Kiikoisten kuntaliitos, uusia kuljetusoppilaita 45, kustannusvaikutus vuositasolla noin 140 000 (Kiikoisten kustannustaso vuonna 2012). - Uotsolan koulun väistökuljetukset, kustannusvaikutus vuositasolla 15 000, alkaen 2013. (Päättyy syksyllä 2015 Mouhijärven yhteiskoulun laajennuksen valmistumisen jälkeen). Ongelmat / palaute - Asiakaspalautetta on saatu erityisesti lukiolaisten kuljetusten järjestämisestä Kiikoisten suunnalta (lukiolaisten kuljetusvastuu ei ole kuitenkaan kaupungilla). - Ongelmana ovat ELY-keskuksen suunnitelmat joukkoliikenteen lakkautuksista kesällä 2016. - Esiopetuksen ja perusopetuksen kuljetusten synkronointi kilpailutuksessa (korjattiin kilpailutukseen keväälle 2015). - Kaikilla kouluilla ei ole esiopetusta, minkä vuoksi tulee ristikkäisiä kuljetuksia. Seuraava kilpailutus, suunnitelmat ja kehitystarpeet - Seuraava kilpailutus on keväällä 2015. - Koulujen johtajien kanssa on käyty tarkemmin koulukuljetustarpeet läpi alueittain. - Pohjoisen alueen kuljetukset (Lavian kuntaliitos Poriin), Lavian järjestämiä koululaiskuljetuksia on loppumassa, siirtyvät Sastamalan järjestettäväksi. 6
- Kouluverkko: ratkaisut vaikuttavat kuljetusten tehostamiseen o lukioratkaisu huomioitu kuljetusten kokonaistarkastelussa (perusopetus, lukio, palveluliikenne). - Yksittäisen koulun alkamis- ja päättymisaikojen määrä; pedagogiikka/logistiikka. Kevään 2015 kilpailutuksessa otettu huomioon: - Koulujen alkamisajat, aloitusaikojen porrastaminen logistiikan parantamiseksi. - Sopimuskauden pituus: kevään 2015 kilpailutuksessa eri pituuksia riippuen kilpailutusalueesta; 1 vuosi tai 2+2 vuotta. - Pakettitarjousten salliminen tarjouskilpailussa: vaikutukset liikennöitsijöiden määrään? Kasvatus- ja opetuslautakunta on vahvistanut pakettitarjousten sallimisen kevään 2015 kilpailutuksessa. VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET JA KEHITYSVAMMAHUOLLON KULJETUKSET Yleistä Sastamalan ja Punkalaitumen vammaispalvelulain (vpl) mukaiset kuljetuspalvelut järjestetään yhteistyössä Tampereen Logistiikan kuljetustenohjauskeskuksen (KUOHKE) kanssa. KUOHKE yhdistelee samaan aikaan samaan suuntaan kulkevien asiakkaiden matkoja eli samassa kyydissä voi olla useampia vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella myönnettyä matkaa tekevää asiakasta. Vammaispalvelulain mukaisia asiointi- ja virkistysmatkoja myönnetään hakemuksesta vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Lisäksi myönnetään välttämättömät työ- ja opiskelumatkat. Asiakkaan saamasta päätöksestä ilmenee, mille ajalle ja mihin tarkoitukseen kuljetuspalvelu on myönnetty. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelu on vaikeavammaisen subjektiivinen oikeus. Edellinen kilpailutus ja sopimuskausi Vammaispalvelulain ja kehitysvammahuollon kuljetuksia on yhdistetty päivätakseihin ja palveluliikenteeseen niiden kilpailutuksen yhteydessä. Lisäksi on kilpailutettu yksittäisiä kuljetustarpeita koulukuljetusten tarjouspyyntöjen yhteydessä, esimerkiksi opiskelumatkat Tampereelle. Vpl -kuljetuspalvelua ei ole kokonaisuudessaan kilpailutettu. Syksyllä 2014 on aloittanut Sastamalan Vammalan alueella kolme päivätaksia, jotka sosiaalija terveyspalvelut kilpailutti yhdessä perusopetuksen kanssa. Päivätaksit ajavat suljetussa ajossa (koulu-, työ- ja päivätoiminta-ajoa). Päivätaksit hoitavat erityishuollon kuljetukset (kouluikäisten aamu- ja iltapäivähoito, sekä ja loma-ajan hoito ja työ- ja päivätoimintakuljetukset). Päivätakseihin yhdistetään niiden vapaana ollessa vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja kuljetusohjauskeskuksen kautta. Päivätaksien kustannus- 7
tehokkaan ja asiakkaiden palvelun saannin ja laadun takaamiseksi tuttutaksiasiakkaita ohjataan käyttämään arkipäivinä noin klo 9.30 ja klo 13.00 välisenä aikana päivätaksia kuljetuspalvelumatkoilla. Palveluliikenteeseen on tarkoitus yhdistää myös vpl- asiointimatkoja. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt päätöksen, että ajalla 1.2. 31.12.2015 vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten asiakkaat voivat matkustaa ilman omavastuuta palveluliikenteen autoissa. Kyseessä on kokeilu, jonka jatkosta päätetään erikseen arvioinnin jälkeen. Kustannukset ja asiakasmäärät 2009-2015 Kuljetuspalveluasiakkaat ja kustannukset Sastamala Asiakasmäärät Kustannukset 1000 727 592 457 277 346 431 940 1 004 866 655 685 762 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Talousarvio Toteuma Poikkeama Toteumamuutos edellisvuoteen % 2009 310 000 457 000 ylitys 57 000 + 90 000 2010 380 000 592 500 ylitys 54 700 +23 + 157 800 2011 530 000 727 700 ylitys 129 000 +19 + 68 700 2012 584 800 + 140 000 866 500 ylitys 141 700 +16 2013 870 600 940 700 ylitys 70 100 +8 2014 901 800 +100 000 TA2015 939 500 1 004 200 ylitys 2 300 +7 8
- Kuljetusmäärät kasvoivat vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna 6 %. Taksimatkoihin tuli heinäkuun 2014 alusta 1,2 %:n taksankorotus. Keskimääräinen matkan hinta koko KUOHKEn alueella on noussut 0,80 /matka taksankorotusta enemmän. - Aiemmin vpl -kustannuksiin sisältyneitä kehitysvammahuoltoon kuuluvia kuljetuspalvelukustannuksia on siirtynyt vuoden 2014 aikana kehitysvammahuollon kustannuksiksi päivätaksitoiminnan myötä. Vuoden 2014 toteuma oli 206 000 (= kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminta ostopalveluna, Oiva-paja, ja oma tuotanto sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoito ja loma-ajan hoito.) - Tilastointitapa on muuttunut vuodesta 2012 lähtien luotettavammaksi (KUOHKE). Ongelmat / palaute Asiakaspalaute - Asiakaspalautetta tulee vähän, sekä suoraan vammaispalveluihin että kuljetusohjauskeskukseen. KUOHKE raportoi saamansa palautteet kaupungille. Raportissa käy ilmi myös palautteesta seuranneet toimenpiteet. Mikäli palaute tulee suoraan vammaispalveluihin, välitetään se KUOHKElle selvitettäväksi. - Esteettömien autojen saatavuudessa on haastetta. - Kuljetuspalvelun järjestämisessä Punkalaitumella asuville asiakkaille on isoja haasteita. Paikkakunnalla ei riittävästi autoilijoita, jotka olisivat lähteneet mukaan kuljetusohjauskeskustoimintaan. Kuljettajapalaute - Kuljettajapalautetta on tullut vähän. Pääosin ollaan tyytyväisiä kuljetusohjauskeskuksen toimintaan. Seuraava kilpailutus, suunnitelmat ja kehitystarpeet - Päivätaksien osalta sopimus on tehty 2014 ja sopimus on voimassa 2 vuotta sisältäen mahdollisen option 2 vuotta. - Tavoitteena on tehostaa päivätaksien ja palveluliikenteen käyttöä vpl -kuljetuksissa mahdollisimman kustannustehokkaan ja toimivan palvelun mahdollistamiseksi. 9
IKÄIHMISTEN PÄIVÄTOIMINNAN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUKSET Ikäihmisten päivätoiminta Päivätoiminnan kuljetukset on kilpailutettu sopimuskausittain alueittain. Sopimukset on yleensä tehty kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Päivätoiminnan kuljetusta järjestetään Sastamalassa Vammalan alueella viitenä päivänä viikossa, Äetsän alueella kahtena päivänä viikossa, Mouhijärven ja Suodenniemen alueella kahtena päivänä viikossa ja Kiikoisten alueella yhtenä päivänä viikossa. Asiakasmäärät ja kustannukset 2012-2014 Ikäihmisten päivätoiminnassa on ollut asiakkaita seuraavasti: Vuosi Asiakkaita Asiakaskäyntejä 2012 140 3845 2013 137 3755 2014 152 3867 Päivätoiminnan kustannusten kehitystä on mahdollista seurata vuosilta 2012-2015. Tätä ennen päivätoiminnan kulut eivät ole olleet omana kustannuspaikkanaan, vaan osana eri alueiden kotihoitotiimien kustannuspaikkoja. Lisäksi Mouhijärven ryhmän toiminta on siirretty Suodenniemelle, jolloin kuljetuskustannukset ovat tästä syystä nousseet. Syksyllä 2013 on käynnistynyt Kiikoisten päivätoiminta. Alla olevassa taulukossa ei ole huomioitu asiakasmaksua, joka on 7 /päivätoimintapäivä. Vuosi Talousarvio Toteuma 2012 55 200 71 000 2013 74 000 90 000 2014 90 000 91 000 TA 2015 91 000 Palaute - Hyvä asiakaspalvelu on tärkeää. Päivätoiminnassa kuljetus on olennainen osa palveluketjua. Kuljettaja hakee asiakkaan pääsääntöisesti aamulla sisältä ja saattaa iltapäivällä kotiin sisälle sekä avustaa autoon nousussa ja poistumisessa. Vanhuksia arvostava ja miellyttävä asiakaspalvelu onkin erityisen tärkeää päivätoiminnan kuljetuksissa. Henkilökunta ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä asiakaspalveluun. - Reitit vaihtelevat asiakkaiden vaihtuessa päivittäin ja viikoittain. Tärkeää onkin reittien suunnittelu yhdessä henkilökunnan kanssa. Päivätoiminnan kannalta olisi toivottavaa, 10
että kaikki asiakkaat olisivat päivätoiminnassa klo 9.00 mennessä, jotta yhteinen ohjelma voidaan aloittaa. Kun käytössä on 8 hengen auto, asiakkaat joudutaan tuomaan useammassa erässä ja toiminnan aloitus voi viivästyä. - Vaikka kuljetuksissa käytettävät autot ovat esteettömiä, siitä huolimatta joissakin tapauksissa asiakkailla on ollut vaikeuksia päästä autoon, mikäli auto on ollut esteetön pikkubussi. - Kuljetusten hinta on iso kustannuserä ja viimeisissä kilpailutuksissa hinnat ovat nousseet selkeästi. Kuljetusten korkea hinnan vuoksi on jouduttu osittain rajaamaan asiakkaiden palvelua. Suunnitelmia ja kehitystarpeita päivätoiminnan kuljetuksiin - Päivätoiminta on lähipalvelua jatkossakin. - Tulevaisuudessa on painetta päivätoiminnan lisäämiseen. - Osittainen yhdistely vpl, shl ym. kuljetusten kanssa on mahdollista. Shl -kuljetukset (yli 65-vuotiaille) Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden osalta kustannuskehitystä on hillitty suuntaamalla palvelu sitä eniten tarvitseville. Vuoden 2012 kesäkuussa otettiin käyttöön tulorajat, joiden myötä ko. palvelu kohdistuu pienituloisille (osa asiakkuuksista on siirtynyt vammaispalveluihin). Kustannukset 2012-2014 Shl -kuljetusten kustannusten kehitystä on mahdollista seurata vuosilta 2012-2014. Tätä ennen kustannukset eivät ole olleet omana tilinään, vaan osana eri alueiden kotihoitotiimien matkakustannuksia. Kustannuksia vertailtaessa on kuitenkin huomattava, että vuonna 2012 mukana eivät ole Kiikoisten kustannukset. Vuonna 2012 63 000 (ilman Kiikoista) Vuonna 2013 46 000 Vuonna 2014 36 000 Vuonna 2015 TA 33 000 Suunnitelmia ja kehitystarpeita shl -kuljetuksiin - Shl -kuljetukset tukevat ikääntyneiden kotona asumista, jos niistä luovutaan, tulee palveluliikenteen olla hyvin joustavaa ja toimia laajalla reitityksellä. - Palveluliikenteen asiointireittejä voidaan tarvita tulevaisuudessa myös keskustaalueella, mikäli kaupat karkaavat taajaman ulkopuolelle. 11
PALVELULIIKENNE Yleistä Palveluliikennettä on ajettu yksittäisinä vuoroina eri alueilla ja matkustajamäärät ovat olleet hyvin vähäiset (keskimäärin kaksi matkustajaa / reitti). Kaupungin kustannus on ollut keskimäärin noin 23 euroa / matka. Edellinen kilpailutus ja sopimuskausi Palveluliikenteen vanhat sopimukset olivat voimassa 31.12.2014 saakka. Kustannukset 2009-2015 Vuosi Bruttototeuma Toteumamuutos edellisvuoteen % 2009 103 642 2010 91 870-11,4 2011 67 185-26,9 2012 72 775 +8,3 2013 110 510 +51,9 2014 117 583 +6,4 TA 2015 120 000 +2,1 - Kustannuksiin on joinakin vuosina saatu valtionavustusta. - Vuonna 2015 palveluliikenteen järjestämistapa on muuttunut ja palveluliikenteeseen on jo yhdistetty ja tullaan edelleen yhdistämään päivätoiminnan, koululaisten ja avoimen joukkoliikenteen kuljetuksia. Ongelmat / palaute - Ongelmana on käyttäjien vähyys, nykyiset käyttäjät eivät tietysti haluaisi luopua palvelusta. - Nykyiset reitit eivät palvele asiointia Vammalan alueella. Seuraava kilpailutus, suunnitelmat ja kehitystarpeet Palveluliikenneautot on kilpailutettu koululaiskuljetusten yhteydessä keväällä 2015. Sopimuskauden pituudessa on arvioitu mahdollisen sote-uudistuksen voimaantulo. Palveluliikenteeseen on uudessa kilpailutuksessa yhdistetty päivätoimintakuljetukset, koulukuljetuksia, kuljetuksia näytteiden ottoon sekä kesäajan joukkoliikennevuoroja entisten kuntakeskusten ja Vammalan välille. 12
Kehitystarpeena on vanhusten asiointiliikenteen järjestäminen ottaen huomioon asiointitarpeet Vammalan alueella, toimintakeskusten, ikäihmisten päivätoiminnan ja lakisääteisten kuljetusten (vpl, shl ja erityishuolto) yhdistäminen. PAIKALLISLIIKENNE Yleistä Paikallisliikenne liikennöi keskustan alueella, lisäksi on työmatkavuorot Tyrväänkylään. Lipputuotteena paikallisliikenteessä on Sastamalan oma 30 päivän maksukortti, hinta 25 euroa, kertamaksut Matkahuollon taulukon mukaisesti. Lisäksi paikallisliikenne palvelee Sylvään koulukuljetuksia. Matkustuslaskennan 4.2.2015 mukaan paikallisliikenteessä tehtiin matkoja 134 kappaletta, joista 70 tehtiin matkalipuilla, 58 oli opiskelijamatkoja ja 7 toimintakeskuslaisten matkoja. Suurin osa matkoista tehtiin aamulla klo 7.00 8.00 ja iltapäivällä 14.00 15.00 välillä. Edellinen kilpailutus ja sopimuskausi Kilpailutettu keväällä 2014 vuodelle 2014-2015 + optio 1 vuosi. Sopimuskausi 31.5.2015 saakka. Optio on otettu käyttöön eli sopimuskautta on jatkettu 31.5.2016 saakka. Kustannukset 2009-2015 Vuosi Bruttototeuma Toteumamuutos edellisvuoteen % 2009 76 516 2010 83 828 +9,6 2011 84 804 +1,2 2012 81 837-3,5 2013 86 770 +6,0 2014 91 380 +5,3 TA 2015 92 000 +0,7 - Kustannuksiin on saatu vuosittain valtionavustusta 50 %. Ongelmat / palaute - Asiakaspalautteen perusteella on tehty reittimuutoksia Roismalassa. Seuraava kilpailutus, suunnitelmat ja kehitystarpeet - Seuraava kilpailutus on optiovuoden käyttöönoton jälkeen tammikuussa 2016. 13
MUUT KULJETUKSET Voimassa olevat kuntarajan sisällä ajettavat ELY-keskuksen siirtymäajan sopimuksin ajettavat joukkoliikennevuorot Vuorot päättyvät pääsääntöisesti kesäkuussa 2016. ELY-keskuksen tekemän periaatepäätöksen mukaan ko. vuorojen tarpeellisuuden arviointi ja hankinta jää sen jälkeen kaupungin vastuulle. Tällä hetkellä jokainen siirtymäajan sopimuksin ajettava vuoro palvelee koululaisliikennettä. Kuntarajan sisäisiä vuoroja on 13 kpl. Lisäksi on neljä koululaiskuljetusten kannalta merkittävää vuoroa (Huittinen, Punkalaidun), joiden kohtalo on vaakalaudalla, koska ne palvelevat pääsääntöisesti koululaisia. Seutuliput ym. Nykyinen seutulippujärjestelmä päättyy viimeistään kesäkuussa 2016. Korvaavaksi järjestelmäksi tulee valtakunnallinen Valtti -maksukorttijärjestelmä. Matkakortit käyvät jatkossa vain toimivaltaisen viranomaisen ostamassa liikenteessä. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei voi ohjata yhteiskunnan varoja, poikkeuksena ovat ainoastaan palvelusetelit. Pori Tampere -välin liikennöinti on tällä hetkellä markkinaehtoista ja sama todennäköisesti tapahtuu Turku Vammala Tampere -välillä. Tämän skenaarion mukaan jatkossa Sastamalassa olisi vain paikallisliikenteessä käytettävä matkakortti, joka jo nyt on oma ja lisäksi olisi määriteltävä kuntarajojen sisäisessä liikenteessä käytettävä matkakortti. Voimassa olevien seutulippujen asiakashintoja on päätetty korottaa vuoden 2015 alusta. Vuosi Seutulippujen valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Pikavuorolisien kustannukset Seutuliikenteen kustannukset yhteensä 2009 130 306 21 821 152 127 2010 145 018 23 326 168 344 2011 153 015 23 173 176 188 2012 178 547 25 129 203 676 2013 187 899 25 153 213 052 2014 184 430 20 415 204 845 TA 2015 184 000 21 000 205 000 14
LÄHIAJAN MUUTOKSET JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suurimpana muutoksena lähivuosina tulee olemaan sote uudistus ja sen vaikutukset lakisääteisten kuljetusten järjestämistapaan. Pirkanmaan liiton vetämässä Pihka -hankkeessa on kuvattu yksi mahdollinen toteuttamismalli henkilökuljetuksille (Huom. tämä toteuttamismalli on rakennettu silloin, kun oli vielä voimassa viiden järjestämisvastuullisen sote-alueen ja enintään 19 tuottamisvastuullisen sote-alueen malli. Sote-uudistuksen valmistelu siirtyy kuitenkin uudelle hallitukselle ja eduskunnalle, joten sote-uudistuksen lopullinen toteuttamistapa on edelleen avoinna.). Pihka -toimintamalli: Uudessa toimintamallissa avoimen joukkoliikenteen ja yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten raja on poistettu. Kaikki yhteiskunnan korvaamat kuljetukset ovat avointa joukkoliikennettä, säännölliset joukkoliikenteen vuorot suunnitellaan säännöllisten yhteiskunnan korvaamien kuljetusten (koulukyydit, vanhusten ja vammaisten päivätoiminta, vammaisten työ- ja opiskelumatkat) tarpeet huomioiden ja näiden vuorojen käyttöä suositellaan ensisijaisesti epäsäännöllisissä yhteiskunnan korvaamissa kuljetuksissa (terveydenhuoltomatkat, vanhusten ja vammaisten asiointimatkat) käytettäväksi. Henkilöliikenteen suunnittelu tehdään viidellä järjestämisvastuullisella sote-alueella, joissa toimivaltainen viranomainen määrittelee alueen liikenteen palvelutason ja laatukriteerit. Liikenteen tuottamisvastuu on sote-alueen sisäisillä kuntayhtymillä, joita on enintään 19. Yhteiskunnan kuljetuskustannukset rahoitetaan toteutuneiden kuljetuskustannusten perusteella siten, että terveydenhuollon matkojen kustannuksista vastaa valtio ja muista kustannuksista kunnat asiakkaiden asuinkunnan mukaisesti. Näin ei tarvita nykyisen lainsäädännön muutosta, mutta myöhemmässä vaiheessa on syytä arvioida rahoituksen jakautumista ja erilaisia rahoitusmalleja uudelleen kuntien ja valtion välisen kustannusjaon oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Kuntatason asiakasrajapinnassa toimivat kuljetusten asiakasyhteyshenkilöt, jotka kuuluvat tuottamisvastuullisen sote-alueen organisaatioon. Organisaatiolla on käytettävissään myös markkinaehtoisen joukkoliikenteen reaaliaikainen aikataulutieto, jotta sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää yhteiskunnan korvaamien kuljetusten järjestämisessä. Reaaliaikaisen ja läpinäkyvän tilannetiedon merkitys korostuu uudessa toimintamallissa. Organisaatio myös vastaa liikennepalvelujen markkinoinnista ja tiedotuksesta, joihin kohdennetaan nykyistä huomattavasti enemmän resursseja. Liikenteen suunnittelussa otetaan huomioon tuottamisvastuullisten alueiden erityispiirteet, joiden määrittelyssä hyödynnetään alueen nykyisten liikennöitsijöiden asiantuntemusta alueen asiakkaista ja liikenneolosuhteista. Liikennöitsijöille perustetaan palautekanavaksi karttapohjainen kehitysehdotusten keruujärjestelmä, jota alkuun tuetaan kuulemistilaisuuksilla ja palautepuhelinpalvelulla. Taksien toimialuetta laajennetaan lakimuutoksella siten, että takseilla on mahdollisuus hoitaa yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia missä tahansa tuottamisvastuullisella sote-alueella, ei vain kotipaikkakuntaansa liittyviä kuljetuksia. Uuden toimintamallin mahdollistavat tietojärjestelmät, jotka voivat olla erilaiset alueiden välillä, mutta sisältävät kuitenkin yhteisiä ominaisuuksia ja tietosisältöjä alueiden välisen yhteistyön ja aluerajat ylittävien matkojen mahdollistamiseksi. Kuljetusten suunnittelu- ja optimointi- 15
järjestelmä hyödyntää joukkoliikenteen reaaliaikaista aikataulutietoa ja sisältää tiedot asiakkaiden liikkumiskykyyn liittyvistä kaluston ominaisuuksista, kuten matalalattiaisuus, pyörätuolivarusteet, jne. Optimointi mahdollistaa reaaliaikaisen kuljetusten optimoinnin, eli kaluston reitin muuttamisen kesken ajon laatukriteerien määrittelemissä rajoissa. Asiakastiedot ovat asiakkaan ja hänen avustajansa puhelinnumeroihin sidottuja, jolloin asiakastiedot tulevat automaattisesti tilauskeskuksen näkyviin. Asiakkailla on mahdollisuus itse tarkastaa ja päivittää tietojaan puhelinpalvelun sekä internet- ja mobiilikäyttöliittymän kautta. Uusi toimintamalli mahdollistaa myös asiakkaiden itsensä organisoimat kyydit ja yksityisautojen käytön kaikissa matkatyypeissä. Yksityisautojen käytön edellytyksenä on kuljettajan ja auton hyväksyntä ja rekisteröinti kuljettajatietojärjestelmään. Asiakaspalautteen perusteella hyväksyntä voidaan myös poistaa, jos kuljettaja tai auto osoittautuu kuljetuksiin soveltumattomaksi. Yksityisautolla tehdyt matkat ovat asiakkaille ilmaisia ja kuljettajalle korvataan kohtuulliset auton käytön kulut kilometrikorvauksena. Korvauksen taso on verrattavissa nykyiseen sosiaalivakuutuslain mukaisten matkojen korvaukseen (Kela-korvaus) oman auton käytöstä, eli se kattaa auton käyttökustannukset, mutta ei kuljettajan aikakustannuksia. Korvauksen saadakseen yksityisautojen kuljettajien tulee ilmoittaa matka tilausjärjestelmään ja matkoihin voidaan yhdistellä lisää asiakkaita. Lisäasiakkaiden yhdistely kasvattaa kilometrikorvausta. Joukkoliikenteessä vuonna 2016 päättyvät voimassa olevat siirtymäajan sopimukset sekä ollaan siirtymässä uuteen Valtti -lippujärjestelmään. Ennakkotietojen mukaan Sastamalan alueella eivät liikennöitsijät olisi uudistamassa siirtymäajan sopimuksia ELY-keskuksen kanssa. Valtti -lippujärjestelmän uudistuksen vaikutuksista Sastamalan kaupungille ei ole vielä saatu tietoa. Pihka -jatkohanke: Kaupunginhallitus on päättänyt maaliskuussa 2015, että Sastamalan kaupunki on mukana Pihkan pilottihankehakemuksessa. Hankkeeseen haetaan työ- ja elinkeinoministeriöltä rahoitusta Pihka toimintamallin pilotointiin. Suunnitelman mukaan Sastamala osallistuu pilotin toteuttamiseen liittyvän suunnitelmallisen liikenteen suunnitteluun koko Sastamalan kaupungin alueella ja TAYS:iin kulkevan reitin varrella olevien kuntien alueella. Hankkeen vastuullisena toteuttajana on Pirkanmaan liitto. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan liiton ja Sastamalan kaupungin lisäksi Tampereen kaupunki/tampereen logistiikka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kela, joukko taksiorganisaatioita ja tutkimuslaitos (TTY/Liikenteen tutkimuskeskus Verne). Sastamalan kaupungin rahoitusosuus voidaan maksaa omalla työllä. 16
KULJETUSSELVITYKSEN LAADINTA Tämä kaupungin kuljetuksia koskeva kokonaisselvitys on laadittu konsernihallinnon ja kuljetuksia hoitavien eri prosessien yhteistyönä. Laadintaa on ohjannut ns. kuljetustyöryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg kehittämisjohtaja Tapio Rautava logistiikka-asiantuntija Petteri Saarti kasvatusjohtaja Pekka Kares perusopetuksen johtava rehtori Elina Jaakkola sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki kotipalvelujohtaja Mari Ollinpoika palvelukoordinaattori Marita Pitkänen vammaispalvelupäällikkö Susanna Lehtonen 17