2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2017 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia Business Finland, Visit Finland Helsinki 2018
3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen suurimmista lähtömaista... 6 Matkat Suomeen kesäkausina 2016 2017... 7 Matkamäärät suurimmista lähtömaista... 8 Matkan kesto ja yöpymispaikat... 9 Yöpymispaikat... 10 Yöpymiset... 11 Rahankäyttö Suomessa... 12 Rahankäyttö matkailijaa kohden kululajeittain... 13 Matkailijoiden profiili... 15
4 Kesäkaudella (touko lokakuu) 2017 ulkomailla asuvat matkailijat: 4,3 miljoonaa matkaa Suomeen (+5 %) 18,2 miljoonaa yötä Rahankäyttö Suomessa 1,29 miljardia euroa (+2 %) 299 euroa / matkailija Venäläismatkailijoiden määrä jälleen kasvusuunnassa
5 Johdanto TAK Rajatutkimus on Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n Suomen vilkkaimmilla raja-asemilla toteuttama kyselytutkimus, jossa haastatellaan vuoden aikana 20 000 Suomesta poistuvaa ulkomailla asuvaa matkailijaa. Tutkimusaineistosta tehdään mm. Visit Finlandin matkailijatutkimukset sekä alueelliset tutkimusraportit Suomen suurimmille matkailualueille ja kaupungeille. TAK Rajatutkimus tehtiin ensimmäisen kerran itärajalla vuonna 1997 ja sitä on toteutettu ja laajennettu siitä lähtien. Nykyisellään haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen lentokentillä, talvikaudella Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä, sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla ja haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuodelle. Tutkimuksessa haastatellaan yli 14-vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Tutkimuksessa ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Itärajan liikenteestä tavoitetaan tutkimuksessa mukana olevien viiden raja-aseman kautta 92 %. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Lisäksi on varmistettu vertaamalla tullin tilastoihin ja erillisiin kulkuneuvolaskentoihin, että itärajan aineisto vastaa henkilöautojen, linja-autojen ja minibussien (7 16 matkustajaa) todellisia jakaumia. Raportissa matkojen määrä vastaa em. raja-asemien kautta Suomesta touko lokakuussa 2017 poistuneiden ulkomailla asuvien matkailijoiden määrää. Matkailijoita haastateltiin kyseisenä ajankohtana yhteensä 13 894. Tuloksista on poistettu Suomessa työskentelevät, vuoden mittaiset, tai sitä pidemmät matkat, sekä Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkustajat. Tutkimustulosten virhemarginaali eri maiden prosenttiluvuille on ±1,5 (Venäjä) ±9,6 (muut EU-maat) prosenttiyksikköä. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy on vuonna 1991 perustettu matkailututkimuksiin erikoistunut tutkimusyritys.
6 Matkat Suomeen suurimmista lähtömaista Osuus matkoista 40% 30% 20% Kesä 16 Kesä 17 Viro Ruotsi Saksa Iso-Britannia Venäjä Japani Kiina 10% 0% Kuva 1. Matkat Suomeen: eri asuinmaiden osuudet kesäkausilla 2016 ja 2017 (touko lokakuu) Kesällä 2017 ulkomailla asuvat matkailijat tekivät yhteensä 4,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Tämä on viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Matkailijoihin ei lasketa mukaan Suomessa työskenteleviä, vuoden kestäneitä, tai sitä pidempiä matkoja, eikä Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkustajia. Tällaisia matkoja tehtiin yhteensä noin 1,7 miljoonaa. Venäläiset ovat yhä selvästi suurin ryhmä (37 % matkoista) ja heidän osuutensa matkoista kasvoi edellisestä kesäkaudesta. Kohdejoukkoon kuuluvista matkoista yli kolmannes tehtiin Venäjältä, kun noin joka kahdeksas matkailija asuu Virossa ja joka kymmenes Ruotsissa. Saksalaiset ovat neljänneksi suurin yksittäinen matkailijaryhmä niukasti ennen kiinalaisia.
7 Matkat Suomeen kesäkausina 2016 2017 2016 2017 Viro Ruotsi Saksa Iso-Britannia Venäjä Japani Kiina Kuva 2. Matkat Suomeen kesäkaudella (touko lokakuu) vuonna 2016 ja 2017 Suomeen tehtiin noin 200 000 matkaa enemmän (+5 %) kuin vuotta aiemmin. Pääosin matkojen lisääntyminen johtui venäläisten matkailijoiden kasvaneesta määrästä (+14 %). Myös Ison-Britannian muutosprosentti on iso (+27 %), mutta absoluuttinen kasvu on reilut 26 000 matkaa. Myös Kiinasta matkoja tehtiin 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä kesäkautena.
8 Matkamäärät suurimmista lähtömaista Taulukko 1. Ulkomaalaiset matkailijat maittain, päiväkävijät ja vaihtomatkustajat touko lokakuussa (tuhatta matkaa) Asuinmaa Matkailijoiden lukumäärä 2015 (ei sis. vaihtomatkustajia) Matkailijoiden lukumäärä 2016 (ei sis. vaihtomatkustajia) Matkailijoiden lukumäärä 2017 (ei sis. vaihtomatkustajia) Viro 363* 503 529 Ruotsi 442 463 423 Saksa 234 209 220 Iso-Britannia 111 97 122 Venäjä 1 537 1 410 1 609 Japani 152* 98 106 Kiina 175* 190 220 Yhteensä 4 377 4 100 4 325 * Helsingin sataman 2015 luvuissa on epätarkkuutta, sillä usein suurissa ryhmissä matkustavat kiinalaiset ja japanilaiset tulevat valituiksi otokseen muita helpommin. Vuonna 2016 Helsingin sataman aineistoa on painotettu laivayhtiöiltä saatujen kansalaisuusjakaumien perusteella. Vuonna 2015 kiinalaisia ja japanilaisia on Helsingin satamassa ollut raportoitua vähemmän ja virolaisia enemmän, oletettavasti jotakuinkin saman verran kuin vuonna 2016.
9 Matkan kesto ja yöpymispaikat Taulukko 2. Matkailijoiden lukumäärä viipymän mukaan sekä eri viipymäryhmien osuus matkailijoista touko lokakuussa kesä 2017 (1000) (%) Päiväkävijät 1 729 40 % Yksi yö 614 14 % Kaksi yötä 536 12 % Kolme neljä yötä 644 15 % Vähintään viisi yötä 800 19 % Yhteensä 4 324 100 % Ulkomaalaisista matkailijoista 40 prosenttia viipyi Suomessa kesäkaudella 2017 enintään päivän. Myös vähintään viisi yötä yöpyneiden osuus on lähes viidenneksen. Taulukko 3. Yöpyneiden matkailijoiden sekä vietettyjen öiden määrä majoitusmuodon mukaan touko lokakuussa Yöpyneet (1000) (osuus matkailijoista) Öitä keskimäärin (yöpyneet) Öitä yhteensä (1000) (osuus öistä) Hotelli, motelli (tai sen yhteydessä oleva mökki) 1 146 (27 %) 2,7 3 129 (17 %) Retkeilymaja 156 (4 %) 3,5 539 (3 %) Maksullinen leirintäalue (teltta, asuntoauto, asuntovaunu, mökki) 69 (2 %) 4,5 309 (2 %) Vuokramökki (yksityiseltä, välittäjältä, varaamoketjulta vuokrattu) 138 (3 %) 9,3 1 288 (7 %) Vuokra-asunto (Airbnb, yksityiseltä, välittäjältä, varaamoketjulta vuokrattu) 238 (6 %) 17,3 4 124 (23 %) Tuttavat tai sukulaiset (sis. Couchsurfing) 774 (18 %) 7,6 5 860 (32 %) Oma asunto tai mökki 130 (3 %) 17,5 2 266 (12 %) Työnantajan asunto (tai mökki) 13 (0 %) 12,9 168 (1 %) Muu 86 (2 %) 4,9 633 (3 %) Lukujen summa on suurempi kuin yöpyneiden ulkomaalaisten määrä, sillä yksi henkilö on voinut käyttää matkallaan useampaa kuin yhtä majoitusmuotoa. Esimerkiksi yhdellä paikkakunnalla hän on voinut yöpyä hotellissa ja toisella paikkakunnalla retkeilymajassa. Edelliseen vuoteen nähden esimerkiksi vuokramökkien ja vuokra-asuntojen osuudet kaikista öistä ovat nousseet merkittävästi (vastaavasti 4 7 % ja 16 23 %), mikä kertonee esimerkiksi jakamistaloutta hyödyntävien palveluiden käytön lisääntymisestä.
10 Yöpymispaikat Taulukko 4. Yöpymispaikkojen käyttö maittain touko lokakuussa 2017, ei sis. vaihtomatkustajia Hotelli, motelli Retkeilymaja tai maksullinen leirintäalue Vuokramökki tai -asunto Tuttavat tai sukulaiset Viro 14 % 7 % 11 % 34 % 6 % Ruotsi 29 % 3 % 4 % 32 % 17 % Saksa 38 % 16 % 16 % 22 % 4 % Iso-Britannia 50 % 6 % 10 % 24 % 5 % Venäjä 13 % 2 % 5 % 10 % 3 % Japani 61 % 3 % 9 % 2 % 0 % Kiina 34 % 1 % 7 % 5 % 2 % Yhteensä 27 % 5 % 9 % 18 % 5 % muu Hotelli- ja motellimajoitusta käytti hieman yli neljännes kaikista matkailijoista. Suhteellisesti eniten niitä käyttivät Japanista ja Isosta-Britanniasta saapuneet matkailijat. Vuokramökeissä tai -asunnoissa sekä leirintäalueilla yöpyivät eniten Saksasta tulleet matkustajat. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyivät eniten virolaiset ja ruotsalaiset. Muita majoituksia ovat mm. oma asunto tai mökki ja työnantajan asunto tai mökki.
11 Yöpymiset Taulukko 5. Ulkomaalaiset matkailijat maittain sekä yöpymiset Suomessa touko lokakuussa (tuhatta matkaa) Asuinmaa Öitä keskimäärin (suluissa mediaani) Öitä yhteensä (1000 yötä) Haastattelujen lukumäärä Viro 2,7 (2) 1 428 1 249 Ruotsi 7,9 (3) 3 339 808 Saksa 7,1 (3) 1 565 708 Iso-Britannia 6,1 (3) 743 640 Venäjä 1,2 (0) 1 931 4 966 Japani 3,3 (1) 348 507 Kiina 7,6 (0) 1 669 1 541 Yhteensä 4,2 (1) 18 163 13 894 Ulkomaalaiset matkailijat viettivät Suomessa touko lokakuussa 18,2 miljoonaa yötä. Yöpymisiin on laskettu mukaan kaikki alle vuoden kestäneet matkat, mutta ei kuitenkaan henkilöitä, joilla on työpaikka Suomessa. Eniten yöpymisiä kertyi ruotsalaisille ja venäläisille. Kiinalaiset yöpyjät ovat Suomessa pitkään, mutta valtaosa matkalaisista on kuitenkin päivämatkalaisia, jolloin mediaaniksi tulee nolla.
12 Rahankäyttö Suomessa 300 M 150 M 0 M Kesä 16 Kesä 17 Viro Ruotsi Saksa Iso-Britannia Venäjä Japani Kiina Kuva 3. Ulkomaalaisten matkailijoiden käyttämä rahamäärä Suomen-matkalla touko lokakuussa 2016 ja 2017. Luvut sisältävät matkailijoiden maksamat ennakkokulut ennen matkaa, mutta eivät Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkustajien rahankäyttöä. Ulkomailla asuvat matkailijat kuluttivat kesäkaudella 2017 Suomessa kaikkiaan 1,3 miljardia euroa sisältäen ennen matkaa maksetut ennakkokulut. Rahankäyttö kasvoi kaksi prosenttia kaudesta 2016. Venäläiset käyttivät rahaa selvästi eniten (n. 380 M ). Kiinalaisten rahankäyttö pysyi suurin piirtein samana (n. 150 M ). Kulutetusta 1,3 miljardista, noin 270 miljoonaa oli ennakkoon maksettuja majoittumisia, autovuokria, pääsymaksuja yms. palveluita Suomessa. Matkaliput eivät kuitenkaan sisälly ennakkokuluihin.
13 Rahankäyttö matkailijaa kohden kululajeittain 300 150 0 Kesä 16 Kesä 17 Kuva 4. Rahankäyttö matkailijaa kohden touko lokakuussa 2016 ja 2017 kululajeittain. Luvut eivät sisällä Helsinki-Vantaan vaihtomatkustajia. Tähdellä merkityt luokat eivät olleet mukana kesän 2016 tutkimuksessa. Kuitenkin esimerkiksi polttoaineen ja liikkumisen summa on käytännössä sama kuin vuonna 2016 pelkän liikkumisen. Suomessa kesäkaudella 2017 vierailleet ulkomaalaiset käyttivät keskimäärin 62 euroa matkaan liittyviin ennakkokuluihin, kuten majoitukseen tai autonvuokraukseen liittyviin etukäteismaksuihin. Suomessa rahaa käytettiin palveluihin ja tuoteostoihin keskimäärin 237 euroa, joten ennakkokulut mukaan lukien matkailijat käyttivät keskimäärin 299 euroa Suomen-matkallaan. Ostoksiin käytetyt eurot kasvoivat eniten johtuen pääosin venäläismatkailun elpymisestä.
14 Rahankäyttö matkailijaa kohden ja yhteensä kululajeittain Taulukko 6. Rahankäyttö matkailijaa kohden kululajeittain, eri kululajien osuus käytetystä rahasta sekä eri kululajeihin yhteensä käytetty rahamäärä touko lokakuussa 2017. Luvut eivät sisällä vaihtomatkustajia. Matkailijaa kohden kesällä 2017 ( ) % käytetystä rahasta Yhteensä kesä 2017 (M ) Ennakkokulut 62 21 % 266 Majoittuminen 43 15 % 187 Ravintolat ja kahvilat 43 14 % 184 Ostokset ja elintarvikkeet 121 41 % 524 Liikkuminen 14 5 % 61 Polttoaine* 4 1 % 18 Kulttuuripalvelut 7 2 % 29 Kylpylät ja hyvinvointipalvelut* 0 0 % 1 Huvipalvelut 5 2 % 20 Muu 0 0 % 1 Yhteensä 299 100 % 1291 Suomessa rahaa käytettiin palveluihin ja tuoteostoihin keskimäärin 237 euroa, joten ennakkokulut mukaan lukien matkailijat käyttivät keskimäärin 299 euroa Suomen-matkallaan. Merkittävimmät matkailijoiden kulutuskohteet olivat ostokset ja elintarvikkeet, ravintolat ja kahvilat, majoittuminen sekä ennen matkaa eri kohteisiin maksetut etukäteismaksut.
15 Matkailijoiden profiili Perheen tulojakauma 20% 76 % 17 % 7 % 0% Kuva 5. Ulkomaalaisten matkustajien perheen tulotasojakauma (brutto, vuosi) kesällä 2017. Vaihtomatkustajat eivät sisälly lukuihin. Vajaat kaksi kolmannesta Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden perheistä ansaitsee korkeintaan 30 000 euroa vuodessa. Suomalaisten tuloihin verrattuna Suomessa käyvät matkailijat ovat verrattain pienituloisia, vaikkakin myös erittäin varakkaita matkailijoita vierailee Suomessa.
16 Sukupuoli- ja ikäjakauma 50% 0% Kesä 16 Kesä 17 Mies Nainen 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Yli 64 Kuva 6. Ulkomaalaisten matkustajien sukupuoli- ja ikäjakauma kesällä 2016 ja 2017. Ei sisällä vaihtomatkustajia.
17 Business Finland, Visit Finland Porkkalankatu 1, PL 358 FI-00181 Helsinki www.visitfinland.fi/