Elämässä Kelan lehti joka kotiin 3 2010 Ajassa Liisa Hyssälä haluaa olla aloitteentekijä. s. 3 Terveys Hoidosta EU-maissa voi saada Kela-korvauksen. s. 12 13 Opiskelu&Työ Pitkittyvän sairausloman voi katkaista. s. 14 15 Koti&Perhe Perhekäsitys muovautuu etuuden mukaan. s. 17 Ote elämään Nuori haluaa ottaa elämänsä omaan hallintaan. Sivut 8 11 Eläkkeellä Takuueläke korottaa pieniä eläkkeitä maaliskuussa. s. 18 Kelan etuudet s. 20 22 Kela Benefits s. 24 25
2 n Ajassa Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 3/2010 jaetaan 20.9. 3.10. 43. vuosikerta Pääkirjoitus n Syyskuu 2010 Ajassa n 3 W i l m a H u r s k a i n e n Vuonna 2010 ilmestyy kolme lehteä: maaliskuussa, toukokuussa ja syyskuun lopussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh.vaihde 020 634 11 Osoite PL 450, 00101 HELSINKI Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Voihan perhe, miten monimutkaista! Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) 561 564 36 tai verkkolomake osoitteessa suora.net/kelajakelut Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola 24.9.2010 asti Satu M. Kontiainen 27.9.2010 alkaen Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy, www.both.fi Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, 00030 IIRIS puhelin (09) 396 041/ Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Kela verkossa www.kela.fi www.kela.fi/elamassa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN 1798-5358 Ruokakunta syö samasta kattilasta. Sosiaalilainsäädännön käsitys perheestä vaihtelee etuuksittain. Etuuden saaja voi joko kuulua perheeseen tai sitten ei sen mukaan, mikä tukimuoto on kyseessä. Ongelmallisimpia kysymyksiä ovat avoliiton vaikutus tukiin ja aikuisen lapsen asema. Kansalaiset ovat tilanteesta hämmentyneitä, ja heidän on vaikea hyväksyä käytäntöä. Toisaalta mutkikas lainsäädäntö antaa mahdollisuuden järjestellä perhesuhteitaan ja asumistaan niin, että saa mahdollisimman hyvät tuet talouttaan turvaamaan. Perinteisesti perheeksi on käsitetty isä, äiti ja lapset. Nykypäivänä perhe on paljon monimuotoisempi käsite. Puolisot voivat olla avio- tai avoliitossa. Kyseessä voi olla samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde. Saman katon alla voi asua lapsia jommankumman tai molempien vanhempien aiemmista liitoista. On sinun, minun ja meidän biologisia ja adoptiolapsia. Asuinkumppanina voi olla myös täysi-ikäinen lapsi tai iäkäs vanhempi. Moni asuu yksin ja muodostaa yhden henkilön ruokakunnan, niin kuin sosiaalilainsäädännön hauska ilmaus kuuluu. Ruokakunta on se porukka, joka asuu samassa osoitteessa ja syö samasta kattilasta. Alivuokralaisella on oma kattilansa, joten hän ei kuulu samaan ruokakuntaan kuin vuokraisäntä. Tämä edellyttää näyttöä eli vuokrasopimusta. P i n n a l l a n Miksi yleisen asumistuen hakemuksia hylätään niin paljon? Yleisen asumistuen uusista hakemuksista hylätään tällä hetkellä keskimäärin 34 %, Helsingissä jopa 47 %. Hylkäämisten syyt ovat selkeät: Hakijan liian suuret tulot ovat tavallisin syy. Toiseksi yleisin syy hylkäykseen on, että hakija ei toimita hakemukseen pyydettyjä asianmukaisia selvityksiä. Varsinkin verkossa lähetettyihin hakemuksiin unohdetaan toimittaa liitteet. Puutteelliset hakemukset viivästyttävät asumistukeen oikeutettujen päätöksiä. Ulkopuolisen on mahdotonta tietää, miten elinkustannukset milloinkin jaetaan. Saman katon alla voi olla käytössä eri rahakukkarot. Välillä lainsäädäntö edellyttää, että asuinkumppanit huolehtivat toistensa elatuksesta, toisinaan taas ei ole tällaista velvoitetta. Kummalliselta kuulostaa, että avopuoliso katsotaan työmarkkinatukea haettaessa perheenjäseneksi, mutta avoleski ei silti saa leskeneläkettä. Internetin keskustelupalstoilla vakioaihe on, että Kela kyselee kiusallaan asiakkaittensa asumisolosuhteista. Laki kuitenkin velvoittaa selvitystyöhön, jos tilanne on epäselvä. Usein se on. Perhesuhteet vaikuttavat asumistukiin, työttömyyspäivärahaan, työmarkkinatukeen, kansaneläkkeeseen, leskeneläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen. Lapsilisäänkin siinä mielessä, että yksinhuoltaja voi saada lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen. Kelan tutkijat Laura Kalliomaa-Puha ja Maija Faurie ovat kartoittaneet erilaisten perhekäsitysten vaikutuksia Kelan etuuksia hakevien ihmisten elämään. He toteavat, ettei lainsäädäntö vastaa suomalaista nykytodellisuutta. Olisikohan korkea aika yksinkertaistaa lainsäädäntöä yhtenäistämällä käsitys siitä, mitä perheellä tarkoitetaan? Seija Kauppinen Vain pienituloinen ruokakunta voi saada Kelalta yleistä asumistukea. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Hakijoiden kannattaa itse entistä tarkemmin selvittää etukäteen oikeutensa tukeen. Tietoa yleisen asumistuen perusteista saa mm. Kelan internetsivuilta www.kela.fi. Sivuilla on myös laskuri, jolla voi arvioida, onko hakijalla mahdollisuus saada yleistä asumistukea. Asumistukiasioissa saa neuvoja myös Kelan puhelinpalvelusta numero 020 692 201. Heli Santamala Lokakuun alussa Kelan pääjohtajana aloittavan Liisa Hyssälän mukaan sosiaalilainsäädännön yksinkertaistamisessa on päästy hyvään alkuun. Liisa Hyssälä haluaa vaikuttaa sosiaaliturvaan OLEmmE asiakkaitamme VARTEN. Liisa Hyssälä aloittaa Kelan pääjohtajana lokakuun alussa 2010. Takana on 15 vuotta eduskunnassa, seitsemän vuotta ministerinä sekä ura hammaslääkärinä ja kansanterveystieteen tutkijana ja opettajana yliopistossa. Pääjohtajana hän aikoo noudattaa edeltäjänsä Jorma Huuhtasen esimerkkiä sosiaaliturvan kehittäjänä ja uudistusaloitteiden tekijänä. Hyssälä sanoo arvostavansa Huuhtasen työtä aloitteentekijänä mm. asioissa, joita Sata-komiteassa kehitettiin eteenpäin. Sata-komitean tavoitteena oli sosiaalilainsäädännön yksinkertaistaminen. Komitean aikaansaannoksia on liiaksi vähätelty. Liisa Hyssälä toteaa, että lainsäädännön selkeyttämisessä on vielä suuri työ. Alkuun on kuitenkin nyt päästy. Iso lakipaketti on valmisteilla. Takuueläke toteutuu jo ensi keväänä ja käsittelyaikatakuu on tulossa, samoin perusturva-arviointi ja pienituloisten perhe-etuuksien uusi indeksikäytäntö. Kelan päätöksiä koskevien valitusten käsittely on Hyssälän mielestä kohtuuttoman hidasta. Ongelma on tiedostettu, ja työtä tilanteen parantamiseksi tehdään sekä Kelassa että sosiaali- ja terveysministeriössä ja Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Yksiselitteistä lääkettä ongelmaan ei ole, vaan tarvitaan eri tahojen toimenpiteitä ja yhteistyötä sekä myös lainsäädännön muutoksia. On myös syytä kehittää Kelan päätöksiä selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi, jolloin vaikeaselkoisuudesta johtuvat valitukset vähenevät. Tällainen hanke onkin alkamassa. Asiakkaat odottavat Kelalta hyvää ja nopeaa palvelua. Meidän on koko ajan muistettava, että olemme olemassa asiakkaitamme varten. Asiakaspalvelun kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä ja toiminnan parantamista. Olen kuullut paljon hyvää palautetta Kelan asiakaspalvelusta. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat tuntuvat olevan siihen, että yhä useamman asian voi hoitaa verkkoasiointina, Hyssälä sanoo. Vaikka Kela saa tutkimuksissa asiakaspalvelustaan hyvän arvosanan, aina on parantamisen varaa. Seija Kauppinen
4 n Ajassa Talouteen tarvitaan kasvun näkökulma, peräsi eräs Helsingin Sanomien pääkirjoitus. Mistä lähtien se on sieltä puuttunut? Suomalaisessa päivänpolitiikassa rummutetaan itsepäisesti talouskasvun puolesta. Keväällä 2009 pääministeri Vanhanen käynnisti talouskasvun edellytysten vahvistamista selvittävän Kasvuhankkeen. Sen tunnusmerkki on kastelukannusta vettä saava ruukkukasvi. Valitettavasti talouskasvu ja vihertyminen eivät liity toisiinsa, vaan kasvu on jättänyt planeettaamme pintaan, vesiin ja ilmakehään ikävän jäljen. Tähän liittyviä faktoja voi löytää lukuisista lähteistä. Faktat syrjään. Siihen, että talouskasvu aiheuttaisi ympäristöongelmia, en kyllä ollenkaan usko, lausui Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Koivisto hiljattain. Ranskasta lähtenyt degrowth-liike korostaakin kasvuajattelun uskontomaisia piirteitä. Siksi liikkeen nimen kuuluisi tarkkaan ottaen olla ateismia mukaileva a-growth. Liike tavoittelee pakoa taloudesta : siitä, että kaikki argumentaatio tapahtuu kasvun ehdoin, kuten vaatimuksessa vihreästä kasvusta. (Sanapari on oksymoron, kaksi vastakkaista käsitettä yhdistävä retorinen kuvio.) KASVU on ollut ÄlytöntÄ. Puheenvuoro Tuula Helne Kirjoittaja on Kelan vastaava tutkija tuula.helne@kela.fi Kasvupakosta kasvupakoon Euroopan unionin Eurooppa 2020 -strategian tavoite on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Myönnetäänkö unionissakin siis viimein, että tähän asti kasvu on ollut älytöntä, kestämätöntä ja syrjäyttävää? Entä milloin myönnetään, ettei ympäristöongelmien ja ihmisten psyykkisen ja sosiaalisen ahdingon (kiire, kulutuspakko, kilpailu, kuhnureiden karsiminen) syy ole ollut kasvun tavassa, vaan kasvussa itsessään? Entä milloin otetaan todesta se, ettei talouskasvusta ole hyvinvointivaltion rahoitusongelmien lääkkeeksi, sillä kasvu lisää myös julkisia menoja ja hyvinvointipalveluiden kysyntää? Ihminen ei hevin luovu uskostaan. Siksi en oleta, että kasvuintoilijat muuttaisivat käsityksiään, vaan toivon kriittisten toisuskoisten joukon suurenevan. Heitä etsiessään voi klikkautua vaikkapa sivustoille www.degrowth.fi. Kuten Paavo Järvensivu niillä kirjoittaa, lopulta on yhdentekevää nouseeko vai laskeeko talous milloin milläkin mittarilla, mutta ihmisten ja luonnon hyvinvointi niin meillä kuin muuallakin on turvattava mahdollisimman hyvin. Degrowth-liikkeen päämäärä on positiivinen ja optimistinen: kasvupako on mahdollisuus henkisesti rikkaampaan, kiireettömämpään, terveempään ja luontoa kunnioittavampaan elämään. Kasvuhankkeen väliraportin julkistamisen yhteydessä avattiin verkkosivut, joilla kansalaiset saivat ideoi da kestävän kasvun keinoja. Minusta hyvinvointimme edellyttäisi ideoita pikemminkin kasvun kestävästä lopettamisesta. R o b e r t S e g e r Sekä tulkkauspalvelukeskuksessa että tulkkausta välittävissä keskuksissa on puhevammaisten ja viittomakielisten tulkkaukseen perehtyneitä henkilöitä. Asiakassihteeri Johanna Pakkala ja suunnittelija Sanna Johansson taitavat viittomakielen. Tulkin apu on perusoikeus Tulkkausta haetaan nyt Kelan kautta. Puhevammaiset ja viittomakieliset henkilöt voivat nyt tilata tulkin Kelan sopimista välityskeskuksista. Aikaisemmin he saivat tulkkauspalvelunsa kuntien kautta. Viiden välityskeskuksen tulkkipalvelut kattavat koko maan. Asiakas voi tilata tulkin omien tarpeittensa mukaan, esimerkiksi silloin kun hän tarvitsee tulkkia asioidessaan pankissa tai lääkärissä. Tulkin saa avukseen myös harrastus- ja virkistystoimintaan sekä yhteiskunnallista osallistumista varten. Kuulonäkövammaisilla henkilöillä on lain mukaan oikeus vähintään 360 tulkattuun tuntiin vuodessa ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tuntiin vuodessa. Tavoitteena on, että tulkin tarpeessa oleva henkilö pystyy elämään mahdollisimman monipuolisesti yhteiskunnan jäsenenä. Tulkin apu on asiakkaalle lain takaama maksuton perusoikeus, Turussa toimivan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen johtaja Outi Ollila korostaa. Tulkkauspalvelukeskus koordinoi, valvoo ja ohjaa kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille henkilöille tarkoitettua tulkkaustoimintaa sekä ratkaisee, kenellä on oikeus tulkin käyttöön. Välityskeskukset sen sijaan hoitavat käytännössä tulkkien järjestämisen tilaajalle. Oikeutta tulkin käyttöön haetaan lomakkeella, joita saa lähimmästä Kelan palvelupisteestä tai suoraan Turusta tulkkauspalvelukeskuksesta. Päätökset tulkkausoikeudesta tehdään tulkkauspalvelukeskuksessa. Tulkkauspalvelua kuntien kautta käyttäneiden oikeus tulkkaukseen säilyy ennallaan palvelun siirryttyä syyskuun alussa kunnilta Kelalle. Tulkkauspalvelupäätöksen saatuaan henkilö voi asioida suoraan oman välityskeskuksensa kanssa. Kela lähettää tarkemmat toimintaohjeet tulkin tilaamisesta sekä oman välityskeskuksen yhteystiedot päätöksen saaneelle henkilölle. Hilkka Arola t u l K K A u S P A l v e l u t Tulkkauspalvelun tuottajien yhteystiedot ovat Kelan internetsivuilla www.kela.fi >> Yhteistyökumppanit >> Tulkkauspalvelut. Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen internetosoite on www.kela.fi/vatu. Vammaistukiasioiden palvelunumero on 020 692 211, ma pe klo 8 18. Asiakkaat ovat yhdenvertaisia Kela jatkaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden varmistamista vuonna 2006 valmistuneen yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti. Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuonna 2004. Asiakkaiden yhdenvertaisuus Kelassa tarkoittaa monesti erityisryhmien positiivista erityiskohtelua. Erityisryhmien palvelumuotoja on useita. Katri Pyykkö n Suomeen tulevia ja Suomesta lähteviä työntekijöitä on palvellut jo muutaman vuoden InTo-palvelupiste Helsingin Kampissa. Kielitaitoiset virkailijat neuvovat asiakkaita Suomen sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. n Selkokieltä tarvitseville Kela on juuri julkaissut viisi selkokielistä etuusesitettä. Jätä aukkoja kalenteriin! Joanna Rose & Aleksander Perski: Ylitunnollisuus eroon suorittamisen pakosta Suomennos ruotsista Vuokko Metsälä. Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-331-6 n Kelan verkkosivut on tehty esteettömiksi: myös näkövammaiset pystyvät käyttämään sivuja. n Etuuksista kertovia viittomakielisiä videoita uudistetaan parhaillaan. n Kelan palvelunumeroissa palvellaan myös viittomakielisiä ja puhevammaisia asiakkaita. Länsimaissa stressin aiheuttamat terveysongelmat ovat lisääntyneet. Taustalla on yleinen luulo, että ihmisen arvo on yhtä kuin hänen työ- tai opiskelusuorituksensa. Liian moni puurtaja pyrkii todistamaan pätevyyttään ylikierroksilla tiedostamatta sitä. Oman osaamisen alituinen todistelu on pahaenteistä, sillä stressaaminen vie ruumiinvoimat eikä suinkaan ylläpidä niitä. Rosen ja Perskin kirja Ylitunnollisuus eroon suorittamisen pakosta ruotii valaisevin esimerkein liiallista yrittämistä ja siitä johtuvaa sairastumista. Ruotsalaistutkimuksessa opiskelija Marika kertoo kahdeksan vuoden takaisesta hermoromahduksestaan, kontrolloimattomasta tilasta, johon hän, tuolloin 23-vuotias, ei koskaan uskonut joutuvansa. Oli muistikatkoja, huimausta, mielialanvaihteluja ja tilanteenhallinta täysin hukassa. Heikko itsetunto ja pakonomainen suorittaminen olivat liikaa nuorelle ihmiselle. Marika hakeutui kuntoutukseen ja alkoi saada tasapainoa suorittamiseen. Kuluttavalle itsensä epäilylle ja kyseenalaistamiselle pantiin piste. Eihän kenenkään työkapasiteetti ja sitoutumisen aste voi pysyä vuodesta toiseen samalla tasolla. Vähempikin suoritus on riittävän hyvä. Rose ja Perski antavat yksinkertaiselta kuulostavan neuvon: Pysäytä aika, niin saat aikaa ajatella. Jätä aukkoja kalenteriin! Vaikeus piileekin ohjeen toteuttamisessa. Myös siinä kirja on oiva tuki. Irmeli Tanttu k e l a P A l v e l E E e r i t y i s r y h m i ä n Hakemusten käsittelymenettelyissä on otettu huomioon eri vähemmistöryhmien tarpeita. n Lomakkeita on käännetty saamen kielelle. n Rekrytoinneissa asiakaspalveluhenkilöstön kielitaitoon kiinnitetään huomiota. n Yhdenvertaisuuden parantamista jatketaan. Täsmätieto kantaa eteenpäin Hannu Tavio & Timo Joensuu: Elämä kantaa Syöpäpotilaan ja lääkärin keskusteluja. Teos, 2010. ISBN 978-951-851-299-1 n Asiakaskirjeiden ja päätösten kielen selkeyttäminen tehostuu ensi vuonna. n Kela on mukana etätulkkauksen kehittämisessä. n Kela tutkii erilaisia yhdenvertaisuuden ongelmia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Syöpä tuo useille edelleenkin mielikuvan taudista, joka syö ihmistä, ellei sitä kyetä löytämään ajoissa. Diagnoosin kuultuaan syöpäpotilas ja hänen läheisensä alkavat monesti etsiä tietoa sairaudesta ja sen ennusteesta. Nykyisessä tiedontulvassa pulmana ovat tarjolla olevan tiedon todenperäisyys ja asianmukaisuus. Elämä kantaa tarjoaa ajantasaista ja monipuolista tietoa sekä (eturauhas)syöpäpotilaan että arvostetun syöpälääkärin kirjoittamana. Syöpäpotilaan tiedontarvetta ja -halua lisää myös se, että potilaan odotetaan osallistuvan hoitomuodon valintaan. Kirja keskittyy pääosin eturauhassyöpään, mutta muutkin syöpäpotilaat saanevat tukea uuteen elämäntilanteeseensa mm. vertaiskokemusten jakamisessa. Syövän hoito osoittautuu arkiseksi työksi ja syöpäpotilaana olo arkiseksi olotilaksi. Tekstissä tuodaan pelkistetysti esille, että syövän perimmäinen syy on yksinkertaisesti virheellinen solunjakautuminen, eivät perinnölliset, ravitsemus- tai ympäristötekijät. Hoitohenkilöstöä Elämä kantaa muistuttaa siitä, potilaalla on oikeus odottaa potilaskeskeistä ja yksilöllistä hoitoa pelkän biologisen syöpäsairauden hoidon sijaan. Hoitojen teknistyessä korostuu potilaan pehmeä huomioiminen. Uusimpien tutkimus- ja hoitomenetelmien seikkaperäiset kuvaukset avautunevatkin paremmin hoitohenkilöstölle kuin potilaille, vaikka kirjan loppuun on koottu 26 termin selitykset. Kaino Laaksonen Ajassa n 5 p i e ta r i p o s t i n Sitaatit Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 16 34- vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio. Tutkimusprofessori Guy Ahonen Työ Terveys Turvallisuus 4/2010 n Luvut 11% elatustuen saajista on miehiä. n Vuonna 2009 kansaneläkkeitä alkoi puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna.
6 n Ajassa Ajassa n 7 Sähköinen resepti otti ensi askeleensa Ensimmäiset sähköiset reseptit eli ereseptit kirjoitettiin keväällä Turussa. Turkulaisella terveysasemalla määrätyt reseptilääkkeet asiakas voi halutessaan noutaa tietystä apteekista, joka ensimmäisenä otti käyttöön ereseptin. Olennaisin ero paperireseptiin on se, että ereseptin tiedot tallennetaan valtakunnalliseen tietokantaan, Reseptikeskukseen. Alun perin sähköinen resepti piti ottaa käyttöön kaikissa apteekeissa ja terveydenhuollon yksiköissä huhtikuuhun 2011 mennessä. Lain siirtymäsäännöstä ollaan kuitenkin parhaillaan muuttamassa. Kelan tilastot nyt internetistä Kelasto eli Kelan tilastotietokanta on julkaistu internetissä osoitteessa www.kela.fi/ kelasto. Kelastoon on koottu keskeinen tilastotieto Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Palvelu on kaikille avoin. Kelastossa on muun muassa tietoa saapuvista hakemuksista ja niiden ratkaisuajoista. Koko maan tietojen lisäksi tiedot ovat saatavissa usean eri jaotuksen mukaan, esimerkiksi kunnittain. Palvelu antaa tuoreimman vastauksen vaikkapa kysymykseen käytetyimmistä lääkkeistä tai tuettujen opiskelija-aterioiden määristä taikka siitä, mikä on Suomen tervein kunta. Etuuksien vähimmäistaso nousee Vähimmäismääräiset etuudet kuntoutusrahat sekä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, erityishoitorahat, lapsilisät sekä kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki on tarkoitus sitoa kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Näiden etuuksien tason noston arvioidaan aiheuttavan valtiolle ensi vuonna noin 7,7 miljoonan euron lisäkustannukset. A n n e Y r jä nä 1,4 miljoonaa puhelua Moni asia hoituu puhelimitse. EtukÄTEis LUPauksia EI VoiDA antaa. Kelan yhteyskeskukseen soitettiin tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana noin 1,4 miljoonaa puhelua. Jokaisena työpäivänä keskimäärin 7 700 asiakasta saa Yhteyskeskuksesta palvelua. Kelan puhelinpalvelusta vastaa keskitetysti valtakunnallinen Yhteyskeskus, jonne asiakkaiden puhelut yhdistyvät palvelunumeroista. Yhteyskeskuksen johtaja Pirjo Myyry muistuttaa, että soittaja saa asiansa hoidettua puhelimitse, vaikka puhelua ei yhdistettäisikään päätöksen tekijälle tai asiakaskirjeen lähettäjälle. Jotkut toivovat saavansa jo puhelimessa tiedon ratkaisusta tai etuuden määrästä. Nämä asiat selviävät vasta, kun hakemuksesta annetaan päätös. Päätös postitetaan kotiin. Etukäteislupauksia ei voida antaa puhelinpalvelussa eikä toimistossa. Myyry korostaa myös, että Kela huolehtii tietosuojasta. Sen vuoksi toisen henkilön asioita hoitava voi saada asiakkaan tietoja vain valtakirjalla jotkut viranomaiset voivat saada tietoja lain perusteella. Joskus vanhemmat haluaisivat hoitaa täysi-ikäisen lapsensa asioita, mutta silloin pitää muistaa tietosuojan määräykset. Emme voi kertoa vanhemmille täysi-ikäisten lasten tietoja ilman valtakirjaa. Kelan 12 palvelunumeroa vastaavat asiakkaiden soittoihin maanantaista perjantaihin klo 8 18. Nopeimmin palvelua saa aamulla ennen klo 10.30 ja iltapäivällä 14.30 jälkeen. Keskipäivällä jonotusajat ovat pidempiä. Ruuhka-aikaan muutaman minuutin odottaminen on usein nopeampi keino saada palvelua kuin jatkuva uudelleen soittaminen, Myyry huomauttaa. Jonotusaika maksaa asiakkaan operaattorin mukaisen veloituksen. Hilkka Arola Kelan 12 palvelunumeroon vastataan keskitetysti valtakunnallisesta Yhteyskeskuksesta. Puhelut eivät siis mene lähi-kelan toimistoon. A s i A K A S v o i p u h e l i m i T S E n täydentää hakemusta n antaa muita lisätietoja n keskeyttää jonkin etuutensa maksamisen n saada apua verkkoasioinnissa n saada yleistä opastusta ja neuvontaa etuuksista n saada kulloisenkin elämäntilanteen mukaista yksilöllistä ohjausta etuuden hakemisessa n saada arvioita etuuden määrästä senhetkisillä tiedoilla n tarkistaa, onko jätetty hakemus liitteineen kunnossa ja missä vaiheessa sen käsittely on n kysyä päätöksen perusteista n saada apua muutoksenhaussa n pyytää kopion Kelalle toimitetuista liitteistä tai päätöksistä n pyytää varaamaan ajan toimistoon. Haamuasiakkaat totesivat: Palvelu laadukasta mutta vaihtelevaa Kelasta saa sekä laadukasta että vaihtelevan laatuista palvelua. Tämän totesivat opiskelijat, jotka tutkivat Kelan Etelä-Suomen alueen toimistojen palvelun laatua viime keväänä haamuasiointi- eli Mystery Shopping -menetelmällä. Opiskelijat asioivat Kelan toimistoissa ns. haamuasiakkaina niin, että asiakaspalvelun toimihenkilö ei tiennyt olevansa tutkimustilanteessa. Opiskelijat arvioivat ennalta sovittujen arvosteluperusteiden avulla muun muassa Kelan palvelumallin toteuttamista, ilmapiirin myönteisyyttä, asioiden ymmärrettävyyttä, asiakkaan tunnistamista ja palvelutilanteen kokonaishallintaa. Tutkimuskäyntien aiheet olivat opiskelijoiden omaan elämäntilanteeseen sopivia, esimerkiksi opintotukeen, sairastamiseen ja kansainväliseen sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, kertoo suunnittelija Heli Taiminen Kelan Etelä-Suomen aluekeskuksesta Lahdesta. Myönteinen mielikuva Kelan palvelusta oli jäänyt monen opiskelijatutkijan mieleen aiempien Kelassa asiointien perusteella. Useilla hyvä kuva vahvistui haamuasiointien jälkeen. Tutkimuksessa todettiin myös, että palvelun laatu on parantunut edellisen vuoden Mystery Shopping -tutkimuksen jälkeen. Palvelu oli ystävällistä. Palveluneuvojat osasivat taitavasti ottaa palvelutilanteen haltuunsa heti tapaamisen alussa. Yli puolessa käynneistä palvelutilanteen avaus nousi hyvän tai kiitettävän tasolle. Tutkimuksen mukaan Kelan toimistossa ilmapiiri oli myönteinen, mutta kiire vähensi osassa tutkimuskäyntejä asiakkaan kokemaa myönteisyyttä, Taiminen kertoo. Kehittämiskohteiksi opiskelijatutkijat totesivat asiakkaiden tunnistamisen. Asiakkuuden avaaminen tarkistamalla asiakkaan tiedot tietojärjestelmistä oli tutkijoiden mukaan vajavaista puolessa käynneistä. Asiakkaan oikeusturvan vuoksi, asiakas pitää tunnistaa heti palvelutapahtuman alussa. Asiakkaan tiedot avataan Kelan järjestelmistä ja tarkistetaan mm. yhteystiedot. Vilkkaimmissa toimistoissa asiakkaan tunnistaminen oli järjestelmällisempää, Taiminen sanoo. Osa opiskelijatutkijoista teki monta tutkimuskäyntiä. He yllättyivät siitä, että palvelun laadun taso vaihteli eri käynneillä. Monissa palvelutilanteissa asiakkaan asia saatiin kerralla kuntoon. Kuitenkin osa käynneistä oli sellaisia, että jos tutkija olisi hoitanut oikeaa omaa asiaansa, hän olisi joutunut asioimaan uudestaan Kelassa. Joistakin palvelutilanteista tutkija lähti epätietoisena siitä, mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä. Tämä on meillä kehittämisen paikka. Kelan Etelä-Suomen alueella haamuasiointi on yksi keinoista, joilla kehitetään asiakaspalvelun laatua. Näin halutaan saavuttaa Kelan tavoite tarjota asiakkailleen parasta julkista palvelua, Taiminen toteaa. Hilkka Arola / Mirva Törmälä Mystery Shopping -tutkimus on tärkeä Kelan palvelun laadun arvioinnissa. na na u i t t o Verkossa sosiaalisista oikeuksista Kelan internetsivuilla on avattu sosiaalisiin oikeuksiin keskittyvä palvelu. Sivuilla on perustiedot sosiaalisista oikeuksista, muutoksenhakuteistä sekä valitus- ja valvontaelimistä. Sosiaalisten oikeuksien sivusto on osoitteessa www. kela.fi > Tietoa Kelasta > Lait ja ohjeet > Sosiaaliset perusja ihmisoikeudet. Sivusto on myös ruotsiksi ja englanniksi. Taksimatkojen suorakorvaus laajenee Taksimatkojen Kela-korvauksessa siirryttiin toukokuussa suorakorvaukseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Ensi vuonna suorakorvaukseen siirrytään Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä. Lähivuosina suorakorvaus laajenee koko maahan. Suorakorvauksessa matkatiedot siirtyvät sähköisesti takseista Kelaan, eikä valtakirjoja ja korvaushakemuksia tarvita. Taksissa asiakas esittää kuljettajalle Kela-korttinsa ja maksaa matkasta vain omavastuuosuuden 9,25 euroa/ suunta. Suorakorvausjärjestelmässä taksi tilataan keskitetystä kunkin sairaanhoitopiirin omasta palvelunumerosta. Jos asiakas tilaa matkan muualta, hän maksaa matkakustannukset kokonaan ja hakee Kelasta korvausta jälkikäteen. Tutun vakiotaksin käyttöön suorakorvauksessa ovat oikeutettuja Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ja yksin matkustavat alle 16-vuotiaat sekä vaikeasti sairaat pikkulapset. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä jaetaan taksin tilausnumero tämän lehden mukana.
Terveys n 9 TEKSTI Satu Kontiainen n KUVAT Nana Uitto Ettei jäisi tyhjän päälle Elämänhallinta tarkoittaa lukion ekaluokkalaiselle Julius Viherkentälle sitä, että kouluasioista pidetään huolta eikä ystäviä unohdeta. Julius Viherkentän mukaan hyvä elämänhallinta ei ole pakonomaista suorittamista vaan sopivasti joustavaa. Hän on jämäkkä ja joustava sopivassa suhteessa. Hän osaa huomioida tulevaisuuden, muttei toimi pakonomaisesti tietyn suunnitelman mukaan eli osaa välillä pitää myös hauskaa. Näin luonnehtii 15-vuotias Julius Viherkenttä ihmistä, jolla on hyvä elämänhallinta. Elämänhallinta tarkoittaa myös sitä, että osaa hahmottaa omien tekojensa vaikutuksia muiden elämään, hän lisää. Julius pitää oman elämänsä hallinnassa ennen kaikkea opiskelun, ystävien ja harrastusten avulla. Opiskelu mahdollistaa asioita. Kouluttautuminen ei rajoita elämää, mutta opiskelematta jättäminen sulkee monia vaihtoehtoja. Julius on juuri aloittanut opinnot helsinkiläisessä Ressun lukiossa. Hänellä ei ole vielä lukkoon lyötyjä suunnitelmia lukion jälkeiselle ajalle, vaikka hän onkin tehnyt joitain kurssivalintoja mielessään lapsuudenaikainen haave arkkitehdin ammatista. Pitkä matikka ja niin edelleen. Etten ainakaan jäisi tyhjän päälle. Toisaalta koetan olla murehtimatta opinnoista liikaa, ettei tulisi stressiä. Kiusaaja pelkää yksinäisyyttä Julius vastaa sujuvasti hankaliinkin kysymyksiin elämänhallinnasta. Kaikille nuorille ne eivät ole yhtä helppoja.
10 n Terveys Terveys n 11 Opettaja Hanna Keskinen haluaisi nähdä, millainen vaikutus olisi, jos jokainen oppilas kuukauden ajan nukkuisi kunnolla, söisi aamupalan ja lounaan sekä jättäisi energiajuomat. H e i k k i P ö l ö n e n Nuori kaipaa unta ja aikuista Koulussa opetellaan myös itsetuntemukseen ja ihmissuhteisiin liittyviä taitoja. Nuorten mielenterveysongelmat, kuten masennus ja syömishäiriöt, ovat yleistyneet. Pahoinvoinnin taustalla on useita syitä, joista kotiolot ovat ratkaisevia. Aikuisten uupumus ja kyvyttömyys hallita omaa elämäänsä heijastuvat lapsiin. Nuoruuteen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten läpikäymiseen on entistä vähemmän aikaa. Julius tuumii, että monen nuoren pahoinvointi aiheutuu yksinäisyydestä. Se voi taas johtua monista syistä, esimerkiksi rikkinäisistä kotioloista. Pahoinvointi näkyy Juliuksen mukaan nuorten keskuudessa ahdistuksena, huonona koulumenestyksenä, kiusaamisenakin. Kiusaaminen voi olla loppujen lopuksi hyväksytyksi tulemisen halua. Joku voi mennä mukaan kiusaajaporukkaan, ettei jäisi yksin. On tärkeää pitää aktiivista yhteyttä erilaisiin ystäviin ja läheisiin. Nykyään on liian helppoa eristäytyä nettiin tai yksinäiseen harrastukseen. Jos näyttää erilaiselta Nuori miettii paljon sitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Itsenäistyminen ja omien valintojen tekeminen on tärkeää, mutta yhtä aikaa on painetta olla samanlainen kuin muut. Voi pelätä, ettei tule hyväksytyksi, jos näyttää erilaiselta tai ajattelee toisella tavalla kuin muut, Julius pohtii. Toisaalta, kun kaikki ovat samanlaisia, joukosta on vaikea irrottautua. Juliuksen yksilöllinen rocktyyli kertoo varmuudesta erottua omana itsenään. Tyyli vihjaakin Juliuksen tärkeästä elämänsisällöstä: musiikista ja erityisesti basson soittamisesta. Tyyli ei heti paljasta, että Julius harrastaa aktiivisesti myös salibandyä, joka harjoituksineen ja lenkkeineen pitää huolta fyysisestä kunnosta. Hallilla tapaa aina myös kavereita. Laji opettaa ryhmässä työskentelyä ja tavoitteellisuutta. Liikuntaharrastukseen voi paeta, jos sattuu olemaan murheita joukkuelajissa ei myöskään ole yksin. Nuori miettii paljon myös sitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Voi pelätä, ettei tule hyväksytyksi, jos näyttää erilaiselta kuin muut, Julius pohtii. KAVERIsuHTEET PÄÄllim MÄinEN Huoli. Opettaja näyttää kuvaa, jossa tyttö seisoo yksin koulun pihalla muiden lasten ympäröimänä. Näkyy, että toiset karttavat tyttöä. Kertokaa, mikä tämän tytön nimi on ja mitä tässä kuvassa tapahtuu, opettaja Hanna Keskinen pyytää ja hyssyttelee samalla puheensorinaa. Alkamassa on Lauttasaaren yhteiskoulun 8 b -luokan terveystiedon tunti. Tällä kertaa aiheena ovat sosiaaliset taidot, joita käsitellään Suomen Mielenterveysseuran terveystiedon opettajille tekemän oppimateriaalipaketin avulla. Mielen hyvinvointi -pakettiin kuuluu muun muassa paljon oppitunneille suunniteltuja harjoituksia, kuvakortteja, pelikortteja ja materiaalia vanhempainiltoja varten. Kuvakorttien ja toiminnallisten harjoitusten avulla on helpompi opetella monia elämässä tarvittavia itsetuntemukseen ja ihmissuhteisiin liittyviä taitoja. Nimi- ja tapahtumaehdotuksia alkaa sadella oppilailta. Välillä tarinankehittely yltyy hälinäksi, ja Keskinen joutuu rauhoittelemaan tunnelmaa. Puoli tuntia aiemmin terveystiedon ja kotitalouden opettaja Hanna Keskinen on kertonut, että toiminnallisten tuntien järjestäminen on tuuripeliä. Vaihtelee hirveästi, kuinka helposti ryhmät lähtevät mukaan. Toisissa ryhmissä se toimii todella hyvin, mutta toisissa ryhmissä takkuisemmin. Hänestä on kuitenkin aikuisen tehtävä sopeutua ryhmään, sillä yleensä tunnin perustavoitteet täyttyvät, vaikka kaikki eivät olisi ihan täysillä mukana. Kaverisuhteet on esimerkki aiheesta, jossa toiminnallisista harjoituksista on apua. Oppilaiden ei tarvitse aina miettiä itseään, vaan tilanteita voi käsitellä kuvitteellisen henkilöhahmon kautta. Kaverisuhteet ovat nuorille erittäin tärkeitä. Nuori heijastelee itseään niiden kautta, Keskinen kertoo. Jotta keskustelua kipeistäkin aiheista syntyisi, on tärkeää huolehtia siitä että, keskusteluympäristö on sellainen, että kaikkien on helppo osallistua. Oppilaat saattavat kommentoida toistensa ajatuksia aika rumastikin. Muistutan, että toisen mielipidettä ei voi noin vaan ampua alas. Myös oppilaiden levottomuus mutkistaa välillä ryhmätilanteita. Hän uskoo, että perusasioista huolehtimalla moni jaksaisi paremmin. Haluaisin nähdä, millainen vaikutus olisi sillä, että kuukauden ajan jokainen nukkuisi kunnolla, söisi aamupalan ja lounaan sekä jättäisi energiajuomat. Keskinen korostaa työn kasvatuksellista puolta ja haluaa olla oppilailleen paitsi opettaja myös olkapää, jolle voi tulla kertomaan huolistaan kahden kesken. Oppilaista huomaa, että monilla on kova aikuisen kaipuu. Vaikka ulkoiset olosuhteet olisivat kunnossa, se ei poista vanhemman läsnäolon tarvetta. Toivoisin olevani luottamuksen arvoinen aikuinen, jolta voi kysyä neuvoa, Keskinen toteaa. Palataan vielä tunnille, sillä tarinankehittelyn jälkeen on aika tehdä näytelmä. Opettaja kokoaa muutaman oppilaan ryhmän harjoittelemaan näytelmää luokan ulkopuolelle. Mukaan lähtee myös luokan villikko. Esitys sujuu hyvin, vaikka alkuun näyttää, että menossa on monta eri näytelmää. Lopuksi oppilaat antavat tytölle nimettömin lappusin neuvoja siitä, kuinka hän voisi tutustua uusiin koulukavereihinsa. Hälinästä huolimatta Keskinen uskoo, että jokin siemen jää tästäkin harjoituksesta nuorten takaraivoon itämään. Toiminnallisuus ei silti voi olla kouluelämässä itsetarkoitus, tärkeintä on saada nuoret pohtimaan asioita itse. Päivässä saattaa olla viisi oppituntia. Opetus ei voi olla hokkuspokkushommaa koko ajan. Ilona Hietanen Lisätietoja www.mielenhyvinvoinninopetus.fi %* 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 s u o m a l a i S T E n n u o r T E n E l i n O L O T 0 32 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana n Pojat (n=27706) n Tytöt (n=27754) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa n Koko aineisto (n=55460) *) Vakioidut prosenttiosuudet Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää LÄHDE: Kouluterveyskyselyn tulokset 2002 2010, Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 41 58 9