Kyläparlamentti 2011

Samankaltaiset tiedostot
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Kaupunkistrategia

Päämäärät / Kaupunkistrategia

ALUELAUTAKUNTA YHTEENSÄ

Väestö Pinta ala as. 12. suurin kaupunki. maa 8017 km2 vesi 415 km2 suurin kaupunki

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

3 KAUPUNKISTRATEGIA

Ala-Ounasjoen tontti-ilta Sinetän monitoimitilassa osallistujia 140

Toimintaympäristön tilastot. Rovaniemen kaupunki

Tontti-illat Rovaniemen palvelukylissä 2017

Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Toimikuntien tehtävät

KUNNALLINEN ITSEHALLINTO

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Arjen turvaa kunnissa

KAUPUNKISTRATEGIA /Päivitys/ versio 4

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

LAPIN MAAKUNTA POLIITTINEN RAKENNE LUONNOS Jouko Luukkonen

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

Rovaniemen kaupungin vanhuspalvelukeskus

KUNTASTRATEGIA

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Elämää elinvoimaisella alueella

Kehittyvä Alakemijoki

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

ROVANIEMI TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Luonnos KAUPUNKISTRATEGIA VISIO

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

KAINUUN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI. Jouko Luukkonen KAINUUN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT JA AUKIOLOAJAT EURO PARLAMENTTIVAALIEN 2009 ENNAKKOÄÄNESTYKSESSÄ

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Toimintaympäristön tilastot Rovaniemen kaupunki

Aluelautakuntien tehtävät

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

KAUPUNKISTRATEGIA

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Luonnos kokonaisorganisaatioksi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Palvelujen järjestäminen

Toimintaympäristön tilastot 2017 Rovaniemen kaupunki

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Ruokapalvelut TOIMISTO: Jaakonkatu 3, 4.krs. Puhtauspalvelut TOIMISTO: Pohjolankatu 2

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Hyvinvointi on koko elämä. Pohjois Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Kunta on asukkaidensa yhteisö

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Kaupunginvaltuusto

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

HYVÄN KASVUN OHJELMA

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Demokratiapäivä

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelma 2018

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT Ruokapalvelut TOIMISTO: Jaakonkatu 3, 4krs. Puhtauspalvelut TOIMISTO: Pohjolankatu 2 KESKUSTAN ALUE

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Asukkaiden osallistuminen maakuntalaissa

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Transkriptio:

Kyläparlamentti 2011

MUUTOSPROSESSIN VAIHEET 1. HÄMMENNYSVAIHE 6. SITOUTUMISVAIHE 2. EPÄILEMISVAIHE 5. HYVÄKSYMISVAIHE kariutuminen 3. VASTUSTAMISVAIHE 4. HARKINTAVAIHE kariutuminen

Luovuus Vastuullisuus Yhteisöllisyys ARVOT Ympärist ristötietoisuustietoisuus VISIO Luovasti lappilainen, aidosti kansainvälinen ROVANIEMI on monipuolisten palvelujen ja rajattomien mahdollisuuksien kasvava keskus PÄÄMÄÄRÄ Asukkaiden, yritysten, kylien ja maakunnan ROVANIEMI NÄKÖKULMATKULMAT Asukkaiden ja yritysten näkökulman kulma Talouden näkökulman kulma Rakenteiden ja prosessien näkökulman kulma Henkilöst stönäkökulmakulma MENESTYSTEKIJÄT

ARVOT Luovuus Vastuullisuus Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin, alueen elinkeinoelämän menestymisen ja kestävän kehityksen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Kannamme yhteisvastuuta mutta kannustamme myös omavastuisuuteen. Yhteisöllisyys Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Hyväksymme erilaisuuden. Ympäristötietoisuus

Asukkaiden Rovaniemi PÄÄMÄÄRÄT Rovaniemi järjestää asukkailleen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet Yritysten Rovaniemi Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset Kylien Rovaniemi Rovaniemen keskus lähiöineen ja maaseutu kylineen kehittyvät luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena Maakunnan Rovaniemi Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus

Hyvinvoinnin käsite Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet, ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita elämänkulun eri vaiheissa

HYVINVOINTIPALVELUT kaupunki järjestää lakisääteiset peruspalvelut siten, että ne ovat vähintään lain edellyttämällä tasolla muita hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa toimivat palvelumarkkinat tavoitteena asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja 3. sektorin palvelutuotannolla Asukkaalle/asiakkaalle osallistumis- ja valinnanmahdollisuus

Hyvinvointikatsaus 2010

KEHITYSSUUNTIA Monituottaja-mallit; kaupungin oma palvelutuotanto, ostopalvelut, kumppanuus, kuntayhteistyö, vapaaehtoispohjaiset toimijat jne. Kaupungin järjestämisvastuu aina perustana Oman palvelukapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen; lisääntyvään palvelukysyntään vaihtoehtoisesti hankinta palvelumarkkinoilta Hankintaosaaminen vahvistuu samoin kustannuslaskenta ja tuotteistus Tuottavuuden lisäämisvaatimus palvelujen järjestämisessä (VN:n 20 suurinta kaupunkia) Palveluyrittäjyyden edistäminen osana elinkeinopolitiikkaa Asiakasehtoisuus voimistuu ja palvelusetelit lisääntyvät

ALUERAKENNE Keskus lähiöineen ja maaseutu kylineen kehittyvät luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena Rovaniemen keskus tiivistyy, kaupunkirakenne eheytyy ja kaupunkikuva modernisoituu Maaseudun elinvoimaisuutta edistetään erityisesti palvelukylissä ja palvelukyläverkostolla palvelualueineen tuetaan myös kyliä ympäröivän maaseudun elinvoimaisuutta

Rovaniemen väestömuutos 2006-2010 Rovaniemen väestömuutokset 2006-2010 Maiden välinen muutto netto +1028-595 1623 Maassamuutto netto +16-14926 14942 Kuolleet ja Syntyneet netto +1271-2384 3601-20000 -15000-10000 -5000 0 5000 10000 15000 20000 Henkilöä Lähde: Tilastokeskus (v. 2010 ennakkotieto)

Rovaniemen kaupungin väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2009) 70000 68000 66000 64000 62000 60000 58000 56000 54000 asukasta 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040

Väestön ikärakenteen muutos Rovaniemellä 2008 2040 80000 60000 65-40000 20000 0 15-64 - 14 2008 2015 2040 65-8768 11017 17046 15-64 40440 40694 40830-14 10145 10750 11369 Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa 15 %:sta 25 %:iin Lähde: Tilastokeskus

Rovaniemen maaseutukylien väestökehitys 2006 2009 (Lähde: Tilastokeskus) Kylä 2006 2009 Muutos Kylä 2006 2009 Muutos Norvajärvi 155 203 48 Tolonen 84 78-6 Napapiiri 453 588 135 Meltaus 207 176-31 Someroharju 143 108-35 Marrasjärvi 98 90-8 Syväsenvaara 915 863-52 Patokoski 176 171-5 Saarenkolmio 1182 1171-11 Marraskoski 173 166-7 Tikanperä 822 802-20 Tapionkylä 306 274-32 Nivavaara 1202 1199-3 Sinettä 620 640 20 Koulurinne 1114 1164 50 Mäntyjärvi 34 33-1 Häkinvaara 869 879 10 Sonka 191 202 11 Saarenkylä 1389 1340-49 Lehtojärvi 293 270-23 Ylipää 758 802 44 Hirvas 689 688-1 Vaarala 370 367-3 Rautiosaari 615 636 21 Vitikanpää 266 276 10 Pisa 51 55 4 Nivankylä 555 511-44 Muurola 1078 1105 27 Ylikylä 1554 1620 66 Leipee 42 55 13 Vennivaara 656 975 319 Petäjäskoski 211 186-25 Kylväjäntie 345 341-4 Jaatila 190 183-7 Alakorkalo 785 826 41 Taipale 311 303-8 Kauko 606 621 15 Välijoki 147 141-6 Niesi 26 24-2 Narkaus 186 171-15 Tiainen 87 71-16 Siikakämä 41 37-4 Ylinampa 113 91-22 Pajulampi 60 54-6 Alanampa 53 67 14 Pirttikoski 144 130-14 Perunkajärvi 66 65-1 Autti 127 116-11 Misi 92 84-8 Juotasniemi 149 137-12 Vikajärvi 190 178-12 Pekkala 115 106-9 Vika 25 26 1 Vanttauskoski 235 242 7 Olkkajärvi 131 118-13 Vanttausjärvi 92 73-19 Lohiniva 81 76-5 Viirinkylä 134 106-28 Porokari 47 51 4 Tennilä 111 108-3 Jääskö 27 21-6 Oikarainen 489 474-15 Perttaus 42 47 5 Yhteensä 15119 15575 456

ASUKKAIDEN OSALLISTUMISOIKEUS asukkaiden ja palvelujen käyttäjien edellytykset osallistua ja vaikuttaa palvelujen käyttäjien edustus kunnan toimielimiin kunnan osa-aluetta koskevan hallinnon järjestäminen tiedottaminen ja kuulemistilaisuudet asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa yhteistyön järjestäminen kunnan tehtävien hoitamisessa asukkaiden oma-aloitteisen asioiden hoidon, valmistelun ja suunnittelun avustaminen kunnalliset kansanäänestykset valtuuston pidettävä huolta em. edellytyksistä

PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄ Valtuusto Hallitus Lautakunnat Johtokunnat/Palvelutuotanto ASUKKAIDEN OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄ Nuorisovaltuusto ja -hallitus Kylien neuvottelukunta Ikäihmisten neuvosto Vammaisneuvosto Koulujen johtokunnat Käyttäjädemokratiaelimet Asukasfoorumit Väestöperust. (esim. nuoriso) Toimialaperust. (esim. ICT) Aluepohjaiset (?) Verkko-osallistuminen Asiakaskyselyt Aloiteoikeus Asukastilaisuudet Luonnos ver2/taru/100129

KYLIEN ASEMA Laaja luottamushenkilöhallinto (mm. Kvalt 75 jäs.) Pienenee 59:ään v. 2013 alkaen Kylien neuvottelukunta Roolin vahvistaminen kylien edunvalvojana Yhteistyö Rovaniemen asukasasiamiehen kanssa Palvelujen tasapuolisen kehittämisen strategiset tavoitteet yhdistymissopimuksessa Yhdistämisavustuksen sidottu käyttö 2006-2011 Kylien Rovaniemi 1,3 M Avustuksen saajia yhteensä 73 eri avustuksensaajaa Toimintalinjat

KYLIEN ROVANIEMI Kylien kehittämissäätiö vahvistamassa kylien elinkelpoisuutta ja niiden asukkaiden hyvinvointia (rahaston pääoma 18 M ) Säätiön rahoituksen kohdentaminen Yläkemijoen aluelautakunta vuodesta 1993 Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen v. 2013? Lähidemokratia ja osallistuminen Aktiivinen kylä- ja asukastoiminta Omaehtoisen toiminnan ja yhteisöllisyyden edistäminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Alueellinen kehittämistoiminta ja yhteishankkeet

KYLIEN ROVANIEMI Alueiden käytön strategia ja maaseudun kehittämisohjelma su Mahdollinen maaseutuohjelma tai kylien yhteinen kehittämisohjelma Maaseudun kehittämistoiminnan suunnitelmallisuus ja läpileikkaavuus Osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän kehittäminen Uudet osallistumismuodot ml. alueellinen näkökulma Kumppanuuksien ja verkostojen rakentaminen Uusi alueellinen päätöksentekojärjestelmä Laajakaistahanke