Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta (2016-17) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.2017)
Hormajärven huoltokirja 2012: Hoitotoimenpiteiden tavoitteet 2012-2016 1. Ulkoista kuormitusta vähennettävä Vesiosuuskunnat ja loput kiinteistöistä jätevesien käsittelyn piiriin (saunat, yms) Ojien hidasteet, kosteikot, suoja-alueet 2. Sisäistä kuormitusta hillittävä Hapetuksen jatkaminen katkeamatta 3. Poistetaan ravinteita ja hoidetaan järven ekosysteemiä Jatketaan hoitokalastusta 4. Muut toimenpiteet Vesikasvien niittäminen 5. Selvitetään hyötyjä ja haittoja Vedenpinnan alimman tason rajaaminen Mekaaninen kunnostus vain valikoiduissa kohteissa Pohjan kemikaalikäsittely (itäinen allas) Viemärihankkeiden edistäminen Ojien laskualtaat (kaikki ojat kuntoon) Syvännehapetus hapettimilla Hoitokalastus (särkikalojen ja fosforin vähentäminen) Suoja-alueet ja kosteikot Vedenpinnan alimman tason rajaus pohjapadolla Kiinteistöjen ohjeistus oikeaan toimintaan (hulevesien käsittely, roskaaminen, ym) Vesikasvien niittäminen Pohjan kalsiumperoksidikäsittely fosforin sitomiseksi Mekaaninen kunnostus (sedimentin ruoppaus) toimenpiteidenprioriteettijärjestys
Läntisen syvänteen hapetushanke alkoi toukokuussa 2008 Hapettimet pysäytetään järven syyskierron aikana marraskuussa ja käynnistetään taas kun järvi on jäätynyt Mixos-menetelmän periaate (Vesi-Eko Oy)
Happi (mg/l) Läntisen syvänteen happi- ja fosforipitoisuuksien kehitys 1963-2016 (5 v. liukuva keskiarvo; kaikki havainnot alle 17 m) 8,0 Leväkukintoja Hapetus 200 7,0 6,0 5,0 4,0 Happi Tot-fosfori 180 160 140 120 100 Tot-P (µg/l) 3,0 80 2,0 60 40 1,0 20 0,0 0 Hapetuksen vaikutukset ovat erittäin selkeitä: Syvänteen happitilanteen paraneminen ja kokonaisfosforin pitoisuuksien lasku ovat edelleen jatkuneet vuosien 2015-2016 aikana Happi- ja kokonaisfosforipitoisuudet on laskettu viiden vuoden liukuvana keskiarvona kaikista alle 17 m syvyydestä otetuista havainnoista (data: Ympäristöhallinnon HERTTA järjestelmä).
03/2000 07/2000 08/2000 03/2006 08/2006 08/2006 03/2007 07/2007 08/2007 11/2007 03/2008 07/2008 08/2008 10/2008 03/2009 07/2009 08/2009 10/2009 03/2010 07/2010 08/2010 10/2010 04/2011 07/2011 08/2011 11/2011 03/2012 07/2012 08/2012 10/2012 03/2013 07/2013 08/2013 11/2013 03/2014 07/2014 08/2014 10/2014 07/2015 08/2015 10/2015 03/2016 07/2016 08/2016 10/2016 Fosfori (Tot-P) µg/l Hapetuksen vaikutukset alusveden happi- ja kokonaisfosforipitoisuuksiin (pitoisuudet vuosina 2000-2016) Hormajärven läntisessä syvänteessä 500 450 400 Hapetus Fosfori Happi 12 10 350 300 250 200 150 100 50 0 8 6 4 2 0 Happi (O2) mg/l Syvänneveden kokonaisfosforin pitoisuudet ovat pysyneet alhaisina ja loppukesän happi-tilanne on edelleen hyvä myös vuosina 2015-2016.
Hormajärven rehevyystilanne vaikuttaa vakaalta Läntisen altaan kokonaisfosforin ja planktonlevän määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitkäaikaismuutokset (1976-2016). Avoveden aikaiset keskipitoisuudet päällysvedessä (0-10 m). Levämäärät pysyneet matalana hapetuksen alkamisen jälkeen. Kokonaisfosforin pitoisuuksien heilahtelu tasaantunut*. Hapetus alkoi Vuonna 2008 *Syyskierron aikaiset kokonaisfosforin pitoisuudet ovat alhaisempia (Lähde: Vesi-Eko Oy, 2017)
Vesikasvit valloillaan Kesäkuussa järvisätkin ja pyörösätkin (Ranunculus peltatus sekä R. circinatus) ovat muodostaneet runsaita kasvustoja Hormajärvellä. Vastaavia kukintoja on havaittu Hormajärven itäpuolella 1990-luvun vaihteessa sekä vuonna 2015 Hormajärven lisäksi myös Lohjanjärven Outamonlahdella. Mahdollisia syitä voivat olla kirkastuneen veden tuoma kasvuetu ja runsaitten sateitten huuhtomat ravinteet. (Kuvat: Anna-Stiina Heiskanen, 2017)
Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Ojamittaukset
Ojat kuntoon! Virtaushidasteiden rakentaminen 1. Pöyryn oja, Mustalahden kosteikko 2. Grönskogin oja 3. Paloniemen oja 4. Honkaharjun oja 5. Hiidenkartanon oja 6. Koivulan oja 7. Talvian oja - Tärkeimmät hidastusaltaat rakennettu (tai kunnostettu) vuosina 2006-2009 - Talvian ojaan rakennettu hidasteet 2014 - Kartoitus ojien tilanteesta tehtiin keväällä 2011 sekä uusi kartoitus keväällä 2017 - Kunnostamatta on vielä Koivulan ja Paloniemen ojat Paloniemen ojan hidastusallas toukokuussa 2008
Hormajärven ojat (numeroitu)
2 Koivulanpuro 0,1 8 Hiidenkartanon puro 14 Honkaharjun puro 15 Paloniemenpuro 0,1 28 Talvianpuro 0,2 36 Pöyryn puro 39A Grönskoginpuro 0,1 Horman purojen mittaukset
Pitoisuuksia purovesissä 1994-2017 (Pitoisuusmittaukset: Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, 2017) Kokonaisfosfori µg/l 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Hormajärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat välillä 10-25 µg/l. Korkeimmat fosforipitoisuudet 1600 on mitattu Paloniemen ja Koivulan puroissa. Myös Grönskogin ja Honkaharjunpuroissa on mitattu melko korkeita pitoisuuksia. 0 10.4.1994 23.4.1995 18.4.2006 21.5.2007 21.11.2007 12.5.2008 17.11.2013 4.4.2017 Hiidenkartanon puro Honkaharjun puro Koivulan puro Paloniemen puro Pöyryn puro Talvian puro Grönskogin puro
Pitoisuuksia purovesissä 1994-2013 14000 12000 10000 8000 (Pitoisuusmittaukset: Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, 2017) Erittäin korkeita typpipitoisuuksia mitattiin Grönskogin purossa vuosina 2007-2008, jolloin moottori-tien rakentaminen aiheutti typpihuuhtouman Hormajärveen. Kokonaistyppi µg/l 48000 Paloniemen ja Koivulan puroissa on mitattu korkeita typpi-pitoisuuksia. Peltoalueiden ojissa ovat pitoisuudet yleensä 2000 5000 µgn/l. Luonnontilaisten ja kirkkaiden järvien kokonaistyppipitoisuus on yleensä 200 500 µgn/l. 6000 4000 2000 0 10.4.1994 23.4.1995 18.4.2006 21.5.2007 21.11.2007 12.5.2008 17.11.2013 4.4.2017 Hiidenkartanon puro Honkaharjun puro Koivulan puro Paloniemen puro Pöyryn puro Talvian puro
Pitoisuuksia purovesissä 1994-2013 (Pitoisuusmittaukset: Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, 2017) 300 Kiintoaine mg/l 250 200 150 820 Korkeimmat kiintoainepitoisuudet on mitattu Grönskogin ja Paloniemen puroissa. 800 Myös Koivulan purosta on mitattu melko korkeita pitoisuuksia. 100 50 0 10.4.1994 23.4.1995 18.4.2006 21.5.2007 21.11.2007 12.5.2008 17.11.2013 4.4.2017 Hiidenkartanon puro Honkaharjun puro Koivulan puro Paloniemen puro Pöyryn puro Talvian puro Grönskogin puro
Ojien maastokatselmus Lohjan Hormajärven valuma-alueella 20.04.2017 Koivulan oja (Setolanranta 60) peltovaltainen valuma-alue korkeimmat kokonaistypen ja lähes korkeimmat kokonaisfosforin pitoisuudet mahdollista rakentaa pienialainen kosteikko/ laskeutusallas (n. 0,15 ha) kosteikosta kaivettavilla mailla voisi nostaa alavimpia pellonpintoja ja parantaa viljelykäyttöön jäävän pellon arvoa Laatinut: Timo Niemelä, ProAgria
Ojien maastokatselmus Lohjan Hormajärven valuma-alueella 20.04.2017 Laatinut: Timo Niemelä, ProAgria Grönskogin puro (Jantoniementie 51) metsävaltainen ja valumaalueeltaan toiseksi suurin Hormajärveen laskevista puroista puron kuormitusluvut eivät kovin korkeat teknisesti mahdollisuus rakentaa Jantoniementien pohjoispuoliselle peltoalueelle laskeutusallas, jota olisi helppo hoitaa kohteen vieressä sijaitsevan tien takia
Ojien maastokatselmus Lohjan Hormajärven valuma-alueella 20.04.2017 Pöyryn oja (Sarventie 11) Laatinut: Timo Niemelä, ProAgria suurin Hormajärveen laskevista valuma-alueista (n. 160 ha, peltoprosentti kuitenkin vain n. 7) puron kuormitusluvut eivät ole kovin korkeat laaja yhtenäinen joutomaa-alue, johon olisi mahdollista rakentaa teknisesti laaja-alainen ja myös maisemallisesti näyttävä kosteikko kaivumaita voisi hyödyntää lähiympäristön alavien peltomaiden parantamiseen
Ojien maastokatselmus Lohjan Hormajärven valuma-alueella 20.04.2017 Laatinut: Timo Niemelä, ProAgria Paloniemen (eli Pelto-Kuntun oja, Karstuntie 494) pienehkö peltovaltainen valuma-alue, jonka kuormitusluvut ovat erityisesti kokonaisfosforin osalta ovat korkeimmat mahdollisuus rakentaa kaivamalla pienialainen (m. 0,10 ha) laskeutusallas/ kosteikko vesiaihe parantaisi myös maatalousympäristön monimuotoisuutta saadaanko pienialaisella kosteikolla tavoiteltua parannusta fosforin pidätykseen? toisaalta kohteen rakentamiskustannukset ovat alueen pienialaisuudesta jo suhteellisen vähäiset
P kg/v Hormajärven valuma-alueen fosforikuormituksen muutokset vuosien 1990 ja 2003 välillä (Valjus 2005) ja arvioitu* kehitys hoitojakson aikana 2012-2016 700 P-kuormituksen muutokset (1990-2016?) 600 500 400 300 200 100 0 524 592 Muutos - 30%?? Tavoite 1990 2003 2016? Maa-ja metsätalous 20% vähentyminen peltoalassa Asutus 100% kiinteistöistä hoitaa jätevetensä Luonnonhuuhtouma Mikä on todellinen muutos 2016?? *Arvio perustuu olettamuksiin ravinnekuormituksen vähentymisestä sekä kunkin sektorin potentiaalisesta muutoksesta (Kuva: hormajärven huoltokirja, 2012)
Hormajärven hoitokalastuksella saatu kokonaissaalis (kg) vuosina 2006-2012 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Arvokalat palautettu järveen!! 2006 2007 2008 2009 2011 2012 katiskapyynti (?) talvinuottaus syysnuottaus rysäpyynti - Talvinuottaus - Ei rysäpyyntiä 2013 Hoitokalastuksella on poistettu n. 42 tonnia kalabiomassaa : 84 kg/ ha/ 6 vuoden aikana (n. 14 kg/ ha / vuosi ), mikä on hieman alle tavoitetason, mutta fosforia on samalla poistettu n. 250 kg (eli hieman alle 50% yhden vuoden kokonaiskuormasta)
Valtakunnallinen pintavesien tila-arvio 2013 Arvio pintavesien ekologisesta tilasta tehty v. 2012-2013 Edellinen arvio v. 2008-2009
Uudenmaan pintavesien ekologinen tila 2013
Hormajärven ekologinen luokittelu vuosina 2008 ja 2013 Hormajärven tila on luokiteltu olevan Mittaristot: tyydyttävä v. 2008 v. 2013 Fysikaalis-kemialliset tekijät: Biologiset mittaristot: 2008 2013 hyvä tyydyttävä erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono tavoitetaso Kasviplankton: Vesikasvit: Pohjaeläimet: Kalat: hyvä hyvä välttävä tyydyttävä
Lyhyesti: Hormajärven hoidon vaikutukset 2017 Järven tila on parantunut edelleen Rehevöitymisen tila vaikuttaa vakaalta Leväkukinnot vähentyneet, mutta syksyisiä kukintoja ilmennyt mm. 2016 Vesikasvit yltyneet kasvamaan, kun vesi kirkastunut Hormajärveen laskevien purojen ravinne ja kiintoaine pitoisuudet ovat jonkin verran laskeneet, mutta joistakin ojista (Koivula ja Paloniemi) ravinnepitoisuudet ovat edelleen korkeita.
Ulkoisen kuormituksen vähentäminen: Nyt ja tulevaisuudessa Asutuksen jätevedet: Vesihuolto-osuuskuntien rakentaminen valmis Tavoitteena 100 % kiinteistöistä, ml. rantasaunat! Maa- ja metsätalouden muutokset: Peltomaa muuttuu asutusalueiksi Ravinteiden kierrätystä edistävät käytännöt tärkeitä! Hidasteiden rakentaminen järveen virtaaviin ojiin Luonnonhuuhtouma ja maankäytön muutokset: Peltomaa muuttuu asutusalueiksi, liikenne kasvaa? Ilmastonmuutoksen vaikutukset: sateisuus lisääntyy? Kosteikkojen ja hidasteiden rakentaminen ojiin
Jatkotoimet vuosille 2017-2021 Hoitosuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Ulkoista kuormitusta edelleen vähennettävä: Ojien hidasteet ja kosteikot tärkeitä Jatketaan hapetusta Jatketaan hoitokalastusta Selvitetään, onko Hormajärvi sopiva elinympäristö siian ja järvitaimenen lisääntymiselle
Havainnoi Hormajärven tilaa: ota käyttöön Järvi-wiki ja Havaintolähetti
Hormajärven Hoitoa 26 vuotta