Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan maakuntastrategialuonnos Maakuntastrategian valmistelun tilanne, sisältöjä ja painopisteitä Markus Pauni Strategiajohtaja
Johdanto: Luomme Helsinki-Uudenmaan maakuntastrategian V0 Lokakuussa 2017 käynnistyneessä strategiaprosessissa laaditaan ensimmäinen maakuntalakiluonnoksen mukainen maakuntastrategia Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnalle. Kyseessä on valmistelu- ja käynnistymisvaiheen strategia joka valmistellaan: 1. Muutoksen vision ja päämäärien kirkastamiseksi alueella. Strategian tulee antaa selkeyttä ja suuntaa monimutkaisuuden keskelle. 2. Muutosvaiheen (2018-2019) strategisen muutosjohtamisen selkänojaksi sekä toimijoiden osallistamiseksi muutokseen ja sen tavoitteisiin. 3. Maakuntien ja valtion välisen rahoitus- ja ohjausprosessin yleistavoitteiden ja toimialakohtaisten tavoitteiden suuntaamiseksi 2018. 4. Osaksi väliaikaishallinnolle toimitettavia uuden maakuntakonsernin suunnitteluaineistoja. 5. Vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston / -hallituksen johdolla (2019) tarkistettavaksi ja strategiatyön pohjaksi.
Johdanto: Maakuntastrategia maakuntalakiluonnoksessa Maakuntaa johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti, jossa valtuusto linjaa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, joka yhdistää kaikkia maakunnan tehtäväaloja. Maakuntastrategiassa valtuusto linjaa muun muassa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategisista linjauksista sekä alueiden käytöstä, elinympäristön laadusta sekä alueen elinkeinojen kehittymisestä. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan talouden reunaehdot ja kehitysnäkymät ja strategian tulee ohjata maakunnan taloussuunnittelua. Sote-palvelustrategia laaditaan maakuntastrategian osana.
Maakuntastrategian rooli Toimintaympäristön muutosten ennakointi Asukkaiden palvelutarpeet 1) Strategista johtamista maakuntakonsernissa Maakunnan toiminta Maakuntastrategia 2) Edunvalvontaa Valtion ohjaus Hallitusohjelma, valtakunnan maakuntastrategia, julkisen talouden suunnitelma / valtion ja maakuntien välinen rahoitus- ja ohjausprosessi
Uuden maakunnan strateginen asemointi Asemoimme uutta maakuntaa 1. KANSALLISESTI METROPOLIMAAKUNTANA: alue on volyymeiltään ja olosuhteiltaan Suomen maakuntien joukossa omassa luokassaan. 2. KANSAINVÄLISESTI EUROOPPALAISEEN luotettavaan vertailuasetelmaan ja menestymiseen EU-tason alueellisessa vertailussa (etenkin Pohjois- Eurooppalaiset keskikokoiset metropolialueet relevantteina verrokkeina) 3. HELSINKI UUSIMAA -nimellä, jolloin valtakunnan pääkaupunki maakunnan veturina näkyisi myös nimessä. Uuden maakunnan identiteetin rakentaminen ja institutionalisointi lähtee liikkeelle Suomen ainoan metropolimaakunnan uniikista dynamiikasta ja toimintaympäristöstä huomioiden vahvasti kaupungistumisen jättäen taustalle ns. perinteisen maakuntaidentiteetin rakentamisen tai voimistamisen.
Sosiaalisen kehittymisen indeksin (SPI) TOP20 EU:ssa 1. Övre Norrland SWE 82,33 2. Midtjylland DK 81,98 3. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 81,67 4. Ahvenanmaa FIN 81,61 5. Utrecht NL 81,37 6. Nordjylland DK 81,36 7. Helsinki-Uusimaa FIN 81,19 8. Gelderland NL 81,11 9. Noord Holland (Amsterdamin alue) NL 80,95 10. Groningen NL 80,55 11. Pohjois- ja Itä-Suomi FIN 80,41 12. Overijssel NL 80,32 13. ZuidHolland NL 80,28 14. Länsi-Suomi FIN 80,27 15. Östra Mellansverige SWE 80,16 16. Etelä-Suomi FIN 79,98 17. Syddanmark DK 79,94 18. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 79,90 19. Flevoland NL 79,61 20. Västsverige SWE 79,46 Alueellisen kilpailukyvyn indeksin (RCI) TOP20 EU:ssa 1. Bedfordshire and Hertfordshire GBR 100,000 1. Essex GBR 100,000 1. Inner London GBR 100,000 1. Outer London GBR 100,000 5. Utrecht NL 97,631 5. Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire GBR 97,670 7. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 97,206 8. Surrey, East and West Sussex GBR 93,952 9. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 92,942 10. Luxembourg LUX 91,064 11. Île de France FRA 90,274 12. Oberbayern GER 89,676 13. Hampshire and Isle of Wight GBR 88,607 14. Helsinki-Uusimaa FIN 88,259 15. Flevoland NL 87,335 16. Noord-Holland (sis. Amsterdamin alue) NL 87,335 17. Darmstadt GER 86,661 18. Karlsruhe GER 85,235 19. Hamburg GER 85,279 20. Noord-Brabant NL 85,133 Alueen menestystä mitataan perinteisesti sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI, Regional Competitiveness Index) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI, Social Progress Index). Helsinki-Uusimaa on kaikkien vertailujen kärkijoukossa. Nämä indeksit kytkeytyvät YK:n yleiskokouksen vuonna 2015 hyväksymiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, jotka muodostavat laajasti hyväksytyn pohjan kansainväliselle vertailulle. Tavoitteet kohdistuvat ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Uuttamaata on hyvä verrata paitsi kaikkiin Euroopan alueisiin, mutta myös muihin Euroopan keskikokoisiin Turvallinen metropoleihin, siirtymä joilla rohkea on samankaltaiset uudistuminen resurssit ja haasteet kuin meillä. (Lähde: Uusimaa 2.0-ohjelma 2017)
Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Helsinki-Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu) Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin Syöpäkuolleisuus Ympäristön laatu Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään ja poliisiin Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Pääsy korkeakoulutukseen Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus Eliniänodote Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy Asumistyytyväisyys Murhien ja tappojen määrä Toisen asteen koulutuksen suorittaminen Suojellut alueet (Natura) Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan
Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Helsinki-Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu) Peruskoulutus Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen Innovaatiokyky Tekninen valmius Työmarkkinoiden toimivuus Liike-elämän kehittyneisyys (business sofistication) Markkinoiden koko Liikenneinfra
Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnalla on hyvät mahdollisuudet onnistua Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan metropolimaakunnassa. Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko maassa. Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin perusteella terveempi väestö. Helsinki-Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi). Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan erottamiseen. Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla. Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.
Alueen asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset. Vaikka Helsinki-Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä). Metropolimaakunnan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle. Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi kotimaasta noin 120 000 työntekijää, joista 35 000 maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin 20 000. Alueen erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli 15 24-vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. NEET-nuorten osuus on kasvanut jo 10 prosenttiin alueella. Suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin.
SPI- ja RCI-indikaattorit alueen visioinnin ja vision seurannan työkaluna Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) Nykytilanne: Helsinki-Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Helsinki-Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Helsinki-Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Helsinki-Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Helsinki-Uudenmaan tärkeimmät eurooppalaiset verrokkialueet ovat Tukholman lääni, Tanskan pääkaupunkiseutu, Pohjois-Hollanti (ml. Amsterdam) ja Hampuri. Nämä kaikki alueet on luokiteltu EU:n tilastoalueiksi, joita on yhteensä 275.
1,9 milj. asukasta EU:n hyvinvoivin alue Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa 2030 Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunta: Euroopan paras alue elää ja toimia. 2020 1. Hyvinvoivat ihmiset ja kumppanuudet keskiössä 2. Rohkeasti uudistuvat palvelut Painopisteet 3. Kestävästi kasvava metropolialue Järjestämme erinomaiset sote-palvelut sekä edistämme elinvoimaa ja turvallisuutta yhdessä kuntien ja kumppanien kanssa. 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Muutosajurit: Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Teknologian murros, erit. älykäs hyvinvointiteknologia Alustatalous ja palvelullistuminen Työn muutos Globalisaation uudet muodot Moninaistuvat elämäntavat ja arvot Eriarvoistuminen Kaupungistuminen Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus Ikääntyminen ja huoltosuhde 2018 1,7 milj. asukasta EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa
HYVINVOIVAT IHMISET JA KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Luomme asukas- ja asiakaskeskeisen toimintakulttuurin. Silloin myös palvelutarpeet voidaan ymmärtää asukkaat edellä ja asukkaiden kokonaistilanne huomioiden. Asukkaiden valinnanvapautta lisätään hallitusti ja metropolimaakunnan olosuhteisiin toimivalla tavalla. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta maakunnan ja sen palvelujärjestelmän kehittämisessä lisätään laajentamalla ja ottamalla käyttöön uusia yhteiskehittämisen ja vaikuttamisen muotoja. Panostamme äänestysaktiivisuuden nostamiseen maakuntavaaleissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja toteutamme asiaan liittyvää vaikuttavaa viestintää. Huolehdimme siitä, että metropolimaakunnan elinympäristö on asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä sekä uutta yritystoimintaa houkutteleva. Maakuntakonserni hakee alueellisen sillanrakentajan roolia ja panostaa eri toimijoiden yhteen tuomiseen sekä yhteistyön ja kumppanuuksien rakentamiseen.
ROHKEASTI UUDISTUVAT PALVELUT Panostamme riskiryhmien etsimiseen ja tunnistamiseen sekä ennaltaehkäisevyyteen kaikessa toiminnassamme. Kokeilemme, pilotoimme ja otamme käyttöön uusia palvelukonsepteja, joilla vähennetään raskaiden palveluiden tarvetta. Palvelujen integraatioon panostetaan erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ryhmässä. Erityisesti heille on varmistettava palvelukokonaisuuden eheys sekä yhdyspinnat kuntien palvelujen kanssa. Yhä useammin palvelu tuotetaan digitaalisena palveluna, etäpalveluna ja liikkuvana palveluna, jolloin paikkaan sidottu palvelu on asiakkaalle tarpeeton. Fyysistä palveluverkkoa ohjataan kestävin kulkumuodoin saavutettaviin keskuksiin (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset). Kaikki palvelujen tuottajat huolehtivat siitä, että A) palvelujen asiakaskokemus, B) henkilöstökokemus, C) tuottavuus ja D) vaikuttavuus kehittyvät kokonaisuutena ja yhtenäisin maakunnan määrittämin kriteerein. Maakunta edellyttää, että palveluntuottajat osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan. Uuden maakunnan palvelujärjestelmän ja alueellisen ekosysteemin kehittäminen, digitalisointi ja tieteellisten läpimurtojen aikaansaaminen edellyttää vahvaa TKIO-toimintaa (tutkimus, kehittäminen, innovaatiot & opetus). Siksi vahvistamme alueen TKIO-toiminnan tuloksellisuutta, yhteistyötä ja kumppanuuksia. TKIO-panostusten määrää on myös nostettava alueella. Tämä palvelee samalla myös koko Suomen kehitystä.
KESTÄVÄSTI KASVAVA METROPOLIALUE Edesautamme kansainvälisten investointien houkuttelemista alueelle. Osaavan työvoiman riittävyys turvataan ja kasvavan maahanmuuttajaväestön työllisyysasteen nostamiseen panostetaan. Luomme vahvan kansainvälisen alueellisen brändin (Helsinki Region) ja metropolimaakunnan dynamiikkaan perustuvan tunnettuuden ja identiteetin. Huolehdimme hyvästä kansainvälisestä ja digitaalisesta saavutettavuudesta. Alueen kasvua ohjataan kestävin ja älykkäin kulkumuodoin saavutettaviin keskuksiin (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset). Erilaisten keskusten vetovoimaa parannetaan kehittämällä niitä kunkin omiin vahvuuksiin perustuen. Tavoittelemme kestävää ja hiilineutraalia (2035) maakuntaa.
EDISTYKSELLINEN JOHTAMINEN JA KESTÄVÄN TALOUDEN URA Rakennamme yhtenäisen konsernin johtamisjärjestelmän, jolla luodaan pelisäännöt, toimintatavat ja puitteet hyvälle johtamiselle. Poliittisen ja ammatillisen johtamisen rooleista tehdään selkeät maakuntakonsernissa. Luomme oppivan ja uudistaen johdetun organisaation, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä. Huolehdimme järjestäjän hyvistä toimintaedellytyksistä ja toimivista työkaluista tuotannon ohjaamisessa. Luomme sote-palvelumarkkinat, jotka tuottavat hyvinvointi- ja terveyspoliittista arvoa. Kehittämme omistajapolitiikan ja markkina-analytiikan, jossa suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille tuottajille taataan samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijoille. Sitoudumme kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä (-2030). Se edellyttää matropolimaakunnan ominaispiirteiden ja kaupungistumisen vahvempaa tunnistamista valtion toimesta. Etenkin toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja tuloksellisuutta ja tuottavuutta kasvattavaan kehittämistyöhön (digitalisaatio, raskaiden palvelujen tarpeen vähentäminen ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt). Näin talouden kestävyys on mahdollista saavuttaa keskipitkällä tähtäyksellä (2022-2026). Väestönkasvusta johtuvalle palvelutarpeen kasvulle 2019-2020 sekä maakunnan uusille tehtäville on saatava rahoitusperiaatteen mukainen riittävä rahoitus. Valtion tulee vastata vuosien 2020-2024 muutoskustannuksista. Vahvistetaan metropolimaakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa vaikuttamalla tulevaisuuden lainsäädäntöön ja valtion ohjauksen tasoon. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Edistetään maakunnallista verotusoikeutta, jonka tasaus on oikeudenmukainen metropolimaakunnalle.
HYVINVOIVAT JA TYYTYVÄISET IHMISET SEKÄ KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Mittarit: NEET-nuorten osuus ja alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus laskee Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista laskee Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin laskee Syöpäpotilaiden eloonjäämisennuste on EU:n kärkiluokkaa Asukkaiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin (THL). Sisäisen turvallisuuden tila maakunnassa (SM) Maakuntavaalien äänestysprosentti yli 60 % Palvelujen käyttäjätutkimukset ja -barometrit Osallisuuden sekä yhteiskehittämisen määrä ja laatu ROHKEASTI UUDISTUVAT PALVELUT Mittarit: Ennaltaehkäisyyn ja raskaiden palvelujen tarpeen vähentämiseen tähtäävien kokeilujen, pilottien ja uusien toimintamallien määrä, laatu ja tulokset Fyysisen palveluverkon kohdentuminen ja korvautuminen digitaalisella. Liikkuvien ja etäpalvelujen palvelujen määrän ja laadun kehittyminen. Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan kehittävä arviontitoiminta käynnistetty ja sen tulokset ja johtopäätökset Palvelujen asiakaskokemuksen, henkilöstökokemuksen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittyminen kokonaisuutena ja tuottajakohtaisesti TKI-toiminnan tuloksellisuuden ja kumppanuuksien arviointi. TKI-toiminnan rahoitus on 4,5 % maakunnan BKT:sta (2016 n. 3,6%). KESTÄVÄSTI HYVINVOIVAT KASVAVA JA TYYTYVÄISET METROPOLIALUE IHMISET SEKÄ Mittarit KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Alueen kokonaistyöllisyysaste 79 % ja maahanmuuttajien työllisyysaste yli 70 % Brändin ja maineen arviointitutkimus Matkailijoiden yöpymiset Uudeltamaalta ja vertailualueilta (Eurostat Nuts2-alueittain) Lento-, laiva- ja junaliikenteen henkilömäärä ja tavarakuljetusten volyymi sekä digiverkkojen nopeuden kehittyminen Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää kasvaa (2017 81%) (SAVU-saavutettavuustarkastelun mittarit). Asumisen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (HSY:n Hilma-laskenta koko maakunnan osalta) Uusiutuvan energian osuus sähkötuotannosta ja energiankulutuksesta (Energiateollisuus) EDISTYKSELLINEN JOHTAMINEN JA KESTÄVÄN TALOUDEN URA Mittarit Uudenlainen verkostomainen johtamisen kehittämisohjelma konseptoitu, suunniteltu ja käynnistetty ja sen tulosten arviointi. Johtamiskulttuurin arviointi ja johtamisen laatumittarit (ulkoinen arviointi sekä työhyvinvointikysely) Konsernin kannustejärjestelmä luotu ja sen toimivuuden arviointi Työnantajamaineen mittaaminen ja vertailu Työhyvinvointimittarit Helsinki-Uudenmaan erityispiirteiden, investointitarpeiden ja volyymien toteutuminen valtion rahoituksessa. Palvelujen tuottavuuskehityksen arviointi maakunnan tekemän uudistamistyön johdosta. Lisääntyvän itsehallinnon ja liikkumavaran arviointi, verotusoikeuden toteutuminen v. 20xx