4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017



Samankaltaiset tiedostot
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.

RAKENNEMALLI 2040

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Satakunnan maakuntaohjelma

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Hirsitaloteollisuus r.y.

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Aluekehittäminen ja TKIO

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Ideasta suunnitelmaksi

EduFutura Jyväskylä

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Maakuntaohjelma

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Kestävää kasvua ja työtä

Hämeen liiton rahoitus

Vuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32. Eduskunta, valtiovarainvaliokunta Budjettineuvos Eero Murto

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Arvoisa vastaanottaja,

EAKR -yritystuet

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Nuoret tekevät tulevaisuuden

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan valmistelutilanne

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

Ohjelmakausi

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Yrittäjyyden ilmasto dialogi

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

Manner-Suomen ESR ohjelma

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

Alueiden kilpailukyky 2011

Transkriptio:

Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014 2017 vastaavat alueen strategisia tavoitteita ja valintoja. Pudasjärven kaupunki haluaa nostaa esille joitakin alueen kehittämisen kannalta keskeisiä asioita. Pudasjärven kaupunginhallitus pyytää maakuntaliittoa huomioimaan ne suunnitelmien jatkokäsittelyssä. Pudasjärven kaupunki esittää seuraavia lisäyksiä ja huomioita: Pohjois-Pohjanmaa 2040 2.4.1 Kansainväliset ja valtakunnalliset linjaukset Esitämme lisättäväksi sivulle 7, 2. kappaleen ensimmäisen lauseen perään Ekologista puurakentamista tulee kehittää. Puu varastoi hiiltä, jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo n. 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä. Esimerkiksi keskikokoisessa hirsitalossa on n. 30 tonnia puuta, siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n. 400 000 km ajosta henkilöautolla. 2.4.3 Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne Pyydämme huomioimaan, että Pudasjärvi on yksi väliinputoaja, kun katsotaan suunnitelmassa olevaa alueellisten keskusten verkostoa ja niitä yhdistäviä ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä. Suunnitelmassa mainitaan Oulunkaari osana alueellisten keskusten verkostoa, johon Pudasjärvi myös kuuluu, mutta sivulla 11 olevassa Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellisessa aluerakenne 2040 kuvassa Oulunkaarta ei ole millään tavalla esitetty eikä

Lausunto Sivu 2 / 4 myöskään tekstissä otettu kantaa Pudasjärven osalta, kuten ei Utajärven osalta. Maakuntaohjelma 2014 2017 3.1 Maakuntaohjelman toimintalinjat ja painopisteet TL 1 Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyky ja työllisyys A Yrittäjyyden toimintaympäristö Investointien edistäminen ja julkiset hankinnat Esitämme lisättäväksi sivulle 16 Hankintamenettelyjä kehittämällä tulee edistää pk-yritysten tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoille eteenkin harvaan asutulla maaseudulla. Tavoitteeksi asetetaan vaikuttaminen hallitusohjelman SGEI-palveluja koskevassa ohjeistukseen niin että luodaan ja otetaan käyttöön selkeät ohjeet, miten kilpailuneutraliteettia tulkitaan niillä alueilla ja sellaisissa palveluissa, joissa julkiset palvelut eivät riitä turvaamaan kansalaisten perusoikeuksia ja missä markkinat eivät eri syistä toimi. Lisäksi hankinnoissa tulisi mahdollistaa esim. harvaan asutuilla aluilla, mm. lähiruoan hankinta paikallisilta tuottajilta ilman julkista kilpailuttamista. C Osaaminen (s. 18) Maakuntaohjelman 2014 2017 luonnoksessa todetaan, että Pohjois-Pohjanmaan koulutustaso on kolmen parhaan joukossa. Tason on lisäksi todettu nousseen viime vuosina muita maakuntia nopeammin. Ongelmaksi ohjelmaluonnoksessa todetaan useiden nuorten opintojen keskeyttäminen heti peruskoulun jälkeen. Kehittämiskohteena pidetään myös sitä, että opetus yrittäjyyteen liittyen on oppilaitoksissa kovin eritasoista. Toimenpidetasolla maakuntaohjelman luonnoksessa korostetaan yrittäjyysosaamisen tärkeyttä osana oppilaitosten opetusta. Pudasjärven kaupunki toteaa, että maakunnanliiton tulisi edistää ja tuoda esiin yrittäjyyskasvatuksen merkitystä myös yleissivistävässä koulutuksessa, siten, että yrittäjämäinen toimintatapa ja kaikenpuolinen yritteliäisyys tulisi osaksi lasten ja nuorten opetusta jo varhaisessa vaiheessa motivoimaan

Lausunto Sivu 3 / 4 peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja. Tämä puolestaan heijastuisi myönteisesti toisen asteen opintojen läpäisyyn. Luonnollisena seurauksena yrittäjyyskasvatuksen nostamisesta painopisteeksi seuraa myös se, että yleissivistävän koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen yritteliäisyyttä edistävään suuntaan olisi nähtävä keskeisenä osana osaamisen kehittämisen problematiikkaa. D Polkuja työelämään Työvoiman liikkuvuus (s. 21) Toimenpiteisiin esitetään lisättäväksi b-kohtaan Kannustetaan yrityksiä ja muita työnantajia työvalmentajan avulla järjestämään nuorille ja vastavalmistuneille kesä-, harjoittelu- ja muita työpaikkoja. E. Pohjois-Pohjanmaan toimialojen jatkokehittäminen Otsikko sivulla 23 Kaivosteollisuus mainettaan parempi. Mielestämme otsikkona Kaivosteollisuus Pohjois-Pohjanmaan elinvoiman tukijalka tai Kaivosteollisuus tulevaisuuden mahdollisuus kuvaisi paremmin kaivosteollisuuden tärkeyttä ja asemaa Pohjois-Pohjanmaalla. Puurakentamisesta elinvoimaa maakuntaan Pyydämme lisäämään/korjaamaan sivulle 28 viimeiseen kappaleeseen Oulun yliopiston Puustudio on yksi keskeisimmistä modernin puurakentamisen kehittäjä Suomessa. Puustudiota tulee vahvistaa niin, että sen johdolla voidaan Pohjois-Pohjanmaasta kehittää puurakentamisen mallimaakunta. Lisäksi esitämme lisättäväksi sivulle 29 toimenpiteisiin f-kohta Pohjois-Pohjanmaasta puurakentamisen mallimaakunta. Matkailuelinkeino kirkastaa maakunnan imagoa ja monipuolistaa aluetaloutta Pyydämme lisäämään sivulle 31 neljännen kappaleen loppuun lauseen Myös muilla alueen johtavilla matkailukeskuksilla kuten Rukalla ja Syötteellä on potentiaaliset mahdollisuudet kehittää ympärivuotista matkailua. Syötteen

Lausunto Sivu 4 / 4 tavoitteena on vuoteen 2023 miljoona kävijää, joista 40 % on kesäajan matkailijoita. TL 2 Hyvinvointi B. Nuoren elämän punainen lanka (s. 34 35) Luonnoksessa on nähty harvaan asuttujen seutujen kouluolojen olevan yksiselitteisesti heikompia kuin kasvukeskuksissa ja kaupungeissa. Pohjois-Pohjanmaan on katsottu myös olevan sisäisesti monin tavoin eriytynyt maakunta. Pudasjärven kaupungin kantana on, että harvaan asuttujen alueiden kouluoloista ei ole mahdollista laatia kaikenkattavaa yleistystä, jonka mukaan ne olisivat kaupunkeja heikompia. Tästä huolimatta näiden alueiden koulutukseen tulisi kehittää erityinen harvaan asuttujen alueiden kouluopetuksen järjestämismalli, jonka tulisi myös olla maakuntaohjelman keskeisten toimenpiteiden listalla. Erityisenä kehittämiskohteena olisi nähtävä toisen asteen koulutuksen rajojen häivyttäminen siten, että lukion ja ammattiopiston sisällöt eivät eroaisi nykyisellä tavalla toisistaan. Tällä kehittämistyöllä olisi mahdollista puuttua mm. ongelmiin, joita oppilaat kohtaavat siirtyessään lukiosta ammattiopistoon. Pudasjärven kaupunginhallitus esittää huomioitavaksi suunnitelmien jatkotyöskentelyssä vielä seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan elinvoiman kannalta tulee kehittää turpeen jatkojalostusmahdollisuuksia muuhunkin kuin energian käyttöön ja nähdä turve myös Suomessa uusiutuvana luonnonvarana, kuten sen nähdään Ruotsissa. Valtiovannan siirtäessä tulvansuojeluun liittyvät korvausvelvoitteet kunnille, tulee jatkossa selvittää ja mahdollistaa kaikki mahdolliset keinot, joilla voidaan vähentää valtakunnallisesti merkittävien tulvariskialueiden haittoja.

Lausunto Sivu 5 / 4 Lisäksi maakuntaohjelmassa tulee huomioida Pohjois-Pohjanmaan potentiaaliset mahdollisuudet perusmaatalouden kehittämiseksi ja lähiruoan tuottamisen turvaamiseksi.