Eväitä muistisairaan saattohoitotilanteen tunnistamiseen



Samankaltaiset tiedostot
CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN Mari Kärkkäinen

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Psykiatrinen hoitotahto

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Psykiatrinen hoitotahtoni

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

Palliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Hyvän hoidon kriteeristö

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen

Kuka päättää kuolemasta?

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Saattohoito nyt, huomenna ja Juha Hänninen Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoitopotilaan polku - terveestä sairaaksi, sairaasta kuolevaksi

Hoitotahto käytännössä

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät Kuopio Liisa Sailas

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

HOITOTAHTO. Hoitotahtoni. Hoitotahdon määritelmä. Milloin hoitotahto on pätevä?

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Rajoitteiden käyttö asumispalveluissa

Esitelmä saattohoidosta

Vajaaravitsemuksen hoito

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus

Ti Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

Perusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Transkriptio:

Eväitä muistisairaan saattohoitotilanteen tunnistamiseen Kouvolan käytännöt KOUVOLA 9.4.15 SARI TUKIA GERIATRI PALLIATIIVISEN LÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS KOUVOLA

Et voi hoitaa sellaista mitä et ole diagnosoinut potilaan ja hänen läheistensä vuoksi myös lähestyvä kuolema on osattava diagnosoida.. Usein monia sairauksia taustalla, jotka yhdessä myötävaikuttavat kuolemaan

Milloin saattohoitopäätös tulisi tehdä?.. Kun aktiivihoito ei enää kunnolla pure tai esim. syöpäpotilaalla tauti etenee hoidosta huolimatta.. Kun toimintakyky on alentunut ja pton peruspäivittäistoiminnoissaan runsaan ulkopuolisen avun tarpeessa: maksimikotihoito, ympärivuorokautisessa hoidossa, omaishoidettava.. Kun potilaalla on toistuvia infektioita ja vointi on heikentynyt jokaisen episodin jälkeen.. Kun sydämen vajaatoimintapotilaalla tai keuhkopotilaalla on toistuvia pahenemisvaiheita.. Pitkäaikaissairaalla on toistuvia kuumeita ym. sairaalahoitoa vaativia ongelmia.. Veritautipotilaalla toistuvia vaikeita infektioita, veritankkauksen tarvetta ja vakava trombosytopenia.. Laaja AVH/ICH, jossa ei kuntoutumista ole tapahtunut ensimmäisinä kuukausina, toipumisennustetta ei ole ja kun ptjää perustoiminnoissaan muista riippuvaiseksi Miten saattohoitopäätös tulisi tehdä?.. Sen lääkärin toimesta ja siinä hoitoyksikössä, jossa pton ollut vaikeimman sairautensa hoidossa

MITEN TUNNISTETAAN TARVE PALLIATIIVISEEN JA SAATTOHOITOON potilas sairastaa parantumatonta, etenevää tautia, joka johtaa kuolemaan. kysymyksessä ei ole parannettavissa olevan tilan tilapäinen heikkeneminen esim. infektion takia parantavasta hoidosta on luovuttu ja potilas on siitä tietoinen palliatiivinen, oireita helpottava esim. onkologinen hoito voi edelleen jatkua

yleisiä huonon ennusteen merkkejä yllätys-kysymys : olisitko yllättynyt, jos potilas kuolisi 6-12 kuukauden sisällä? tahaton painonlasku > 10% / 6kk KPS = Karnofskyntoimintakykyasteikosta tehty versio PPS = Palliatiivinen toimintakykyasteikko jos lukema 50% tai alle, vain 10% potilaista elää yli 6kk 50%: pääosin istuu tai on vuoteessa, ei pysty mihinkään työhön, tarvitsee apua päivittäistoimissa

ennuste alle 1kk: em. lisäksi suun kautta nesteiden ja ruoan nauttiminen heikentynyt lepohengenahdistus turvotukset, hypoalbuminemia deliriumoireet

GDS-FAST 1. Ei subjektiivista muistihäiriötä toimintakyky normaali. Ei tutkimuksessa havaittavaa muistihäiriötä 2. Hyvin lievä subjektiivinen muistihäriö ei toimintakyvyn heikkenemistä. Valittaa esineiden katoamista, unohtaa tuttuja nimiä, subjektiivisia vaikeuksia työelämässä. Ei objektiivisesti havaittavaa toimintakyvyn laskua. Asianmukaisesti huolissaan oireistaan. 3. Vähäinen kognitiivinen häiriö vähäinen toimintakyvyn heikkeneminen. Objektiivisia vaikeuksia työelämässä, unohtelua ja oppimisen vaikeutta, sanojen hakemista, arvoesineiden katoamista, saattaa eksyä vieraassa ympäristössä, ahdistuneisuutta. Organisointikyky heikentynyt. Taipumusta oireiden kieltämiseen. Häiriöt tulevat esiin vain perusteellisessa haastattelussa ja tutkimuksessa. 4. Kohtalainen kognitiivinen häiriö kohtalainen toimintakyvyn heikkeneminen. Kyvyttömyyttä monimutkaisissa arkitoimissa kuten raha-ja kauppa-asioiden hoitamisessa tai matkustamisessa vieraalle paikkakunnalle. Saattaa olla muistiaukkoja henkilöhistoriassa. Ei kykene kunnolla seuraamaan ajankohtaisia asioita. Oireiden kieltäminen yleistä, vetäytyy haasteista. Tunne-elämän latistumista. 5. Kohtalaisen vaikea kognitiivinen häiriö kohtalaisen vaikea toimintakyvyn heikkeneminen Ei enää selviydy itsenäisesti arkitoimista. Tarvitsee apua asianmukaisten vaatteiden valinnassa (suhteessa säähän, tilaisuuden luonteeseen tms.), mutta muut päivittäistoimet yleensä itsenäiset. Ei kykene palauttamaan mieleen tärkeitä elämään liittyviä asioita, kuten osoitettaan, lastenlastensa nimiä, tms. Ajan ja paikan taju on hämärtynyt.

6. Vaikea kognitiivinen häiriö vaikea toimintakyvyn heikkeneminen Tarvitsee yleensä apua päivittäistoimissa. On enimmäkseen tietämätön lähiajan tapahtumista ja omista kokemuksistaan. Vuorokausirytmi usein häiriytynyt. Harhaluuloja, pakko-oireita ja ahdistuneisuutta voi esiintyä. 6 a) Pukeminen ei onnistu ilman apua 6 b) Peseytyminen ei onnistu ilman apua 6 c) WC-käynnit eivät onnistu ilman apua 6 d) Virtsan karkailua (viikoittain) 6 e) Ulosteinkontinenssia (viikoittain)

GDS-FAST 7 Päivittäisissä toimissa täysin autettava. 7 a) Puhekyky rajoittuu 5 6 ymmärrettävään sanaan 7 b) Puhe rajoittuu yksittäiseen ymmärrettävään sanaan 7 c) Ei kykene kävelemään ilman apua 7 d) Ei kykene istumaan ilman tukea 7 e) Ei osaa hymyillä 7 f) Ei kykene kannattelemaan päätään

ERITYISESTI MUISTISAIRAITA KOSKEVAT ENNUSTEMERKIT: GDS-FAST 7 SEKÄ KOMPLIKAATIOITA, KUTEN INFEKTIOITA PAINEHAAVOJA NIELEMISKYVYN HEIKENTYMINEN

Valvirassa tarkoituksenmukaisen hoidon arviointiperusteena on Käypä Hoito-suosituksen noudattaminen. Valviraan tulleissa saattohoitoa koskevissa kanteluissa keskeisinä moitteina ovat o vähäinen tiedon saanti o yhteisen hoitoneuvottelun puuttuminen o potilaan puutteellinen kivunhoito ja o erimielisyydet nestehoidosta

Hoitopäätökseton potilaslaissa jaettu tärkeisiin, tavanomaisiin ja vähäisiin. Vähäisistä hoitopäätöksistä ei ole tarpeen erikseen tiedottaa läheisiä. Tärkeästä hoitopäätöksestä on neuvoteltava ja päätettävä yhteisymmärryksessä potilaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Vain potilaalla itsellään on oikeus kieltäytyä kaikista hoidoista. Omaisilla ei ole tällaista oikeutta. POTILAALLA EIKÄ OMAISELLA EI OLE OIKEUTTA VAATIA EPÄTARKOITUKSENMUKAISTA HOITOA. Saattohoidon aloittamista koskeva päätös on tärkeä hoitopäätös. Lääkäri päättää hoidon aloittamisen ja sisällön. Jos potilas ei pysty itse päättämään hoidostaan, on kuultava potilaan lähiomaista tai laillista edustajaa sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tätä ei saada selville, tai jos omaiset ovat eri mieltä potilaan hoidosta, lääkäri hoitaa potilasta tavalla, jota voidaan pitää potilaan henkilökohtaisen edun mukaisena. Elvytyskieltopäätös on tärkeä lääketieteellinen hoitopäätös, jossa lääkäri yksinomaan päättää, hyötyykö potilas elvytyksestä. Vaikka omainen tai potilas itse olisi vastaan, lupaa ei tarvita, mutta potilasta ja omaista on kuultava. Euroopan Neuvoston suositus biolääketieteestä antaa ohjeen, että lääkärin on suojeltava potilasta omaisten haitallisilta päätöksiltä.

SAATTOHOITOPÄÄTÖS? PALLIATIIVISEN HOIDON SUUNNITELMA Saattohoitosuunnitelma

Saattohoitosuunnitelma/- päätös Mitä tehdään: hoidetaan kipua hoidetaan muita oireita hoidetaan kärsimystä aiheuttavat infektiot Mitä ei tehdä: ei elvytetä ei keinotekoista nesteytystä eikä ravitsemusta ei kärsimystä aiheuttavia toimenpiteitä tai hoitoja

Palliatiivisen ja saattohoitolinjauskeskustelun sisältö -paikalla potilas, mahdollisesti hänen nimeämänsä omaiset, potilaan hoitaja, lääkäri ja mahdollisesti muita erityistyöntekijöitä tilanteen mukaan - selvitetään potilaan ja omaisten oma käsitys sairaustilanteesta -käydään selkokielellä läpi sairauden kulku, aiemmin annetut hoidot ja sairauden nykytilanne hoitoneuvottelun pohjaksi - selvitetään potilaalle ja omaiselle, mitä palliatiivisella/saattohoidolla tarkoitetaan - selvitetään potilaan ja omaisten valmius hoitolinjausten tekoon - hoitolinjausten sopiminen ja kirjaaminen (nesteytys, ravitsemus, antibiootit yms.) -selvitetään potilaan toive viimevaiheen hoitopaikasta ja pyritään toteuttamaan se kaikin mahdollisin keinoin -selvitetään mahdolliset potilaan ja omaisten pelot ja huolet, pyritään hälventämään näitä ja oikaisemaan väärinkäsityksiä

Palliatiivisen ja saattohoitolinjauksen tekemisen jälkeen neuvottelussa suunnitellaan - oirekuvan seuranta - tarpeettoman lääkityksen karsiminen -lääkitys kipuihin, hengenahdistukseen, ahdistuneisuuteen ja pahoinvointiin sekä säännöllinen että tarvittaessa otettava lääkitys lääkitys sen varalta, että suun kautta otettava lääkitys ei onnistu - ohjeistus hätätilanteiden varalta - lopetetaan turhat toimenpiteet ja perutaan tarpeettomat sairaalakäynnit - arvioidaan henkisen ja hengellisen tuen tarve ja järjestetään tuki -jos päädytään kotisaattohoitoon, ilmoitetaan potilaan tiedot tukiosastolle tkos6 (52628) sekä kotiutustiimiin (58535) -kaikille hoitoon osallistuville tieto, mihin yhteys 24/7, jos tulee ongelmia kotona/hoitopaikassa - kotiin potilaalle ja omaiselle jaettava tukimateriaali - kotiin ajantasainen ja kirjallinen lääkelista sekä kopio viimeisestä epikriisistä -kirjataan tehdyt päätökset sairauskertomusjärjestelmään

Kuoleva potilas On IHMINEN, jolla on elämänhistoriansa Joka ELÄÄ! On kokenut merkittäviä ja vaikeita asioita On usein osa yhteisöä/yhteisöjä Ajattelee Tuntee Uskoo Toivoo Pelkää Ottamalla selvää potilaamme historiasta ja hänelle tärkeistä ja merkittävistä tapahtumista ja selvittämällä hänen pelkojaan, tällä hetkellä mielihyvää tuovia elämän elementtejä ja toiveitaan pystymme parhaiten suunnittelemaan ja toteuttamaan hänen näköisensä elämän loppuajan hoidon ja kuoleman hoidon -Sanna Maula -

Kuoleva ihminen on vähemmän tietoinen ympäristöstään on etenevästi heikkenevä, vuodepotilas vastaa heikommin ei pysty nielemään/nieleminen on vaikeutunut ei ota suun kautta lääkkeitä hengittää pinnallisesti/hengityskatkoja, haukkovaa hengittää äänekkäästi (lima, ääntely) on levoton, liikehtii, pyrkii ylös kuumeilee hänellä on virtsaumpi tai inkontinenssi hänellä on ihomuutoksia; kalpeus, varhaisia lautumantyyppisiä muutoksia raajoissa ääreisosiensa iho on viileä Kaikilla ei ole kaikkia näitä piirteitä -Juha Hänninen-

Elämän loppuvaiheen kulku syöpäsairauksissa

Elämän loppuvaiheen kulku sydän-ja keuhkosairauksissa

Elämän loppuvaiheen hoito hairaus-raihnausoireyhtymässä

Mitä saattohoitopäätöksellä tavoitellaan? Miksi niitä pitäisi tehdä? Annetaan potilaalle mahdollisuus valmistautua elämän päättymiseen, hyvään kuolemaan, hyvään elämänlatuun jäljellä ol. aikana Hoidetaan oikeaa asiaa = koko potilasta, jonka elämässä kuolema on läsnä ja käytetään oikeita hoitokeinoja Ehditään tutustumaan potilaaseen ja laatimaan suunnitelma rauhassa luo turvallisuuden tunnetta potilaalle ja myös hoitavalle taholle Keskitytään hoidossa olennaiseen mahdollisimman hyvä ja tuskaton olo kuolevalle, ei turhia tutkimuksia eikä lääkkeitä -Hoito ei saa aiheuttaa kärsimystä / vahingoittaa potilasta, se ei saa pitkittää kärsimystä - Hoidosta tulee olla hyötyä Annetaan omaisille mahdollisuus valmistautua läheisen elämän päättymiseen, annetaan heille mahdollisuus osallistua hyvän kuoleman luomiseen sekä tuetaan heitä toisaalta suruprosessissa -Sanna Maula -