Puurakentamisalueiden kaavoitus * Suvi Tyynilä, arkkitehti Helsingin kaupunkiympäristö * 2018
MIKSI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TULISI EDISTÄÄ PUURAKENTAMISTA? - ei mielipidekysymys eikä talouspolitiikkaa vaan ensisijaisesti ilmastoviisautta - kaupunkisuunnittelulla on vastuu yleisen edun mukaisista ratkaisuista - puurakentaminen on keino rakentamisen aiheuttamien hiilipäästöjen pienentämiseen - rakennusaikainen hiilipiikki jää matalaksi ja puurakenne toimii lisäksi hiilivarastona - yleinen etu vaatii päästöjen vähentämiseksi myös toimia, joiden vaikutus on välitön
Omenamäki, Vuosaari Helsingin ensimmäinen puukerrostaloja edellyttänyt asemakaava vuodelta 2001 - Asukaspalaute kiittävää, akustisesti miellyttäviä vuokrataloja - Muuntojoustavan puurakentamisen koehanke
Omenamäen kaavassa oli viisi puukerrostaloa, puisia kaupunkipientaloja ja päiväkoti. Kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT ei ollut vielä kaavan tasalla, rakensi kaksi kaavoitettua puukerrostaloa betonista, perusteluna halvempi hinta.
EIKÖ PUUKERROSTALOJA VOI RAKENTAA ILMAN KAAVAMÄÄRÄYKSIÄKIN? Puukerrostaloja varten tulisi ylläpitää riittävää kaavavarantoa koska rakentamistavan vakiintumisen ja kustannustehokkaaksi kehittymisen mahdollistaa tieto siitä, että puurakentamiselle löytyy tontteja tulevaisuudessakin. Vaikutus koko kaupungin ilmastopäästöihin on merkittävä kun kohteita on useita. Asemakaavalla syntyy ehjiä kokonaisuuksia, asukkaita miellyttävää puukaupungin identiteettiä.
20 vuoden sisällä Helsinkiin on syntynyt muutama puukerrostalohanke ilman asemakaavan ohjeistustakin.
Puu-Myllypurossa tiivis-matala pientaloalue, puinen kaupunkikylä - puurakentamismääräys asemakaavassa (v. 2007)
Honkasuon puinen kaupunkikylä 2 000 asukkaalle, puurakenteet ja puujulkisivut edellyttävä asemakaava (v. 2008). Täydennyskaava vireillä. Lopputilanteessa parikymmentä puukerrostaloa.
Honkasuolla rakennusten tulee noudattaa matalaenergiarakentamisen periaatteita, useat rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan passiivitasoa. Uusiutuvan energian tuottamiseen liittyvät laitteet tulee suunnitella osana arkkitehtuuria. Erillispientalot edellytetään rakennettaviksi massiivipuusta.
Honkasuon Haapaperhosentien pienkerrostaloissa pääkaupunkiseudun ensimmäiset vapaarahoitteiset puukerrostaloasunnot.
SAAKO ASEMAKAAVALLA VARMASTI MÄÄRÄTÄ PUURAKENTAMISESTA? Honkasuon asemakaava oli ennakkotapaus betoniteollisuuden valituksen takia. Valitus hylättiin ja KHO vahvisti puurakentamisen edellyttämisen asemakaavassa lailliseksi ja perustelluksi. KHO:2015:56 päätös: Valituksenalaisen asemakaavan kaavamääräyksen mukaan kaikilla korttelialueilla rakennusten tuli olla puurakenteisia ja julkisivumateriaalina oli käytettävä puuta. Erillispientalojen korttelialueella (AO) rakennusten tuli lisäksi asemakaavamääräyksen mukaan olla massiivipuusta rakennettuja. Kaavaselostuksen mukaan kaavan tarkoituksena oli, että alue varataan puurakentamiselle. Kaavalla oli tarkoitus muodostaa omaleimainen ja yhtenäiseen rakentamiseen perustuva aluekokonaisuus. Asemakaavamääräykset olivat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia, eikä mahdollisuus antaa rakennustapaa koskevia määräyksiä rajoittunut vain rakennuksen ulkoasuun.
KUNINKAANTAMMI 5 500 asukkaan kaupunginosa, jossa asemakaavamääräyksiä on kehitetty voimakkaasti ilmastoviisauden suuntaan. Energiatehokkuus, uusiutuvan energian tuottaminen, puurakentamiskorttelit, viherkatot, hulevedet, viherkerroin.
Kuninkaantammen keskustaa ympäröivissä kortteleissa on asemakaavoitettuna n. 50 000 k-m2 puurakentamista; noin 30 puukerrostaloa ja kaupunkipientaloja.
VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimus Puurakentaminen Euroopassa (2017) vahvisti käsitystä puurakentamisen merkityksestä tehokkaana keinona rakentamisaikaisten hiilipäästöjen vähentämisessä. Kuninkaantammen identtiset tontit tarjosivat alustan puu- ja betonihankkeen monipuoliselle vertailulle.
Kuninkaantammen Lammenranta n. 38 000 k-m2 puukerrostaloja (17 kpl) ja pysäköintitalo - Rakennuksissa oltava korkea energiatehokkuus ja uusiutuvaa energiaa on tuotettava tonteilla - Hulevesiä on viivytettävä tonteilla sadepuutarhoissa - Katot hyödynnettävä viherkattoina ja/tai aurinkosähkön tuottamiseen
MITEN TULEVAISUUDESSA TOIMITAAN? Eko-Viikin aikoihin 20 v sitten Helsinki oli aikansa edelläkävijä rakentamisen ekotehokkuudessa ja ilmastoviisaudessa. Sen jälkeen kehitys on ollut hitaampaa. Helsinki on asettanut strategiseksi tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuonna 2035. Tämä vaatisi asettumista jälleen edelläkävijöiden joukkoon. Asemakaavoitus on tehokas kaupunkien käytössä oleva työkalu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.