Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00685 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 03.10.2016 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 10.10.2016 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgiin 10.10.2016. Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Maatalous- ja kalastusneuvoston on kokouksessaan määrä päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2017. Suomi on pääosin valmis hyväksymään komission ehdotukset silakan ja kilohailin suuremmista sallituista saaliista (TAC). Suomi kuitenkin katsoo, että kilohailin TAC tulisi nostaa komission ehdotusta vähemmän ja että Riianlahden silakkakannan TAC voitaisiin pienentää ehdotettua vähemmän. Suomelle tärkeä Pohjanlahden silakan TAC ehdotetaan suurennettavan 17 prosentilla, joka on kannan hyvään tilaan nähden perusteltua. Lisäksi Suomi katsoo, että Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC tulisi pitää nykytasollaan ja Suomenlahden lohen TAC tulisi pienentää komission ehdotusta enemmän. Turskakannat ovat heikossa tilassa ja niiden TAC:t tulisi tieteellisen neuvon perusteella pienentää olennaisesti. Suomi kannattaa tältäkin osin tieteellisen neuvon noudattamista. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee puheenjohtajan laatimien kysymysten pohjalta EU:n ja Norjan välisistä kalastusneuvotteluista koskien vuotta 2017. Keskustelun tarkoituksena on selventää unionin lähestymistapaa ja näkemyksiä neuvotteluihin. Maatalous- ja kalastusneuvosto käy ensimmäisen keskustelun varainhoitoasetuksen kokonaisuudistuksesta erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevien asetusmuutosten osalta. Suomi kannattaa komission varainhoitoasetuksen tavoitteita yksinkertaistamisesta, mutta näkee, että tarvetta on vielä pidemmälle menevään yksinkertaistamiseen yhteistä maatalouspolitiikka koskevien rahastojen osalta. Suomi toivoo selkeämpää kirjausta nk. kertakorvausmenettelystä maaseuturahastossa. Tällä hetkellä maaseuturahaston säännöt ovat tiukempia kuin muiden ERI-rahastojen.
Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS LUXEMBURGISSA 10.10.2016 2(28) 1. Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen KALASTUS 4. Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 (Oikeusperusta: SEUT 43 artiklan 3 kohta) Poliittinen yhteisymmärrys 4 5. EU:n ja Norjan vuotta 2017 koskevat vuotuiset neuvottelut Keskustelu 10 6. Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) vuosikokous (Vilamoura, Portugali, 14. 21. marraskuuta 2016) Keskustelu 13 Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) MAATALOUS 7. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1299/2013, (EU) N:o1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, EU N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014, (EU) N:o 652/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta (koontiasetusta koskeva ehdotus) (ensimmäinen käsittely) (lainsäädäntökäsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0282 (COD) Komissio esittelee Keskustelu 15
Muut asiat 3(28) 8. 24 a) Kansainväliset rahoituslaitokset ja eläinten hyvinvointi Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia b) Päätelmät maksajavirastojen johtajien 39. konferenssista (Amsterdam, 25. 27. toukokuuta 2016) Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia c) (mahd.) Markkinatilanne - Puheenjohtajamaan d) (mahd) Viherryttämisen yksinkertaistaminen - Puolan valtuuskunnan tiedotusasia e) (mahd.) SEUT:n artiklan 43(3) soveltaminen - Komission tiedotusasia f) (mahd.) Ministerikonferenssi Kuluttajilla on oikeus saada tietoa, 19 elokuuta 2016 Maribor - Slovenian valtuuskunnan tiedotusasia g) (mahd.) Afrikkalainen sikarutto - Puolan valtuuskunnan tiedotusasia h) (mahd.) Sokerimarkkinat kiintiöiden poistumisen jälkeen - Puolan valtuuskunnan tiedotusasia i) (mahd.) Maailman mehiläispäivä - Slovenian valtuuskunnan tiedotusasia
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00658 LVO Bondestam Orian 03.10.2016 4(28) Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 10.10.2016-10.10.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston on kokouksessaan 10.10.2016 määrä päättää Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2017 komission ehdotuksen perusteella. Ehdotus käsitellään valmistelevasti BALTFISH:ssa. Peruskanta Suomi kannattaa Itämeren kalastusmahdollisuuksien vahvistamista vuodelle 2017 siten, että kalakantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton (Maximum Sustainable Yield, MSY) mukaisesti saavutettaisiin EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan perusasetuksen 1380/2013 tavoitteiden mukaisesti mahdollisimman pian, kuitenkin asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kalakantojen osalta. Tämä tulee toteuttaa siten, että kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen perustuu ICES:n neuvon mukaisesti kalastuskuolevuuden MSY -vaihteluväleihin. Vaihteluvälit sisältyvät silakka-, kilohaili- ja turskakantoja koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/1139, liite I). Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisesti siten, että TAC:n pohjaluku olisi 116 000 lohta, josta vähennetään hylkeiden vahingoittamien lohien määrä 8 100 lohta ja arvioituna raportoimattomana ja väärinraportoituna saaliina 10 000 lohta sekä Venäjän osuus (1,9 % 97 900 lohesta) 1 860 lohta. EU:n TAC olisi siten 96 040 lohta, joka vastaa kuluvan vuoden TAC:ia (95 928 lohta). Suomi kannattaa siten TAC:in pitämistä nykytasollaan.
Suomi edellyttää, että komissio ja jäsenvaltiot valvovat, että Itämerellä ei harjoiteta laitonta lohenkalastusta, ja jos sellaista todennetaan, se viipymättä ja kokonaan eliminoidaan. Suomenlahden lohen TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisesti siten, että TAC:n pohjaluku olisi 11 800 lohta, josta vähennetään hylkeiden vahingoittamien lohien määrä 1 652 lohta (14 %) ja arvioitu raportoimaton saalis 354 lohta (3 %) sekä Venäjän osuus (9,3 % 9 794 lohesta) 911 lohta. EU:n TAC olisi siten 8 883 lohta, joka olisi n. 32 prosentin pienennys kuluvan vuoden TAC:iin verrattuna. Suomi katsoo, että tulisi pyrkiä siihen, että kalastus kohdistuu istutettuihin lohiin. Suomi on osana hyväksyttävää kokonaisratkaisua valmis hyväksymään komission ehdotuksen 9 403 lohen TAC:sta. Pohjanlahden silakan TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-pistearvon 0,15 (Selkämeren silakkakannan Fmsy vaihteluväli on 0,11 0,18) mukaisesti siten, että TAC olisi 140 998 tonnia (Selkämeri 134 556 tonnia + Perämeri 6 442 tonnia), joka olisi 17 %:in kasvu kuluvan vuoden TAC:iin verrattuna. Suomi on siten valmis hyväksymään komission ehdotuksen 140 998 tonnin TAC:sta. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakan TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY pistearvon 0,22 (Fmsy vaihteluväli on 0,16 0,28) mukaisesti siten, että TAC olisi 216 000 tonnia, josta vähennetään Venäjän osuus (9,5 %) ja otetaan huomioon Riianlahteen liittyvä vaellus. Suomi on siten valmis hyväksymään komission ehdotuksen 191 129 tonnin TAC:sta. Riianlahden silakkakannan TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY vaihteluvälin (vaihteluväli on 0,16 0,38) mukaisesti siten, että otetaan huomioon pääaltaalle liittyvä vaellus. Suomi on siten asetuksen 2016/1139 artiklan 4.4 (Fmsy vaihteluvälin yläarvojen käytön perusteet, mm. kalakannan riittävä suuruus) perusteella valmis hyväksymään komission ehdotusta suuremman TAC:n, kuitenkin enintään MSY vaihteluvälin yläarvon mukaisena. Läntisen silakkakannan TAC Suomi kannattaa TAC:ien vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY pistearvon 0,32 (vaihteluväli on 0,23 0,41) mukaisesti. Suomi on siten valmis hyväksymään komission ehdotuksen 28 401 tonnin TAC:sta. 5(28)
Kilohailin TAC 6(28) Pääasiallinen sisältö Suomi kannattaa lähtökohtaisesti TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-pistearvon 0,26 (vaihteluväli on 0,19 0,27) mukaisesti siten, että TAC olisi 314 000 tonnia. TAC:n tasossa otetaan huomioon Venäjän osuus (10,08 %) siten, että EU:n TAC olisi 280 088 tonnia (40 prosentin kasvu), joka myös vastaa komission ehdotusta. Suomi on kilohailin kalastusmahdollisuuksien ja kalastuskuolevuuden suurten vaihteluiden välttämiseksi valmis hyväksymään TAC:in suurentamisen ehdotettua vähemmän. Itäisen turskakannan TAC Itäisen turskakannan tilaa ei ole voitu analysoida tarkasti eikä ICES ole voinut suositella kalastuskuolevuuden vaihteluväliä kannalle. Suomi katsoo, että TAC tulee pienentää ICES:n neuvon mukaisesti. Läntisen turskakannan TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (soveltuva alempi vaihteluväli 0,15 0,26) mukaisesti. Lisäksi Suomi katsoo, että läntiseen turskakantaan kohdistuva kaikki kalastuskuolevuus tulee ottaa huomioon kalastuksen säätelyssä. Punakampelan TAC Suomi hyväksyy ICES:n suositukseen perustuvan komission ehdotuksen 7 862 tonnin TAC:sta. Yhteisymmärryksen saavuttamiseen tarvittava neuvotteluvara Suomi on valmis hyväksymään sellaisia neuvotteluprosessin aikana esille tulevia muutoksia komission ehdotukseen, jotka ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kalastuksen ja varovaisuusperiaatteen mukaisia sekä ovat tarpeen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi neuvostossa. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi 31.5.2016 suosituksensa vuoden 2017 TAC:sta Itämeren kalakannoille. ICES:n suositukset muodostavat perustan komission ehdotukselle vuoden 2017 kalastusmahdollisuuksista Itämerellä. Komissio on suositusten perusteella 29.8.2016 antanut ehdotuksensa Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2017 sekä 27.9.2016 sen täydennyksenä ehdotukset turskan kalastusmahdollisuuksista.
7(28) Kalakanta EU TAC 2016 Suomen kiintiö ICES neuvo Komission Muutos -% vuonna 2016 vuodelle 2017 ehdotus EU TAC Pohjanlahden silakka 120 872 99 098 140 998 140 998 16,7 Pääaltaan silakka 177 505 38 927 190 906 191 129 7,7 Läntinen silakka 26 274 2 28 401 28 401 8,1 Riianlahden silakka 34 915 0 27 429 27 429-21,4 Kilohaili 202 320 10 447 314 000 282 349 39,6 Pääaltaan/ Pohjanlahden lohi 95 928 24 787 116 000* 105 696 10,2 Suomenlahden lohi 13 106 11 762 11 800** 9403-28,3 Itäinen turska 41 143 723 26 994 24 927-39,5 Läntinen turska 12 720 109 917*** 1588-88,0 Punakampela 4034 0 7862 7862 94,9 * Suositukseen sisältyy arvio ei-toivotuista, raportoimattomista ja väärinraportoiduista saaliista. Ei-toivottu saalis koostuu hylkeen vahingoittamasta kalasta (8 100 lohta) ja alamittaisesta kalasta (3 500 lohta), josta ensin mainittu tulee vähentää TAC:sta ja viimeksi mainittu lisätä TAC:iin. Lisäksi suositukseen sisältyy raportoimatonta (7%) ja väärinraportoitua (6%) saalista, jonka esiintymistä vuonna 2017 tulee harkita TAC:ia vahvistettaessa. Suosituksen haarukka on arvioista ja laskentatavasta riippuen siten 89 300 116 000 lohta. ** Suositukseen sisältyy arvio ei-toivotuista ja raportoimattomista saaliista. Ei-toivottu saalis (16%) (hylkeen vahingoittama tai alamittainen lohi) tulee ottaa huomioon vahvistettaessa TAC:ia poisheittokiellon mukaisesti. Lisäksi suositukseen sisältyy raportoimatonta saalista (3%), jonka esiintymistä vuonna 2017 tulee harkita TAC:ia vahvistettaessa. Suosituksen haarukka on arvioista ja laskentatavasta riippuen siten 8 883 11 800 lohta. *** Suositetusta kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista on vähennetty saksalaisten vapaa-ajankalastajien turskasaaliina 2 558 tonnia. EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun perusasetuksen 1380/2013 artiklassa 2 olevan tavoitteen mukaan kalakantoja tulisi hyödyntää kestävän enimmäistuoton MSY:n (Maximum Sustainable Yield) mukaisesti vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kalakantojen osalta. MSY määritellään ICES:n suosituksissa kalakannan kutukannan sekä kalakannan kalastuskuolevuuden perusteella. Kalakannan katsotaan olevan MSY tilassa, kun kutukanta on määriteltyä kokoa suurempi ja kalastuskuolevuus määriteltyä tasoa pienempi. Kyseiset tavoiteluvut on määritelty silakka-, kilohaili- ja turskakantoja koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan (asetus 2016/1139). Selkämeren silakkakanta, Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakanta, läntinen silakkakanta sekä kilohailikanta ovat kaikki MSY -tilassa (sekä kalastuskuolevuuden että kutukannan koon osalta). Riianlahden silakkakanta on kutukannan koon osalta MSYtilassa, mutta siihen kohdistuva kalastuskuolevuus ylittää vaihteluvälin ylärajan. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC ja Suomenlahden lohen TAC kattavat molemmat useita lohikantoja, joiden tila vaihtelee suuresti. Vahvimmat lohikannat ovat Perämeren suuret lohikannat (Tornionjoki, Kalix, Pite, Åby, Byske, Ume/Vindel), jotka poikastuotannon perusteella ovat MSY tilassa tai lähellä sitä. Heikkoja lohikantoja ovat erityisesti Rickleån, Kågeälven ja Öreälven Pohjanlahdella ja monet kannat Itämeren pääaltaalla. Suomenlahden villit lohikannat (Viron lohijoet Keila, Vasalemma ja Kunda)
8(28) ovat poikastuotannon perusteella osoittaneet elpymisen merkkejä. ICES määrittelee lohikantojen MSY tilaa vaelluspoikastuotannon perusteella. ICES tuo neuvossaan myös esille, että sekakantakalastus on uhka heikoille lohikannoille, erityisesti Itämeren pääaltaalla, jossa kaikki heikot lohikannat käyvät syönnöksellä. Näiden kantojen elvyttäminen edellyttää pitkäaikaisia toimia kuten kalastusrajoituksia meressä, erityisesti Itämeren pääaltaalla sekä jokisuissa ja jokialueilla, elinympäristöjen kunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista. ICES toteaa lisäksi, että Suomenlahden alueella pääosa lohista ovat istutettuja. Lohenkalastus Suomenlahdella tulisi kohdentaa istutettuun loheen mm. hyödyntämällä eväleikkauksia. Meritaimenen osalta EU:ssa ei tehdä päätöksiä TAC:sta. ICES toteaa kuitenkin meritaimenta koskevassa neuvossaan, että meritaimenen kohdennettua kalastusta ja joutumista sivusaaliiksi muussa kalastuksessa tulisi vähentää Pohjanlahdella ja eteläisellä Itämerellä villien meritaimenkantojen suojelemiseksi. Lisäksi on tarpeen kunnostaa meritaimenen elinympäristöjä ja poistaa vaellusesteitä. ICES toteaa, että se ei voi antaa analyyttistä arviota itäisen turskakannan tilasta. Tästä syystä ICES antaa varovaisuusperiaatteeseen perustuvan suosituksen kiintiön pienentämisestä. Läntisen turskakannan tila on heikentynyt merkittävästi, siihen kohdistuvaa kaikkea kalastuskuolevuutta on vähennettävä olennaisesti. Punakampelan tila on parantunut. Punakampelaan sovelletaan vuonna 2017 ensimmäistä kertaa purkamisvelvoitetta, joten komissio ehdottaa tämän vuoksi aiemmin arvioitujen poisheittomäärien sisällyttämistä ehdotettuun TAC:iin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 43 artiklan 3 kohta. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely SEUT 43 artiklan 3 kohdan mukaan neuvostolla on toimivalta päättää kalastusmahdollisuuksista. Kalastusjaosto 8.9.2016 ja 27.9.2016 ICES:n suosituksista on annettu selvitys (E 48/2016 vp) eduskunnalle, joista maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVL 9/2016 vp) sekä ympäristövaliokunta (YmVL 17/2016 vp) ovat antaneet lausuntonsa. Komission ehdotuksesta on annettu selvitys (E 82/2016 vp) eduskunnalle, joista maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVL 11/2016 vp) sekä ympäristövaliokunta (YmVL 18/2016 vp) ovat antaneet lausuntonsa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema TAC:ien vahvistaminen neuvoston toimesta ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön.
9(28) Kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 1144/1991 mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Suomen tavoitteiden toteutuminen TAC:na suurentaisi Suomen silakan ja kilohailin yhteenlasketut kalastusmahdollisuudet. Näin ollen voidaan arvioida, että silakkaa ja kilohailia troolaavien kalastusyritysten toimintamahdollisuudet paranisivat kuluvaan vuoteen verrattuna. Raaka-aineen tarjonta jalostusyrityksille, kalajauhon valmistusta varten sekä rehuksi ja vientiin kasvaisi nykyiseltä tasoltaan. Turskakantojen kalastusmahdollisuuksien pienentyminen ei olennaisesti vaikuttaisi niitä hyödyntävien kalastusyritysten toimintamahdollisuuksiin, koska Suomen turskakiintiöitä ei viime vuosina ole hyödynnetty täysimääräisesti. Lohen kalastusmahdollisuuksien säilyminen suunnilleen nykytasolla pitäisi myös niitä hyödyntävien kaupallisten kalastajien toimintamahdollisuudet ennallaan ja edistäisi lohien nousua jokiin ja niissä harjoitettavaa vapaa-ajankalastusta ja kalastusmatkailuelinkeinoa. Suomenlahdella lohen kalastusmahdollisuuksien pienentyminen ei oleteta vaikuttavan kalastukseen, koska lohisaaliit ovat viime vuosina olleet pienempiä kuin vuodelle 2017 suositeltu TAC ja siitä saatava Suomen lohikiintiö. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Itämeren jäsenvaltiot ovat BALTFISH:ssa edellisinä vuosina voineet päästä yhteisymmärrykseen pääosasta tulevan vuoden TAC:sta. Myös vuoden 2017 TAC:sta pyritään BALTFISH:ssa yhteisymmärrykseen Saksan puheenjohdolla. 1183/2016 PECHE 296 + ADD 1 (COM(2016) 545 final) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kalatalousneuvos Risto Lampinen, MMM/LVO, puh. 0295 162458 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO, puh. 0295 162494 EUTORI-tunnus EU/2016/1424 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00642 LVO Lehtinen Heikki 21.09.2017 10(28) Asia EU:n ja Norjan kahdenväliset kalastusneuvottelut koskien vuotta 2017, näkemysten vaihto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 10.10.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvosto, näkemysten vaihto Suomi ottaa käytävän keskustelun tiedoksi. Neuvostossa käydään perinteinen näkemysten vaihto puheenjohtajan laatimien kysymysten pohjalta koskien kalastusneuvotteluja Norjan kanssa vuodelle 2017. Vuosittain käytäviä kalastusneuvotteluja varten on neuvostossa käyty valmistelevia keskusteluja vuodesta 2007 lähtien. Lisäksi komissio on laatinut oman non-paperinsa jolla se hakee ohjausta neuvostolta tuleviin neuvotteluihin. Neuvostossa käytävällä keskustelulla on tarkoituksena selventää unionin lähestymistapaa ja näkemyksiä koskien unionin ja Norjan yhteisiä jaettuja kalakantoja sekä kartoittaa mahdollisuuksia tunnistaa sellaisia mahdollisesti Norjaa kiinnostavia kalakantoja joita voitaisiin neuvotteluissa käyttää vastavuoroisten kalastusmahdollisuuksien vaihdon välineenä. Kalastusneuvotteluissa koskien vuotta 2017 voidaan tunnistaa eräitä keskeisiä teemoja. Näitä ovat yhteisesti kalastettavia kalakantoja koskevat säätelytoimet, kuten TAC:n tason asettaminen ja muut kalastuksen järjestämistä koskevat seikat. Tällaisia kalakantoja ovat esimerkiksi Pohjanmeren turska, kolja, silli, makrilli ja sei sekä eräät Skagerrakin kalakannat kuten valkoturska, punakampela, silli ja kilohaili. Lisäksi viimeisimmän tieteellisen neuvon pohjalta keskustellaan mm. turskan ja punakampelan kalastuksen hallinnoinnista. Muita keskustelun aiheita ovat mm. vastavuoroiset kalastusmahdollisuudet osapuolten vesillä sekä muut osapuolten yhteisiä intressejä koskevat asiat.
11(28) Uudempina asioina neuvotteluissa keskustellaan saaliiden poisheittokiellon vaikutuksista mm. TAC:n tasoihin ja yhteisten kalakantojen tulevaisuuden hallinnointistrategioihin. Neuvoston työryhmässä neuvotteluja valmistelevissa keskusteluissa jäsenmaat ovat tuoneet esille mm. seuraavia seikkoja: MSY-periaatteen noudattaminen tieteellisen neuvon pohjalta, TAC:n tasojen vuotuisten vaihteluvälien rajaaminen ja tasapainoisen neuvottelutuloksen saavuttamisen tärkeyden. Norjan kanssa käytävät kalastusneuvottelut ovat keskeisimmät Pohjois-Atlantilla käytävät kalastusneuvottelut. Nämä neuvottelut luovat pohjaa unionin monenkeskisille ja kahdenvälisille kalastusneuvotteluille muiden kumppaneiden kanssa. Norjan kanssa käytävät neuvottelut ovat perinteisesti olleet vaikeita. Molemmat osapuolet ovat tunnistaneet vuotta 2016 koskevan ratkaisun olevan tasapainoinen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU17 27.9.2016 Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 12589/16 PECHE 338 12107/16 PECHE 309 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
Heikki Lehtinen MMM/LVO, 0407709496 12(28) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00643 LVO Lehtinen Heikki 21.09.2016 13(28) Asia ICCAT:n erityisistunnon (14.-21.11.2016) valmistelu, näkemysten vaihto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 10.10.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto, näkemysten vaihto Suomen kanta Suomi ottaa käytävän keskustelun tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Neuvostossa käytävällä keskustelulla halutaan ohjata Unionin kannan muodostusta ICCAT:n erityisistuntoa varten. ICCAT (International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas) on kansainvälinen järjestö joka on mm. vastuussa Atlantilla ja Välimerellä tapahtuvasta tonnikalojen suojelusta ja niiden kalastuksen säätelystä. Säätelyn piiriin kuuluu kaikkiaan noin 30 kalalajia ja näihin kuuluvat tonnikalojen lisäksi mm. miekkakala. Keskeisin säätelyn kohteena oleva laji on sinievätonnikala (BFT, BlueFin Tuna). Vuoden 2016 vuosikokouksessa keskeisimmät aiheet ovat mm. Välimeren miekkakalan kalastuksen säätely sekä keltaevätonnikalan ja valkotonnikalan kalastuksen säätely. Itäisen sinievätonnikalan osalta ICCAT:n tieteellinen elin ei anna uutta arviota kannan tilasta vaan päivittää neuvonannon. Kokouksessa tullaan keskustelemaan myös ICCAT:n konvention soveltamisalan laajentamisesta. Konvention laajennuksella on tarkoitus kattaa myös haiden kalastuksen säätely ja suojelu. Tämän lisäksi keskustellaan eräistä organisaation toimintaan liittyvistä seikoista kuten äänestysmahdollisuuksista vuosikokouksien välillä sekä pakollisesta ja sitovasta riitojen sovittelumekanismista. Viimeksi mainitun osalta sopimusosapuolten kannan ovat olleet hyvin eriäviä.
14(28) Komissio on käynyt ja tulee vielä käymään jäsenmaiden kanssa valmistelevia teknisiä kokouksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU17 27.9.2016 Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 12591/16 PECHE 340 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Heikki Lehtinen, MMM/LVO, 040 770 9496 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00661 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 03.10.2016 15(28) Asia Varainhoitoasetuksen kokonaisuudistus (KOM (2016) 605 lopullinen) yhteisen maatalouspolitiikan asetusten (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013,(EU) N:o 1307/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 osalta sekä asetuksen elintarvikeketjuun, eläin- ja kasviterveyteen, eläinten hyvinvointiin ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnoinnista (EU) N:o 652/2014 osalta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 10.10.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvosto käy ensimmäisen keskustelun varainhoitoasetuksen kokonaisuudistuksesta erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevien asetusmuutosten osalta. Komission 14.9.2016 antama ehdotus koskee YMP:n osalta asetuksia (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013 ja (EU) N:o 1308/2013. Komission ehdotuksessa on muutoksia myös asetukseen (EU) N:o 652/2014, joka koskee asetusta mm. elintarvikeketjuun ja eläin- ja kasviterveyteen liittyvien menojen hallinnasta Komissio esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle asetusehdotuksen sisältöä. Asiasta on valmisteilla valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle. Suomi kannattaa komission varainhoitoasetuksen tavoitteita yksinkertaistamisesta, mutta näkee, että tarvetta on vielä pidemmälle menevään yksinkertaistamiseen yhteistä maatalouspolitiikka koskevien rahastojen osalta. Suomi kannattaa komission pyrkimystä edistää varainhoitoasetuksessa ns. single audit - menetelmää (yhtenäinen tarkastusmalli). Suomi katsoo, että ehdotetut yhteisen maatalouspolitiikan asetuksien yksinkertaistukset olisi käsiteltävä siten, että niitä voitaisiin soveltaa vuoden 2017 tukihausta lukien. Kun yleisen varainhoitoasetuksen muutosten tavoitteena on muun muassa rahastokohtaisten sääntöjen yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen, olisi ollut toivottavaa, että maatalousrahastot olisi otettu kattavammin mukaan yhtenäistämiseen ja yksinkertaistamiseen. Esimerkiksi rahoitusoikaisukäytäntöjen ankaruudessa
16(28) maatalousrahastojen ja muiden rahastojen välillä on huomattava ero. Rahoitusoikaisupelko voi pahimmillaan johtaa rajatapausten ankaraan tulkintaan. Rahoituskurimenettelyn toimeenpano, erityisesti maatalouden kriisivarauksen keräämiseksi, vuosittaisine suorien tukien yhteismäärän leikkauksineen ja palauttamisineen, on hallinnollisesti raskas. Varainhoitoasetuksen uudistamisen yhteydessä voitaisiin tutkia mahdollisuuksia menettelyn keventämiseksi. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 osalta: Suomi toivoisi tarkennusta, että aktiiviviljelijän määritelmän soveltamisen muuttaminen vapaaehtoiseksi jäsenmaalle olisi mahdollista myös maaseutuasetuksessa, jotta muutoksella olisi todellista hyötyä tukijärjestelmien toimeenpanon sujuvoittamiselle. Suomi on useassa otteessa nostanut esiin komission tulkinnan kertakorvauksesta (nk. lump sum) maaseuturahastossa. Tällä hetkellä komission tulkinta ei ole linjassa muiden ERI-rahastojen käytännön kanssa vaan maaseuturahastossa tulisi tehdä kertakorvausmenettelyn kustannuksista ennakkoarviointi, joka liitetään osaksi maaseutuohjelmaa. Komission esityksessä ei ole selkeää ehdotusta tilanteen yksinkertaistamiseksi maaseutuasetuksen osalta. Johdannon kohdassa 1.1.2 ei mainita maaseuturahastoa. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1306/2013. Varainhoitoasetuksen muutosesityksen 121 artiklan mahdollistamien yksinkertaistettujen korvausmenetelmien tarvetta olisi myös maataloustukirahaston tukijärjestelmissä eli eläin- ja pinta-alatukijärjestelmissä, joissa tarvitaan toimia toimeenpanon kustannusten ja tuenhakijoiden tekemien, usein tahattomien, virheiden ja niihin liittyvän pelon vähentämiseksi. Muuttuvien pinta-alojen hallintaan tällainen yksinkertaistettu korvausmenettely, yksikkökustannus, jossa korvauskelpoinen pinta-ala ja korvaus on etukäteen sovittu, voisi tuoda tarvittavia yksinkertaistamiskeinoja. Tukikelpoisen pintaalan vakiinnuttaminen, muissa kuin viljelijän itsensä tekemissä muutoksissa, ajantasaistusvälin eli viiden vuoden pituiseksi helpottaisi sekä hallinnon että viljelijän valvontataakkaa. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 osalta: Suomi pitää tervetulleena komission ehdotusta aktiiviviljelijäsäännösten soveltamisen muuttamisesta vapaaehtoiseksi jäsenvaltioille. Suomen mielestä nuorten viljelijöiden tukeen ehdotettu muutos tulisi toteuttaa ehdotettua yksinkertaisemmin niin, että jäsenvaltion tulisi voida päättää ehdotetun muutoksen sijaan ennen tukihaun alkamista, haluaako se rajoittaa nuorten viljelijöiden tuen myöntämisen viljelijäkohtaisesti tiettyyn perustuen tukioikeuksien määrään asti tai yhtenäisen pintaalatuen järjestelmässä tiettyyn tukikelpoisten hehtaareiden määrään asti. Suomi voi hyväksyä tuotantosidonnaista tukea koskevan ehdotuksen edellyttäen, että muutoksen toimeenpano on jäsenmaalle vapaaehtoista. Suomi kannattaa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään ehdotettuja muutoksia. Suomen mielestä suorien tukien asetusta (EU) N:o 1307/2013 muutettaessa myös viherryttämistuen pysyvän nurmen sääntöjä tulisi muuttaa niin, että pysyvän nurmen
Pääasiallinen sisältö 17(28) määritelmässä otettaisiin huomioon nykyistä paremmin vakiintuneet tilapäisen nurmen viljelytavat. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi markkinajärjestelyn asetukseen (EU) N:o 1308/2013. Asetuksen (EU) N:o 652/2014 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi asetukseen (EU) N:o 652/2014. Komissio antoi 14.9.2016 monivuotisen rahoituskehyksen 2014 2020 väliarvion. Se koostuu komission tiedonannosta ja siihen liittyvistä lainsäädännön muutosesityksistä. Asetusesitys varainhoitoasetuksen kokonaisuudistukseksi (KOM (2016) 605 lopullinen): Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1299/2013, (EU) N:o1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, EU N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014, (EU) N:o 652/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta (koontiasetusta koskeva ehdotus) Yleisen varainhoitoasetuksen muutosten (artiklat 121-125) osalta jaetussa hallinnoinnissa eli myös maatalousrahastoissa esitetään käyttöön otettavaksi yhtenäistä tarkastusmallia. Mallissa toisen hyväksytyn elimen, esimerkiksi todentamisviranomaisen, standardit täyttävään tarkastukseen voidaan perustaa toimeenpanon arviointi ja vähentää siten komission jäsenvaltioon kohdistamia tarkastuksia. Asetusesitys sisältää muutosesityksiä myös yhteisen maatalouspolitiikan perusasetuksiin sekä elintarvikeketjuun sekä eläin- ja kasviterveyteen liittyvien menojen hallintaa koskevaan asetukseen. Muutosesitykset koskevat seuraavia asetuksia: (EU) N:o 1305/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EU) N:o 1306/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EU) N:o 1307/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta. (EU) N:o 1308/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta. (EU) N:o 652/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston
18(28) asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta Asetus (EU) N:o 1305/2013 (maaseutuasetus) Maaseutuasetuksen osalta komissio ehdottaa muutoksia, jotka liittyvät pääosin tulonvakautusvälineeseen ja rahoitusvälineisiin. Muutokset antaisivat jäsenmaille mahdollisuuden luoda sektorispesifi tulonvakautusväline, jolla vastattaisiin nykyistä paremmin markkinakriiseihin ja viimeaikaisiin useiden sektoreiden vaikeisiin kokemuksiin. Toinen merkittävä muutos olisi yksinkertaisemmat säännöt lainoille ja muille rahoitusvälineille. Näiden muutosten tavoitteena on tehostaa rahoitusvälineiden käyttöä maataloussektorilla ja edistää viljelijöiden pääomaa erityisesti nuorten viljelijöiden kohdalla. Yleinen tavoite on julkisen rahoituksen parempi kohdentaminen ja maataloussektorin kilpailukyvyn parantaminen. Ehdotuksissa on myös hanketoiminnan kertakorvausmenettelyjen yksinkertaistamisia. Komission nykyisen tulkinnan mukaan kaikista kertakorvausmenettelyn kustannuksista maaseuturahastossa tulisi tehdä ennakkoarviointi, joka liitetään osaksi maaseutuohjelmaa. Tämä tarkoittaa, että hyvin monenlaisten, innovatiivisten ja uniikkien hankkeiden kehittämiskohteille pitäisi ennakkoon määritellä arvot, joita noudatetaan kaikissa hakemuksissa yhteneväisesti. Tällainen vaatimus on käytännössä mahdotonta toteuttaa ja tämä tarkoittaa, että kertakorvaus-menettelyn toimeenpanoa ei voida toteuttaa maaseuturahastossa. Ehdotuksissa on maininta ERI-rahastojen menettelyiden yhdenmukaistamisesta, mutta osassa artiklaehdotuksista kuitenkin edelleen puhutaan clearly in advance. Suorien tukien osalta komissio ehdottaa aktiiviviljelijän määritelmän soveltamisen muuttamista vapaaehtoiseksi jäsenmaalle, mutta tällaista ehdotusta ei ole suoraan kirjattu maaseutuasetukseen. Tällä hetkellä maaseutuasetuksen useassa toimenpiteessä on tuensaajan tukikelpoisuusedellytyksenä aktiiviviljelijän määritelmän täyttäminen (mm. luonnonmukainen maatalous ja eläinten hyvinvointi, tila ja yritystoiminnan kehittäminen sekä alueet, joilla luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita). Maaseuturahastoon kuuluvan aloitustuen osalta ei ole luvassa yksinkertaistamista. Asetus (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) Komissio ehdottaa 26 artiklassa (rahoituskuri) muutoksia, jotka poistaisivat Euroopan parlamentin ja neuvoston toimivallan rahoituskuriin liittyvien asetusten antamisessa. Komission toimivallassa olisi säätää rahoituskurista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta sekä mahdollisuus muuttaa mukautusmäärää 1 päivään joulukuuta asti. Tulojen sitomista (artikla 43) muutettaisiin siten, että käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen joukkoon lisätään tietyt maksujen toimeenpanoon liittyvät jäsenvaltion virheiden aiheuttamat rahoituksen keskeytykset ja vähennykset. Takaisinperintää (artikla 54) muutettaisiin siten, että tiettyjen takaisinperimättömien määrien osalta komission ja jäsenvaltion jaettu (50 ja 50 prosenttia) vastuu poistetaan ja vastuu muuttuisi jäsenvaltion vastuuksi. Aiheettomia maksuja ja hallinnollisia seuraamuksia (artikla 63) täydennettäisiin siten, että sääntöjenvastaisuuden koskiessa kilpailutusta maksamatta jätettävä tai peruttava tuki määritellään sääntöjenvastaisuuden vakavuuden ja suhteellisuuden mukaan. Lisäksi jatkettaisiin aikataulua maaseudun kehittämisohjelmia koskevien talousarviositoumusten vapauttamisessa ohjelmakauden lopussa (artikla 38).
19(28) Asetus (EU) N:o 1307/2013 (suorien tukien asetus) Aktiiviviljelijän säännöt: Jäsenvaltiot voisivat päättää soveltaa vuodesta 2018 alkaen vain yhtä tai kahta kolmesta 9 artiklan 2 kohdan kolmannessa kappaleessa listatusta kieltolistalta poispääsemisen mahdollisuudesta. Ehdotus on tehty siksi, että joillakin jäsenvaltioilla on ollut vaikeuksia toimeenpanna kaikkia kolmea kieltolistalta vapautumisen vaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat: a) suorien tukien määrä vähintään 5 % muusta kuin maataloustoiminnan tuloista, b) maataloustoiminta ei ole vähäistä, c) maatalous on pääliiketoiminta. Toisena ehdotuksena jäsenvaltiot voisivat päättää lopettaa aktiiviviljelijäsäännösten soveltamisen vuodesta 2018 alkaen. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa mahdollisista päätöksistään komissiolle viimeistään 1.8.2017. Nuorten viljelijöiden tuen säännöt: Nuorten viljelijöiden tuen sääntöjä muutettaisiin niin, että tietyn nuorten viljelijöiden tuen laskentatavan valinneissa jäsenvaltioissa nuorten viljelijöiden tukea myönnettäisiin kaikkia nuoren viljelijän kyseisenä vuonna aktivoimia perustuen tukioikeuksia vastaavasti. Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavissa maissa tukea voitaisiin myöntää kaikkien viljelijän ilmoittamien tukikelpoisten hehtaarien lukumäärän perusteella. Nykyisin jäsenvaltion on tullut asettaa nuorten viljelijöiden tuen määrälle enimmäismäärä, jonka on oltava perustukea soveltavissa maissa 25 90 tukioikeutta ja yhtenäisen pinta-alatuen maissa 25-90 tukikelpoista hehtaaria. Suomessa enimmäismäärä on 90 tukioikeutta. Kuitenkin, jos nuorten viljelijöiden tukihakemusten perusteella laskettava tuen määrä jonakin vuonna ylittäisi nuorten viljelijöiden tuelle asetetun kansallisen enimmäismäärän, joka on kaksi prosenttia suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion tulisi asettaa perustukea soveltavissa maissa tukioikeuksien enimmäismäärä ja yhtenäisen pinta-alatuen maissa tukikelpoisten hehtaarien enimmäismäärä, jonka ylittävältä osalta nuorten viljelijöiden tukea ei myönnettäisi. Tämän enimmäismäärän tulisi olla sellainen, että kahden prosentin kansallinen enimmäismäärä ei ylittyisi. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa asetetusta enimmäismäärästä komissiolle seuraavana vuonna viimeistään 15.9. Tuotantoon sidotun tuen säännöt: Komissiolle annettaisiin mahdollisuus säätää tuotantosidonnaista tukea koskevia delegoituja asetuksia, jotta vältettäisiin se, että tuotantosidonnaista tukea saavat tuenhakijat ylläpitävät nykyistä tuotannon tasoa huolimatta rakenteellisesta markkinoiden epätasapainosta (ylituotannosta). Tuotantosidonnaista tukea voitaisiin maksaa aiemman (vielä yksilöimättömän) viitejakson tuotantomäärän perusteella vuoteen 2020 asti. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jäsenmaa voisi irrottaa nykyisen tuotantosidonnaisen tuen tuotannosta (dekoplata). Vastaava menettely on mahdollinen maidontuotannon osalta vuonna 2017 (Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1616). Yhtenäisen pinta-alatuen säännöt: Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään, joka on perustuen sijaan käytössä useissa niin sanotuissa uusissa EU:n jäsenvaltioissa, ehdotetaan muutosta siten, että yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää toimeenpaneva valtio voi halutessaan lisätä enintään kolmella prosentilla vuosittaista kansallista suorien tukien enimmäismäärää, josta on vähennetty viherryttämistuen kansallinen enimmäismäärä. Vastaava menettely on mahdollinen jo nykyään perustukea soveltavissa valtioissa. Menettelyllä varmistetaan mahdollisemman täysimääräinen EU-varojen käyttö. Asetus (EU) N:o 1308/2013 (markkinajärjestelyasetus) Komissio ehdottaa, että hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien tavoitteisiin lisättäisiin mahdollisuus valmentaa ja opastaa muita
20(28) tuottajaorganisaatiota, tuottajaryhmiä tai sektorin yksittäisiä tuottajia. Tällä komissio haluaa lisätä tuottajien luottamusta yhteistoimintaan ja jakaa positiivisia kokemuksia sekä esimerkkejä yhteistyöstä, erityisesti niissä jäsenmaissa, joissa hedelmä- ja vihannessektorin järjestäytymisaste on alhainen. Tuottajaorganisaatiot voisivat käyttää valmennusta ja koulutusta kriisinhallintatoimenpiteenä. Koulutuksesta ja valmennuksesta aiheutuvat kustannukset voisivat olla 100 % tuen piirissä. Asetuksessa luetellaan jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, joissa hedelmä- ja vihannessektorin järjestäytymisaste on alhainen, ja niissä sallittaisiin kansallinen lisätuki. Komissiolle annettaisiin valtuutus muuttaa em. jäsenvaltioiden listaa delegoidulla asetuksella järjestäytymisasteen muuttuessa. Lisäksi komissio ehdottaa tuontikiintiöiden hallinnoinnin yksinkertaistamista siten, että yksinkertaisista pelkästään objektiivisiin kriteereihin perustuvasta kiintiöiden allokoinnista ei tarvitsisi säätää täytäntöönpanosäädöksillä vaan ne voitaisiin julkaista internetsivuilla. Jäsenvaltiot voisivat myöntää lisenssejä vasta komission julkaistua käytettävät kiintiöt. Asetus (EU) N:o 652/2014 Komissio ehdottaa asetukseen (EU) N:o 652/2014 vain teknisiä muutoksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 322 varainhoitoasetuksen uudistuksen osalta ja 43 artikla 2 kohta yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien asetusten osalta. Tavallinen lainsäätämisjärjestys. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentin tarkempia käsittelytietoja ei ole vielä saatavilla, mutta todennäköisesti asian pääkäsittelystä vastaa budjettivaliokunta (BUDG). Sektorivaliokunnat, kuten maatalousvaliokunta (AGRI), antanevat lausunnot päävaliokunnan mietintöön. Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) 22.9.2016, 29.9.2016 ja 4.10.2016 EU-ministerivaliokunta 7.10.2016 Eduskuntakäsittely Asiasta on valmisteilla valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle. Suuri valiokunta 7.10.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Jaetun toimivallan myötä Euroopan unionilla on ensisijainen määräysvalta unionin maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty unionitasolla. Kansallinen lainsäädäntö kuitenkin täydentää Euroopan unionin
21(28) lainsäädäntöä silloin kun unionin säännökset sisältävät jonkin asian osalta ainoastaan vähimmäisvaatimukset tai unionin lainsäädännössä on annettu valta säätää jostakin asiasta tarkemmin kansallisella tasolla. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö käsittää säännökset EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikassa toimivaltaisista viranomaisista ja toimielimistä. Nuorten viljelijöiden tukea koskevat muutokset sekä mahdollinen aktiiviviljelijää koskevan vaatimuksen poistaminen edellyttävät muutoksia Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettuun lakiin (193/2013). Taloudelliset vaikutukset Varainhoitoasetuksen osalta: Yhtenäinen tarkastusmalli voi vähentää komission tarkastuksiin liittyvää työmäärää, joka on maksajavirastoissa merkittävä. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (maaseutuasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Maaseuturahaston osalta ohjelman 2014 2020 rahoituskehys on olemassa ja sen puitteissa on toimittava. Jos uusia asioita sisällytettäisiin maaseutuohjelmaan, se tarkoittaisi rahoituksen siirtoja ohjelman sisällä muista toimenpiteistä. Vaikutukset maatalousyrityksille Ei merkittäviä vaikutuksia Ympäristövaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Rahoituskurimenettelyn toimeenpano, erityisesti maatalouden kriisivarauksen keräämiseksi, vuosittaisine suorien tukien yhteismäärän leikkauksineen ja palauttamisineen, on sinällään hallinnollisesti raskas. Suomessa nykyisen jäsenvaltion ja komission jaetun vastuun merkitys takaisinperimättömissä määrissä on ollut noin 10 000 euroa vuodessa. Jäsenvaltion vastuun mahdollisella lisääntymisellä ei siten ole merkittävää taloudellista vaikutusta. Komission ehdotuksen toteutuminen toisi yksinkertaistumista raportointivelvoitteiden ja takaisinperintäluettelon tarkastamisvelvollisuuden poistumisen myötä. Vaikutukset maatalousyrityksille Kilpailuttamissäädösten noudattaminen on haastavaa erityisesti niille, jotka eivät ole näiden säädösten kanssa tekemisessä kuin satunnaisesti. Lievennykset, jotka liittyvät näiden säädösten noudattamatta jättämisen seuraamusten kohtuullistamiseen, ovat oikean suuntaisia. Ympäristövaikutukset Horisontaaliasetukseen ehdotetuilla muutoksilla ei ole ympäristövaikutuksia. Asetus (EU) N:o 1307/2013 (suorien tukien asetus) Vaikutukset hallinnolle Aktiiviviljelijän säännöt: Jos nykyisiä aktiiviviljelijäsäännöksiä ei sovellettaisi, se pienentäisi hieman toimeenpanon kustannuksia.
Nuorten viljelijöiden tuen säännöt: Ehdotettu nuorten viljelijöiden tuen rajoittaminen tiettyyn tukioikeuksien määrään asti silloin, jos nuorten viljelijöiden tuen kansallinen enimmäismäärä olisi ylittymässä, monimutkaistaisi jonkin verran nuorten viljelijöiden tuen yksikkötuen laskentaa. Tuotantoon sidotun tuen säännöt: Jos Suomi päättäisi käyttää asetuksen tarjoaman mahdollisuuden irrottaa tuotantosidonnainen tuki tuotannosta ja maksaa tuki aiemman viitevuoden tuotannon perusteella, lisäisi tämä hallinnon työtä ja kustannuksia. Tietojärjestelmiin pitäisi tehdä muutoksia, asiasta pitäisi tiedottaa viljelijöitä ja tukien hakuun tulisi muutoksia. Vaikutukset maatalousyrityksille Aktiiviviljelijän säännöt: Jos nykyisiä aktiiviviljelijäsäännöksiä ei sovellettaisi, se helpottaisi maatalousyritysten byrokratiaa eikä maatalousyrityksiä kohdeltaisi tukitarkastelussa eri tavalla niiden hallinnoimien toimintojen perusteella. Nuoren viljelijän tuen säännöt: Asetusmuutoksen myötä nuorten viljelijöiden, joilla on enemmän kuin 90 tukioikeutta, arvioidaan saavan nuorten viljelijän tukea enemmän kuin nykyisin. Sen sijaan enintään 90 tukioikeutta aktivoineiden nuorten viljelijöiden tukimäärä voisi hieman alentua. Tuotantoon sidotun tuen säännöt: Jos Suomi päättäisi käyttää asetuksen tarjoaman mahdollisuuden irrottaa tuotantosidonnainen tuki tuotannosta ja maksaa tuki aiemman viitevuoden tuotannon perusteella, aiheuttaisi tämä taloudellisia menetyksiä tuotantoaan laajentaneille tai sitä suunnitteleville maatalousyrittäjille. Ympäristövaikutukset Aktiiviviljelijän sääntöihin ja nuorten viljelijöiden tukeen ehdotetuilla muutoksilla ei ole ympäristövaikutuksia. Jos tuotantosidonnainen tuki irrotettaisiin tuotannosta, niin siitä saattaisi olla ympäristövaikutuksia. Tuotannon alentuessa ympäristöön kohdistuva paine voisi alentua esimerkiksi lannoitteiden tai torjunta-aineiden käytön vähenemisen myötä. Toisaalta esimerkiksi erikoiskasvin viljelyn tai laiduntavien eläinten määrän väheneminen voi vähentää luonnon monimuotoisuutta. Asetuksen 1308/2013 (markkinajärjestelyasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Valmennuksen hyväksyminen tukikelpoiseksi toimeksi saattaa aiheuttaa vähäisiä lisäkustannuksia EU:n tuottajaorganisaatiotukeen. Kansallinen lisätuki tuottajaorganisaatioille on vapaaehtoinen. Vaikutukset maatalousyrityksille Ei merkittäviä vaikutuksia. Ympäristövaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. 22(28) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Valtiovarainministeriö ja budjettijaosto (EU34) vastaa varainhoitoasetuksen pääkäsittelyn koordinoinnista. Neuvostossa asetuksen pääkäsittelystä vastaa yleisten asioiden neuvosto.
23(28) Asiakirjat COM(2016) 605 final + liitteet I ja II Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot MMM/RO/EUKA ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh. 0295 162 481, sannahelena.fallenius@mmm.fi MMM/RO/MAKE neuvotteleva virkamies Tiina Malm, puh. 0295 162 428, tiina.malm@mmm.fi MMM/RO/MAKE neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, puh. 0295 162 264, sanna.sihvola@mmm.fi MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta, puh. 0295 162 352, mirja.kiviranta@mmm.fi MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Juha Palonen, puh. 0295 162 356, juha.palonen@mmm.fi, MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, puh. 0295 162 207, pia.lehmusvuori@mmm.fi MMM/RO/MY maatalousylitarkastaja Pirjo Kuusela, puh. 0295 162 138, pirjo.kuusela@mmm.fi, MMM/RO/MY, maatalousylitarkastaja Auli Nurmi, puh. 0295 162 304, auli.nurmi@mmm.fi MMM/RO/MARY neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh. 0295 162 416, pekka.sandholm@mmm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1486 Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00683 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 03.10.2016 24(28) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 10.10.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen asialistalla muut asiat -kohdassa on useita jäsenvaltioiden ja valtuuskuntien tiedotusasioita. Suomi ottaa jäsenmaiden esittelyt tiedoksi. Kohdan a) osalta Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n eläinten hyvinvointivaatimusten tai vähintään niitä vastaavien standardien edistämiseen EU:n alueella toimivien, julkista rahaa käyttävien kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden rahoitusehtoina. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja eurooppalaisen kotieläintuotannon yhdenvertaisen aseman parantaminen suhteessa kolmansiin maihin on Suomelle tärkeää. Kohdan d) osalta Suomi on mukana 19 jäsenmaan yhteisessä kannanotossa viherryttämisen yksinkertaistamisesta. Kohdan h) osalta Suomi kannattaa keskustelua PL:n esityksen mukaisesti. Pääasiallinen sisältö a) Kansainväliset rahoituslaitokset ja eläinten hyvinvointi (12323/16) Itävalta esittää, että EU-tasolla keskusteltaisiin aiempaa intensiivisemmin kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden (international financial institutions, IFIs) rahoituspolitiikan suhteesta eläinten hyvinvointiin. Itävallan mukaan olisi tärkeää määritellä eläinten hyvinvointiin liittyvät vähimmäisvaatimukset, joiden perusteella IFIt voisivat myöntää erilaisia investointitukia ja vientivakuuksia. Nykyään tällaisia ei vielä ole, vaikka useat IFIt ovat viime vuosina osoittaneet kiinnostusta asiaa kohtaan. Itävalta katsoo, että nyt on oikea hetki edistää erityisesti EU:n tuotantoeläinten
25(28) hyvinvointistandardien tai niitä vähintään vastaavien liittämistä osaksi IFIen investointitukipolitiikkaa. Tavoitteena olisi saada standardeista pakollinen osa investointitukien myöntämisehtoja ja samalla vähentää kilpailullista epätasapainoa kolmansien maiden ja EU:n alueella tapahtuvan kotieläintuotannon välillä. b) Päätelmät maksajavirastojen johtajien 39. konferenssista (Amsterdam, 25. 27. toukokuuta 2016) Alankomaiden valtuuskunta kertoo neuvostolle maksajavirastojen johtajien konferenssin keskusteluista. Alankomaat ei ole toimittanut asiasta vielä taustaasiakirjaa. c) (mahd) Markkinatilanne Puheenjohtajamaa nostaa todennäköisesti asialistalle tilannekatsauksen markkinatilanteesta. Moni jäsenmaa on pyytänyt pj:ltä katsausta tilanteesta. Puheenjohtaja ei ole toimittanut vielä taustamuistiota asiasta. d) (mahd.) Viherryttämisen yksinkertaistaminen (12482/16) Puolan valtuuskunta on pyytänyt monen muun maan tukemana (FI, HR, GR, IE, CZ, DK, EE, FR, HU, LV, LT, LU, PL, PT. SE, UK, RO, SI) asialistalle keskustelua viherryttämisen yksinkertaistamisesta. Komissio esitti kesällä delegoituja asetuksia asiasta. PL ja muut valtuuskunnat esittävät huolensa kolmesta komission ehdotuksesta ja pyytävät komissiota harkitsemaan uudelleen ehdotuksiaan: 1) kasvinsuojeluaineiden käyttökiellosta ekologisen alan kesannoilla, kerääjäkasveilla ja typensitojakasveilla, 2) ekologisen alan kesannon vähimmäisajan pidentämisestä 6 kuukaudesta 9 kuukauteen ja 3) kerääjäkasvien pakollinen 10 viikon pitoajasta. PL ja muiden valtuuskuntien mukaan komission ehdotusten olisi tullut selkeyttää ja yksinkertaistaa viherryttämisen sääntöjä eikä tiukentaa olemassa olevia ehtoja. Ehdotukset lisäisivät viljelijöiden kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. e) (mahd.) SEUT:n artiklan 43(3) soveltaminen Euroopan tuomioistuimen päätöksessä C-113/14 todetaan, että interventiohintojen perusteena käytettävien viitekynnyksistä säätäminen ei kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston toimivaltaan, vaan neuvoston toimivaltaan. Näin ollen viitekynnyksistä ei voida säätää markkinajärjestelyasetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vaan siitä tulisi säätää neuvoston nk. fixing asetuksessa (EU) N:o 1370/2013. Komissio kertoo maatalous- ja kalastusneuvostolle miten se etenee asiassa. Komissio ei ole vielä toimittanut asiasta tausta-asiakirjaa. f) (mahd.) Ministerikonferenssi Kuluttajilla on oikeus saada tietoa, 19 elokuuta 2016 Maribor (12666/16) Slovenian valtuuskunta kertoo järjestämästään konferenssista. Konferenssin aiheena oli elintarvikkeiden alkuperämerkinnät. Konferenssissa keskusteltiin myös EU:n laatujärjestelmistä sekä kuluttajien valintoihin vaikuttavista tekijöistä ja kuluttajien mahdollisuudesta valita. g) (mahd.) Afrikkalainen sikarutto (12870/16)