1 LIITE 1, VALMENTAJILLE LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA Oikeus iloon Oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua tasavertaisesti muiden kanssa Oikeus osallistua urheiluun oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti Oikeus osallistua urheiluun vapaaehtoisesti, lahjakkuudesta riippumatta Oikeus savuttomaan ilmaan Oikeus ilmaista mielipiteensä ja halunsa Oikeus kaikkien tunteiden ilmaisemiseen oikeus reiluun peliin ja toisten kunnioitukseen Oikeus aikuiseen ohjaajaan, turvalliseen vanhempaan Oikeus saada asiantuntevaa ja vastuuntuntoista ohjausta Oikeus osallistua päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa Oikeus menestyä oikein asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Oikeus oppia asettamaan tavoitteita omien kykyjensä edellyttämällä tasolla Oikeus tulla kohdelluksi lapsena arvokkaasti ja ystävällisesti, urheilumenestyksestä riippumatta (Nuori Suomi, Pelin henki 10-13 -vuotiaat)
2 VALMENTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Lapsen mielipide on arvokas Lapsen tarpeet ja mielipiteet tulee ottaa huomioon Lapsen huomiointi onnistuu parhaiten tuntemalla lapsi hyvin Nuorilla pelaajilla itsearvionti, mahdollisesti kirjallinen, auttaa valmentajaa yhteistyössä ja pelaajaa vastuun otossa Jokainen lapsi on erilainen Samana vuonna syntyneillä lapsilla saattaa olla hyvinkin paljon eroja kehityksessä Kehitykseen vaikuttaa monien eri tekijöiden summa Kehityksessä voi tapahtua pienessäkin ajassa suuria muutoksia, esimerkiksi kasvupyrähdysten aikana Harrastaminen on vapaaehtoista Lapset eivät ole kovin pitkäjänteisiä tai johdonmukaisia tekemisissään tai harrastuksissaan Harrastuksesta ei saa tulla toinen työ koulu ohella Lapsen ei tarvitse ansaita pelipaikkaansa läsnäolollaan, mutta on tietenkin ilmoitusvelvollinen poissaolostaan Jos poissaoloja on paljon, on valmentajien syytä tarkastella omaa toimintaa ja sen sisältöä Lapsen työtapa on leikki Leikinomaisuus tarkoittaa urheilussa monipuolisuutta ja vaihtelevuutta, jota toteutetaan mielikuvituksella ja luovuudella Hymy huulessa, hiki otsalla ja syke korkealla tehtyjä harjoituksia laadukkaalla ohjauksella Tekemisessä on säännöt ja niitä noudatetaan Nykyhetki on ratkaiseva Lapsen kannalta on tärkeää, että hänellä on hauskaa juuri nyt Joka harjoitus tai peli tulisi olla mukava kokemus, joka tuottaa iloa Onnistumiset ja osanotto saavat lapset iloisiksi (Nuori Suomi, Pelin Henki, opas E-D junioreiden vanhemmille)
3 OHJAUSTYÖ Hyvä ohjaaja Mistä tunnistaa hyvän ohjaajan? Hän toimii hyvänä esimerkkinä pyrkii tasavertaiseen kohteluun tarjoaa haasteita jokaiselle tekee aina parhaansa ymmärtää kannustuksen merkityksen lapselle ymmärtää erilaisuutta säilyttää työrauhan noudattaa yhteisesti laadittuja sääntöjä myös itse osaa ja ymmärtää pyytää apua tarvittaessa Se, millainen ohjaaja on ihmisenä sekä hänen omat motiivinsa ratkaisevat varsin pitkälle jääkiekkojoukkueen ohjaajana toimimisen lopputuloksen. Sillä, mitä hän tietää lajista, ei ole paljoakaan merkitystä, jos hänen aikuisuudessaan on paljon toivomisen varaa! (Nuori Suomi, Pelin Henki, Opas E-D -junioreiden vanhemmille) Leikinomaisuus Lasten ja nuorten harjoitukset voivat olla vaativia ja kehittäviä, sekä kivoja samanaikaisesti. Leikinomaisuus tarkoittaa hikeä, sykkeen nousua ja hymyä samassa harjoitteessa. Leikinomainen kisailu, jokaisen kannustaminen ja kunnioittava kohtelu luovat hyvän pohjan oppimiselle ja kasvulle. Kun harrastus on lapselle mielekästä ja luo onnistumisen tunteita, hän pysyy harrastuksen parissa. Tämä luo pohjaa elinikäiselle liikkumiselle. Tasavertaisuus Liikunnan ilo syntyy osallistumisesta ja onnistumisesta Lapsi, jolle ei tarjota mahdollisuutta osallistumiseen oman kehitystasonsa mukaiseen toimintaan, saa epäonnistumisen kokemuksia. Ohjaajien tavoite on suunnitella ja ohjata sellaisia harjoituksia, joissa jokainen lapsi voi kokea onnistuvansa. Lapselle on tärkeä päästä osallistumaan, sijoituksella ei ole kovin suurta merkitystä. Tasavertaisuus tarkoittaa kaikkien ryhmän jäsenten huomiointia, kannustusta ja opastusta, riippumatta pelitaidoista. Lapsen kanssa keskustelemalla voidaan antaa kokemus, että hän on tärkeä. Tavoitteet Tavoitteita tarvitaan, jotta tietäisimme minne ja millä tavalla haluamme mennä. Tavoitteista puhuminen on hyödyllisempää kuin ongelmien vatvominen Onko päämäärämme auttaa lapsia kasvamaan itsään arvostaviksi, yhteistyökykyisiksi
4 persooniksi, jotka aikuisina kykenevät hyvään ja tasapainoiseen elämään? Vai onko hetkellinen voitto tärkeintä? Kiinnostaako meitä aikuisia enemmän lapsen etu kuin oma kunnianhimo? Kysymmekö pelin jälkeen voititteko vai oliko teillä kivaa? Miten suhtaudumme kiusaamiseen? Kuka asettaa tavoitteet? Ilmapiiri Hyvä ilmapiiri, hyvä joukkuehenki on ratkaiseva tekijä oppimisen ja viihtymisen kannalta. Hyvän ilmapiirin tunnistaa Kommunikoinnista, tieto kulkee ja kukaan ei tunne oloansa ulkopuoliseksi Positiivisesta puheesta, keskitytään hyviin asioihin ja muistetaan tavoitteet Huumorista, hymy huulessa tehtynä kaikilla on hyvä mieli Avoimuudesta, uskalletaan sanoa, kun on paha olla, ei synny kuppikuntia Rehellisyydestä, suoraan puhumisella vältetään arvailut Kannustamisesta ja kiitoksesta, tuntuu hyvältä kaikista Esimerkin voima Valmentajat, ohjaajat ja vanhemmat ovat esikuvia. Kun me kiitämme, kannustamme ja keskitymme positiiviseen, opetamme samalla myös lapsia siihen. Puutuminen kiusaamiseen ja haukkumiseen, antaa lapsille mallin toisen kunniottamiseen. Jos aikuinen käyttäytyy epäurheilijamaisesti, esimerkiksi räyhää tuomarille tai vastustajille, hän antaa lapselle suoraan käyttäytymismallin. Rauhattomuus ja hermostuneisuus tarttuvat myös. Selkeä tehtävän jako aikuisten kesken helpottaa lapsen kykyä ottaa vastaan ohjeita ja noudattaa niitä. Esimerkiksi, kuka antaa neuvoja pelin tai harjoitusten aikana. Lasten esimerkkinä ollessa, on syytä miettiä, ovatko sanat ja teot sopusoinnussa keskenään. Se mitä olet, puhuu puolestasi niin kovaa, että en kuule mitä sanot! (Nuori Suomi, Pelin Henki 10-13 -vuotiaat)
5 LAPSEN KASVUN OSATEKIJÄT Jokaisen lapsen kehitys on hyvin yksilöllistä, herkkyyskaudet oppia erilaisia asioita, joten lapsille täytyy antaa sekä aikaa ja tilaa kasvaa, että oman kehitystasonsa mukaisia harjoituksia. Fyysis-motorinenkehitys Fyysinen kasvu Pituuden, luuston ja hermoston kehittyminen Vaikuttavia tekijöitä: ravinto, liikunta, terveys (sairaudet), elämäntyyli Motorinen kehitys Vartalon ja sen liikkeiden ohjauksen ja säätelyn kehitys Karkean (kävely, juoksu) ja hienomotoriikan (kädentaidot) kehitys Kasvun, kypsymisen ja oppimisen yhteisvaikutus Fyysinen kunto Terveyteen liittyvä kunto Suoritukseen liittyvä kunto (Nuori Suomi, Fyysis- motorinen kehitys, http://www.nuorisuomi.fi/tietopankkitiedostot? group=2.1&files=3) Sosioemotionaalinen kehitys Tunteet Urheilu luo mahdollisuuksia kehittää tunteiden käsittelyä, tappio- pettymykset, voitto- ilo Minäkuva Itsetunto, perustuu omaan käsitykseen osaamisesta Koettu pätevyys esim. fyysinen taitotaso - luistelu Identiteetti, lapset peilaavat itseään aikuisista ja saadusta palautteesta Sosiaaliset taidot Ryhmässä toimiminen, sääntöjen noudattaminen ja yhteiset tavoitteet Arvokäsitykset, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Asenteet, liikunnallisuus ja terveet elämäntavat Moraalin kehitys, oikean ja väärän erottelu (Nuori Suomi, Sosioemotionaalinen oppiminen, http://www.nuorisuomi.fi/tietopankkitiedostot? group=2.1&files=3) Vastuun ottaminen Lapset tarvitsevat ensin mallin, jonka mukaan toimia Selkeät säännöt ja niiden noudattaminen luovat kuvan oikeasta ja väärästä Vastuun kasvattaminen pikku hiljaa antaa onnistumisen tunteita lapselle ja halua ottaa lisää vastuuta Aikuinen kantaa aina kokonaisvastuun