Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti
Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen nykytila Erikoislääkärikoulutuksen järjestämisen ja ohjaamisen tulevaisuudennäkymät Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus?
Eurooppalaisen erikoislääkärikoulutuksen hallinnointi Direktiivi 2005/36 säätelee työvoiman liikkuvuutta ja sitä koskevia koulutuksen minimivaatimuksia EU:ssa. Kansallisen päätösvallan piiriin jää se, miten erikoislääkärikoulutus organisoidaan ja mitä erikoisaloja kussakin maassa katsotaan tarpeelliseksi. Samoin se, missä vaiheessa lääkärit laillistetaan. Kussakin EU-maassa on ns. toimivaltainen viranomainen, joka vastaa erikoislääkärikoulutuksesta ja antaa sitä koskevia todistuksia. Järjestelmät vaihtelevat suuresti eri EU-/ETA-maissa.
Toimivaltaisia viranomaisia voivat olla terveysministeriöt tai niiden alaiset laitokset (esim. Ruotsi ja Tanska) yliopistot (esim. Suomi ja Italia), kuitenkin oikeudet myöntää eri viranomaistaho kansalliset lääkäriliitot tai lääkärikamarit (esim. Norja, Portugali, Itävalta ja Saksa) erilliset ammatilliset toimielimet (kuten Yhdistyneet Kuningaskunnat, Irlanti ja niiden Royal Colleges)
Miten erikoislääkärikoulutusta ohjataan 1: Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista (420/2012, voimaan 1.1.2013) Yliopistojen koulutusohjelmista sekä siitä, mitä koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään yliopistolain 7 :n 3 momentin mukaan yliopiston esityksestä OKM:n asetuksella
Asetuksessa (420/2012) säädetään mm yhteistyöelimistä 3 koulutukseen ottamisesta 4 koulutuksen tavoitteista 5 koulutuksen järjestämisestä 6 7 - koulutusohjelmat (50 ja 5 erikoisalaa) - koulutusohjelmien pituus tutkinnon suorittamisesta 8 9-9kk terveyskeskuspalvelua - ns. fifty-fifty sääntö
Valtioneuvoston asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta 1.1.2013 Keskustelu asetuksen uudistamistarpeista käynnistetty jo vuonna 2007 Motiivina uudistustarpeelle nähty erityisesti tarve yleisosaamisen lisäämiseen keskeisillä päivystysaloilla (sisätaudit, kirurgia) Vuonna 2007 ilmestyneen selvityksen (Puolijoki Tuulonen) jälkeen asiaa pohtineet mm. dekaanit sekä OKM:n ja STM:n asettama työryhmä
Valtioneuvoston asetus erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista (voimaan 1.1.2013) uutta: Yhdistettiin erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnot samaan asetukseen Erikoishammaslääkärin tutkintoja voi suorittaa kaikissa yliopistoissa Uutena lääketieteen erikoisalana akuuttilääketiede Uutena hammaslääketieteen erikoisalana hammaslääketieteellinen diagnostiikka Radiologian ja lastenneurologian erikoislääkärikoulutus pitenee 5 vuodesta 6 vuoteen
Miten erikoislääkärikoulutusta ohjataan 2: Lainsäädäntö EVO-koulutusrahalla korvataan palvelujärjestelmälle koulutuksesta koituvia kustannuksia terveydenhuoltolain (1326/2010) 59-60 sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (109/2012) perusteella (tutkinto 64 700 euroa) Asetus annetaan terveydenhuoltolain 66 :n nojalla vuosittain Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1350/2004) perusteella STM on antanut vuodeksi kerrallaan asetuksen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin Asetuksen 2 :n mukaan työterveyslaitos voi maksaa yliopistoille korvausta
Miten erikoislääkärikoulutusta ohjataan 3: Lainsäädäntö Terveyskeskusjaksosta maksettavista EVO-korvauksista säädetään terveydenhuoltolain 60 :ssä Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen sisältyvästä yhdeksän kuukauden kestoisesta terveyskeskuskoulutuksesta johtuvista kustannuksista suoritetaan valtion varoista korvaus vain, jos terveyskeskuskoulutuksessa on varmistettu kansanterveystyön sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön osaaminen. Terveyskeskuskoulutusta suorittavalle on lisäksi nimettävä ohjaaja, jonka tulee olla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään ja jonka tulee varmistaa koulutuksen laatu ja kehittäminen. Terveyskeskuskoulutusta toteutetaan 8 :n 3 momentissa tarkoitetun laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti. (8.4.2011/313)
Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöstä 5 Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK) Ei ole erikoislääkäritutkinto Vastaa entistä terveydenhuollon lisäpätevöitymistä (PTL) Suomessa ja Belgiassa 2 vuotta, muualla Euroopassa 3 vuotta Antaa eurooppalaisen yleislääkärin pätevyyden Suoritettava virkasuhteessa kuntaan
Yhteistyöelimet erikoislääkärikoulutuksessa Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnasta säädetään ammattihenkilölain (559/1994) 41 :ssä ja VNA erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista 3 :ssä. Alueellisista neuvottelukunnista säädetään VNA erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista 3 :ssä.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta seuraa ja koordinoi terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta, sen sisältöjä ja kehittämistarpeita arvioi terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen tarvetta tekee aloitteita ja antaa lausuntoja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen tarpeesta ja uudistamisesta kehittää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja viranomaisten yhteistyötä.
Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen nykytila lainsäädännön näkökulmasta Erikoislääkärikoulutuksen järjestämisen ja ohjaamisen tulevaisuudennäkymät
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) vuosille 2011-2016 Kohta 155: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöön ja koulutuksen rahoitusta selkeytetään osana EVOkoulutusrahoituksen uudistamista, jotta STM:n mahdollisuudet ohjata erikoistumiskoulutusta ja sen mitoitusta vahvistuvat.
STM ja OKM perustivat yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on (1) Valmistella STM:n ohjauksen vahvistamisen/ hallinnonalan siirron vaatimat tarvittavat säädösmuutokset molemmille hallinnonaloille Laatia ehdotukset toimenpiteistä, joilla vahvistetaan STM:n ohjausta ja erikoislääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa Tehdä ehdotukset sekä säädösmuutosesitykset tarvittavista yhteistyörakenteista huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuskokonaisuus
Työryhmän tehtävänä on (2) Laatia ehdotus koulutuksen rahoituksesta siten, että mahdollisuudet opetuksen laadusta huolehtimiseen paranevat niin palvelujärjestelmässä kuin yliopistoissakin Määritellä rahoituksen ja koulutuksen toteutukseen liittyvät palvelujärjestelmän, yliopistojen ja opiskelijoiden vastuut ja velvollisuudet Tehdä toimeenpanosuunnitelma mahdollisine siirtymäaikoineen
Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen keinoja Ohjausrakenteen parempi joustavuus (esim. VN asetus on erittäin jäykkä) Kansallisen koordinaation vahvistaminen Koulutustarpeiden säännöllinen/jatkuva erikoisalakohtainen alueellinen arviointi Koulutukseen ottamisen ja koulutuksen järjestämisen kehittäminen Rahoituksen uudistaminen
Ohjausrakenteen parempi joustavuus Uudistetaan erikoislääkärikoulutusta koskeva säädäntö Luovutaan tutkintorakenteisuudesta Erikoislääkärin tutkinto on suomalainen erikoisuus sekä eurooppalaisesta näkökulmasta että myös Suomessa ammatillisen jatkokoulutuksen näkökulmasta Yliopistotutkintoja säätelee jäykkä lainsäädäntö Ei tarkoita yliopistojen roolin pienenemistä Mahdollistetaan erikoislääkärikoulutuksen kehittämistarpeiden jatkuva arviointi Ohjataan erikoislääkärikoulutusta STM:n asetuksin aikaisemman VNA-pohjaisen ohjauksen sijaan
Kansallisen koordinaation vahvistaminen Parannetaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjausta vastaamaan paremmin palvelujärjestelmän tarpeita Turvataan eri erikoisalojen tasapainoinen kehitys Huomioidaan kansainvälinen kehitys Vahvistetaan yliopistojen roolia koulutuksen laadun kehittäjänä Kohdennetaan koulutuksen rahoitus tarkoituksenmukaisesti
Valtakunnallisen koordinaatioelimen tehtävät Valmistelee erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisen strategian, joka Sisältää arvion tarvittavista erikoisalakohtaisista koulutusmääristä sekä koulutuksen sisällöistä suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tarpeisiin Avustaa yliopistoja ja sosiaali- ja terveysministeriötä erikoistumiskoulutusten arvioinneissa Tekee aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia erikoislääkäri - ja erikoishammaslääkärikoulutukseen liittyvistä kysymyksistä
Valtakunnallisen koordinaatioelimen tehtävät Kerää ja välittää tietoa erikoislääkärikoulutuksen kansainvälisestä kehityksestä Tekee esityksiä erikoislääkärikoulutukseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeista Kokoaa tiedot erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärimäärien kehittymisestä alueellisilta neuvottelukunnilta ja arvioi alueellisen erikoisalakohtaisen erikoislääkäritarpeen
Koulutustarpeiden säännöllinen/jatkuva erikoisalakohtainen alueellinen arviointi Erva-alueittain tehty alueelliset erikoislääkäritarveselvitykset KYS-erva 2009, muut 2012 (Turussa aikaisempi 2007) Lähtökohtana palvelujärjestelmästä lähtenyt aluekohtainen tarve selvittää erikoislääkärien riittävyyttä eri aloilla Lääkäriliitto vetänyt tulokset yhteen Erikoislääkäritilanteen tulevaisuudennäkymissä nähtävissä sekä alakohtaisia että alueellisia eroja Nähtävissä tarve ohjata lääkärien hakeutumista eri erikoisaloille nykyistä paremmin Jatkossa valtakunnallisen koordinaatioelimen vastuulla
Taulukko1. Erikoislääkärien työvoimatarpeen kehitysnäkymät vuoteen 2025 eräillä erikoisaloilla Erikoisala Vuonna 2013 Työikäisiä erikoislääkäreitä Yli 54- vuotiaiden %-osuus Erva-alueet, joilla selvitys ennakoi työvoimavajausta Palvelutarve kasvaa %-yksikköä* Psykiatria 928 38 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 18 Anestesiologia ja tehohoito 760 24 TAYS KYS OYS 26 Naistentaudit ja synnytykset 632 36 HYKS TAYS KYS 21 Radiologia 607 29 TYKS TAYS 42 Lastentaudit 553 29 HYKS KYS 20 Silmätaudit 451 31 HYKS 22 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 333 31 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 32 Neurologia 315 30 HYKS TAYS KYS 39 Kardiologia 219 22 KYS 42 Geriatria 213 28 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 126 Lastenpsykiatria 212 37 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 33 Keuhkosairaudet ja allergologia 206 31 TYKS TAYS KYS 27 Ihotaudit ja allergologia 193 37 TYKS KYS 17 Fysiatria 173 55 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 91 Nuorisopsykiatria 159 43 HYKS KYS 37 Patologia 158 39 TYKS TAYS KYS 20 Syöpätaudit 150 19 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 75 *keskiarvo erva-aluekohtaisista arvioista
Koulutukseen ottaminen ja koulutuksen järjestäminen Jatkossa koulutuspaikkojen ala- ja aluekohtainen sääntely tarveselvitysten pohjalta(?) Koulutukseen tulee hakea, ei ilmoittautua Koulutusjatkumon hallinta selkeästi yliopistoille ja yliopiston vastuulle Yliopisto tekee koulutussuunnitelman ja sopii koulutussuunnitelman mukaisesti erikoistumispaikat alueellisten neuvottelukuntien ja palvelujärjestelmän kanssa
Rahoituksen uudistaminen Ohjausvastuun siirron yhteydessä arvioidaan myös EVO-rahoituksen uudistamistarpeet Asetettu selvityshenkilöt selvittämään EVO-rahoituksen uudistamistarpeita Tarvelähtöisyyteen ja laatuun perustuva rahoitus, jota käytetään myös ohjauskeinona(?) EVO-korvauksen maksaminen myös yliopistoille(?) Samalla arvio myös hoito- ja sosiaalialan erikoistumiskoulutuksen EVO-rahoituksesta
Jatkosuunnitelma Työryhmän työskentelyaikaa pidennetty vuoden 2013 loppuun Erikoislääkärikoulutus tapahtuu palvelujärjestelmässä. SOTEuudistus on vielä kesken, eikä sen vaikutuksia erikoislääkärikoulutukseen voi vielä arvioida Myöskin EVO-rahoitusta on tarpeen kehittää kokonaisuutena ja SOTE-uudistus huomioiden
Mikä muuttuu? Käytännön tasolla alkuun varmaan aika vähän Nyt valmistellaan vain hallinnollista siirtoa ministeriöiden välillä; siirretään erl-koulutusta koskeva lainsäädäntö STM:n lainasäädäntöön Ammattihenkilölaki, Ammattihenkilöasetus STM:n asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäri koulutuksesta Samalla kuitenkin mahdollistetaan säännöllinen sisällöllinen keskustelu jatkossa
Miksi erikoislääkärikoulutuksen uudistus? VNA on jäykkä ohjauselementti Tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä Erikoistuvalle laadukkaampi ja koulutuksellisempi erikoislääkärikoulutus- työelämälähtöisyys Palvelujärjestelmälle riittävästi osaavia erikoislääkäreitä Erikoisalakohtainen epätasapainoinen kehitys korjaantuu Tarkoituksenmukaisempi rahoituksen kohdentaminenohjauselementti, vaikuttavuus Yliopistoille paremmat resurssit- rahoitus, yhteistyö palvelujärjestelmän ja muiden intressitahojen kanssa STM:lle mahdollisuus ohjata erikoislääkärikoulutusta palvelujärjestelmän tarpeista lähtien- potilas saa tarvitsemansa hoidon