Perusturvalautakunta 50 18.06.2014 Perusturvalautakunta 53 26.08.2015 Perhekeskustoimintamallin kehittäminen 655/05.09.00/2014 PETUR 18.06.2014 50 Kaupunginvaltuusto on 21.6.2010 50 päättänyt, että lastensuojelun palvelurakenne ja toiminnan linjaukset hyväksytään perusturvalautakunnan esityksen mukaisena. Päätöksen mukaan Äänekoskelle perustetaan perhepalvelukeskus, jossa järjestetään monimuotoisia lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluja. Perusturvalautakunta päätti 20.5.2012 32, että perhekeskustoimintamalli otetaan porrastetusti käyttöön siten, että vuoden 2013 alusta perhetukikeskuksen vakituinen henkilöstö siirtyy lastensuojelun avohuollon tehtäviin, lastenkoti lastensuojelun laitosyksikkönä lakkaa, syksyn 2012 aikana valmistellaan suunnitelman mukaiset avohuollon toimintamuodot siten, että ne ovat otettavissa käyttöön vuoden 2013 alusta, ja että koko perhekeskustoimintamalli otetaan käyttöön, kun tilaratkaisu on tehty ja tilat ovat käytettävissä. Päätöksen mukaiset toimenpiteet ovat edenneet seuraavasti: Henkilöstö Vuoden 2013 alusta perhetukikeskuksen henkilöstöstä 2 ohjaajaa siirtyi lastensuojelun perhetyöhön ja perhetukikeskuksen johtaja lastensuojelun perhetyön yksikön esimieheksi. Yksi ohjaajista siirtyi lastensuojelun sosiaalityöhön palveluohjaajan virkaan ja yksi ohjaajista siirtyi kasvun ja oppimisen toimialalle perhepalveluihin lapsiperheiden kotipalveluun työntekijäksi. Kaksi ohjaajan vakanssia jätettiin täyttämättä odottamaan perhekeskuksen koko toiminnan käynnistymistä tilojen järjestyttyä. Käyttämättömistä vakansseista toinen täytettiin 1.10.2013 alkaen etuussihteerillä, jolloin mahdollistui yhden sosiaalityöntekijän siirto lastensuojeluun. Toiminta Lastensuojelun perhetyössä asiakasmäärä on kasvanut henkilöstön lisäyksen myötä. Vuonna 2013 asiakkaana oli toimintavuoden aikana kaikkiaan 237 perhettä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 161 perhettä. Perhetyö kohdentui sekä varsinaiseen perhetyöhön että lastensuojelutarpeen selvittämistyöhön. Varsinaisen perhetyön lisäksi toimintaan on sisältynyt tapaamispalvelu (tuetut ja valvotut lasten tapaamiset) sekä yhden perhetyöntekijän työpanoksen suuntaaminen jälkihuollossa
olevien nuorten lähitukeen. Perhetyön yksikön esimies on esimiestehtävien lisäksi osallistunut työparina varsinaiseen perhetyön asiakastyöhön, työskennellyt sijaishuollon tuessa ja seurannassa sekä sosiaalityöntekijän työparina mm. huostaanottoja purettaessa. Lastensuojelun sosiaalityön työpainetta helpotettiin kohdentamalla yksi ohjaajan työpanos lastensuojelun palveluohjaukseen. Työ käynnistyi luontevasti, koska yksi ohjaajista oli jo aiemmin työskennellyt typin palveluohjaajana ja hän oli suorittanut palveluohjauksen erikoistumisopinnot. Lastensuojelun palveluohjaaja työskentelee lastensuojelun sosiaalityön tiimissä tehtävänään erityisesti lastensuojeluilmoitusten vastaanotto, valmistelu ja alkuarviointi. Palveluohjaaja neuvoo ja ohjaa asiakkaita sekä vastaa osaltaan asiakastyön vaatiman moniammatillisen yhteistyön toteutuksesta. Muutoksessa perhepalveluiden lapsiperheiden kotipalveluun saatiin toinen työntekijä ja mahdollisuudet vastata kasvavaan tuen tarpeeseen parantuivat olennaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelu on peruspalveluissa järjestettävää ehkäisevää työtä. Lastensuojelun perhetyön yksikkö ja lapsiperheiden kotipalvelu sijoittui Kalevankatu 7 tiloihin entiseen perhetukikeskukseen. Perhepalveluiden ja sosiaalityön yhteistyönä on keväällä 2013 käynnistetty yhteistyötä 3.sektorin kanssa. Tavoitteena on ollut miettiä yhdessä, mikä olisi kunkin toimijan/järjestön rooli perhekeskuksessa. Kolmannen sektorin toiminnassa korostuu matalan kynnyksen palvelut. Kiinnostuksen yhteistyöhön on ilmaissut mm. MLL, seurakunnat, Martat ja Lions Helmi. Päivähoidon osalta perhekeskuksen rakenteessa on nähty edelleen keskeisenä monimuotoisten päivähoitopalvelujen järjestäminen, vanhemmuuden tuki ja kasvatuskumppanuus. Nuorten tukikoti suunniteltiin perhekeskuksen kokonaisuuteen siten, että siellä olisi mahdollisuus vastata ma pe lastensuojelua tarvitsevien kouluikäisten lasten ja nuorten tuen tarpeeseen ympärivuorokautisesti ja samalla työskennellä vahvasti kotiin ja vanhempiin päin, jotta nuoren paluu kotiin mahdollistuisi. Monimuotoiset päivähoitopalvelut ja tukikoti jäivät odottamaan tilaratkaisua. Tilat Osana vakauttamisohjelmaa tuli tehtäväksi selvittää, miten perhekeskus voisi sijoittua Lossintiellä sijaitsevan kehitysvammaisten toimintakeskuksen tiloihin. Taustalla oli tilaketjutus, jossa toimintakeskuksen osalta suunniteltiin muuttoa
Suojarinteen terapiatalolle ja osittain Kalevankatu 7 tiloihin. Vuoden 2013 talousarvioon varattiin määräraha perhekeskuksen suunnitteluun Lossintielle ja Lossintien peruskorjaukseen määräraha vuodelle 2014. Keväällä 2013 perhekeskuksen tiloja suunniteltiin alustavasti Lossintielle valmistelutyöryhmän ja arkkitehdin toimesta. Alustavissa arkkitehdin laatimissa piirrustuksissa näytti, että monimuotoisen päivähoidon (1 + 1 ryhmää), nuorten tukikodin ja lastensuojelun perhetyön tilat saadaan sopimaan rakennukseen. Tuolloin todettiin, että ennen suunnitelman etenemistä on syytä tehdä Lossintien kiinteistön kuntotutkimukset. Kuntotutkimus valmistui helmikuussa 2014. Sen mukaan Toimintakeskus Lossintiellä on 80 -luvun rakennustekniikalla 1994 valmistunut talo, joka vaatii korjaustoimenpiteitä. Kustannuksiltaan talon peruskorjaus perhekeskuksen tarpeisiin on korkea, hintaluokka 0,8 1 milj. euroa. Vakauttamisohjelman mukainen tilaketjutus ei myöskään ole edennyt, koska Suojarinteen tilat olivat vapautumassa päivähoidon käyttöön vasta Suolahden uuden päiväkodin valmistuttua 2015. Äänekosken päivähoidon tilatarve on kasvanut aiemmin arvioidusta, johtuen kasvaneesta paikkatarpeesta ja nykyisten päiväkotien tilakysymyksistä, liittyen mm. tilapäisissä tiloissa toimivien ryhmien tarpeisiin ja joidenkin nykyisten tilojen kiinteistöongelmiin. Perhekeskussuunnitelman muutokset Perhekeskussuunnitelman päivityksen tiimoilta järjestettiin 30.1.2014 perhekeskusfoorumi, johon kutsuttiin laajasti perhepalveluiden ja päivähoidon, koulun, sosiaalityön ja lastensuojelun edustajat sekä toimialajohtajat kasvun ja oppimisen sekä perusturvan toimialoilta. Osallistujia oli 37. Foorumi mietti kahta kysymystä: Mihin tarpeisiin perhekeskuksen tulisi vastata? Mitä palveluja perhekeskuksessa tulisi järjestää? Perhekeskussuunnittelutyöryhmä ja lastensuojelu oli keskusteluissa päätynyt esittämään, että perhekeskussuunnitelmassa luovutaan ympärivuorokautisesta nuorten tukikodista ja ensisijaisena nähtiin voimavarojen käyttäminen lastensuojelun avohuoltoon. Tärkeänä nähtiin, että perhekeskus saa yhteiset toimitilat ja yhteisen toiminnan, joita ovat monimuotoiset päivähoidon palvelut,
lastensuojelun perhetyön yksikkö, lapsiperheiden kotipalvelu sekä 3.sektorin kumppanuus toiminnassa. Punaisena lankana on edelleen varhainen puuttuminen ja vanhemmuuden matalan kynnyksen tuki. Perhekeskusfoorumissa nämä painopistealueet saivat kannatusta. Todettiin, että tulee hakea perhekeskustoimintaa, joka asettuu sopivasti perustason palveluiden ja lastensuojelun välimaastoon. Oleellista on, että perhekeskuspalvelulla voidaan kehittää perustason palveluja ja vähentää lastensuojelun tarvetta Suunnitelmassa huomioitavat toimintaympäristön muutokset Kaupungin vuoden 2013 organisaation muutoksessa perhepalvelut siirtyivät perusturvasta kasvun ja oppimisen toimialalle. Tämän muutoksen jälkeen perhekeskukseen suunnitelluista toiminnoista ainoastaan lastensuojelu on perusturvan alla. Perhekeskuksen on kuitenkin toiminnallisesti tarkoituksenmukaisinta olla osana perhepalvelujen kokonaisuutta ja lastensuojelun tulokulma kokonaisuuteen on poikkihallinnollinen kumppanuus toiminnassa. Tila-asioiden hidas eteneminen ja toiminnalliset näkökulmat ovat myös muuttuneet. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintojen siirtyminen Suojarinteelle ei olisi pitkäaikainen ratkaisu, koska Terapiatalon elinkaareksi on vuonna 2011 arvioitu noin kymmenen vuotta; näin ollen käyttöikää vuodesta 2015 eteenpäin olisi varsin vähän. Toiminnan siirto Suolahteen aiheuttaisi tilojen muutostyötarpeita, ja toisi kuljetuskustannuksia ja asiakkaiden omatoiminen liikkuminen työtoimintaan vähenisi. Lossintien toimintakeskuksen korjaustyöt nykyiselle käyttäjäryhmälle on kevyempi ja halvempi kuin se vaihtoehto, että kiinteistökorjausten lisäksi tehtäisiin toiminnalliset muutostyöt perhekeskuksen käyttöön. Päivähoidon kasvaneet tarpeet Äänekosken taajamassa on huomioitava myös suhteessa perhekeskukseen. Kasvun ja oppimisen toimialalle on nimetty työryhmä valmistelemaan päivähoidon tilasuunnitelmaa. Perhekeskuksen suunnittelussa on järkevä toimia yhteistyössä ja linjassa päivähoidon kokonaiskehittämiseen. Lastensuojelun jo nyt toteutettu palvelurakenteen muutos on osoittautunut vuoden 2013 perusteella taloudellisesti oikeaksi ratkaisuksi: lastensuojelun laitoshoidon menot olivat vuoden 2013 talousarviossa pienemmät kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä.
Lastensuojelun avohuollon vahvistaminen ja sen rinnalla perheiden peruspalvelujen kehittäminen on myös talouden näkökulmasta oikea suunta. Myös sijaishuollon sisällä palvelurakenne on kehittynyt lain vaatimusten mukaisesti: perhehoidon osuus sijoituksista on yli 60 % ja ammatilliset perhekodin huomioiden 70-80 %. Laitossijoituksia on vähiten ja ne painottuvat erityisiin tarpeisiin. Perhekeskussuunnitelman päivityksen tiimoilta pidettiin 17.4.2014 neuvottelu, johon osallistuivat kasvun ja oppimisen sekä perusturvan toimialajohtajat, perhepalveluiden johtaja sekä sosiaalityön johtaja. Neuvottelussa päädyttiin esittämään seuraavaa linjausta: Lossintiestä tilaratkaisuna luovutaan ja etsitään perhekeskukselle uusi tilaratkaisu, jossa toteutuu synergia päivähoidon ja monimuotoisen päivähoidon suuntaan. Nuorten tukikoti jää pois suunnitelmasta Perhekeskussuunnittelutyöryhmä jatkaa työtä toimien yhteistyössä päivähoidon tilaratkaisuja valmistelevan työryhmän kanssa. Perhekeskussuunnittelutyön vetovastuu siirtyy perusturvasta kasvun ja oppimisen toimialalle. Toimialajohtajien linjaukset käsiteltiin 29.4.2014 suunnittelutyöryhmässä ja niiden mukaista etenemistä pidettiin hyvänä. Lisäksi käynnistettiin keskustelu perheneuvolan kanssa sen selvittämiseksi miten perheneuvolan toiminnot voisivat tulla mukaan perhekeskusrakenteeseen. Perusturvajohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta päättää perhekeskustoimintamallin kehittämistyön jatkosta, että esitetään kaupunginhallitukselle, että toimintakeskuksen tiloista Lossintiellä perhekeskuksen tilaratkaisuna luovutaan ja tiloihin jää kehitysvammaisten toimintakeskus. Perhekeskukselle etsitään uusi tilaratkaisu nuorten tukikoti jää pois perhekeskussuunnitelmasta perhekeskussuunnittelutyöryhmä jatkaa työtä toimien yhteistyössä päivähoidon tilaratkaisuja valmistelevan työryhmän kanssa ja perhekeskussuunnittelutyön vetovastuu siirtyy perusturvasta
kasvun ja oppimisen toimialalle. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että sosiaalityön johtaja Outi Markkanen oli asiantuntijana kuultavana tämän asian osalta. - - - - - PETUR 53 Perhekeskustyöskentelyn eteneminen 2014-2015 Perhekeskussuunnittelutyöryhmä on jatkanut työtään perhepalvelujohtaja Pirjo Heinosen vetämänä. Työryhmään ovat kuuluneet sosiaalityön johtaja, lastensuojelun perhetyön esimies, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä ja johtava koulukuraattori. Syyskuussa suunnittelutyöryhmän, perhetyön, perheneuvolan ja päivähoidon edustajat tekivät tutustumiskäynnin Heinolan kaupungin perhekeskukseen Tommola-taloon. Syksyn aikana työskenteli Ryhmärukkanen- työryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella, miten perhetyön ja päivähoidon yhteistyönä käynnistetään perheitä tukevaa ryhmätoimintaa. Käynnistyviä/alkaneita ryhmätoimintoja esiteltiin perhekeskusfoorumissa huhtikuussa 2015. Perhekeskussuunnittelutyöryhmä on osallistunut varhaiskasvatuksen tilatyöryhmän työskentelyyn 12.11.2014 ja 11.12.2014. Ajatuksena on ollut perhekeskuksen tilojen saaminen päivähoidon olemassa olevien tai uusien tilojen yhteyteen. Neljäs perhekeskusfoorumi järjestettiin 22.4.2015. Foorumi kokosi perheitten kanssa työskenteleviä, 3. sektorin toimijoita ja hallinnon edustajia miettimään perhekeskustoiminnan toteutusta ja tulevaisuuden suuntia Äänekoskella. Osallistujia oli 53 henkilöä. Foorumissa kuultiin Heinolan perhekeskuksen esittely sekä eri tahojen terveiset Äänekoskella käynnistyneistä toiminnoista. Ryhmissä työstettiin perhekeskustoimintamallia (oheismateriaali). Toimintaympäristön muutos 1.4.2015 tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki. Laki muutti perhepalvelujen painopistettä lastensuojelupalveluista yleisiin perhepalveluihin. Perheitten tulee saada perhetyön tukea oikea-aikaisesti osana peruspalvelua. Lapsiperheillä on myös oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu yleisenä perhepalveluna. Äänekoskella perhetyötä toteutetaan lastensuojelun perhetyön
yksikössä. Lastensuojelun tehostetun perhetyön lisäksi yksikkö on tässä siirtymävaiheessa vastannut myös sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävästä perhetyöstä, koska muuta toteuttajaa ei ole ollut. Tilanne on haastava, koska resurssit tehostetun perhetyöhön järjestämiseen eivät ole riittävät. On epätarkoituksenmukaista, että palvelutarve "valuu" raskaampaan apuun. Lastensuojelun tehostetun perhetyön tarpeen voidaan pidemmällä aikavälillä olettaa kuitenkin vähenevän, mikäli peruspalvelut saadaan toimimaan hyvin myös perhetyön osalta. Kasvun ja oppimisen toimialalla perhepalveluissa työskentelee kaksi lapsiperheitten kotipalvelun työntekijää. Palvelu kohdentuu hyvin ja ilman kynnystä varhaiseen ja konkreettiin perheitten tukeen. Perhekeskus vuoden 2016 talousarviovalmistelussa Perhekeskus on poikkihallinnollinen toimintakokonaisuus, joka organisaatiossa on tarkoituksenmukaisinta sijoittua kasvun ja oppimisen toimialalle. Kasvun ja oppimisen toimialan talousarvioesitystä varten on osana perhekeskussuunnittelua valmisteltu kaksi henkilöstöesitystä. Vuonna 2015 lakkautetun perhetukikeskuksen ohjaajan vakansseista yksi siirrettiin kohdennettavaksi neuvolan perhetyöhön kasvun ja oppimisen toimialalle. Ko. vakanssiin ei kuitenkaan kohdennettu palkkavarausta johtuen vakauttamisohjelmasta. Vuoden 2016 talousarvioesitystä varten on valmisteltu esitys, jossa vakanssille kohdennettaisiin normaalisti palkkavaraus 32 000 / vuosi. Neuvolan perhetyöntekijän sijoituspaikka on neuvoloiden yhteydessä, mutta työntekijän esimiestyö, ohjaus ja sijaistaminen järjestetään osana perhetyön yksikköä. Neuvolan perhetyöntekijä työskentelee yhdessä terveydenhoitajien kanssa. Näin neuvolan perhetyö on luonteva matalankynnyksen tuki vauva- ja pikkulapsiperheille. Perhepalveluihin esitetään määräaikaisen perhekeskuskoordinaattorin toimen perustamista ajalle 1.4.2016-31.12.2017. Tämän tehtävän vakanssipohjaksi esitetään perhetukikeskuksen ohjaajan lakkautettava vakanssi vuoden 2017 alusta. Vakanssi on vuoden 2016 loppuun saakka käytössä määräaikaisen etuussihteerin tehtävään. Tehtävä loppuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle. Perhekeskus-toimintamallin käyttöönotto ja kehittäminen edellyttää, että jo olemassa olevat perheitten palvelut kootaan ja koordinoidaan tehokkaaksi palvelukokonaisuudeksi. Koordinaattorin keskeisiä tehtäviä ovat kehittämistyön lisäksi tiedottaminen ja palveluohjaus,
arviointityö, verkostotyö sekä perhekeskustoiminnan toteuttaminen ja käytännön asioiden järjestely. Perheitä tukevien 3.sektorin toimintojen liittäminen perhekeskusrakenteeseen on myös keskeisiä koordinaattorin tehtäviä. Perhetukikeskuksen lakkauttamisen yhteydessä päätettiin, että lastensuojelun laitoshoidosta vapautuvia voimavaroja suunnataan ehkäisevään toimintaan ja perheitten varhaiseen tukeen. Muut vakanssit on jo siirretty perhetyöhön ja lapsiperheitten kotipalveluun. On tärkeää, että palvelurakennemuutos toteutetaan kokonaisuudessaan ja tehdyn päätöksen mukaisesti. Tilat Perhekeskukselle ei ole edelleenkään löytynyt sopivia tiloja. Tilaratkaisun siirtymisessä on ollut hyvää se, että perhekeskusta on nyt suunniteltu toiminnot edellä. Perhekeskuksen toimintamalli on kehittynyt nimenomaan painottamaan perheitten matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluja. Lastensuojelu on oma kokonaisuus, joka toimii kiinteässä yhteistyössä peruspalvelujen kanssa, mutta omana kokonaisuutena, jota määrittää lastensuojelulaki. Perhekeskus on perheitten peruspalvelua. Perhekeskustoimintamallin käyttöönotto kokonaisuutena ja tehokkaasti kohdennettuna edellyttää, että toiminnalla on käytössään tarkoituksenmukaiset tilat. Luontevinta on ratkaista tilakysymys siten, että perhekeskuksen tilatarve huomioidaan tulevissa päiväkoti- ja kouluratkaisuissa. Perhekeskukseen tuli voida sijoittaa monimuotoisen päivähoidon tiloja (2 ryhmää), perheitten avoimen kokoontumisen tiloja, ryhmätiloja ja asiakastyön tiloja sekä koordinaattorin työtila. Monialaiset toimijat voivat tuoda palvelunsa perhekeskukseen. (sosiaalityön johtaja Outi Markkanen 040-571 4138 ja perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen 0400-672637) Perusturvajohtajan ehdotus: Oheismateriaali Merkitään perhekeskustoimintamallin kehittämisvaihe tiedoksi ja huomioitavaksi vuoden 2016 talousarvion valmistelussa. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen ja sosiaalityön johtaja Outi Markkanen osallistuivat kokoukseen
asiantuntijoina tämän asian osalta. - - - - -