ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta. AIKA kello 15:30-17:50. PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone nro 115

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta AIKA kello 15:30-17:50 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone nro 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 51 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 52 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 53 Perhekeskustoimintamallin kehittäminen 5 54 Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta Perusturvan toimialan vuoden 2015 talousarvion toteutuminen 17 tammi-kesäkuu 56 Perusturvan toimialan toiminnan toteutuminen tammi-kesäkuu Oikaisuvaatimus määräaikaisen starttipajan ohjaajan vaalista Perusturvajohtajan viranhaltijapäätökset Ilmoitusasioita 26

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tuominen Marke 15:30-17:50 puheenjohtaja Flink-Liimatainen Piia 15:30-17:50 jäsen Hakonen Eero 15:30-17:50 jäsen Holopainen Simo 15:30-17:50 jäsen Hytönen Markku 15:30-17:50 jäsen Hänninen Seppo 15:30-17:50 jäsen Korhonen Jani 15:30-17:50 jäsen Lång Kyllikki 15:30-17:50 varapuheenjohtaja Tuikka Minna 15:30-17:50 jäsen POISSA Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja Närhi Merja kaupunginhallituksen edustaja Tuononen Matti vs. kaupunginjohtaja MUU Kolehmainen Raija 15:30-17:50 perusturvajohtaja Männistö Anja 15:30-17:50 talouspäällikkö, sihteeri Markkanen Outi 15:30-16:45 sosiaalityön johtaja Heinonen Pirjo 15:30-16:40 perhepalvelujohtaja ALLEKIRJOITUKSET Marke Tuominen Puheenjohtaja Anja Männistö Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kyllikki Lång Minna Tuikka PÖYTÄKIRJA klo YLEISESTI Äänekosken kaupungin sosiaalitoimi NÄHTÄVILLÄ Hallintokatu 4

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen PETUR 51 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, perusturvalautakunnan päättä mäl lä ta val la. Tämä kokouskutsu on postitettu Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus voi määrätä toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksissa. Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Pöytäkirjan tarkastaminen PETUR 52 Hallintosäännön 41 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Perusturvalautakunta on kokouksessaan päättänyt, et tä lautakunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi pöytäkirjantarkastajaa ko kousta seuraavan viikon maanantaihin klo mennessä. Ehdotus: Päätös: Perusturvalautakunta valitsee tämän kokouksen pöytäkirjan tar kas tajiksi Kyllikki Långin ja Minna Tuikan. Hyväksyttiin

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perhekeskustoimintamallin kehittäminen 655/ /2014 PETUR Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että lastensuojelun palvelurakenne ja toiminnan linjaukset hyväksytään perusturvalautakunnan esityksen mukaisena. Päätöksen mukaan Äänekoskelle perustetaan perhepalvelukeskus, jossa järjestetään monimuotoisia lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluja. Perusturvalautakunta päätti , että perhekeskustoimintamalli otetaan porrastetusti käyttöön siten, että vuoden 2013 alusta perhetukikeskuksen vakituinen henkilöstö siirtyy lastensuojelun avohuollon tehtäviin, lastenkoti lastensuojelun laitosyksikkönä lakkaa, syksyn 2012 aikana valmistellaan suunnitelman mukaiset avohuollon toimintamuodot siten, että ne ovat otettavissa käyttöön vuoden 2013 alusta, ja että koko perhekeskustoimintamalli otetaan käyttöön, kun tilaratkaisu on tehty ja tilat ovat käytettävissä. Päätöksen mukaiset toimenpiteet ovat edenneet seuraavasti: Henkilöstö Vuoden 2013 alusta perhetukikeskuksen henkilöstöstä 2 ohjaajaa siirtyi lastensuojelun perhetyöhön ja perhetukikeskuksen johtaja lastensuojelun perhetyön yksikön esimieheksi. Yksi ohjaajista siirtyi lastensuojelun sosiaalityöhön palveluohjaajan virkaan ja yksi ohjaajista siirtyi kasvun ja oppimisen toimialalle perhepalveluihin lapsiperheiden kotipalveluun työntekijäksi. Kaksi ohjaajan vakanssia jätettiin täyttämättä odottamaan perhekeskuksen koko toiminnan käynnistymistä tilojen järjestyttyä. Käyttämättömistä vakansseista toinen täytettiin alkaen etuussihteerillä, jolloin mahdollistui yhden sosiaalityöntekijän siirto lastensuojeluun. Toiminta Lastensuojelun perhetyössä asiakasmäärä on kasvanut henkilöstön lisäyksen myötä. Vuonna 2013 asiakkaana oli toimintavuoden aikana kaikkiaan 237 perhettä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 161 perhettä. Perhetyö kohdentui sekä varsinaiseen perhetyöhön että lastensuojelutarpeen selvittämistyöhön. Varsinaisen perhetyön lisäksi toimintaan on sisältynyt tapaamispalvelu (tuetut ja valvotut lasten tapaamiset) sekä yhden perhetyöntekijän työpanoksen suuntaaminen jälkihuollossa olevien nuorten lähitukeen. Perhetyön yksikön esimies on esimiestehtävien lisäksi osallistunut työparina varsinaiseen perhetyön asiakastyöhön, työskennellyt sijaishuollon

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta tuessa ja seurannassa sekä sosiaalityöntekijän työparina mm. huostaanottoja purettaessa. Lastensuojelun sosiaalityön työpainetta helpotettiin kohdentamalla yksi ohjaajan työpanos lastensuojelun palveluohjaukseen. Työ käynnistyi luontevasti, koska yksi ohjaajista oli jo aiemmin työskennellyt typin palveluohjaajana ja hän oli suorittanut palveluohjauksen erikoistumisopinnot. Lastensuojelun palveluohjaaja työskentelee lastensuojelun sosiaalityön tiimissä tehtävänään erityisesti lastensuojeluilmoitusten vastaanotto, valmistelu ja alkuarviointi. Palveluohjaaja neuvoo ja ohjaa asiakkaita sekä vastaa osaltaan asiakastyön vaatiman moniammatillisen yhteistyön toteutuksesta. Muutoksessa perhepalveluiden lapsiperheiden kotipalveluun saatiin toinen työntekijä ja mahdollisuudet vastata kasvavaan tuen tarpeeseen parantuivat olennaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelu on peruspalveluissa järjestettävää ehkäisevää työtä. Lastensuojelun perhetyön yksikkö ja lapsiperheiden kotipalvelu sijoittui Kalevankatu 7 tiloihin entiseen perhetukikeskukseen. Perhepalveluiden ja sosiaalityön yhteistyönä on keväällä 2013 käynnistetty yhteistyötä 3.sektorin kanssa. Tavoitteena on ollut miettiä yhdessä, mikä olisi kunkin toimijan/järjestön rooli perhekeskuksessa. Kolmannen sektorin toiminnassa korostuu matalan kynnyksen palvelut. Kiinnostuksen yhteistyöhön on ilmaissut mm. MLL, seurakunnat, Martat ja Lions Helmi. Päivähoidon osalta perhekeskuksen rakenteessa on nähty edelleen keskeisenä monimuotoisten päivähoitopalvelujen järjestäminen, vanhemmuuden tuki ja kasvatuskumppanuus. Nuorten tukikoti suunniteltiin perhekeskuksen kokonaisuuteen siten, että siellä olisi mahdollisuus vastata ma pe lastensuojelua tarvitsevien kouluikäisten lasten ja nuorten tuen tarpeeseen ympärivuorokautisesti ja samalla työskennellä vahvasti kotiin ja vanhempiin päin, jotta nuoren paluu kotiin mahdollistuisi. Monimuotoiset päivähoitopalvelut ja tukikoti jäivät odottamaan tilaratkaisua. Tilat Osana vakauttamisohjelmaa tuli tehtäväksi selvittää, miten perhekeskus voisi sijoittua Lossintiellä sijaitsevan kehitysvammaisten toimintakeskuksen tiloihin. Taustalla oli tilaketjutus, jossa toimintakeskuksen osalta suunniteltiin muuttoa Suojarinteen terapiatalolle ja osittain Kalevankatu 7 tiloihin.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Vuoden 2013 talousarvioon varattiin määräraha perhekeskuksen suunnitteluun Lossintielle ja Lossintien peruskorjaukseen määräraha vuodelle Keväällä 2013 perhekeskuksen tiloja suunniteltiin alustavasti Lossintielle valmistelutyöryhmän ja arkkitehdin toimesta. Alustavissa arkkitehdin laatimissa piirrustuksissa näytti, että monimuotoisen päivähoidon (1 + 1 ryhmää), nuorten tukikodin ja lastensuojelun perhetyön tilat saadaan sopimaan rakennukseen. Tuolloin todettiin, että ennen suunnitelman etenemistä on syytä tehdä Lossintien kiinteistön kuntotutkimukset. Kuntotutkimus valmistui helmikuussa Sen mukaan Toimintakeskus Lossintiellä on 80 -luvun rakennustekniikalla 1994 valmistunut talo, joka vaatii korjaustoimenpiteitä. Kustannuksiltaan talon peruskorjaus perhekeskuksen tarpeisiin on korkea, hintaluokka 0,8 1 milj. euroa. Vakauttamisohjelman mukainen tilaketjutus ei myöskään ole edennyt, koska Suojarinteen tilat olivat vapautumassa päivähoidon käyttöön vasta Suolahden uuden päiväkodin valmistuttua Äänekosken päivähoidon tilatarve on kasvanut aiemmin arvioidusta, johtuen kasvaneesta paikkatarpeesta ja nykyisten päiväkotien tilakysymyksistä, liittyen mm. tilapäisissä tiloissa toimivien ryhmien tarpeisiin ja joidenkin nykyisten tilojen kiinteistöongelmiin. Perhekeskussuunnitelman muutokset Perhekeskussuunnitelman päivityksen tiimoilta järjestettiin perhekeskusfoorumi, johon kutsuttiin laajasti perhepalveluiden ja päivähoidon, koulun, sosiaalityön ja lastensuojelun edustajat sekä toimialajohtajat kasvun ja oppimisen sekä perusturvan toimialoilta. Osallistujia oli 37. Foorumi mietti kahta kysymystä: Mihin tarpeisiin perhekeskuksen tulisi vastata? Mitä palveluja perhekeskuksessa tulisi järjestää? Perhekeskussuunnittelutyöryhmä ja lastensuojelu oli keskusteluissa päätynyt esittämään, että perhekeskussuunnitelmassa luovutaan ympärivuorokautisesta nuorten tukikodista ja ensisijaisena nähtiin voimavarojen käyttäminen lastensuojelun avohuoltoon. Tärkeänä nähtiin, että perhekeskus saa yhteiset toimitilat ja yhteisen toiminnan, joita ovat monimuotoiset päivähoidon palvelut, lastensuojelun perhetyön yksikkö, lapsiperheiden kotipalvelu sekä 3.sektorin kumppanuus toiminnassa. Punaisena lankana on

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta edelleen varhainen puuttuminen ja vanhemmuuden matalan kynnyksen tuki. Perhekeskusfoorumissa nämä painopistealueet saivat kannatusta. Todettiin, että tulee hakea perhekeskustoimintaa, joka asettuu sopivasti perustason palveluiden ja lastensuojelun välimaastoon. Oleellista on, että perhekeskuspalvelulla voidaan kehittää perustason palveluja ja vähentää lastensuojelun tarvetta Suunnitelmassa huomioitavat toimintaympäristön muutokset Kaupungin vuoden 2013 organisaation muutoksessa perhepalvelut siirtyivät perusturvasta kasvun ja oppimisen toimialalle. Tämän muutoksen jälkeen perhekeskukseen suunnitelluista toiminnoista ainoastaan lastensuojelu on perusturvan alla. Perhekeskuksen on kuitenkin toiminnallisesti tarkoituksenmukaisinta olla osana perhepalvelujen kokonaisuutta ja lastensuojelun tulokulma kokonaisuuteen on poikkihallinnollinen kumppanuus toiminnassa. Tila-asioiden hidas eteneminen ja toiminnalliset näkökulmat ovat myös muuttuneet. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintojen siirtyminen Suojarinteelle ei olisi pitkäaikainen ratkaisu, koska Terapiatalon elinkaareksi on vuonna 2011 arvioitu noin kymmenen vuotta; näin ollen käyttöikää vuodesta 2015 eteenpäin olisi varsin vähän. Toiminnan siirto Suolahteen aiheuttaisi tilojen muutostyötarpeita, ja toisi kuljetuskustannuksia ja asiakkaiden omatoiminen liikkuminen työtoimintaan vähenisi. Lossintien toimintakeskuksen korjaustyöt nykyiselle käyttäjäryhmälle on kevyempi ja halvempi kuin se vaihtoehto, että kiinteistökorjausten lisäksi tehtäisiin toiminnalliset muutostyöt perhekeskuksen käyttöön. Päivähoidon kasvaneet tarpeet Äänekosken taajamassa on huomioitava myös suhteessa perhekeskukseen. Kasvun ja oppimisen toimialalle on nimetty työryhmä valmistelemaan päivähoidon tilasuunnitelmaa. Perhekeskuksen suunnittelussa on järkevä toimia yhteistyössä ja linjassa päivähoidon kokonaiskehittämiseen. Lastensuojelun jo nyt toteutettu palvelurakenteen muutos on osoittautunut vuoden 2013 perusteella taloudellisesti oikeaksi ratkaisuksi: lastensuojelun laitoshoidon menot olivat vuoden 2013 talousarviossa pienemmät kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Lastensuojelun avohuollon vahvistaminen ja sen rinnalla perheiden peruspalvelujen kehittäminen on myös talouden

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan ehdotus: näkökulmasta oikea suunta. Myös sijaishuollon sisällä palvelurakenne on kehittynyt lain vaatimusten mukaisesti: perhehoidon osuus sijoituksista on yli 60 % ja ammatilliset perhekodin huomioiden %. Laitossijoituksia on vähiten ja ne painottuvat erityisiin tarpeisiin. Perhekeskussuunnitelman päivityksen tiimoilta pidettiin neuvottelu, johon osallistuivat kasvun ja oppimisen sekä perusturvan toimialajohtajat, perhepalveluiden johtaja sekä sosiaalityön johtaja. Neuvottelussa päädyttiin esittämään seuraavaa linjausta: Lossintiestä tilaratkaisuna luovutaan ja etsitään perhekeskukselle uusi tilaratkaisu, jossa toteutuu synergia päivähoidon ja monimuotoisen päivähoidon suuntaan. Nuorten tukikoti jää pois suunnitelmasta Perhekeskussuunnittelutyöryhmä jatkaa työtä toimien yhteistyössä päivähoidon tilaratkaisuja valmistelevan työryhmän kanssa. Perhekeskussuunnittelutyön vetovastuu siirtyy perusturvasta kasvun ja oppimisen toimialalle. Toimialajohtajien linjaukset käsiteltiin suunnittelutyöryhmässä ja niiden mukaista etenemistä pidettiin hyvänä. Lisäksi käynnistettiin keskustelu perheneuvolan kanssa sen selvittämiseksi miten perheneuvolan toiminnot voisivat tulla mukaan perhekeskusrakenteeseen. Perusturvalautakunta päättää perhekeskustoimintamallin kehittämistyön jatkosta, että esitetään kaupunginhallitukselle, että toimintakeskuksen tiloista Lossintiellä perhekeskuksen tilaratkaisuna luovutaan ja tiloihin jää kehitysvammaisten toimintakeskus. Perhekeskukselle etsitään uusi tilaratkaisu nuorten tukikoti jää pois perhekeskussuunnitelmasta perhekeskussuunnittelutyöryhmä jatkaa työtä toimien yhteistyössä päivähoidon tilaratkaisuja valmistelevan työryhmän kanssa ja perhekeskussuunnittelutyön vetovastuu siirtyy perusturvasta kasvun ja oppimisen toimialalle.

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että sosiaalityön johtaja Outi Markkanen oli asiantuntijana kuultavana tämän asian osalta PETUR 53 Perhekeskustyöskentelyn eteneminen Perhekeskussuunnittelutyöryhmä on jatkanut työtään perhepalvelujohtaja Pirjo Heinosen vetämänä. Työryhmään ovat kuuluneet sosiaalityön johtaja, lastensuojelun perhetyön esimies, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä ja johtava koulukuraattori. Syyskuussa suunnittelutyöryhmän, perhetyön, perheneuvolan ja päivähoidon edustajat tekivät tutustumiskäynnin Heinolan kaupungin perhekeskukseen Tommola-taloon. Syksyn aikana työskenteli Ryhmärukkanen- työryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella, miten perhetyön ja päivähoidon yhteistyönä käynnistetään perheitä tukevaa ryhmätoimintaa. Käynnistyviä/alkaneita ryhmätoimintoja esiteltiin perhekeskusfoorumissa huhtikuussa Perhekeskussuunnittelutyöryhmä on osallistunut varhaiskasvatuksen tilatyöryhmän työskentelyyn ja Ajatuksena on ollut perhekeskuksen tilojen saaminen päivähoidon olemassa olevien tai uusien tilojen yhteyteen. Neljäs perhekeskusfoorumi järjestettiin Foorumi kokosi perheitten kanssa työskenteleviä, 3. sektorin toimijoita ja hallinnon edustajia miettimään perhekeskustoiminnan toteutusta ja tulevaisuuden suuntia Äänekoskella. Osallistujia oli 53 henkilöä. Foorumissa kuultiin Heinolan perhekeskuksen esittely sekä eri tahojen terveiset Äänekoskella käynnistyneistä toiminnoista. Ryhmissä työstettiin perhekeskustoimintamallia (oheismateriaali). Toimintaympäristön muutos tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki. Laki muutti perhepalvelujen painopistettä lastensuojelupalveluista yleisiin perhepalveluihin. Perheitten tulee saada perhetyön tukea oikea-aikaisesti osana peruspalvelua. Lapsiperheillä on myös oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu yleisenä perhepalveluna. Äänekoskella perhetyötä toteutetaan lastensuojelun perhetyön yksikössä. Lastensuojelun tehostetun perhetyön lisäksi yksikkö on

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta tässä siirtymävaiheessa vastannut myös sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävästä perhetyöstä, koska muuta toteuttajaa ei ole ollut. Tilanne on haastava, koska resurssit tehostetun perhetyöhön järjestämiseen eivät ole riittävät. On epätarkoituksenmukaista, että palvelutarve "valuu" raskaampaan apuun. Lastensuojelun tehostetun perhetyön tarpeen voidaan pidemmällä aikavälillä olettaa kuitenkin vähenevän, mikäli peruspalvelut saadaan toimimaan hyvin myös perhetyön osalta. Kasvun ja oppimisen toimialalla perhepalveluissa työskentelee kaksi lapsiperheitten kotipalvelun työntekijää. Palvelu kohdentuu hyvin ja ilman kynnystä varhaiseen ja konkreettiin perheitten tukeen. Perhekeskus vuoden 2016 talousarviovalmistelussa Perhekeskus on poikkihallinnollinen toimintakokonaisuus, joka organisaatiossa on tarkoituksenmukaisinta sijoittua kasvun ja oppimisen toimialalle. Kasvun ja oppimisen toimialan talousarvioesitystä varten on osana perhekeskussuunnittelua valmisteltu kaksi henkilöstöesitystä. Vuonna 2015 lakkautetun perhetukikeskuksen ohjaajan vakansseista yksi siirrettiin kohdennettavaksi neuvolan perhetyöhön kasvun ja oppimisen toimialalle. Ko. vakanssiin ei kuitenkaan kohdennettu palkkavarausta johtuen vakauttamisohjelmasta. Vuoden 2016 talousarvioesitystä varten on valmisteltu esitys, jossa vakanssille kohdennettaisiin normaalisti palkkavaraus / vuosi. Neuvolan perhetyöntekijän sijoituspaikka on neuvoloiden yhteydessä, mutta työntekijän esimiestyö, ohjaus ja sijaistaminen järjestetään osana perhetyön yksikköä. Neuvolan perhetyöntekijä työskentelee yhdessä terveydenhoitajien kanssa. Näin neuvolan perhetyö on luonteva matalankynnyksen tuki vauva- ja pikkulapsiperheille. Perhepalveluihin esitetään määräaikaisen perhekeskuskoordinaattorin toimen perustamista ajalle Tämän tehtävän vakanssipohjaksi esitetään perhetukikeskuksen ohjaajan lakkautettava vakanssi vuoden 2017 alusta. Vakanssi on vuoden 2016 loppuun saakka käytössä määräaikaisen etuussihteerin tehtävään. Tehtävä loppuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle. Perhekeskus-toimintamallin käyttöönotto ja kehittäminen edellyttää, että jo olemassa olevat perheitten palvelut kootaan ja koordinoidaan tehokkaaksi palvelukokonaisuudeksi. Koordinaattorin keskeisiä tehtäviä ovat kehittämistyön lisäksi tiedottaminen ja palveluohjaus, arviointityö, verkostotyö sekä perhekeskustoiminnan toteuttaminen

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta ja käytännön asioiden järjestely. Perheitä tukevien 3.sektorin toimintojen liittäminen perhekeskusrakenteeseen on myös keskeisiä koordinaattorin tehtäviä. Perhetukikeskuksen lakkauttamisen yhteydessä päätettiin, että lastensuojelun laitoshoidosta vapautuvia voimavaroja suunnataan ehkäisevään toimintaan ja perheitten varhaiseen tukeen. Muut vakanssit on jo siirretty perhetyöhön ja lapsiperheitten kotipalveluun. On tärkeää, että palvelurakennemuutos toteutetaan kokonaisuudessaan ja tehdyn päätöksen mukaisesti. Tilat Perhekeskukselle ei ole edelleenkään löytynyt sopivia tiloja. Tilaratkaisun siirtymisessä on ollut hyvää se, että perhekeskusta on nyt suunniteltu toiminnot edellä. Perhekeskuksen toimintamalli on kehittynyt nimenomaan painottamaan perheitten matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluja. Lastensuojelu on oma kokonaisuus, joka toimii kiinteässä yhteistyössä peruspalvelujen kanssa, mutta omana kokonaisuutena, jota määrittää lastensuojelulaki. Perhekeskus on perheitten peruspalvelua. Perhekeskustoimintamallin käyttöönotto kokonaisuutena ja tehokkaasti kohdennettuna edellyttää, että toiminnalla on käytössään tarkoituksenmukaiset tilat. Luontevinta on ratkaista tilakysymys siten, että perhekeskuksen tilatarve huomioidaan tulevissa päiväkoti- ja kouluratkaisuissa. Perhekeskukseen tuli voida sijoittaa monimuotoisen päivähoidon tiloja (2 ryhmää), perheitten avoimen kokoontumisen tiloja, ryhmätiloja ja asiakastyön tiloja sekä koordinaattorin työtila. Monialaiset toimijat voivat tuoda palvelunsa perhekeskukseen. (sosiaalityön johtaja Outi Markkanen ja perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen ) Perusturvajohtajan ehdotus: Oheismateriaali Merkitään perhekeskustoimintamallin kehittämisvaihe tiedoksi ja huomioitavaksi vuoden 2016 talousarvion valmistelussa. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen ja sosiaalityön johtaja Outi Markkanen osallistuivat kokoukseen asiantuntijoina tämän asian osalta.

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta 2014 KH Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki) on annettu v Lain tarkoituksena on on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteiden luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Erityisesti huomiota kiinnitetään paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien, kuten lasten, kehitysvammaisten henkilöiden ja vanhusten asemaan ja oikeuksiin. Asiakaslaissa säädetään mm. kunnille velvollisuus nimetä sosiaalihuollon lainsäädäntöön perehtynyt, sosiaalihuollosta riippumaton ja puolueeton asiakkaan näkökulmaan perehtynyt sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakasta kohtelua koskevan muistutuksen tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja seurata asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Äänekosken kaupunki, kuten suurin osa Keski-Suomen kunnista hankkii sosiaaliasiamiehen palvelut sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Koske), missä sosiaaliasiamiehenä toimii Eija Hiekka. Koskessa on valmistunut kunnanhallituksille toimitettu sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta Sosiaaliasiamiehelle tuli v toiminnan piirissä olevien kuntien asukkailta 565 yhteydenottoa, mikä oli 13 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaalipalveluihin tyytymättömien osuus 75 %, ja tietoja tarvinneiden osuus oli 25%. Tavallisin palautteen kohde oli edelleen toimeentulotuki, josta kertyi 208 asiaa. Lastensuojelun yhteydenotot vähenivät selvästi, ja niitä oli 90 (138 v. 2013), vammaispalveluasioita oli myös aikaisempaa vähemmän 54 (77), mutta lastenvalvojan asiat lisääntyivät 52:een (33). Ikääntyneiden palveluista tuli 45 (48) ja kehitysvammahuollosta 21 (25) asiaa. Äänekosken osalta raportissa todetaan mm. seuraavaa: Äänekoskella otettiin yhteyttä sosiaaliasiamieheen 42 kertaa vuonna 2014, ja yhteydenottojen määrä väheni 15 %. Kolme neljästä asioinnista koski tyytymättömyyttä, ja yksi neljäsosa oli palveluihin liittyviä tiedusteluja. Toimeentulotuki korostui edelleen suurimpana yhteydenottosyynä, vaikka siihen liittyvät tilanteet vähenivät toista vuotta peräkkäin. Lastensuojeluyhteydenotot lähes puolittuivat vuodesta 2013, kun taas perheasioiden määrä kasvoi. Kyselyjä tuli myös muista sosiaalipalveluista (5 kertaa), ikääntyneiden palveluista (3), vammaispalveluista (2), sosiaalityöstä (1), kehitysvammahuollosta (1) ja kotipalveluista (1). Vuonna 2014 Äänekoskella tehtiin 24 oikaisuvaatimusta

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: viranhaltijapäätöksistä. Lautakunta palautti uudelleen käsittelyyn tai muutti päätöstä viidessä tapauksessa. Lautakunnan päätöksistä ei valitettu hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisi kolme Äänekoskea koskevaa kantelua. Sosiaaliasiamiehen raportti sisältää koko toiminta-aluetta koskevat toimenpidesuositukset, jotka kiteytyvät kolmeen asiakokonaisuuteen: - Sosiaalihuollon palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa pyritään yhdenvertaisiin tarpeenmukaisiin toimintatapoihin yli kuntarajojen. - Asiakaslain mukaisten muistutusten käsittely ohjeistetaan. Sekä viranomaisia että yksityisiä palveluntuottajia koskevat muistutukset ohjataan kunnan kirjaamoon, jotta muistutuksista on kokonaistieto ja käsittelyaikaa voidaan seurata. - Muutoksenhaluohjeet tarkennetaan tarvittaessa. Sosiaaliasiamiehen raportista toimitetaan oheismateriaalina Äänekoskea koskevat sivut sekä yhteenveto ja toimenpidesuositukset, sivut Koko raportti on luettavissa osoitteessa Kaupunginhallitus merkitsee sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2014 tiedokseen ja toimittaa sen perusturvalautakunnalle huomioon otettavaksi toiminnassa. Päätös: Hyväksyttiin PETUR 54 Perusturvajohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta merkitsee sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2014 tiedokseen ja huomioon otettavaksi toiminnassa. Päätös: Hyväksyttiin

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvan toimialan vuoden 2015 talousarvion toteutuminen tammi-kesäkuu PETUR 55 Talousarviomääräysten mukaan lautakuntaa on informoitava siten, et tä talouden seuranta tehtävät ovat mahdollisia. Määräysten mukaan lauta kuntaa on infor moitava vähintään kaksi kertaa vuodessa: en sim mäi sen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden ko ko nais tu lok sen val mistuttua. Perusturvan toimialan vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion menot ovat eu roa ja tulot eu roa. Van hus pal velu yk si köi den siivoustyön järjestelyjen vuoksi Arjen tuen mää rä ra hoista on siirretty tilapalveluiden budjettiin. Tämä on huo mioitu alla olevissa talousarviomäärärahoissa. Perusturvalautakunta on esittänyt, että työmarkkinatuen kun ta osuuteen myönnettäisiin 1 milj. euron lisämääräraha ja että arjen tuen mää rä ra hois ta siirretään terveyspalveluihin. Näitä ei ole vie lä kaupunginvaltuustossa käsitelty, joten ne eivät näy mää rärahois sa. Koko toimialan kesäkuun to teu tu mis ver tailun mu kaan menoja on toteu tu nut 38,2 milj. eu roa eli n. 52,1 % talous ar viosta.tu loista oli kerty nyt 46,2 %, mut ta osa las ku tuk sista on teh ty vas ta viideltä kuu kaudel ta ja osa tu lois ta ker tyy lop pu vuo des ta. Net to me no jen to teu tu mispro sentti on 53,2 %. Henkilöstöme nojen to teu tu ma oli 49,4 %. Vuonna 2014 kuuden kuukauden menot olivat 35,97 milj. euroa ja 49,2 % ko ko vuo den me noista. Perusturvan hallin non ta lous ar vio on toteutunut ensimmäisellä vuo si kol man nek sel la seu raa vasti: Tulosalue ta 2015 menot tot menot 6/2015 tot % ta 2015 tulot tot tulot 6/2015 Perusturva hallinto , ,1 Perusturvan hallintoon varatut määrärahat alittuvat arviolta 0,2 milj. eu roa koska atk-kulut on budjetoitu hallintoon, mutta ohjelmistoista ja laitteista aiheutuvat menot kirjataan niitä käyttäville vastuualueille. Terveyspalveluiden vastuualueen menot ja tu lot ovat to teu tu neet seu raa vas ti: Tulosalue ta 2015 menot tot menot 6/2015 tot % ta 2015 tulot tot tulot 6/2015 Johto- ja yhteiset palvelut , ,4 Avohoitopalvelut , ,8 Sairaala , ,2 tot % tot %

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Suun terveydenhuolto , ,2 Työterveyshuolto , ,9 Mielenterveysja päihdeklinikka , ,0 Erikoissairaanhoito , Yhteensä , ,6 Terveyspalvelujen vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenojen osuus on 27,4 % ja palveluiden ostojen osuus 68,8 % kaikista toimintakuluista. Ilman erikoissairaanhoitoa vastaavat osuudet ovat: hen ki lös tö me not 65,3 % ja palvelut 25,3 %. Henkilöstömenois ta on ke sä kuun loppuun mennessä käytetty 49,3 % ja palvelujen ostoon 55,5 %. Terveydenhuollon avohoito palveluiden hen ki lös tö me no jen to teu tuminen oli 52,5 % ja palveluiden os toon va rat tu jen mää rä ra ho jen 81,3 % johtuen mm. lääkäripalve luiden os tois ta avoimiin vakansseihin. Kesäkuun to teutuman perus teella on en na koi ta vis sa, et tä hen kilös tö me nois sa, eikä muissakaan menoissa synny säästöä, joilla voitai siin kattaa palveluiden ostosta aiheutuva menojen ylitys. Tämän vuok si kesäkuun ti lan teen perusteella ennakoidaan avo hoi to pal velui den menoihin n. 0,5-0,6 milj. euron ylitys. Avohoitopalvelujen tulot kertyvät arvioita suurempina. Sairaalan henkilöstömenojen toteutumisaste oli kesä kuun lo pussa 54,5 % ja kokonaismenojen 54,9 %. Menojen toteutumisaste al kuvuo den osalta on ajankohtaan nähden korkea. Sairaalan lää kä ri vajet ta on alkuvuodesta hoidettu ostopalvelulääkäreillä, mutta tou kokuun alusta lääkärin vakanssia hoidetaan virkasuhteessa. Tuloja ker ty nee arvioitua enemmän. Mi kä li lääkäreiden ostopalveluihin ei tar vit se palata lop pu vuo des ta, näyt tää siltä, et tä nettomenot eivät ylitä talousarviota. Suun terveydenhuollossa menojen toteutuma on 61,6 %, ja tulojen to teu tu ma 58,2 %. Hammaslääkärivajetta on jouduttu ja joudutaan edel leen kin korvaamaan ostolääkäripalveluilla. Loppuvuodesta os topal ve lu ja tarvittaneen vähemmän. Joitakin hammaslääkäreiden vakans se ja kin on saatu täytettyä. Tuloja kertyy enemmän kuin mitä talous ar vios sa on arvioitu, koska toiminnan volyymi on budjetoitua suurempi. Suun terveydenhuollossa asiakasmaksuilla kerätään merkittävästi suurempi osa palveluiden kustannuksista kuin muussa terveydenhuollossa. Alkuvuoden pe rus teel la ennakoidaan, että talous ar vion nettomenot ylittyvät 0,15 milj. Työterveyshuollon menomäärärahat riittävät ja tulot, jotka kertyvät vii veel lä, toteutuvat.

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Mielenterveys- ja päihdepalveluiden budjetissa ei ole alkuvuoden pe rus teel la en na koi ta vis sa merkittäviä ylityksiä, vaikka sielläkin on jou dut tu tur vau tu maan mm. lääkäreiden os to palve lui hin. Kesäkuun tilanteen perusteella terveyspalveluiden net to mää rä ra hayli tys ten ilman eri kois sai raan hoi toa voi arvioida siis olevan n. 0,6-0,7 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon menoihin varattuun määrärahaan sisältyy sairaan hoi to pii ril tä tai sen kautta ostettavat palvelut (ns. kaut ta las kutus), muilta palveluntuottajilta suoraan ostettavat palvelut sekä sairaan hoi to pii rin järjestämisvastuulla oleva sairaankuljetus ja en si hoito. Em. pal ve luihin va ratusta määrärahasta on alku vuo den aikana to teu tu nut 11,7 milj., johon sisältyy koko vuotta kos ke va maa liskuus sa laskutettu eri tyis vel voi te mak su n ja kesäkuussa las ku tet tu n (potilasvakuutusmaksu). Sai raan kul je tuksen/en si hoi don me noi hin varattu mää rä ra ha näyt tää ylitty vän Ke säkuun lopun tilanteen pe rus teel la näyt täi si sil tä, et tä eri kois sai raan hoi don menot ko ko nai suu des saan ylittyvät 0,5-1 milj.. Me not vaihtelevat kui ten kin kuukausittain paljon, joten lop puvuo des ta saattaa tilanne muut tua. Lisäksi kalliiden hoi to jen ta saus sel viää vasta ti lin pää tök sen yhteydessä ja ns. kauttalas ku tuk ses sa saat taa olla vii vet tä. Sosiaalityön ja työelämään kuntoutumisen palveluiden menot ja tu lot ovat toteutuneet seuraavasti: Tulosalue ta 2015 menot tot menot 6/2015 tot % ta 2014 tulot tot tulot 6/2014 Sosiaalityö , ,1 Työelämään kuntoutumisen palvelut , ,3 Yhteensä , ,6 Sosiaalityön talousarvion määrärahat riittänevät lukuun ottamatta las ten suo je luun varattuja määrärahoja. Lastensuojelun kaikkien kustan nus paik ko jen menojen toteutuma-aste kesäkuun lopussa on n. 59,8% ja laitoshoidon 72,8 %. Määrärahat tulevat ylittymään lai toshoi don osalta n Talousarviossa varauduttiin val mis te luvai hees sa tiedossa olleisiin 17 lapsen/nuoren sijoitukseen. Kesäkuun loppuun mennessä eri pituisia sijoituksia las ten suo je lu laitok siin ja ammatillisiin perhekoteihin on ollut kaikkiaan 31 lasta. Osa si joi tuk sis ta on ollut lyhytaikaisia kriisisijoituksia. Loppuvuodelle varau du taan 19 lapsen/nuoren sijoitukseen. Perhehoidon menoihin osoi te tut määrärahat riittänevät. Lastensuojelun määrärahavaraus täl le vuo del le oli n pienempi kuin mitä vuonna 2014 käytet tiin. tot %

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Toimeentulotukeen osoitetuista määrärahoista jäänee säästöä, mutta koska niihin saatavat valtionosuudet (50 % menoista) pienenevät vas taa vas ti, net to sääs tök si ennakoidaan 0,1 milj.. Työelämään kuntoutumisen tulosalueella työmarkkinatuen kuntaosuuden osalta ennuste kuuden kuu kau den käytön pe rus teel la on, et tä mää rä ra ha ylit tyy n Määräraha vuo delle 2015 on eu ro a ja vuon na 2014 to teutu neet me not oli vat n Vuoden 2015 alusta voimaan tullut uudistus lisäsi mer kit tä väs ti kun nan osuutta työmarkkinatuen kustannuksiin, mutta si tä ei ole miten kään huomioitu perustuvan toimialan talousarvioraameissa. Ylityk ses tä voitaneen muiden työllistämisyksiön määrärahojen sääs töillä kattaa 0,2-0,3 milj.. Säästö riippuu siitä, miten palkkatukimäärärahoja loppuvuodesta työvoimahallinnolta on käytettävissä. Arjen tuen vas tuualu een menot ja tu lot ovat to teu tuneet seu raavasti: Tulosalue ta 2015 menot tot menot 6/2015 tot % ta 2015 tulot tot tulot 6/2015 Johto- ja yhteiset palvelut , ,0 Asiakkuuksien hallin ta , ,9 Laitoshoito ja palveluasuminen , ,6 Toimintakyvyn tuki , ,2 Kotihoito , ,4 Yhteensä , ,2 Arjen tuen kaikkien me no jen to teu tu ma pro sent ti kesäkuun lo pus sa oli 50%. On kuitenkin huo mioi ta va, että tällä vastuualueella ym pä ri vuo den ja ympäri vuo ro kau den toimivissa yksiköis sä hen ki lös tö menot ovat keskimääräistä suuremmat ke sä ai kaan mm. vuosilomis ta joh tuen. Myös Suojarinteen kuntayhtymän eläkevastuut puuttuvat me nois ta kokonaan. Lisäksi määrärahasiirto ter ve ys palvelui hin ei vielä näy yllä ole vas sa taulukossa. Arjen tuen vuoden 2015 talousarviossa henkilöstö menojen osuus on 54,5 % ja pal veluiden ostojen osuus 35,6 % kai kista toi mintakuluista. Henkilöstömenoista on kesäkuun loppuun mennessä käy tetty 51,4 %, minkä perusteella ei ole ennustettavissa ylitystä. Syksyllä käynnis ty vän keskitetyn varahenkilöjärjestelmän kustannukset pitäisi kattaa yksiköiden sijaismäärärahoista, mikä voi tuottaa haastetta. Henki lös tö me nois ta puuttuvat myös Suojarinteen eläkevastuut, joten toteu tu mis as te näyttää hieman todellisuutta paremmalta. tot %

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan ehdotus: Palveluiden ostoihin varatusta määrärahasta on käytetty 48,2 %, eikä mer kit tä viä yli tyk siä ole odotettavissa. Myös avustuksiin ja tarvik kei siin osoitetut määrärahat näyttäisivät riittävän. Tuloja vastuualueella kertynee n. 0,4 milj. vähemmän kuin ta lousar vios sa on arvioitu. Tulojen alitus pyritään kattamaan me no mää rära ho jen säästöillä. Perusturvalautakunta merkitsee toimialan talousarviomäärärahojen to teu tu mi sen tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvan toimialan toiminnan toteutuminen tammi-kesäkuu 2015 PETUR 56 Perusturvan toiminnan toteutumien ajalla on esitetty liitteissä. Perusturvajohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi perusturvan toiminnan toteutumista koskevat tilastot. Päätös: Hyväksyttiin Liite nro 1 Perusturvan toiminnan totetutuminen tammi-kesäkuu 2015, arjen tuki Liite nro 2 Perusturvan toiminnan totetutuminen tammi-kesäkuu 2015, sosiaalityö ja työelämään kuntoutumisen palvelut Liite nro 3 Perusturvan toiminnan totetutuminen tammi-kesäkuu 2015, terveyspalvelut

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Oikaisuvaatimus määräaikaisen starttipajan ohjaajan vaalista PETUR 57 Äänekosken kaupungin työpajan määräaikainen starttipajan ohjaajan toimi ajalle oli haettavana mennessä. Hakijoilta edellytettiin soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa vastaavaa opistoasteen tutkintoa. Määräaikaan mennessä tehtävää haki 35 henkilöä joista 31 täytti toimen edellyttämät kelpoisuusehdot. Haastatteluun kutsuttiin 8 hakijaa. Tehtävään valittiin soveltuvuuden ja työkokemuksen perusteella yhteisöpedagogi Oona Laiho. Sirpa Pöyhönen on tehnyt saapuneen oikaisuvaatimuksen valinnasta. Oikaisuvaatimuksessa Sirpa Pöyhönen toteaa, että hän on tullut syrjityksi valinnassa. Pöyhönen kertoo, että hänellä on vakituinen toimi koulutoimessa vuodesta 2003, josta kaksi ensimmäistä vuotta olivat täysipäiväisiä. Sen jälkeen työ on ollut osa-aikaista. Hän on työskennellyt kesät museotoimessa ( ). Perustelussa Pöyhönen toteaa, että työntekijöitä ei saa asettaa eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ay-toiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Pöyhönen toteaa, että hän on työkykyinen kuntoutuksen ohjaajan työhön. Hän toteaa, että kuntoutuksen ohjaajan työ pitää sisällään palvelu-, sosiaali ja pajaohjaajan toimenkuvan. Hän kertoo myös, että koulutuksen lisäksi elämänkokemuksensa, alan harjoitteluiden sekä työkokemuksen myötä hän on pätevä hakija. Haastatelluista 31 hakijaa oli kelpoisia tehtävään ja heistä kutsuttiin haastatteluun kahdeksan. Pöyhönen ei ollut eriarvoisessa asemassa kelpoisuuden suhteen. Kaikkia kelpoisuuden omaavia hakijoita (31 henkilöä) ei haastateltu. Haastatteluun kutsutut hakijat olivat syntyneet vuosina Pöyhönen on syntynyt vuonna 1959, joten ikään perustuvaa syrjintää ei tapahtunut. Eriarvoiseen asemaan asettamiseen liittyvät seikat, joihin hakija vaatimuksessa viittaa, eivät olleet esillä valinnassa. Määräaikainen starttipajan ohjaajan valinta perustui koulutukseen, kokemukseen ja kokonaisarvioon hakijan soveltuvuudesta tehtävään. Haastatteluun kutsutuilla oli joko koulutuksen tai työkokemuksen perusteella kokemusta nuorten kanssa

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan ehdotus: toimimisesta. Osalla oli kokemusta myös starttipajatoiminnasta. Kaupungin hallintosäännön mukaan määräaikaisen työntekijän valitsee esimies. Päätöksen valinnasta teki työllisyysasiamies. Työntekijän valinnassa on toimittu kaupungin hallintosäännön mukaisesti. (valmistelu sosiaalityön johtaja Outi Markkanen p ) Perusturvalautakunta hylkää Sirpa Pöyhösen oikaisuvaatimuksen. Määräaikaiseen starttipajan ohjaajan toimeen valittu yhteisöpedagogi (AMK) Oona Laiho täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Kokonaisarvion (koulutus, työkokemus ja soveltuvuus) perusteella Laiho oli hakijoista ansioitunein. Hakijoita kohdeltiin tasa-arvoisesti eikä Sirpa Pöyhöseen kohdistunut syrjintää. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että sosiaalityön johtaja Outi Markkanen osallistui kokoukseen asiantuntijana tämän asian kohdalla, Liite nro 4 Salainen Liite nro 5 Salainen Liite nro 6 Henkilöstöpäätös

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan viranhaltijapäätökset PETUR 58 Perusturvajohtaja on aikavälillä tehnyt oheisen liit teen mukaiset viranhaltijapäätökset. Puheenjohtajan ehdotus: Ei siirretä perusturvajohtajan päätöksiä. Päätös: Hyväksyttiin Liite nro 7 Perusturvajohtajan päätökset (Dynastia)

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Ilmoitusasioita 507/ /2015, 509/ /2015, 510/ /2015 PETUR Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätök sel lään ilmoittanut yksityisen terveydenhuollon Attentio Oy:n, osoite Kauppakatu 18 B 15, Jyväskylä, palvelujen an ta mis ta koskevan luvan muuttamisesta. Palveluja tuottaville toi mi pai koil le Attentio Oy, osoite Kauppakatu 18 B 15, Jy väsky lä ja Attentio Oy c/o Jyväskylän Terapiakeskus Oy, osoite Tai tonie kan tie 9 H, Jyväskylä, on hyväksytty uudet palvelualat: puhe te ra pia ja toimintaterapia. Terveydenhuollon palveluista vastaava joh ta ja molemmissa toimipaikoissa psykologin lisensiaatti, neu ro psyko lo gian erikoispsykologi Sini Emma Kristiina Huolman. 2. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätök sel lään ilmoittanut yksityisen terveydenhuollon ProMed Oy, osoi te Lönnrotinkatu 21 A, Äänekoski, palvelujen an tamis ta koskevan luvan muuttamisesta. Uudeksi palveluja tuot tavak si toimipaikaksi on hyväksytty kaksi uutta toimipaikkaa. ProMed Oy c/o Suomen Terveystalo Oy Äänekoski, osoite Torikatu 6, Ää ne kos ki. Tuotettavat palvelut ovat yleislääkärin vas taan ot to toi minta, erikoislääkärin vastaanottotoiminta, erikoisalaan kuuluvien lausun to jen antaminen. ProMed Oy c/o Suomen Terveystalo Oy, Terveys ta lo Jyväskylä, osoite Väinönkatu 9, Jyväskylä. Tuo tet tavat palvelut ovat lääkäripalvelut avohoidossa, yleislääkärin vas taanot to toi min ta, erikoislääkärin vastaanottotoiminta, anestesiatoiminta, eri kois alaan kuuluvien lausuntojen antaminen, muu lääkärin antama pal ve lu: lääkärin kotikäynnit. Terveydenhuollon palveluista vastaava joh ta ja edellä mainituissa toimipaikoissa laillistettu erikoislääkäri Sari Ha lo nen. Palvelujen tuottaja on ilmoittanut vastaanottotoiminnan lopet ta mi ses ta seuraavassa toimipaikassa: ProMed Oy c/o Ter veys talo Jyväskylä, osoite Väinönkatu 30, Jyväskylä. 3. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on päätöksellään ilmoittanut yksityisen terveydenhuollon pal ve lu jen tuottajan Stoppi Finland Oy, osoite Kutomotie 4, Helsinki, vastuuhenkilön vaihtumisesta toimipaikassa. Ter vey den huol lon palveluista vastaava johtaja yleislääketieteen erikois lää kä ri Antti Ilmari Kontiola. 4. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on osa pää tök sel lään ilmoittanut rakennussuunnitelmien ja kus tannus ten hyväksymisen Sumiaisten Vanhaintuki ry:lle. Lai nan saaja Sumiaisten Vanhaintuki ry, rakennuskohteena tukiasuntojen ranken ta mi nen, laajennus, osoitteessa Maunontie 1, Sumiainen. 5. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt tie dot-

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan ehdotus: teen koskien kuntien työterveyshuoltoa uuden kuntalain mukaan. Toukokuun alussa voimaan tulleen kuntalain mukaan kuntien on yh tiöi tet tä vä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuo den 2016 loppuun mennessä. Eduskunnan hallintovaliokunta on mie tin nös sään esittänyt, että uuteen kuntalakiin on tarpeellista lisätä uu si siirtymäsäännös koskien työterveyshuollon sai raan hoi to pal ve lujen yhtiöittämistä. Valiokunta on mietinnössään esittänyt, että yhtiöit tä mis vel voi tet ta sovelletaan työ ter veys huol lon sai raan hoi to pal velui hin vuoden 2017 alusta. Työ ter veys huol lon lakisääteisiä en nal taeh käi se viä palveluja yh tiöit tä mis vel voi te ei koske. Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa. Pykälät: 51-56, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1. mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaa seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankinta-asiat: Pöytäkirjan :ssä tehdyn päätöksen voi julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (han kintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväk si, mi käli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Oikaisuohje ja valitusosoitus liitteenä. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan Oikaisuviranomainen jäsen. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Äänekosken kaupungin perusturvalautakunta,hallintokatu 4, PL 24, ÄÄNEKOSKI 14 päivän ku luessa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälät: Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Lisätietoja Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: Äänekosken kaupungin perusturvalautakunta, Hallintokatu 4, PL 24, ÄÄNEKOSKI Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava ¹ ): nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle

28 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutos kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianomainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, puhelinnumero, telefaxnumero ja sähköpostiosoite: Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Raatihuoneenkatu 1, HÄ- MEENLINNA, puh , telefax , 1) Kunnallisvalitus, pykälät: 57 Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valituskirja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Muu valitusviranomainen, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos kunnallisvalitus tehdään kunnan jäsenen omi naisuudessa, valitusaika alkaa siitä, kun päätös on asetettu ylei sesti nähtäväksi. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valitusasiakirjojen toimittaminen Lisätietoja Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: 1) Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa

29 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Tiedoksianto asianosaiselle Pvm klo Äänekosken kaupungin sosiaalitoimi () Lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 ) Annettu postin kuljetettavaksi, pvm/tiedoksiantaja Asianosainen () Luovutettu asianosaiselle Paikka, pvm ja tiedoksiantajan allekirjoitus () Muulla tavoin, miten Asianosainen Vastaanottajan allekirjoitus

30 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tarkistettu OIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS (yleinen) Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. 1 I Oikaisuohje Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: xxx oy/viranomainen PL 555, postinumero käyntiosoite sähköposti Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on: (alv 0 %) tavarat ja palvelut terveydenhoito ja sosiaalipalvelut rakennus ja käyttöoikeusurakat