TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: 1409/560/2009 Päätöksen päivämäärä: 10.6.2009 Katselmuksen tilaaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Saarijärven kaupunki UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI Kirsi Sivonen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND p. 014 446 7111 Jyväskylä 26.11.2009
Saarijärven kaupunki 2/43 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteistä... 6 1.1 Katselmuskunta... 6 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet... 7 2 Kohteen perustiedot... 9 2.1 Yleistietoa Saarijärvestä... 9 2.2 Elinkeinot ja teollisuus... 9 2.3 Metsämaat... 10 2.4 Suot ja turvetuotanto... 10 2.5 Kunnan omistukset energiantuotannossa... 11 2.6 Rakennuskanta... 11 2.7 Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet... 12 3 Energiatuotannon ja -käytön nykytila... 13 3.1 Lähtötiedot... 13 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus... 13 3.2.1 Sähkön tuotanto... 13 3.2.2 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto... 13 3.2.3 Sähkön kulutus... 13 3.3 Lämmön tuotanto... 14 3.3.1 Kaukolämpö... 14 3.3.2 Teollisuuden erillislämmön tuotanto... 15 3.3.3 Lämpöyrittäjyyskohteet... 15 3.4 Kiinteistöjen lämmitys... 15 3.5 Energiatase... 17 3.5.1 Sähkön tuotanto... 17 3.5.2 Lämmöntuotanto... 17 3.5.3 Kiinteistöjen lämmitys... 19 3.5.4 Kokonaisenergiatase... 19 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö... 21 4.1 Puupolttoaineet... 21 4.1.1 Teollisuuden sivutuotteet... 21 4.1.2 Metsätähde ja muu hake... 21 4.1.3 Pilke ja pelletti... 21 4.2 Jätepolttoaineet... 22 4.3 Biokaasu... 22 4.3.1 Biojätteet... 22 4.3.2 Eläintilat... 23 4.3.3 Jätevesiliete... 23 4.4 Tuulienergia... 24 4.4.1 Pientuulivoima... 24 4.5 Aurinkoenergia... 24 4.5.1 Aurinkolämpö... 25 4.5.2 Aurinkosähkö... 25 4.6 Vesivoima... 26 4.7 Peltobiomassa... 26 4.8 Maalämpö... 27 4.9 Ilmalämpöpumput... 27 4.10 Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja lisäämismahdollisuuksista... 27
Saarijärven kaupunki 3/43 5 Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet... 29 5.1 Sähkön tuotanto... 29 5.1.1 Sähkön erillistuotanto... 29 5.1.2 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto... 29 5.2 Lämmöntuotanto... 29 5.2.1 Kaukolämmön tuotanto... 29 5.2.2 Teollisuuden erillislämmöntuotanto... 30 5.3 Kiinteistöjen lämmitys... 30 5.3.1 Kunnan kiinteistöt... 30 5.3.2 Yksityiset kiinteistöt... 31 6 Jatkotoimenpide-ehdotukset... 32 6.1 Kunnan omistuksessa olevat kohteet... 33 6.1.1 Konttila ja Eteläpellontie... 33 6.1.2 Koiralammen alue... 33 6.1.3 Öljylämmityksen vaihtaminen pellettilämmitykseen... 34 6.1.4 Ilmalämpöpumput Mannilan päiväkotiin... 34 6.1.5 Katuvalaistuksen tehostaminen... 35 6.2 Muiden omistuksissa olevat kohteet... 36 6.2.1 Karhilan lämpöverkko... 36 6.2.2 SSYP:n öljylämmitteisten kiinteistöjen vaihtoehdot... 36 6.2.3 Sara-aho Rajala alueen öljylämmitteiset kiinteistöt... 37 6.3 Yhteistyössä toteutettavat kohteet... 37 6.4 Jatkoselvitykset ja tutkimukset... 37 6.4.1 Sara-aho- ja Rajala-alueen lämmitysratkaisut... 37 6.4.2 Eforen kiinteistölle hakekontti... 39 6.4.3 Kusiaismäen uusi jäähalli... 39 6.4.4 Bioterminaalikeskus... 40 6.4.5 1 000 lehmän navetta ja biokaasun tuotanto... 40 6.5 Uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen... 40 6.5.1 Lämmitysmuotojen ominaisuudet... 40 7 Uusiutuvien käytön seuranta... 42 Lähdeluettelo LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Energiayksikkömuunnoksia Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotto- ja hintatietoja Katuvalaistuksen valaisinvaihtoehtojen vertailu Tietoa lämmitysjärjestelmistä
Saarijärven kaupunki 4/43 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Saarijärven kaupungin alueen nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä hiilidioksidipäästöjen muutos. Saarijärven kaupungille ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Saarijärven kaupunki (40 %). Saarijärven kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut Tekninen johtaja Hannu Seppälä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen vastuuhenkilönä on toiminut DI Jukka Summanen (todistusnumero kk 64). Kuntakatselmuksen projektipäällikkönä on toiminut FM Kirsi Sivonen (kk74).
Saarijärven kaupunki 5/43 TERMIEN SELITYKSET Aluelämmitys Biokaasu Energianlähde Energiatase Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Biokemiallisen reaktion tuloksena biomassasta syntyvä, pääasiassa metaania sisältävä kaasuseos, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä. Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmitys Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Lämpökeskus Lämpöyrittäjä Metsähake Peltobiomassat POK POR TMA Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa lämpökeskuksen polttoaineen hankinnasta sekä laitoksen hoidosta ja saa korvauksen lämmön ostajalle myydyn energiamäärän mukaan. Hake, joka on tehty ainespuun korjuussa uudistushakkuissa tai nuorta metsää harvennettaessa tähteeksi jääneistä oksista, latvuksista ja hukkarunkopuusta. Peltobiomassat ovat pelloilla tai soilla kasvatettavia energiakasveja tai energiametsää sekä viljakasvien osia, joita voidaan käyttää polttoaineena tai joista voidaan jalostaa kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Takaisinmaksuaika Uusiutuva energianlähde Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumaton energialähde Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.
Saarijärven kaupunki 6/43 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteistä 1.1 Katselmuskunta Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa tarkastellaan Saarijärven kaupungin aluetta. Katselmuksen vertailuvuotena on käytetty vuotta 2008. Katselmoitavaan alueeseen on otettu mukaan Pylkönmäen alue, joka on liittynyt Saarijärveen vuoden 2009 alusta. Saarijärven kaupunki sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa. Asukkaita kaupungissa on 10 704. Kaupungissa kaukolämpöverkko, johon lämpöä tuotetaan kuudella lämpölaitoksella. Kaukolämmön pääasiallinen polttoaine on turve, mutta vuonna 2009 käyttöön otettu uusi lämpölaitos tulee lisäämään puupolttoaineiden käyttöä. Kaupungin alueella sijaitsee myös vesivoimalaitos (Kuva 1). Saarijärven kaupunki on mukana useissa hankkeissa, joissa pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä edistämään siihen liittyvä tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskus sijaitsee Saarijärvellä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkoituksena on edelleen lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin alueella. HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT 59 514 t HÄ- VIÖT 22 GWh ÖLJY 44 GWh TEOLLISUUS 31 GWh TURVE 17 GWh LÄMPÖ 90 GWh PUU 42 GWh MUU 8 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh VESIVOIMA 19 GWh TUONTISÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh Kuva 1. Saarijärven energiatase 2008
Saarijärven kaupunki 7/43 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Saarijärvellä on useita mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Kaukolämmön käytön lisääminen ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa ovat merkittäviä keinoja lisätä uusiutuvaa energiaa kaupungin alueella. Tätä tavoitetta tukee Saarijärven kaukolämmön uusi monipolttoainekattila, jota käytetään myös tutkimustyössä. Paikallisten polttoaineiden käytöllä on positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi positiivisia vaikutuksia kaupungin talouteen ja työllisyyteen. Suunnitteilla oleva bioterminaalikeskus tukisi osaltaan paikallisia polttoaineita tuottavia yrittäjiä. Biokaasun tuotanto on lisäelinkeinomahdollisuus maatalousyrittäjille. Biokaasua voidaan tuottaa mm. lannasta, peltobiomassasta ja biojätteistä. Saarijärvellä on meneillään 1 000 lehmän navetta -hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa biokaasua usean maatalousyrittäjän yhteistyönä. Biokaasu voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena. Saarijärven kaupunki voi saada selkeitä kustannussäästöjä muuttaessaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä kaukolämpöön, pellettiin tai hakkeelle. Suorasähkölämmitteisissä kiinteistöissä ilmalämpöpumput voivat tuoda kustannussäästöjä. Myös yksityisissä kiinteistöissä lämmitysmuodon vaihto voi tuoda merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksissa. Taulukossa 1 esitetään yhteenvetona katselmuksessa todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Katselmuksen toimenpide-ehdotusten kohteet ovat suhteellisen pieniä, mutta potentiaalia uusiutuvan energian lisäämiseen löytyy huomattavasti enemmän. Taulukko 1. Nykyiset energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/ GWh/ CO % % 2 muutos vuosi vuosi t/a Öljy 45 34 39 30-1 476 Turve 17 13 17 13 Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat 8 6 8 6 Yhteensä uusiutumattomat 70 53 63 49-1 476 Puu 42 32 48 36 Jätteet Biokaasu Vesivoima 19 15 19 15 Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat 0,2 0 Uusiutuvat yhteensä 61 47 67 51 - Kaikki yhteensä 131 100 131 100-1 476 Sähkön tuonti (+)/vienti(-) 59-59 - -47 (1 1) Päästöjen vähennys tapahtuu kaupungin rajojen ulkopuolella. Taulukkoon 2 on koottu katselmuksessa ehdotetut toimenpiteet, joilla voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta.
Saarijärven kaupunki 8/43 Taulukko 2. Yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE HANKKEEN TALOUDELLISET TIEDOT Säästöt Takaisinmaksuaika Investointikustannus KORVAT- TAVA ENERGIA- LÄHDE UUSIUTUVIEN KÄYTÖN LISÄYS HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖN VÄHENEMÄ /vuosi vuotta GWh/vuosi tonnia/vuosi RAPOR- TIN KOHTA 1 Ilmavesilämpöpumppu Konttilaan 28 000 7 067 4,0 POK 0,11 32 6.1.1 2 Koiralammen öljylämmitteiset kiinteistöt aluelämpöön 70 105 16 379 4,3 POK 0,82 218 6.1.2 3 Öljylämmitteisiä kiinteistöjä pellettiin 191 000 12 407 15,4 / 5,9 POK 1,07 287 6.1.3 4 Ilmalämpöpumput Mannilan päiväkotiin 8 500 2 440 3,5 Sähkö 0,03 12 6.1.4 5 Katuvalaistuksen tehostaminen 150 000 20 770 7,2 / 5,4 Sähkö 0,00 35 6.1.5 6 Karhilan POK kattilan vaihto hakekattilaan - - - POK 0,19 52 6.2.1 7 SSYP:n öljylämmitteiset kiinteistöt 55 548 3 860/11 691 4,8/14,4 POK 0,10-1 6.2.2 8 Sara-aho Rajala lämpöverkko (1 POK/POR 2,93 889 6.2.3 YHTEENSÄ - - - - 5,25 1 523-1) Kappaleessa 6.4.1 on esitetty erilaisia mahdollisuuksia korvata öljyä uusiutuvalla energialla Sara-aho Rajala alueella
Saarijärven kaupunki 9/43 2 Kohteen perustiedot Tässä kappaleessa esitetään perustietoja, jotka ovat oleellisia uusiutuvan energian varantojen ja käyttömahdollisuuksien arvioimisen kannalta. 2.1 Yleistietoa Saarijärvestä Saarijärven kaupunki (myöhemmin Saarijärvi) sijaitsee Länsi-Suomen Läänissä Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa (Kuva 3). Saarijärven naapurikuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärveen 1.1.2009. Tässä katselmuksessa käsitellään nykyisen Saarijärven kaupungin aluetta. Katselmuksen vertailuvuotena on käytetty vuotta 2008. Vuoden 2008 tilastotiedoista on Saarijärven ja Pylkönmäen tiedot laskettu yhteen. Saarijärven kokonaispinta-ala on 1 422 km 2 ja maapinta-ala on 1 255 km 2. Maaliskuun 2009 lopussa Saarijärven väkiluku oli 10 704 asukasta. Kuva 2. Saarijärven sijoittuminen Suomessa ja Keski-Suomen maakunnassa. 2.2 Elinkeinot ja teollisuus Palvelujen osuus Saarijärvellä työpaikoista on selkeästi suurin (Kuva 4). Teollisuus on myös merkittävä työllistäjä. Entisen Pylkönmäen kunnan alueella elinkeinorakenne on hyvin erilainen. Sielläkin palvelujen osuus on suuri, mutta teollisuuden osuus työpaikoista on vain 3 % ja maa- ja metsätalouden taas 28 %.
Saarijärven kaupunki 10/43 14 % 2 % 59 % 6 % 19 % Palvelut Teollisuus ja kaivostoiminta rakentaminen Maa- ja metsätalous Muut Kuva 3. Saarijärven nykyisen kunnan alueen työpaikat vuoden 2006 lopussa (Tilastokeskus) Vuonna 2007 Saarijärvellä on ollut 806 yritystoimipaikkaa. Metalliteollisuuden suurimmat yritykset ovat Ariterm Oy:n kattilatehdas, Logstor Finland Oy:n kaukolämpöputkistotehdas sekä FinnRotor Oy, joka valmistaa nostureiden kääntölaitteita, hydrauliikkaventtiilejä ja ohutlevy- ja mekaniikkaosia elektroniikkateollisuuteen. Muita merkittäviä metalliteollisuusyrityksiä ovat Saarijärven Päätytuote Oy ja RTA-Metalli Oy. Graafisen teollisuuden suurin yritys on Saarijärven Offset Oy. Merkittävin saarijärveläinen puunjalostaja on hirsitalotehdas Syötehuvilat Oy. Saarijärvellä on laaja palveluyritysten kirjo. Tunnetuin seudun matkailualan yrityksistä on Kylpylähotelli Summasaari Oy. Saarijärvelle on keskittynyt vahvaa energiateknologian ja erityisesti bioenergian osaamista. Alueella toimii lämpökattiloita valmistava Ariterm Oy sekä Logstor Finland Oy:n kaukolämpöputkistotehdas. Saarijärven Kaukolämpö Oy on pitkään ollut bioenergian tutkimuksen ja kehittämisen edelläkävijä. Bioenergiaa kehitetään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa, jonka Bioenergian koulutus- ja kehittämiskeskus sijaitsee Saarijärvellä. 2.3 Metsämaat Saarijärven metsämaat omistuksen mukaan on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Saarijärven metsämaat (ha) omistuksen ja entisen kuntajaon mukaan (Metsäkeskus). Omistus Saarijärvi Pylkönmäki Yhteensä Yksityiset 59 300 16 700 76 000 Valtio ja yhtiöt 11 700 13 000 24 700 Yhteensä 71 000 29 700 100 700 2.4 Suot ja turvetuotanto Saarijärven alueella on yhteensä 134 suota, joiden yhteispinta-ala on 10 960 ha (Virtanen ym. 2003). Alueella on 13 turvetuotantoaluetta, joiden yhteinen pinta-ala on 620 ha (Keski-Suomen Ympäristökeskus).
Saarijärven kaupunki 11/43 2.5 Kunnan omistukset energiantuotannossa Saarijärvi omistaa Saarijärven kaukolämpö Oy:stä noin 52 %. 2.6 Rakennuskanta Koko kunnan alueen rakennuskantaa kuvaavat tiedot on saatu tilastokeskuksen StatFin-palvelusta (Tilastokeskus). Rakennuskantatiedoissa on mukana Saarijärveen vuoden 2009 alusta liittyneen Pylkönmäen tiedot. Kaupungin rakennuskannasta yli puolet on erillisiä pientaloja (Kuva 5). Rakentaminen on ollut vilkkainta 1980-luvulla ja on sen jälkeen hiljentynyt vähitellen (Kuva 6). Viimevuosina on rakennuslupia myönnetty reilu 200 kappaletta vuodessa (Kuva 7). Pylkönmäen alueella rakentaminen on ollut hyvin hiljaista. Saarijärvellä ei ole uusia asuinalueita, joille rakentaminen keskittyisi vaan rakentaminen on hajaantunut vapaille tonteille. Rakentamisesta puolet on kaavoitetuilla alueilla ja puolet haja-asutusalueilla. Saarijärvelle on suunnitteilla uusi asemakaava Luhdanmäen alueelle. Kaava on vasta maisema- ja luontoselvitys vaiheessa ja kaavan luonnos tulee vuoden 2009 aikana. 12 % 54 % Erilliset pientalot 12 % Muut asuinrakennukset 8 % 14 % Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus ja varastorakennukset Kuva 4. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan jakautuminen eri rakennustyyppeihin kerrosalan mukaan vuoden 2007 lopussa (Tilastokeskus).
Saarijärven kaupunki 12/43 Rakennettu kerrosala (m2) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Asuinrakennukset m2 Muut rakennukset m2 Asuinrakennukset kpl Muut rakennukset kpl Rakennusten lukumäärä 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 0-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2007 Tuntematon Kuva 5. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan ikäjakauma kerrosalan ja rakennusten lukumäärän mukaan (Tilastokeskus). KPL 180 160 140 120 2007 2008 100 80 60 40 20 0 Pientalot Rivitalot Teollisuus Liike-, laitos-, liikennne Loma Muut Kuva 6. Vuonna 2007 ja 2008 Saarijärvellä myönnetyt rakennusluvat. 2.7 Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Saarijärven kaupunki on liittynyt kaupunkien energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2008-2016 syyskuussa 2009. Energiatehokkuussopimuksen kokonaisenergiansäästötavoite on 1 829 MWh.
Saarijärven kaupunki 13/43 3 Energiatuotannon ja -käytön nykytila Tässä kappaleessa esitetään kokonaiskuva Saarijärven energiantuotannon ja -käytön tilasta vuonna 2008. 3.1 Lähtötiedot Katselmuksen tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi 2008. Vuonna 2008 alkoi maailmanlaajuinen talouden taantuma, joka on vaikuttanut teollisuuden tuotantoon myös Saarijärvellä. Tämän vuoksi teollisuuden tuotanto ja sitä kautta energian kulutus on ollut tavallista alhaisempi. Vuosi 2008 on myös ollut suhteellisen lämmin. Jyväskylässä keskilämpötila on ollut 4,6 ºC, kun vuosien 1970-2000 keskiarvo on 2,9 ºC (Ilmatieteenlaitos). Lähtötietoja on kerätty useista eri lähteistä, jotka on esitetty lähdeluettelossa. Useita tilastoja on kerätty tilastokeskuksen Statfin palvelusta. Saarijärven kaupungilta on saatu tietoja kaupungin kiinteistöistä ja niiden energiankulutuksesta. Saarijärven kaukolämmöltä on saatu tietoja kaukolämmön tuotannosta ja kulutuksesta. Alueen sähkönkulutustiedot on saatu Energiateollisuus ry:n (ET) tilastoista. Kaikissa tiedoissa on yhdistetty entisen Saarijärven kaupungin ja Pylkönmäen kunnan tiedot ellei toisin mainita. 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus 3.2.1 Sähkön tuotanto Saarijärvellä on yksi vesivoimalaitos, jonka omistaa Vattenfall Sähköntuotanto Oy. Leuhunkosken voimalaitos on rakennettu vuonna 1961 ja sen teho on 3,2 MW. Voimalaitoksessa on pystykone, jonka turpiini on Kaplan-tyyppinen. Putouskorkeus laitoksella on 9 metriä. Ylävetenä on Saarijärvi, jota säännöstellään Leuhunkosken voimalaitoksen juoksutuksin säännöstelyluvan mukaisesti. Laitoksen keskienergia on vuosittain noin 10,2 GWh. Vuonna 2008 Leuhunkosken tuotanto oli ennätykselliset 19 GWh (Ruotsalainen). Voimalaitoksen turbiinille ja generaattorille on tehty peruskorjaus vuonna 1992. Samalla on uusittu sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä generaattorin magnetointi. Vuonna 2007 on uusittu 20 kv:n kojeistoja (Ruotsalainen). 3.2.2 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Saarijärven kaupunginalueella ei ole yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa. 3.2.3 Sähkön kulutus Sähkön kulutus Saarijärven alueella vuonna 2008 oli yhteensä 78 GWh. Selkeästi suurin osa sähköstä kuluu asumisessa (Kuva 8).
Saarijärven kaupunki 14/43 14 % 8 % 51 % Asuminen Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Maatalous 27 % Kuva 7. Saarijärven sähkönkulutuksen jakautuminen vuonna 2008. Asuminen kohta sisältää sen osan maatalouden kulutuskohteista, joissa maataloustuotanto ja asumisrakennus ovat yhden sähkömittarin alla (Energiateollisuus ry B). 3.3 Lämmön tuotanto 3.3.1 Kaukolämpö Kaukolämpöä Saarijärvellä tuottaa Saarijärven Kaukolämpö Oy. Yhtiö on perustettu vuonna 1961. Kaukolämpöä tuotetaan kuudella eri lämpölaitoksella (Taulukko 4) Karhilan, Mannilan, Keskustan ja Kunniavuoren alueille (Kuva 9). Kaukolämmön liittymisteho on vuoden 2008 lopussa ollut yhteensä noin 13 MW ja verkkoon liitetty rakennustilavuus 619 831 m 3. Lämmön kulutus on ollut 24 957 MWh. Taulukko 4. Saarijärven kaukolämmön lämpölaitokset ja niiden polttoaineiden käyttö (Saarijärven Kaukolämpö Oy). Lämpölaitos Kattila Teho Hankinta Polttoaineen käyttö MW vuosi MW (1 Öljykattila 3,2 1970 POR 3 534 Keskusta Öljykattila 2,3 1981 POK 70 Öljykattila 5,6 1975 Turve 17 223 KPA-kattila 4,5-6 1987 Puu 5 808 Hämeenniemi Öljykattila 0,8 1987 Öljykattila 1,1 1978 POK 0 Kunniavuori Öljykattila 1,0 1981 POR 180 Arinakattila 1,4 1981 Pelletti 1 526 Karhila POK-kattila 0,24 Käytetty POK 474 Ale-Makasiini POK-kattila 0,3 vuokrattu POK 152 Asemankannas monipolttoaine 4 2008 Koekäyttö alkoi 2009 1) Polttoaineen käyttötiedot ovat vuodelta 2007
Saarijärven kaupunki 15/43 Kuva 8. Saarijärven kaukolämpöverkosto. Punainen viivaa kuvaa olemassa olevaa linjaa ja vihreä väri suunniteltuja linjoja. 3.3.2 Teollisuuden erillislämmön tuotanto Saarijärvellä ei ole merkittäviä teollisuuden erillislämmön tuotantokohteita. 3.3.3 Lämpöyrittäjyyskohteet Saarijärven kaupungin alueella on useita lämpöyrittäjyyskohteita. Kolme lämpöyrittäjää hoitaa yhteensä kahdeksan eri kohteen lämmöntuottamisen ja toimittamisen (Taulukko 5). Taulukko 5. Saarijärven lämpöyrittäjyyskohteet ja niiden polttoaineiden kulutus sekä lämmön tuotanto vuonna 2008. Teho Polttoaineen kulutus (MWh) Lämmön tuotto Lämpöyrittäjä Kohde MW POK Hake MWh Ariterm 0,4 991 832 Rahkolan Halpa-Halli 0,3 1 101 878 energiaosuuskunta Halpa-Halli 0,2 2 Alpo Hyytiäinen Kolkanlahden lämpökeskus 0,25 500 Tuomo Moisio As Oy Pylkönmäen Lappi, terveysasema, 0,1 161 107 vanha terveystalo Yhteensä 1,25 2 2 753 1 817 3.4 Kiinteistöjen lämmitys Tiedot Saarijärven rakennuskannan lämmityksen jakautumisesta eri lämmitysmuotojen kesken perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan Rakennuskantatilastoihin. Tilastoista on laskettu silloisen Saarijärven ja Pylkönmäen rakennuskannat yhteen. Tilastossa kiinteistömassa on jaoteltu kerrosalan (m 2 ) perusteella asuinkiinteistöihin (pientalot, rivi- ja kerrostalot), liike- ja
Saarijärven kaupunki 16/43 toimistorakennuksiin, julkisiin rakennuksiin sekä teollisuusrakennuksiin. Rakennusten lämmityksestä tilastoissa esitetään rakennusluvassa esitetty päälämmitysmuoto. Saarijärvellä öljy- ja sähkölämmitys ovat yleisimmät lämmitysmuodot, ne kattavat noin 50 % rakennuskannasta (Kuva 10). Liike- ja toimistorakennuksissa sekä julkisissa rakennuksissa kaukolämmön osuus on merkittävä (Kuva 11). 7 % 26 % Öljy Sähkö 20 % Puu Kaukolämpö Muu tai tuntematon 22 % 25 % Kuva 9. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen kerrosalan mukaan. kerrosala (m2) 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 Öljy Sähkö Puu Kaukolämpö Maalämpö Muu tai tuntematon 60 000 40 000 20 000 0 Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Kuva 10. Rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen eri rakennustyypeissä vuoden 2007 lopussa.
Saarijärven kaupunki 17/43 3.5 Energiatase Tässä kappaleessa esitetään nykyisen Saarijärven alueen vuoden 2008 energiataseet. 3.5.1 Sähkön tuotanto Saarijärvellä sähköstä 75 % on tuontisähköä (Kuva 12). Normaalisti tuontisähkön osuus on vielä suurempi, sillä vuoden 2008 vesivoiman saanto Leuhunkoskesta oli ennätyksellisen suuri. Leuhunkosken vesivoimalaitos 19 GWh Tuontisähkö 59 GWh Sähkön kokonaiskulutus 78 GWh Kuva 11. Sähköntuotannon ja käytön energiatase 3.5.2 Lämmöntuotanto Lämmön tuotannon pääpolttoaine on turve (Kuva 13).
Saarijärven kaupunki 18/43 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT 7 488 t HÄVIÖT 5 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh PUU 7 GWh ÖLJY 2 MWh LÄMPÖYRITTÄJÄT PUU 3 GWh LÄMPÖ 2 GWh Kuva 12. Lämmöntuotannon energiatase. (Kaukolämmön tuotannon polttoaineiden käyttö on vuodelta 2007)
Saarijärven kaupunki 19/43 3.5.3 Kiinteistöjen lämmitys Vuonna 2008 kiinteistöjen lämmönkäyttö on ollut noin 122 GWh ja polttoaine-energiaa on käytetty noin 139 GWh (Kuva 14). 0,2 % 6 % 29 % 20 % Öljy Puu Sähkö Kaukolämpö Maalämpö Muu 22 % 23 % Kuva 13. Kiinteistöjen lämmityksen energianlähteet polttoaine-energian kulutuksen mukaan. 3.5.4 Kokonaisenergiatase Kuvassa 15 on esitetty Saarijärven vuoden 2008 kokonaisenergiatase.
Saarijärven kaupunki 20/43 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT 59 514 t HÄ- VIÖT 22 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh PUU 10 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh LÄMPÖYRITTÄJÄT LÄMPÖ 2 GWh TEOLLISUUS 31 GWh ÖLJY 40 GWh PUU 32 GWh MUU 8 GWh KIINTEISTÖ- KOHTAINEN LÄMMITYS LÄMPÖ 63 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh VESIVOIMA LEUHUNKOSKEN VOIMALAITOS SÄHKÖ 19 GWh TUONTISÄHKÖ SÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh Kuva 14. Kokonaisenergiatase
Saarijärven kaupunki 21/43 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Tässä kappaleessa tarkastellaan Saarijärven kaupungin alueen uusiutuvan energian nykykäyttöä sekä arvioidaan uusiutuvien energialähteiden varantoja ja potentiaalia. Kappaleen tuloksia tarkastellessa on hyvä ottaa huomioon, että uusiutuvan energian varannot ja tuotantotekninen potentiaali ovat usein selvästi suurempia kuin teknis-taloudellinen potentiaali tällä hetkellä. 4.1 Puupolttoaineet 4.1.1 Teollisuuden sivutuotteet Saarijärvellä on useita pieniä puuteollisuuden yrityksiä, joissa syntyy pieniä määriä energiakäyttöön soveltuvia sivutuotteita ja jätteitä. Teollisuuden sivutuotteiden energiakäytössä ei ole näkyvissä lisäämismahdollisuuksia. Syöte-Huvilat Oy valmistaa hirsiä ja hirsirakennuksia kahdella tehdasalueella Saarijärvellä. Hirrenvalmistuksen sivutuotteena syntyy haketta ja höylälastua, joita hyödynnetään omassa energiantuotannossa sekä myydään energiakäyttöön ja maatalouteen kuivikkeeksi. Yrityksellä on kaksi KPA-kattilaa, joilla tuotetaan lämpöä yrityksen omaan käyttöön (Puurunen). Sahaus Ko-Mu Oy:n tuotannossa syntyy sivutuotteena mm. purua ja haketta sekä pilkkeeksi soveltuvia jätepuupaloja. Puru hyödynnetään omassa 35 kw:n kattilassa, hake myydään biowatti Oy:lle energiakäyttöön ja pilkkeet yksityisille. Vuonna 2008 sahaustöitä on ollut suhteellisen vähän, mikä on vaikuttanut syntyneen purun ja hakkeen määrään. (Kovanen). Pevart Oy puusepänliikkeessä syntyy sahanpurua vuosittain noin 50 m 3. Puru on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa ja maataloudessa kuivikkeena. Yrityksen toiminta on kuitenkin loppumassa (Piispanen). 4.1.2 Metsätähde ja muu hake Keski-Suomessa on Kesme II projektin puitteissa on laskettu Keski-Suomen maakunnan metsien energiapuuvarat (Taulukko 6). Projektissa on arvioitu taloudellisesti korjattavissa olevan energiapuumäärät. Taulukko 6. Nykyisen Saarijärven alueen metsien energiapuuvarat (MWh/a) (Metsäkeskus). Yksityiset Valtio ja yhtiöt Yhteensä Kannot 27 200 6 000 33 200 Hakkuutähde 29 700 6 700 36 400 Nuoret metsät kokopuuna 17 600 4 800 22 400 Yhteensä 74 500 17 500 92 000 4.1.3 Pilke ja pelletti Rakennuskannan lämmitysmuototilastojen mukaan Saarijärvellä on 1 523 kiinteistöä, joiden päälämmitysmuoto on puu. Näistä suurin osa, 1 447 kpl, on erillisiä pientaloja. Pientalojen puulämmitysjärjestelmät ovat useimmiten pilke- tai pellettijärjestelmiä. Suuremmissa kiinteistöissä käytetään myös haketta. Katselmuksessa tehdyn arvion mukaan kiinteistöissä on tuotettu lämpö puulla noin 24 GWh. Pilkkeen ja pelletin käytön mahdollisuuden ovat hyvin suuret. Pilke lämmitys sopii parhaiten pientaloihin, koska se vaatii enemmän huoltoa kuin pellettilämmitys. Pellettilämmitys sopii pientalojen lisäksi hyvin myös muihin asuintaloihin ja esimerkiksi julkisiin kiinteistöihin.
Saarijärven kaupunki 22/43 Tulisija on perinteinen lämmitysmuoto ja toimiva tukilämmitysmuoto esimerkiksi sähkölämmitteisissä rakennuksissa. Tulisijoilla voidaan kattaa merkittävä osa lämmitystarpeesta erityisesti uusissa pientaloissa, joiden lämmöntarve on pienempi kuin vanhojen. Saarijärvellä sähkölämmitteisissä pientaloissa on käytetty sähköä lämmitykseen noin 21,2 GWh. Oletetaan, että 20 % sähkölämmitteisistä pientaloista siirtyy käyttämään puuta tukilämmitysmuotona ja tämä säästää 25 % kiinteistöjen lämmityssähkön käytöstä. Tällöin puulla säästetään noin 1 GWh sähköä vuosittain. Pelletin hinta on ollut yleisesti edullisempi kuin öljyn ja pellettilämmitysjärjestelmät ovat erittäin hyvin automatisoituja. Pellettiin siirtyminen on kannattavaa erityisesti silloin kun öljykattila on vanha ja korjauksia tai kattilan vaihto on edessä joka tapauksessa. Saarijärvellä on noin 900 öljylämmitteistä pien- ja rivitaloa, joiden lämmönkulutus on katselmuksessa tehtyjen laskelmien mukaan noin 19 GWh. Jos 20 % näistä kiinteistöistä siirtyisi pellettilämmitysjärjestelmään, vähenisi öljyn käyttö noin 3,8 GWh. 4.2 Jätepolttoaineet Saarijärven jätehuollon hoitaa Sammakkokangas Oy, josta Saarijärven kaupunki omistaa noin 33 %. Saarijärveltä on vuonna 2008 kerätty sekajätettä 1 370 tonnia ja Sammakkokangas Oy on kerännyt yhteensä 2 617 t sekajätettä. Alueen jätteiden määrä on pieni eikä oma jätteenpolttolaitos ole kannattava investointi. Yhdyskunnan sekajätteen energiapotentiaalin hyödyntäminen Saarijärvellä ei ole tällä hetkellä kannattavaa. Sekajätteen ja energiajätteen vieminen lähialueiden polttolaitoksiin on kuitenkin mahdollista. Saarijärven läheisyydessä on suunnitteilla useita jätteenpolttolaitoksia tai hankkeita. Mustasaaren kuntaan Stormossen Oy:n alueelle on suunnitteilla jätteidenpolttolaitos, joka on alustavasti mitoitettu 120 000-150 000 jätetonnille vuodessa. Voimalaitoksen suunnitellaan aloittavan tuotannon vuoden 2013 alussa. Välimatka suunnatulle laitokselle on yli 200 km, mikä voi nostaa kustannuksia kohtuuttomasti. Äänekoskella toimiva Äänevoima Oy on saanut ympäristöluvan, joka mahdollistaa jätteen rinnakkaispolton kiinteän polttoaineen leijupetikattilassa. Polttoaineena voidaan käyttää luokan I ja II kierrätyspolttoainetta. Äänekosken polttolaitos on lähempänä kuin Stormossenin, mutta jätteiden polttaminen vaatisi todennäköisesti erillistä energiajakeen keräystä, jotta polttoaineen laatuvaatimuksiin päästään. 4.3 Biokaasu Biokaasua syntyy mikrobien hajottaessa eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasu koostuu pääasiassa metaanista (CH 4 ) 40-70 % ja hiilidioksidista (CO 2 ) 30-60 %. Sitä voidaan tuottaa lannasta ja muista biojätteistä biokaasureaktoreissa. Kaatopaikoilla voidaan kerätä kaatopaikkakaasua keräysputkistojen avulla. Biokaasua voidaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena. 4.3.1 Biojätteet Saarijärvellä biojätteen lajittelu on tullut pakolliseksi vuoden 2005 alusta. Vuonna 2008 Saarijärven alueelta on kerätty biojätettä noin 400 t (Martikainen). Pylkönmäki on eri keräilyalueella (Pylkönmäki-Karstula) kuin Saarijärvi ja sen biojätteiden määrästä ei ole erillistä tietoa. Jos suhteutetaan alueelta saatu biojätemäärä asukasmäärään, tulee Pylkönmäeltä arviolta noin 25 t biojätettä vuodessa. Nykyisen Saarijärven alueella kerätään biojätettä vuosittain noin 425 t. Oletetaan, että biokaasun saanto on 125 m 3 /t biojätettä (Biokaasufoorumi) ja biokaasun metaanipitoisuus 65 % (lämpöarvo 6,44 kwh/m 3 ). Näillä oletuksilla biojätteestä tuotetun biokaasun energiamäärä olisi 96 MWh.