ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA 1

2 Sisältö Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Uusiutuvan energian kuntakatselmus Mitä on tehty ja mitä tehdään 2

3 Energiatehokkuussopimus Keski-Suomen Energiapäivä Saarijärven kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriön on allekirjoittanut energiatehokkuussopimuksen Keskeisenä tavoitteena on 9 % energiasäästötavoite vuosina Tavoitteena on toteuttaa 80 prosentissa kaupungin rakennuksista energiakatselmus vuoteen 2013 mennessä. Energiansäästön tavoite Saarijärven kaupungille on MWh vuoden 2016 loppuun mennessä Säästötavoite on laskettu vuoden 2005 kaupungin lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksesta Tavoite on kiinteä energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että energiankulutuksen tulee olla tämän määrän pienempi vaan energiansäästön tulee olla tavoitteen suuruinen Energiansäästöksi lasketaan toimet, joilla vähennetään nykyistä kulutusta tai toimet joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen, jossa toimenpidettä ei olisi toteutettu. Säästöihin lasketaan mukaan myös ennen kautta toteutettuja toimenpiteitä. 3

4 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä Energiatehokkuussopimus %:n energiansäästötavoite MWh Välitavoite 2010 Välitavoite 2013 Välitavoite 2016 % MWh Toimenpidesuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet saavutetaan Osa tavoitteista ja toimenpiteistä määritetään jo energiatehokkuussopimuksessa 4

5 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Ohjeet ja suunnittelu Saarijärven kaupungin tavoitteena on saada energiatehokkuus yhdeksi kriteeriksi kaikkiin niihin julkisiin hankintoihin, joissa energiatehokkaamman laitteen, järjestelmän tai hankintakokonaisuuden valinta johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Otetaan TEM:n ohjeet avuksi Laitehankintojen energiamerkinnät Tiedotusta hankintojen vaikutuksista Suunnittelun ohjaus Tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeen päivittäminen ja ajanmukaistaminen Lämmitysmuodon huomioon ottaminen kaavoituksessa Rakennusjärjestyksen päivittäminen; toteutunut ja hyväksytty

6 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Ohjeet ja suunnittelu Kaavoitettaessa uusia alueita rakennustapaohjeessa ohjataan käyttämään joko kaukolämpöä tai kiinteistökohtaisia uusiutuvan energiaa käyttäviä lämmitysmuotoja. Jos alueella on kaukolämmön mahdollisuus, voidaan tontin rakentajaa edellyttää käyttämään kaukolämpöä. Saarijärven kaupungin rakennusjärjestyksessä on asetettu tavoitteeksi, että rakennetaan vähän energiaa kuluttavia rakennuksia. Selvitetään mahdollisuuksia painottaa rakennusten energiatehokkuuden tärkeyttä rakennusohjeessa. Selvitetään mahdollisuudet asettaa rakennusjärjestyksessä tavoitteeksi uusiutuvan energian tai kaukolämmön käyttäminen kaikissa rakennettavissa kiinteistöissä. 6

7 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Energiakatselmukset Kiinteistön energiakatselmuksissa selvitetään kohteen kokonaisenergian ja -veden käyttö sekä potentiaaliset energiansäästötoimenpiteet. Energiakatselmus 80 %:ssa kaupungin rakennuksista Uusien kiinteistöjen käyttöönottokatselmukset Seurantakatselmukset kiinteistöihin, joissa havaittu muutoksia energiankulutuksessa 7

8 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: ESCO- palvelut ja kulutusseuranta ESCO- palvelu on liiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energiaasiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO- palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. ESCO- palveluun liittyy takuu syntyvästä energiasäästöstä. Kaupunki voi ESCO- palvelun avulla toteuttaa kustannustehokkaita energiansäästöinvestointeja, vaikka sillä hetkellä ei olisi omaa rahoitusta hankkeelle 8

9 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: ESCO-palvelut ja kulutusseuranta ESCO Osaaminen ESCO-palvelujen käytöstä Selvitetään mahdolliset käytön esteet Käynnistymässä hanke, jossa etsitään ESCO-kumppania kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen Kulutusseuranta ja energiatehokkuuden tunnusluvut Kiinteistöt KOKI-järjestelmään ja KOKI:n tehokas hyödyntäminen Kulutuksen seurantatietojen hyödyntäminen ja ongelmiin reagoiminen Muita kuin kiinteistöjen energiansäästökohteita Ulkovalaistus Vesi- ja jätevesihuolto Lämpölaitoksen lämpöakku Sisävalaistuksen automatisointi ja energiaa säästävät valaisimet Logistiikkaselvitys 9

10 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Toimintamallit, koulutus ja tiedotus Uudet toimintamallit Matkustusohjeen laatiminen Toimistolaitteiden energiatehokas käyttö Kiinteistöjen energiatehokas käyttö Koulutus ja tiedotus Koulutusta kuntalaisille Tiedotusta energiatehokkuussopimuksesta ja uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta: kaupungin henkilöstö, lehdistö. Nettisivut Tiedotusta lämmitysmuotojen kustannuksista ja ympäristövaikutuksista Yhteistyö bioenergiakeskuksen kanssa 10

11 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Uusiutuva energia Uusiutuvan energian kuntakatselmus Yhteistyö Saarijärven kaukolämmön kanssa Bioenergiaterminaalikeskus Biopolttoaineiden varastointi, käsittely ja kuljetus Uusiutuvan energian osuus sähköstä Selvitetään mahdollisuuksia lisätä sähkön tuotantoa Saarijärvellä Tuhannen lehmän - navetta ja biokaasun tuotanto 11

12 Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI Tekninen ja ympäristötoimi vastaa raportoinnista Työryhmä kokoontuu kerran vuodessa Arvio katselmusten ja katuvalaistuksen säästömahdollisuuksista Lämpö Sähkö Yhteensä MWh t CO2 MWh t CO2 MWh t CO2 Kiinteistökatselmukset Katuvalaistus Yhteensä Energiansäästön tavoite Saarijärven kaupungille on MWh vuoden 2016 loppuun mennessä 12

13 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS RAKENNUSKANTA 12 % 54 % Erilliset pientalot 12 % Muut asuinrakennukset 8 % 14 % Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus ja varastorakennukset 13

14 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS RAKENNUSKANTA Rakennettu kerrosala (m2) Asuinrakennukset m2 Muut rakennukset m2 Asuinrakennukset kpl Muut rakennukset kpl Rakennusten lukumäärä Tuntematon 14

15 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Vuonna 2007 ja 2008 Saarijärvellä myönnetyt rakennusluvat KPL Pientalot Rivitalot Teollisuus Liike-, laitos-, liikennne Loma Muut 15

16 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS RAKENNUSTEN LÄMMITYS 20 % 7 % 26 % Öljy Sähkö Puu Kaukolämpö Muu tai tuntematon 22 % 25 % Kiinteistöjen lämmityksen polttoaine-energiat 16

17 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS RAKENNUSTEN LÄMMITYS kerrosala (m2) Öljy Sähkö Puu Kaukolämpö Maalämpö Muu tai tuntematon Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Kiinteistöjen lämmitysmuodot 17

18 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KOKONAISENERGIA-TASE Leuhunkosken vesivoimalaitos 19 GWh Tuontisähkö 59 GWh Sähkön kokonaiskulutus 78 GWh 18

19 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KOKONAISENERGIA-TASE HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄVIÖT 5 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh PUU 7 GWh ÖLJY 2 MWh LÄMPÖYRITTÄJÄT PUU 3 GWh LÄMPÖ 2 GWh 19

20 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄ- VIÖT 22 GWh Keski-Suomen Energiapäivä ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh PUU 10 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh LÄMPÖYRITTÄJÄT LÄMPÖ 2 GWh TEOLLISUUS 31 GWh UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS ÖLJY 40 GWh KIINTEISTÖ- KOHTAINEN LÄMMITYS LÄMPÖ 63 GWh PUU 32 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh KOKONAISENERGIA-TASE MUU 8 GWh VESIVOIMA LEUHUNKOSKEN VOIMALAITOS SÄHKÖ 19 GWh TUONTISÄHKÖ SÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh 20

21 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Saarijärven kaupunki on mukana useissa hankkeissa, joissa pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä edistämään siihen liittyvä tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskus sijaitsee Saarijärvellä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkoituksena on edelleen lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin alueella. 21

22 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Saarijärven Tarvaalaan valmistuu lähiaikoina moderni ja monipuolinen oppimisympäristö, joka tulee palvelemaan laajasti myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Uudisrakennukseen sijoittuu myös Bioenergiakeskus. Luonnonvarainstituutin uudisrakennuksessa kehitetään yritysten kanssa yhteistyössä esim. uusiutuvan energian hybridijärjestelmiä, matalaenergiatekniikan rakennustuotteita ja rakentamista. Bioenergiakeskuksen yhteyteen rakennetaan kiinteiden polttoaineiden lämpölaitos, joka sekin toimii opinahjona ja tutkimuskohteena. Lämpölaitoksessa testataan lämmitysjärjestelmiä ja kehitetään niiden teknisiä ominaisuuksia sekä käytettävyyttä. Tutkimustyötä tehdään yhdessä VTT:n kanssa. Bioenergiakeskuksessa kehitetään, edistetään, demonstroidaan ja koulutetaan bioenergian käyttöä. Testattavina ovat esimerkiksi matalaenergiatekniikan rakennustuotteet ja uusiutuvan energian hybridijärjestelmät. Tutkimustyötä tehdään yhteistyössä bioenergia-alan yrittäjien kanssa. 22

23 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET Käyttö 2008 Energiapotentiaali tai lisäämismahdollisuudet GWh/a GWh/a Puupolttoaineet - teollisuuden sivut. 1,1 - - metsähake 5, pilke ja pelletti 25,7 1 Peltobiomassa 0 70 Jätepolttoaineet 0 - Biokaasu 0 28 Tuulisähkö 0 - Aurinkosähkö 0 0,01 Aurinkolämpö 0 0,3 Vesivoima 19,0 - Lämpöpumput 0,5 4,4 Yhteensä 52,0 195,71 23

24 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ILMAVESILÄMPÖPUMPPU KONTTILA ETELÄPELLONTIEN ÖLJYKATTILAN RINNALLE 2. KOIRALAMMEN ALUEEN KIINTEISTÖT ALUELÄMPÖVERKKOON 3. ÖLJYLÄMMITTEISIÄ KIINTEISTÖJÄ PELLETTILÄMMITYKSEEN 4. ILMALÄMPÖPUMPUT MANNILAN PÄIVÄKOTIIN 5. KATUVALAISTUKSEN TEHOSTAMINEN 6. KARHILAN LÄMPÖVERKKOON KPA-KATTILA POK-kattilan hake-kattilaan 7. SSYP:N KUNNIAVUOREN ÖLJYLÄMMITTEISET KIINTEISTÖT PELLETTILÄMMITYKSEEN 8. EFOREN KIINTEISTÖÖN HAKEKONTTI 24

25 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS NYKYTILANNE JA TILANNE TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/ GWh/ CO % % 2 muutos vuosi vuosi t/a Öljy Turve Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat Yhteensä uusiutumattomat Puu Jätteet Biokaasu Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat 0,2 0 Uusiutuvat yhteensä Kaikki yhteensä Sähkön tuonti (+)/vienti(-) (1 25

26 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Bioterminaalikeskus Saarijärvellä on menossa aluekehittämishanke, jossa selvitetään mahdollisuutta rakentaa bioterminaalikeskus ja biopolttoaineiden kuormausalue Kolkanlahteen. Bioenergiaterminaalikeskus parantaisi biopolttoaineiden kuljetusten logistiikka ja sitä kautta tuotannon kannattavuutta. Kolkanlahdessa olisi mahdollista hyödyntää rekkaliikenteen lisäksi raideliikennettä. Terminaalikeskus voisi toimia myös polttoaineen välivarastona. Polttoaineita voitaisiin alueella myös kuivata, murskata, hakettaa tai jatkojalostaa. Tällaisen hankkeen toteutuessa vaikutukset biopolttoaineiden saantiin ulottuisivat myös Saarijärven kaupungin ympäristöön. Hankkeessa on mukana bioterminaalikeskuksesta kiinnostuneita yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia. Toteutuessaan bioterminaalikeskus voisi tukea biopolttoaineita tuottavien yrittäjien toimintaa ja tuoda lisää työpaikkoja Saarijärven asukkaille. 26

27 Kolkanlahden bioenergiaterminaali Aluevaraus 20 ha Bioenergiakenttä 7,5 ha Raakapuukenttä 2,5 ha 27

28 Kolkanlahden bioenergiaterminaali Aluevarausesitykset; Toiminta-alue 20 ha Laiturivaihteentien ja Lähteenmäen tien risteysalueelta radan molemmin puolin Bioenergiakenttä 7,5 ha Päällystetty tasainen alue Kiertoliikenne mahdollisuus hakerekoilla maksukyky 4,1 M terminaali-investoinnille takaisinmaksuaika 20, laskentakorko 5 % metsähakkeen tuotantokustannus 15,6 /MWh turpeen tuotantokustannus 10,5 /MWh Raakapuukenttä 2,5 ha (Ratahallintokeskuksen raakapuuterminaali) Kustannusarvio 4,6 M (RTH, 4/2009) 28

29 Kolkanlahden bioenergiaterminaali Alustavaa arviota Saarijärven seutukunnan terminaaliin käytettävissä oleva energiaraakaainepotentiaali; Käytössäoleva turvetuotantoala GWh/ vuosi (Saarijärvi GWh/a) Korjattavissa oleva energiapuu yksityismetsistämax GWh/ vuosi (Saarijärvi ja Kannonkoski 123 GWh/a) 29

30 Bioenergiakortit Saarijärven kaupunki ja SSYP on käynnistänyt hankkeen, jossa tehdään kiinteistökohtainen selvitys omakotitaloluokkaa suuremmille kiinteistöille Hankkeessa saadaan puolueetonta tietoa bioenergiasta ja lasketaan kohteen eri vaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kaupungin kiinteistöistä on jo laadittu bioenergiakortit, jotka ovat hyvänä apuna päätöksenteossa ja tarjouspyynnössä Työtä tehdään yhteistyössä SSYP ja Keuruun Keulink Oy:n kanssa Hanke on yksi osa ns. Biometalli hankkeesta TAVOITE: lisätä öljylämmitteisten suurkiinteistöjen siirtymistä bioenergian käyttöön 30

31 Bioenergiakortit Keski-Suomen Energiapäivä Keskusaukio KEURUU Puh Fax KIINTEISTÖN OMISTAJA KOHTEEN PERUSTIEDOT Nimi: Saarijärven kaupunki Osoite: Puhelin: Sivulantie Saarijärvi (014) Kiinteistö; Linnankylän koulu Maksalantie 9, Linnankylä, Saarijärvi Isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, kiinteistövastaava/ Puhelin: Teuvo Sirkkunen,kiinteistövastaava Tyyppi: teollisuus rivitalo varasto omakotitalo palvelu kerrostalo muu, mikä? KOULU Rak.vuosi: Asuntoja, kpl: Liikehuoneistoja, kpl: Asukasmäärä, hlöä: 2 Koulu ja liikuntasali Huoneistoala, m²: = 548 Lämmitettävä tilavuus, m³: Kerrosala, m²: = = 2660 NYKYINEN Kattila(t): vuosimalli: teho, kw: LÄMMITYS- nimi: Arimax E100LV JÄRJESTELMÄ nimi: Poltin/polttimet: Vuosimalli: Suutin: kg/h tai US Gal/h nimi:oilon kp6lh nimi: Kattilahuone: Hyötytila: 2.5 leveys, m 2.3 korkeus, m Sisääntuloaukko: 3.5 pituus, m 0.90 leveys, m 2 korkeus, m Portaat: on ei Kolme askelmaa Polttoainevarasto: Öljysäiliö, m³/ikä. Sijainti/tarkastus: Varaaja, m³: Öljysäiliö 10m3, maanalainen, Tarkistettu - KIINTEISTÖN BIOENERGIAKORTTI Lämmitysenergian kulutus: POK l/v kotitaloussähkön kulutus ok-talo n kwh a sähkö, kwh/v muu, mikä? SUUNNITELMA Pelletti Hake Polttoainevaihtoehdot: kulutus t/v 21,1 siilo, m³ 20 muu, mikä? täyttökerrat, krt/v 2 LASKELMAT öljy pelletti hake Kaukolämpö Polttoaine: POK Hinta (VAPO) Rankah. 25% MWh/m³ MWh/t MWh/t Perusmaksu /v lämpöarvo: 10,0 4,75/4,9 /m³ /t /t /MWh Päivänhinta (alv 0 %): 541,98 179,00 /m³ /t /t /MWh Päivänhinta (alv 22 %): (ei laskelmassa) (ei laskelmassa) (ei laskelmassa) (ei laskelmassa) pa-kustannusten muutos%/1 v. 10 % 2 % 2 % m³/v t/v t/v MWh kulutus 10 21,1 /MWh /MWh /MWh /MWh energian viitehinta: 67,00 45,89 /v /v /v /v polttoainekulut: (alv 0%) Investointikustannukset: Laitteet Asennus YHT: Hinnat viitehintoja 60kW Huom! Hinnat alv 0% Lisävarusteet Tukiprosentti 30 % Arvioon sisältyy: kattila poltin syöttölaitteet piippu kontti polttoainevarasto muu, mikä? Vuotuiset kustannukset: investointi: Laitteet: Laite+asennus: Laskentakorko, 4,90 % korkokulut, ka. /v Laina-aika 10 v lyhennys /v huolto ja varaosa /v: valittu energia /v (muuta kaavaan valittu polttoaine) kulut /kk (korko, huolto ja v.osat, energia: (alv 0%) kulut+lyhennys /kk: Vertailu: Hyöty 15 vuoden aikana SUUNNITELMA Etäisyys kaukolämpöverkkoon, m: Lämpökeskus: rakennuksen sisällä erillisessä lämpölaitoksessa kontissa Nykylaitteiston vaihtotarve: kiireellinen, laiterikkoriski taloudellinen vaihtoaika, ikä vaihdon peruste nouseva öljyn/sähkön hinta Biokattilan / lämmönvaihtimen koko, kw; Biopoltin: 60kW 60kW Laitteisto, muuta: Uusi pannuhuone ja ulkopuolinen siilo Verkoston pituus, m: Verkostohävikki, kw: 30 noin 1kW Kokonaishyöty keskiarvo /v Takaisinmaksuaika investointi ja laitteet 9 Takaisinmaksuaika investointi ja laitteet (vrt. öljylaitteen hintaeroon) 2 Kaukolämpö: liittymähinta, laitekustannukset, (alv 0%) (alv 0%) Tuensaantimahdollisuus: TEM:n energiatuki ARA:n energia-avustus muu tuki, mikä? 31