Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö
Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata työpaikan tarpeista lähtevän ehkäisevän työterveyshuollon toteutumista kaikilla työpaikoilla työpaikan koosta, sijainnista ja taloudellisesta asemasta riippumatta Painottaa ehkäisevää työterveyshuoltoa työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi läpi työuran, työolosuhteiden ja työyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi 2
Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (2/2) Tukea työterveyshuollon laite- ja henkilövoimavaroin toteutettavan työterveyspainotteisen sairaanhoidon toimeenpanoa yhdenvertaisesti Ohjata järjestämään palvelut korvaus- ja rahoitusjärjestelmän kannalta taloudellisesti ja kustannustehokkaasti 3
Työterveyshuoltotilastot Työnantajat 2012* 2011 % Muutos- TTH:n piiriin kuuluvat henkilöt 1 853 715 1 835 300 1,0 Hyväksytyt kustannukset, milj. e 733,4 684,2 Maksetut korvaukset, milj. e 320,8 303,1 5,8 Korvausluokka I 143,3 133,8 7,1 Korvausluokka II 177,5 169,3 4,8 7,2 Yrittäjät 2013 2012 Muutos-% Yrittäjät 46 000* 46 500-1,1 Korvaukset yhteensä, milj. e, 4,6 4,4 6,2 joista 23.9.2014 valtion 4 os. työoloselv. 1,0 1,1-6,2
Toimintaa koskevia tietoja Työnantajat 2012 2011 Muutos-% Työpaikkaselvitykset, t 486 700 448 800 8,4 Ryhmän neuvonta ja ohjaus, t 230 000 204 600 12,4 Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit, kpl 631 100 527 400 19,7 Terveystarkastukset (ERSV) 186 100 194 300-4,2 Muut terveystarkastukset 927 500 919 300 0,9 Sairaanhoitokäynnit 5 194 800 5 408 000-3,9 Muut terveydenhuollon käynnit 27 400 28 400-3,5 Tutkimukset (laboratorio ja kuvantaminen) 7 558 000 8 280 900-8,7 23.9.2014 5
Osuus palkansaajista 23.9.2014 6
Työterveyshuoltotilastot 23.9.2014 7
23.9.2014 8 Työterveyshuoltotilastot työterveyshuollon rahoitus
Työterveyshuoltotilastot 23.9.2014 9
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö on myös hyvän korvauskäytännön perusta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö määritellään työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :ssä ja uusitussa asetuksessa (708/2013) Sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luku sisältää suoraan viittausäännökset työterveyshuoltolakiin 10
Hyvä korvauskäytäntö SVL 1224/2004 13 luku Korvausoikeuden selvittäminen (1, 2, 8 ) Korvattavuuden yleiset edellytykset (4 ) Korvattavan toiminnan selvittäminen (3 ) Kustannusten hyväksyminen ( 7 ) Korvauksen määrä ( 5 ) 11 VNA 708/2013, 3 Työterveyshuollon toimintatapa Asiakaslähtöisyys Riippumattomuus Eettisyys Luottamuksellisuus Monitieteisyys ja moniammatillisuus
Oikeus korvaukseen Työnantajan oikeus työterveyshuollon korvaukseen Työnantajan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista Velvollisuus järjestää Yrittäjän oikeus työterveyshuollon korvaukseen - Vapaaehtoisuus Kunnan oikeus korvaukseen työterveyshuollosta - Terveyskeskusta ylläpitävällä kunnalla oikeus saada korvausta, jos palvelut on annettu yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle terveydenhuoltolain 18 2 mom. mukaisesti 12
Korvattavan toiminnan edellytykset (1/2) Korvaus maksetaan työnantajan työntekijöilleen järjestämästä työterveyshuollosta, sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista Toiminta toteutuu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan Maksamisen edellytyksenä, että työnantaja on maksanut kokonaan työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset ja kustannukset ovat työnantajan kirjanpidossa Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia 13
Korvattavan toiminnan edellytykset (2/2) Työterveyshuollon voimavarat Ammattihenkilöt ja asiantuntijat toteuttavat toimintaa Pätevyydet ja toimiluvat kunnossa Kirjallinen sopimus Kirjallinen toimintasuunnitelma Työsuojelutoimikunnalle tai työsuojeluvaltuutetulle tai muulle vastaavalle yhteistoimintataholle on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen 14
Hyväksyttyjä kustannuksia SVL 7,1338/2004, muutos 99/2006 4 a Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi tarpeelliset ja kohtuulliset perustamis- ja käyttökustannukset voimavaratekijöiden käytöstä perityt maksut ja palkkiot yleis- tai perusmaksut 15
Yleis- tai perusmaksut Kustannukset, jotka liittyvät muiden kuin työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaan, voidaan korvata yleistai perusmaksuina Kustannuksia ei ole sisällytetty muihin voimavaraperusteisiin maksuihin ja palkkioihin Esim. avustavan henkilökunnan toiminta: Ajanvaraus Postitus Puhelut Toimistokustannukset 16
17 MITÄ UUTTA / MITÄ VAHVISTETTAVA KÄYTÄNNÖN TOIMINNASSA?
Uusi VNA 708/2013 vahvistaa edelleen keskeisiä toiminta- ja korvausperiaatteita Työnantajan ja työterveyshuollon suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö Terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen koko työuran ajan Työterveyshuollon resurssien monipuolinen käyttö ja palveluiden jatkuva laadun parantaminen Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta 18
Yhteistyöllä vaikuttavuutta työterveyteen Työterveysyhteistyö Työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon on tehtävä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Työterveyshuollon toimintaan on sisällytettävä työterveysyhteistyössä työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä laadun parantaminen. 19
Työterveysyhteistyö kaiken a ja o TERVEELLINE N JA TURVALLINEN TYÖPAIKKA Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon asiantuntijuu s
Yhteistyöllä vaikuttavuutta työterveyteen Työterveyshuollon yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. 21
Työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna Työterveyshuollon yleiset tavoitteet Työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet Seuranta ja arviointi Työterveyshuollon palveluntuottajan vastuulla olevat työpaikkakohtaiset tehtävät työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännössä 22
Työpaikkaselvitys toiminnan perusta Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu perustuu työpaikkaselvitykseen, jonka avulla arvioidaan työstä, työympäristöstä, työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellinen merkitys ja merkitys työkyvylle selvityksestä tehdään asiakirja tehdään toimintasuunnitelman laatimiseksi, muuttamiseksi tai tarkistamiseksi hyödynnettävä työnantajan omaa riskinarviointia työnantajan on annettava työpaikkaselvityksen laatimiseksi tarvittavat tiedot työstä aiheutuvien terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi 23
Työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisen painotus Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki sekä työhön paluun tukeminen Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee tehdä ehdotuksia hyvistä käytännöistä Antaa tietoja toimintakäytäntöjen järjestämiseksi Yksilötasolla tukea työntekijöiden työssä jatkamista ja työpaikan kanssa neuvotellen Työurien pidentäminen; alusta, keskeltä ja lopusta 24
Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö 60 % Vähintään 20 henkilön työpaikka Alle 20 henkilön työpaikka Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Kirjallinen työpaikan toimintakäytäntö erillinen asiakirja Työpaikan toimintakäytäntö kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitys-raporttiin TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät 25
Työterveyshuollon kirjallinen laatujärjestelmä Työterveyshuoltoyksiköllä on oltava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä viimeistään 1.1. 2016 Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 1.mom kohta 9 Kelan lomake (SV 98 A TTH) kohta 8 26
Sosiaalialan asiantuntija työterveyshuollossa Korvataan ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön perustuen esimerkiksi Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus yksilö- ja ryhmätasolla sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen osalta Osallistuminen työpaikkaselvityksiin ja terveystarkastuksiin Soveltuva korkeakoulu-, tai muu vastaavan alan ammatillisen tutkinnon lisäksi oltava vähintään 2 op laajuinen työterveyshuollon pätevöittävä koulutus Työterveysyhteistyössä keskeinen tavoite on työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen 27
www.kela.fi/tyoterveys www.kela.fi/tyoterveys/yrittaja www.kela.fi/tyoterveys/palveluntuottaja KIITOS! 28