VANTAAN KAUPUNKI ULKOVALAISTUSTÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET

VANTAAN KAUPUNKI ULKOVALAISTUSTÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET Vantaan kaupunki 28.11.2017

SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Projektin tiedot... 4 Käyttötarkoitus ja pätevyysjärjestys... 4 Lait, asetukset, määräykset, standardit ja ohjeet... 5 Toimivuusvaatimukset... 5 100 TYÖMAAN HALLINTO... 5 100.1 Katselmukset... 5 100.2 Toiminnan järjestely... 6 Tekniset vaatimukset... 6 11200 POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET... 7 11211 POISTETTAVAT RAKENTEET... 7 11211.1 Poistettavien rakenteiden materiaalit... 7 11211.2 Edellinen työvaihe... 7 11211.3 Rakenteiden poistaminen... 7 11212 SIIRRETTÄVÄT RAKENTEET... 8 11212.2 Edellinen työvaihe... 8 11212.3 Rakenteiden siirtäminen... 8 11213 SUOJATTAVAT RAKENTEET... 8 11213.1 Suojattavien rakenteiden materiaali... 8 11213.2 Edellinen työvaihe... 8 33000 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT... 8 33600 VALAISTUSRAKENTEET... 8 33600.1 Valaistusrakenteiden rakentaminen ja asentaminen... 8 33600.2 Kartoitus ja digitointi... 9 33600.4 Valmis valaistusrakenne... 9 33600.5 Valaistusrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 10 33610 VALAISINPYLVÄÄT... 10 33610.1 Valaisinpylväiden materiaalit... 10 33610.2 Pylvään ja jalustan perustaminen... 12 33610.4 Valmiin jalustan ja pylvään sijainti ja korkeus... 12 33612 HARUKSET... 12 33620 VALAISINVARRET... 12 33630 VALAISIMET... 13 33631 TIE- JA KATUVALAISIMET... 13 2

33631.2 Valaisimien kiinnitysmekanismi... 13 33631.3 Valaisimien asentaminen... 13 33631.4 Valmis valaisinasennus... 13 33632 PUISTOVALAISIMET... 13 33633 VALONHEITTIMET... 14 33634 SILLANALUS- JA TUNNELIVALAISIMET... 14 33640 LAMPUT... 14 33640.1 Lampputarvikkeet... 14 33650 SÄHKÖNJAKOLAITTEET... 14 33651 VALAISTUKSEN MAAKAAPELIT... 14 33651.1 Valaistuksen maakaapelien materiaalit... 14 33651.2 Valaistuksen maakaapelien asennusalusta... 14 33651.3 Valaistuksen maakaapelien asennus... 15 33652 PYLVÄIDEN SISÄISET KAAPELOINTI- JA KYTKENTÄTYÖT... 16 33655 VALAISTUSRAKENTEIDEN ILMAJOHTOASENNUKSET... 17 33656 MAADOITUKSET... 17 33657 KALUSTEET JA LIITÄNTÄLAITTEET... 18 33660 VALAISTUKSEN KESKUKSET... 18 33660.1 Materiaalit... 18 33660.2 Asennusalusta... 18 33660.3 Asennus... 19 33670 TIE- JA KATUVALAISTUKSEN OHJAUS... 19 Liitteet... 19 Ohjeen muutosmerkinnät... 20 3

Projektin tiedot Projekti: Tilaaja: Vantaan kaupungin ulkovalaistuksen rakentaminen Vantaan kaupunki Suunnittelija: Annetaan valaistussuunnitelmassa. Sähkölaitos: Sähkönjakeluverkon haltija on Vantaan Energia Sähköverkot Oy. Katuvalaistuksen ylläpitosopimus: Ulkovalaistuksen kunnossapidosta vastaa Eltel Networks Oy. Katuvalaistuksen ohjauksen palvelusopimus: Käyttötarkoitus ja pätevyysjärjestys Ulkovalaistuksen ohjauspalvelun tuottamisesta vastaa ISS Palvelut Oy, puh. 020 515 9096, energianhallintakeskus@iss.fi Tässä asiakirjassa olevia ulkovalaistusta koskevia yleisiä laatuvaatimuksia noudatetaan kaikissa Vantaan kaupungin julkisissa ulkovalaistuksen uudisrakentamista ja saneerausta koskevissa urakoissa. Hankkeen piirustuksista ja työkohtaisista laatuvaatimuksista käytetään tässä asiakirjassa nimeä valaistussuunnitelma. Rakennuskohteen lopputulosta kuvataan toimivuusvaatimuksilla ja teknisillä laatuvaatimuksilla, jolloin vastuu laadusta kuuluu urakoitsijalle sekä materiaalien, tarvikkeiden ja laitteiden valmistajille. Näissä yleisissä laatuvaatimuksissa esitetään työohjeita vain silloin, kun toimivuusvaatimusten ja teknisten vaatimusten esittäminen ei ole mahdollista. Ulkovalaistustöissä on noudatettava asiakirjojen toimivuusvaatimuksia, teknisiä laatuvaatimuksia ja ohjeita seuraavassa pätevyysjärjestyksessä: - valaistussuunnitelma, työkohtaiset laatuvaatimukset ja muut suunnitelma-asiakirjat, - Vantaan kaupungin ulkovalaistustöiden yleiset laatuvaatimukset (tämä asiakirja), - Ulkovalaistustyöt, määrämitausperusteet, - ohjeet ja julkaisut, joihin on tässä asiakirjassa viitattu, - InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1: Väylät ja alueet, - InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 2: Järjestelmät ja täydentävät osat ja sen kohtaan 33110 Maakaapelirakenteet liittyvä päivitys 1.10.2012, - alalla yleisesti käytettäviä ohjeet sekä - valmistajan tuotekohtaiset ohjeet ja vaatimukset. 4

Lait, asetukset, määräykset, standardit ja ohjeet Vantaan kaupungin julkisissa ulkovalaistuksen uudisrakentamista ja saneerausta koskevissa urakoissa tulee noudattaa Suomen voimassa olevia sähköturvallisuuslakeja, - asetuksia ja -määräyksiä. Sähköturvallisuuslainsäädäntö uudistui loppuvuonna 2016. Uusi sähköturvallisuuslaki ja sähköturvallisuuteen liittyvät asetukset astuivat voimaan vuoden 2017 alusta. Sähköturvallisuusmääräyksien noudattamista valvoo sähköturvallisuusviranomainen eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Ulkovalaistuksen uudisrakentamista ja saneerausta koskevissa sähkötöissä tulee noudattaa Tukes-ohjetta S10-2017 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit ja ohjeessa esitettyjä standardeja. Vantaalla ulkovalaistustyöt tehdään ensisijaisesti yksikköhintaurakkana. Yksikköhintojen sisältö ja vaatimukset on esitetty Vantaan kaupungin asiakirjassa Ulkovalaistustyöt, määrämitausperusteet. Tämän asiakirjan yksiköiden määrittely on suoritettu vain pääsuoritteiden osalta. Kaikki muut laitteiston käyttökuntoon saattamisen vaatimat työt ja tarvikkeet sisältyvät näihin pääsuoritteisiin edellä mainittujen määrämittausperusteiden mukaisesti. Tämän asiakirjan mukaisen rakentamisen tulee käsittää kaikki työt, tarvikkeet ja laitteet sekä palvelut, jotka tarvitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitetyn työn saattamiseksi viimeisteltyyn käyttökuntoon, ellei valaistussuunnitelmassa ole toisin todettu tai tilaajan kanssa muuta sovittu. Ulkovalaistustöiden työturvallisuuteen vaikuttavat asiat on esitetty liitteen 1 Ulkovalaistustöiden yleisessä turvallisuusasiakirjassa sekä liitteen 2 Riskikartassa. Mikäli jokin tässä ohjeessa mainittu laki, asetus, määräys, standardi tai ohje ei ole enää voimassa, noudatetaan aina kyseisen julkaisun korvannutta asiakirjaa. Toimivuusvaatimukset Valaistus tulee rakentaa valaistussuunnitelman mukaisesti. Valaistuksen tulee täyttää valaistussuunnitelmassa määritellyn valaistusluokan valaistusteknilliset vaatimukset. Valaistusluokkien valaistusteknilliset vaatimukset on esitetty raportissa Vantaan kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys. Valaistusteknilliset vaatimukset tulee täyttää kokonaistaloudellisella ratkaisulla ottaen huomioon valaistusasennuksen elinkaarikustannukset. Valaistusteknilliset laskennat tulee tehdä ohjeen Vantaan kaupungin ulkovalaistuksen suunnitteluohje mukaan. 100 TYÖMAAN HALLINTO 100.1 Katselmukset Hankkeen aikana tulee suorittaa tilaajan edustajan kanssa seuraavat katselmukset: - aloituskatselmus sekä Ulkovalaistustöiden yleisen turvallisuusasiakirjan ja Riskikartan täydentäminen, - tarvittavat työmaakatselmukset sekä - vastaanottotarkastus. 5

Ennen aloituskatselmusta urakoitsijan tulee tutustua toimenpidealueeseen ulkovalaistuksen verkkokartan (KeyLight) sekä kanta-, vesi-, lämpö-, sähkö- ja tietoliikennekartan avulla. Kaivutöiden suorittajan tulee hakea kaivulupa Vantaan kaupungin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti www.lupapiste.fi. Urakoitsija on velvollinen rekisteröitymään lupapalveluun. 100.2 Toiminnan järjestely Tilapäisten liikennejärjestelyjen lupien hakeminen, yleisen liikenteen järjestely ja hoito sekä vastuu liikennemerkkien asettelusta kuuluvat urakoitsijalle. Valaistusurakoiden työnaikaiset järjestelyt tehdään julkaisun Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, Pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet mukaisesti. Lisäksi ulkovalaistustöissä tulee ottaa huomioon Työturvallisuuskeskuksen TTK:n ohje Liikennejärjestelyt verkostotöissä sekä Liikenneviraston ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet. Ennen töiden aloitusta on tilaajalla hyväksytettävä liikenteenohjaussuunnitelma. Suunnitelma lähetetään tilaajalle sähköpostitse vähintään kolme työpäivää ennen töiden aloitusta. Tekniset vaatimukset Valaistussuunnitelmassa ja tässä asiakirjassa on esitetty tarvikkeilta vaadittavat ominaisuudet mm. tyyppiesimerkeillä. Näillä ominaisuuksilla valaistussuunnitelma täyttää tilaajan edellyttämät toimivuusvaatimukset ja tekniset laatuvaatimukset. Hankkeessa voidaan käyttää myös muiden valmistajien tuotteita, jos niiden tekniset ja laadulliset ominaisuudet ovat valaistussuunnitelmassa määriteltyjä tarviketyyppejä vastaavat ja ne täyttävät kaikki tilaajan vaatimukset. Vastuu vaatimustenmukaisuuden ja vastaavuuden osoittamisesta jää urakoitsijalle. Tarviketyyppien vaihdot tulee hyväksyttää tilaajalla ennen niiden hankintaa. Tarviketyyppejä ovat mm. suojaputket, kaapelit, liittimet, jalustat, pylväät ja valaisimet. Tarvikkeen vaihdossa edellytetään kestävän kehityksen mukaista ratkaisua ja tuotetta. Tarkasteltavia ominaisuuksia ovat: - tekniset ominaisuudet, - valaistusteknilliset ominaisuudet, - sähköturvallisuus, - toiminnallisuus, - toimintavarmuus ja elinkaari, - rakenne, kiinnitysosien laatu ja pitävyys, - muotoilu, - pintakäsittely ja väri, - asennettavuus, - kunnossapitoystävällisyys, - materiaali ja pintakäsittely sekä - jatkokäsittely ja kierrätettävyys. 6

Vastaavuus sekä toimivuusvaatimusten ja teknisten laatuvaatimusten täyttyminen tulee osoittaa mm. vaatimustenmukaisuusasiakirjoilla, asetuksen 2008/765/EY mukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen testaustuloksilla, valaistusteknillisillä laskennoilla, rakennesuunnitelmilla, esitteillä, asennusohjeilla jne. Tarvittaessa on järjestettävä koeasennus ennen tarviketyypin vaihtoa. Valaistuslaitteiden yhteensopivuus (mm. pylväät ja jalustat, valaisinvarret ja valaisimet) on varmistettava ennen töiden aloittamista. Työssä voidaan käyttää myös työkohteesta purettavaa tai Vantaan kaupungin varastosta saatavaa käytettyä uusiokäyttömateriaalia. Puretun materiaalin käytöstä annetaan ohjeet valaistussuunnitelmassa. 11200 POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET 11211 POISTETTAVAT RAKENTEET 11211.1 Poistettavien rakenteiden materiaalit Valaistussuunnitelmassa (yleensä purkusuunnitelma) on annettu poistettavien rakenteiden sijainnit ja tarvikkeiden määrät. Purku käsittää kaikki valaistuslaitteiden osat, ellei suunnitelmassa ole muuta mainittu. 11211.2 Edellinen työvaihe Kun valaistussuunnitelman mukainen uusi valaistus on käytössä tai alueelle on rakennettu tilapäinen valaistus, voidaan purettava valaistus purkaa. 11211.3 Rakenteiden poistaminen Urakoitsijan tulee esittää purkamisen työvaihe- ja turvallisuussuunnitelma ennen töiden aloittamista. Purku tulee suorittaa julkaisun InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 2: Järjestelmät ja täydentävät osat III-luokan mukaisesti. Omistusoikeus urakka-alueilta purettaviin, urakassa tarpeettomiin materiaaleihin kuuluu urakoitsijalle, ellei valaistussuunnitelmassa tai muissa urakkaan liittyvissä asiakirjoissa ole toisin mainittu. Urakoitsija on velvollinen omalla kustannuksellaan hävittämään purettavan materiaalin ympäristövaatimusten mukaisesti. Alueella mahdollisesti olevien elohopealamppuvalaisimien lamput luokitellaan ongelmajätteeksi ja ne tulee hävittää ympäristövaatimusten mukaisesti. Ulkovalaistuksessa käytettävät kyllästetyt puupylväät ovat ongelmajätettä ja ne tulee hävittää ympäristövaatimusten mukaisesti. Hankkeissa, joissa saneerataan vain nykyistä ulkovalaistusta, alueen väliaikaisen valaistuksen tarve tarkastellaan aina hankekohtaisesti yhdessä tilaajan kanssa. Katuhankkeissa, joissa parannetaan nykyistä infraa, nykyistä valaistusta ei saa poistaa käytöstä, jos katuosuus on edelleen ajoneuvoliikenteen käytössä. Jos valaistus poistetaan käytöstä, tulee urakoitsijan järjestää alueelle valoisan ajan kuluessa väliaikainen 7

valaistus tai korvata valaistus uudella suunnitelmien mukaisella valaistuksella ennen vanhan poistamista. Poikkeuksena on kesäaika välillä toukokuu heinäkuu, jolloin valaistus voidaan poistaa käytöstä pidemmäksi aikaa. Tästä on aina sovittava tilaajan kanssa etukäteen. Nykyisiä valaistuslaitteita voidaan hyödyntää urakan aikana väliaikaiseen valaistukseen. Purkuajankohta sovitaan aina hankekohtaisesti aloituskatselmuksessa tilaajan kanssa. 11212 SIIRRETTÄVÄT RAKENTEET 11212.2 Edellinen työvaihe Siirrot tulee tehdä valaistussuunnitelman mukaisesti. 11212.3 Rakenteiden siirtäminen Valaistussuunnitelmassa on annettu siirrettävien rakenteiden määrät sekä uudet paikat ja niiden mahdolliset koordinaatit. 11213 SUOJATTAVAT RAKENTEET 11213.1 Suojattavien rakenteiden materiaali Työalueella olevat valaisin- ja yhteiskäyttöpylväät tulee suojata mekaanisesti pehmusteilla ja laudoituksella 2 m korkeudelle maan pinnasta. Työalueella olevat puut ja pensaat suojataan julkaisun Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, Pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet mukaisesti. Työn aikana esiin kaivetut kaapelit ja putket tulee työn ajaksi suojata mekaanisesti. Operaattoreilla ja johtoyhtiöillä on olemassa omat toimintaohjeet kaapeleiden ja putkien läheisyydessä työskentelemisestä. Näitä ohjeita tulee noudattaa. 11213.2 Edellinen työvaihe Suojattavat rakenteet katselmoidaan aloituskokouksessa ja niiden suojauksesta urakoitsija laatii suunnitelman. Suojaussuunnitelma voi olla esitetty myös kadun rakennussuunnitelmassa. Suojattavia rakenteita ovat nykyiset puut, pensaat, kaapelit, putket, valaisinpylväät jne. 33000 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT 33600 VALAISTUSRAKENTEET 33600.1 Valaistusrakenteiden rakentaminen ja asentaminen Rakentamisen aikana on seurattava, että suunnitelma-asiakirjojen mukaiset sijainnit eivät ole ristiriidassa SFS-EN 50341- ja SFS-EN 50423-sarjan standardien etäisyysarvojen tai muiden määräysten kanssa eikä pylvästä pystytetä rummun, liittymän tai muun vastaavan esteen kohdalle. 8

33600.2 Kartoitus ja digitointi Kaapelinsuojaputkireittien tarkat sijainnit merkitään loppupiirustuksiin. Urakkaan kuuluvia kaapeleita ei saa peittää ennen kuin ne on kartoitettu maaurakoitsijan toimesta. Urakkaan kuuluvia kaapeleita ei saa peittää ennen kuin ne on maaurakoitsijan toimesta kartoitettu. Kartoitusohjeet on esitetty julkaisussa Ohje maanalaisten johtojen sijaintitietojen toimittamisesta Vantaan kaupungille. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/v antaawwwstructure/130526_johtokartoitusohjeet_etrs-gk25_n2000.pdf Kartoitustieto lähetetään oheisen verkkolatausportaalin kautta Vantaan kaupungin mittausosastolle. http://gis.vantaa.fi/johtokartoitukset/ Urakkaan kuuluu ulkovalaistusverkon digitointi julkaisun Vantaan kaupungin digitointiohje mukaisesti. 33600.4 Valmis valaistusrakenne 33600.4.1 Loppupiirustukset 33600.4.2 Laatukansio Urakoitsija toimittaa työn loppupiirustukset viimeistään vastaanottotarkastuksessa tilaajalle. Loppupiirustukset sisältävät seuraavat asiakirjat: - loppupiirustukset valaistussuunnitelmasta, - täytetty ja allekirjoitettu käyttöönottotarkastuspöytäkirja (TP023), - työmaapöytäkirja sekä - varmennustarkastuspöytäkirja, tarvittaessa. Edellä mainituista asiakirjoista muodostetaan yksi pdf-tiedosto ja se toimitetaan tilaajalle. Tiedosto nimetään seuraavasti; piirustusnumero, loppupiirustukset (esim. 57321, loppupiirustukset). Lisäksi loppupiirustukset valaistussuunnitelmasta toimitetaan alkuperäisinä muokattavissa olevina tiedostoina (dgn, (dwg), word, excel jne). Loppupiirustuksissa valaistussuunnitelma (kaikki suunnitelma-asiakirjat) päivitetään vastaamaan urakan lopputulosta. Lisäksi loppupiirustuksista tulee selvitä kaikki urakkaan liittyvät takuutiedot. Suunnitelma-asiakirjat merkitään tekstillä Loppupiirustus sekä varustetaan päiväyksellä ja urakoitsijan allekirjoituksella. Valaistuskeskuksiin asennetaan laminoidut keskuskaaviot ja 1:2000 valaistusverkkokartat. Laatukansio sisältää seuraavat asiakirjat: - loppupiirustukset kohdan 33600.4.1 mukaisesti, - vastaanottotarkastuspöytäkirja ja - hankkeen poikkeamaraportit (turvallisuus ja laatu). Laatupoikkeamista urakoitsija on velvollinen tekemään poikkeamaraportin. Poikkeamaraportti tehdään tarvikemuutoksista, aikatauluongelmista ja muista asioista, jotka poikkeavat valaistussuunnitelmasta. 9

33600.5 Valaistusrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 33600.5.1 Sähkötekniset tarkastukset Urakoitsija suorittaa nykyisille, käyttöön jääville kaapeleille kuntotarkastuksen ennen niiden käyttöönottoa. Tarkastukseen sisältyy silmämääräinen tarkastelu sekä eristysresistanssin ja silmukkaimpedanssin mittaus. Mittauspöytäkirjat toimitetaan tilaajalle ja nykyisten kaapeleiden käytöstä sovitaan tilaajan kanssa. Valaistusasennuksesta on tehtävä KTM:n päätöksen 517/1996 mukainen käyttöönottotarkastus, josta laaditaan käyttöönottotarkastuspöytäkirja (TP023). Kun pääsulakkeen koko on yli 35 A urakoitsija on velvollinen teettämään kohteesta varmennustarkastuksen kolmannella osapuolella. Tarkastuksen tulee olla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ohjeen Valtuutetut tarkastajat mukaisen tarkastajan tai tarkastuslaitoksen tekemä. Tarkastuksen tulee olla standardin SFS 5825 mukainen. Tarkastuksesta tulee luovuttaa pöytäkirja tilaajalle. 33610 VALAISINPYLVÄÄT Valaisinpylväs- ja niiden vaatimat jalustatyypit sekä määrät ovat esitetty valaistussuunnitelmassa. Lisäksi valaistussuunnitelmassa on esitetty pylväiden mahdolliset värit. 33610.1 Valaisinpylväiden materiaalit 33610.1.1 Jalustan materiaalit Jalustojen tulee täyttää Liikenneviraston ohjeen Tien valaisinpylväiden ja jalustojen laatuvaatimukset vaatimukset. Jalustojen tulee olla säätöruuvikiinnitteisiä, ellei suunnitelmassa ole muuta mainittu. Jalustan säästöruuvien tulee olla ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Kiiloja ei saa käyttää, ellei tilaajan kanssa ole muuta sovittu. Jalustoissa tulee olla 2 tai 4 muovista kaapeliaukkoa, halkaisijaltaan 110 mm, kaapelin suojaputken liitosta varten. Vaaistussuunnitelmassa on määritelty jalustojen kaapeliaukkojen määrä. Jalustan yläosan tulee olla suojattu säänkestävällä muovilla tai teräksellä, joka suojaa betonijalustan yläosaa. Suoja tulee olla asennettu paikoilleen jalustan valun yhteydessä. Juurikumin on oltava sään ja ultraviolettisäteilyn kestävä (EPDM-kumia tai vastaavaa) ja sen tulee estää veden, hiekan ja irtokivien pääsyn jalustan sisään. Juurikumin pysyvyys jalustan pinnassa tulee olla varmistettu esim. juurikumin helman ja säätöruuvien avulla. Juurikumin tulee säilyttää alkuperäisen muotonsa koko jalustan elinkaaren ajan. Jalustan yhteensopivuus käytettävän valaisinpylvään kanssa on varmistettava etukäteen. 33610.1.2 Pylvään materiaalit Metallipylväiden osalta käytetään ensisijaisesti vakiokorkeuksia. Valaisinpylväiden kytkentäaukkojen määrä on esitetty valaistussuunnitelmassa. 10

Metallipylväiden tulee täyttää Liikenneviraston ohjeen Tien valaisinpylväiden ja jalustojen laatuvaatimukset vaatimukset. Ohjeesta poiketen valaistussuunnitelman pylväsnumeroita ei merkitä metallipylvääseen. Valaisinpylvästyyppinä käytetään jäykkää pylvästä, ellei tilaajan kanssa ole muuta sovittu. Pylvään pintakäsittelyssä noudatetaan seuraavia vaatimuksia: - kuumasinkitys standardin SFS-EN ISO 1461 mukaisesti ja - jauhemaalaus standardin SFS-EN 13438 mukaisesti. Kuumasinkityksestä on annettu myös yleiset ohjeet julkaisussa Kuumasinkityksen toimintaketju, yleisohje. Kaikki kierteet ja kierrereiät on avattava kuumasinkityksen jälkeen. Oikaisusta tai muusta käsittelystä aiheutuneet pinnoituksen korjaukset eivät saa häiritsevästi erottua kuumasinkitystä pinnasta. Maalattavaksi tarkoitetun valaisinpylvään terästyön laatuasteen tulee olla 04 ennen sinkitystä standardin SFS 8145 mukaisesti. Mikäli pylvästä ei maalata, riittää sinkityksen kannalta laatuasteeksi 03. Jauhemaalaukselle tulee antaa 10 vuoden takuu alkaen koko toimituksen hyväksytystä vastaanotosta. Hyväksyttäviä jauhemaalaustyyppejä ovat mm. Combi Coat ja Plascoat. Maalatun pylvään tulee soveltua standardin SFS-EN ISO 12944-2 mukaiseen rasitusluokkaan C4/H. Käytetyn pintakäsittelyjärjestelmän soveltuvuus kyseiseen rasitusluokkaan tulee olla testattu ulkopuolisen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toimesta. Maalauksen suorittavan yrityksen pintakäsittelytoiminnot tulee olla sertifioitu standardin SFS-EN 1090-2 mukaisesti. Märkämaalausta ei käytetä, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole toisin mainittu. Märkämaalaus tulee aina hyväksyttää hankekohtaisesti tilaajalla. Pinnoitetut pylväät tulee aina yksittäispakata siten, että niiden kuljetus ja asennus onnistuvat pinnoitetta vaurioittamatta. Puupylväiden osalta käytetään ensisijaisesti vakiokorkeuksia. Puupylväiden tulee olla standardin SFS 2662 mukaisia. Puupylvään tulee kuulua Suomen rakentamismääräyskokoelman B10 Puurakenteet (RakMkB10) mukaisesti lujuusluokkaan T30. Puupylväitä on säilytettävä vähintään vuosi ennen pystytystä, ellei kosteus muuten ole enintään 30 %. Valmistaja kiinnittää puupylvääseen metallisen merkkikilven standardin SFS-EN 2662 mukaisesti. Merkkikilpi sijoitetaan 3,0 m etäisyydelle pylvään alapäästä ja siitä ilmenee mm. kyllästysluokka, -vuosi ja -aine. 11

Maahan asennettavien puupylväiden upotussyvyys tarkistetaan pylväässä olevan metallisen merkkikilven avulla, joka sijaitsee 3,0 m etäisyydellä pylvään alapäästä. Puupylvästä ei saa lyhentää tyvestä. Puupylväiden tulee olla kyllästettyjä voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti. Arseeni- tai kreosoottikyllästeiden käyttö puupylväissä on kielletty. Puupylväiden maalaus tehdään valmistajan ohjeiden mukaan. Rakennuttajalla on oikeus hylätä rakenteet pelkästään ulkonäkösyistä. 33610.2 Pylvään ja jalustan perustaminen Valaistussuunnitelmassa on esitetty valaisimien asennuskorkeus. Jalustojen käyttämättömät aukot tulee tulpata, jotta perustan sisään ei pääse soraa tai muuta maa-ainesta. Urakoitsijan tulee valokuvata jokainen valaisinjalusta putkituksineen, kun asennus on valmis. Valokuvista tulee näkyä jalustan kaikki liitynnät putkituksiin sekä mahdollinen maadoituskupari. Aloituskatselmuksen yhteydessä tilaajan kanssa sovitaan mallikatselmus, jossa katselmoidaan jalustan asennus ja valokuvauksen toteutus. Puupylväät asennetaan suoraan maahan, ellei valaistussuunnitelmassa ole muuta todettu ja tilaaja muuta edellyttänyt. 33610.4 Valmiin jalustan ja pylvään sijainti ja korkeus Reunasijoitukssa pylväiden kytkentäaukkojen tulee olla tien suuntaisesti, ajosuunnasta katsottuna pylvään takana. Keskialueella sijaitsevien valaisinpylväiden luukut asennetaan kaikki samaan suuntaan, ajosuunnan mukaisesti. Jalusta tulee asentaa siten, että sen yläpinta on 15 cm valmiin maanpinnan tason yläpuolella. 33612 HARUKSET Harustettavat pylväät ja tukipylväät on esitetty valaistussuunnitelmassa. 33620 VALAISINVARRET Valaisinvarsityypit ja määrät on esitetty valaistussuunnitelmassa. Valaisinvarren valinnassa on huomioitava valaisimen paino ja varren kestävyys. Puupylväiden valaisinvarsien tulee olla standardin SFS 5559 mukaisia. Valaisinvarsien kallistuskulma on 5 astetta. Varret kiinnitetään pylväisiin kahdella sidesangalla ja lukitaan paikoilleen täkkipultilla. Puupylväiden valaisinvarsien on oltava kuumasinkittyjä standardin SFS-EN ISO 1461 mukaisesti. Metallipylväiden valaisinvarsien pintakäsittelyssä noudatetaan samoja vaatimuksia kuin valaisinpylvään pintakäsittelyssä, ks. kohta 33610.1.2. 12

33630 VALAISIMET Valaisintyypit, niiden värit sekä valaisimien määrät on esitetty valaistussuunnitelmassa. Valaisimet asennetaan valaistussuunnitelman mukaisesti valmistajan asennusohjeita noudattaen. 33631 TIE- JA KATUVALAISIMET Valaisimen tulee täyttää Liikenneviraston ohjeen Tien valaisimien laatuvaatimukset vaatimukset. Liikenneviraston ohjeesta poiketen valaisimen kotelointiluokan tulee olla IP66 ja sen tulee olla varustettu tasolasilla. Tasolasiksi ei hyväksytä linssimoduulia, joka sijoitetaan tasolasin paikalle ja jossa on useita linssejä moduulin pinnassa. Liikenneviraston ohjeesta poiketen valaisin tulee varustaa valaisinkohtaisella ylijännitesuojalla, jonka tason tulee olla vähintään 10 kv / 5 ka. Suojaus tulee olla toteutettuna kolmitasoisena suojauksena (L-PE, L-N ja N-PE). Suojausluokan II valaisimien erottaminen tulee tehdä vastaavasti suojauksena L-N, L-runko ja N-runko tai varmistaa, ettei valaisimen kuoresta pääse ylijännite virtapiirin eri osiin. Kaikki ledivalaisimet tulee varustaa ohjelmoitavalla liitäntälaitteella. Toimituksen yhteydessä liitäntälaitteeseen tulee ohjelmoida valaistussuunnitelman työkohtaisten laatuvaatimusten mukainen himmennysprofiili ja tarvittaessa vakiovalovirtaohjaus. Liikenneviraston ohjeesta poiketen valaisimien, joiden asennusokorkeus on H A < 5 m, iskunkestävyyden tulee olla vähintään IK09. Valaisimien maalaukset tehdään valmistajan käyttämän pintakäsittelyn mukaisesti. Rautatiealueilla sekä rautatien yli- ja alikulkusilloilla sijaitsevien valaisimien tulee olla suojausluokkaa II. 33631.2 Valaisimien kiinnitysmekanismi Valaisin tulee voida asentaa ilman sovitekappaletta 60 mm pylvään päähän sekä 42-60 mm valaisinvarteen. Kallistuskulman tulee olla 0-5 astetta, jos ei valaistussuunnitelmassa toisin todeta. 33631.3 Valaisimien asentaminen Valaisimet tulee asentaa valaistussuunnitelman mukaisesti. 33631.4 Valmis valaisinasennus Tarvittavat laadunvalvontamittaukset tehdään Liikenneviraston ohjeen Tievalaistuksen laadunvalvontamittaukset mukaisesti. 33632 PUISTOVALAISIMET Puistovalaisimiin sovelletaan kohdan 33631 vaatimuksia. 13

33633 VALONHEITTIMET Valonheittimien suuntaukset esitetään valaistussuunnitelmassa. Suuntauksessa tulee tarvittaessa käyttää apuna valmistajan suuntauskiikaria ja kallistusmittaa. Valonheittimiin sovelletaan kohdan 33631 vaatimuksia. 33634 SILLANALUS- JA TUNNELIVALAISIMET 33640 LAMPUT Sillanalus- ja tunnelivalaisimiin sovelletaan kohdan 33631 vaatimuksia. Kohdasta 33631 poiketen sillanalusvalaisimien iskunkestävyyden tulee olla vähintään IK10. Lamppujen tyypit on esitetty valaistussuunnitelmassa. 33640.1 Lampputarvikkeet Suurpainenatriumvalaisimissa (50 250W) käytetään Super 6Y -lamppuja tai vastaavia. Monimetallivalaisimissa (50 250W) käytetään Super 4Y -lamppuja tai vastaavia. 33650 SÄHKÖNJAKOLAITTEET Kaapelityypit ja -reitit on esitetty valaistussuunnitelmassa. 33651 VALAISTUKSEN MAAKAAPELIT Ulkovalaistuksen kaapelit asennetaan valaistussuunnitelman mukaisesti. Kaikki maakaapelit asennetaan kaivamalla. 33651.1 Valaistuksen maakaapelien materiaalit Kaapelityypit on esitetty valaistussuunnitelmassa. Jos kaapelin tyyppiä ei ole määritelty se on: ulkovalaistuksen maakaapelin tapauksessa AXMK 4x25S, pysäkkikatosten maakaapelin tapauksessa MCMK 2x2,5+2,5S ja ilmajohdon tapauksessa riippukierrekaapeli AMKA 3x25+35, jossa on metallinen kannatusvaijeri. 33651.2 Valaistuksen maakaapelien asennusalusta Kaapelinsuojaputkien tyypit on esitetty valaistussuunnitelmassa. Ulkovalaistuksen kaapelinsuojaputkina käytetään standardin SFS 5608 mukaisia, oransseja, jäykkiä, vähintään A-luokan suojaputkia MP110, ellei valaistussuunnitelmassa ole muuta mainittu. 14

Kaivutyön yhteydessä poistettavat päällysteet (asfaltit, betoniset reunatuet, nurmikot, kiveykset) poistetaan vain tarpeelliselta leveydeltä julkaisun Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, Pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet mukaisesti. Täyttöön soveltumattomien maa-ainesten, kivien, betonin, louhoksen, puuaineksen ja poistetun asfaltin kuljetus kuuluu urakkaan. Kaapelikaivantojen suojaus tehdään julkaisun Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, Pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet mukaisesti. Urakoitsija vastaa kaikista seuraamuksista, jotka aiheutuvat kaivantojen suojaamisesta annettujen ohjeiden noudattamatta jättämisestä. Kaapelinsuojaputken haaroituksessa tulee käyttää A-luokan haaratyyppejä. Mikäli jälkiasennuksessa ei ole mahdollista käyttää haaraa, voidaan käyttää jälkiliittymäsatulaa. Mikäli suojaputkityyppinä käytetään muita putki-, kaari- tai haaratuotteita, ne tulee hyväksyttää tilaajan ulkovalaistusvastaavalla. Urakoitsijan tulee varmistaa, että maakaapelin suojaputkitus on tukevasti kiinnitetty valaisinpylvään jalustan kaapeliaukon sisäpuolelle. Varalle jäävät suojaputket on varustettava vetolangoilla ja suojatulpilla. 33651.3 Valaistuksen maakaapelien asennus Kaikki kaapelit asennetaan kohdan 33651.2 mukaisiin kaapelinsuojaputkiin. Syöttökaapeleiden liityntä Vantaan kaupungin valaistusverkkoon tulee tarkastuttaa ja hyväksyttää Vantaan kaupungin ulkovalaistustyön valvojalta viimeistään viikkoa ennen kytkentäajakohtaa. Kaapelin asennusvaiheessa on varmistettava, ettei kaapeli ole puristuksissa jalustassa. Odotettavissa olevien painumien vuoksi kaapeliin tulee jättää liikkumavaraa. Kaapelointi tulee toteuttaa niin, että pylväälle jää vähintään 2 m kytkentävara jalustan yläpinnasta mitattuna, jos pylvästyyppi tai kytkentäaukon korkeus ei ole tiedossa. Muuten kaapeli katkaistaan siten, että kaapelin päät ulottuvat 0,5 m aina kyseessä olevan kytkentäaukon alareunan yläpuolelle (ottaen huomioon pylvääseen tulevien kytkentäaukkojen määrä ja tarkoitus). Kaikki kaapelit pylvään sekä keskuksen tai kotelon sisällä tulee päättää kutistemuovipäätteellä esim. SLO XVK 1435, jolla estetään kosteuden pääsy kaapelin sisään. Maahan jäävä kaapelikieppi tulee suojata mekaanisella suojalla esim. peittolevyllä tyyppiä TEL suojalevy 600 x 900 mm HDPE. Kaapelin pää on tulpattava, jottei kosteutta pääse kaapelin sisälle. Antennipallo kiinnitetään kiepin keskelle nippusiteillä. Jakorajapylväällä maakaapelin PEN-johtimet yhdistetään pylvään PEN-kytkentäkalusteeseen. Jakorajat merkitään JAKORAJA -tarroilla, jotka kiinnitetään 10 cm kytkentäluukun yläpuolelle. Aina kun jakorajoihin tehdään muutoksia, uudet jakorajat merkitään tarralla ja vanhat merkinnät poistetaan. Tämä koskee kaikkia jakorajamuutoksia, niiden kestosta riippumatta. Jakorajan irtonainen kaapeli pylväässä tulee varustaa SV15-sarjan tai vastaavilla liittimillä. 15

Maakaapeliasennuksissa tulee kaapeleiden vaihejohtimet aina merkitä kirjain - numerotunnuksilla jokaisessa pylväässä (L1-L2-L3-PEN). Asennuksissa tulee merkitä liittymäkohdan vaihejärjestys, sekä merkitä syöttösuunta siten, että tuleva kaapeli merkitään 19 mm leveällä keltaisella teipillä. Kun pylvääseen kytketään yli kaksi kaapelia, niin kaikkien kaapeleiden suunnat ja osoitteet tulee merkitä erikseen. Vaiheistus ja ryhmäsulakkeiden koot tulee tarkastaa nykyisten asennusten osalta. Mahdolliset kaapelijatkokset tulee valita taulukon 1 mukaan. Taulukko 1. Kaapelijatkoksen valintataulukko. Jatkettavat kaapelit Kaapelijatkostyyppi Tyyppiesimerkit AXMK-AXMK kutistemuovi Ensto SJK X.47 (A)MCMK-AXMK valumuovi Nanten PU-VM (A)MCMK-(A)MCMK valumuovi Nanten PU-VM Maakaapeliasennuksen muuttuessa puupylväs-ilmajohtoasennukseksi on maakaapeli vietävä pylvään latvaan käyttäen kaapelipäätettä sekä kytkettävä ilmajohtoon eristetyllä haaroitusliittimellä. Puupylväs-maakaapeliasennuksissa tulee käyttää kuumasinkittyä valaisinpylväskaappia esim. SK160.2. Kaikki ulkovalaistuksen kaapelit suojataan mekaanisesti kuumasinkityllä teräsprofiililla 2,0 m korkeudelle maan pinnasta sekä 0,3 m syvyydelle maan pinnasta. Kaivutyössä mahdollisesti rikkoutuneet avo- ja salaojat on korjattava kaapeliojan täytön yhteydessä. Koko kaivualue on saatettava alkuperäiseen kuntoon julkaisun Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, Pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet mukaisesti. 33652 PYLVÄIDEN SISÄISET KAAPELOINTI- JA KYTKENTÄTYÖT Maakaapeliasennuksissa valaisinpylvään kytkentätilan ja ledivalaisimen välisenä valaisinjohtona käytetään kaapelityyppiä MMJ 5x1,5S. Purkauslamppuvalaisimen valaisinjohtona käytetään kaapelityyppiä MMJ 3x2,5S. Ledivalaisimissa valaisinjohdon ohjaukseen tarkoitetut johtimet kytketään valaisimen liitäntälaitteen DALI-liittimiin, jolloin valaisinta voi ohjelmoida myöhemmin pylvään kytkentätilasta. Ohjausjohtimia ei saa yhdistää toisiinsa. Pylväällä valaisinjohdon ohjausjohtimet päätetään erilliseen koteloon. Ohjausjohtimien päät kytketään avattaviin jousiliittimiin. Niissä pylväissä, joissa on useita valaisimia, jokaiselle viedään oma, eri vaiheeseen liitetty valaisinjohto. Kunnossapidon helpottamiseksi valaisinjohtojen on oltava 1 m pitempiä, kuin lyhyin asennusta varten tarvittava pituus. Valaisinjohdon vapaan riippuman ylittäessä 12 m, johto tulee varustaa kannatusvaijerilla. 16

33655 VALAISTUSRAKENTEIDEN ILMAJOHTOASENNUKSET Puupylväsasennuksissa ja metallipylväs-ilmajohtoasennuksissa ledivalaisimien valaisinjohtona riippukierrejohdoilta valaisimille käytetään kaapelityyppiä MPK 4x2,5S ja purkauslamppuvalaisimien kaapelityyppiä MPK 3x2,5S. MPK-kaapelin johtimet sidotaan säänkestävillä nippusiteillä AMKA-johdon johtimiin. Ledivalaisimissa valaisinjohdon ohjaukseen tarkoitetut johtimet kytketään valaisimen liitäntälaitteen DALI-liittimiin. Ohjausjohtimia ei saa yhdistää toisiinsa. 33656 MAADOITUKSET Maadoitukset ovat esitetty valaistussuunnitelmassa. Maadoitukset tulee mitata ja mittauspöytäkirja tulee liittää laatukansioon. Ryhmäjohdon PEN-johdin on maadoitettava jokaisen maakaapeli- tai ilmajohtohaaran loppupäässä. Lisäksi PEN-johtimen maadoitus tulee toteuttaa siten, että jokaiselta valaisimelta tarkasteltuna maadoitus saa olla enintään 200 m:n etäisyydellä. Maadoituselektrodien maadoitusimpedanssin tulee olla pienempi kuin 100 Ω. Maadoitus tehdään myös kohdissa, joissa ilmajohtoasennus muuttuu maakaapeliasennukseksi ja toisinpäin. Kun maadoitus tuodaan ilmajohdon päättyessä metallipylvään sisällä maahan, tehdään ilmajohdon ja pylvään kytkentätilan välinen osuus korroosiovaaran vuoksi eristetyllä 16 mm 2 kuparijohtimella (kevi). Kytkentäaukon kohdalla eristetty kuparijohdin vaihdetaan paljaaseen 16 mm 2 kuparijohtimeen. Maadoituselektrodina käytetään 16 mm 2 kirkasta kuparijohdinta tai puupylväsasennuksissa kuparisauvoja. Cu16-johtimen pituus on 25 m. Puupylväs-ilmajohtoasennuksissa maadoituselektrodi varustetaan pylvääseen asennettavalla maadoitusmittausliittimellä (esim. Entsto Oy:n SE15 tai vastaava). Puupylväillä maadoitusjohdinta suojaavan muoviputken päälle asennetaan mekaaniseksi suojaksi sinkitty suojarauta 2,0 m korkeudelle maan pinnasta. Kupari ja suojarauta eivät saa olla kosketuksissa toisiinsa korroosiovaaran vuoksi. Maadoitusjohdinta ei saa asentaa kaapelinsuojaputkeen ja sen tulee olla riittävän etäällä putkituksista. Ulkovalaistuskeskuksen ja valaistun pysäkin maadoituselektrodina käytetään Cu16- johdinta, joka asennetaan silmukan muotoisesti maan alle perustan ympärille. Cu16- johtimen tulee olla 25 m pitkä. Jokainen masto (H A 20 m) maadoitetaan Cu25-köydellä silmukan muotoisesti maan alle maston perustan ympärille. Cu25-köyden tulee olla 20m pitkä. Maadoituselektrodien maadoitusimpedanssin tulee olla, mikäli maadoitusolosuhteet sen sallivat, pienempi kuin 50 Ω. Maston sisälle tulee asentaa maadoituskisko, johon maadoituselektrodi kiinnitetään molemmista päistä. Näin ollen maadoitus säilyy, vaikka köysi menisikin yhdestä kohtaa poikki. Rautatiealueilla, niiden läheisyydessä sekä rautateiden yli- ja alikulkusilloilla maadoitukset on tehtävä Liikenneviraston ohjeiden Rautatiealueelle tulevien kiinteiden laitteiden ja rakenteiden maadoitussuunnittelu ja Laitetilojen ja valaisimien maadoittaminen sekä muiden B-julkaisusarjan voimassa olevien julkaisujen vaatimusten mukaan. 17

Rautateiden ylikulkusiltojen valaisinpylväät ja muut metalliset rakenteet maadoitetaan sillan maadoituspotentiaaliin. Kaapelin PEN-johdinta ei saa kytkeä pylvääseen. 33657 KALUSTEET JA LIITÄNTÄLAITTEET Maakaapeliasennuksissa metallipylväissä käytetään Ensto Oy:n SV15-sarjan putkipylväskalusteita (yhden valaisimen pylväissä Ensto SV15.11 ja kahden valaisimen pylväissä Ensto SV15.11 ja SVV1.10). Pysäkkikatoksen kaapeli suojataan Ensto SVV1.06 kalusteella. Katoksen syötön suojaan tulee lisätä vikavirtasuoja 30 ma. Johtimet liitetään pylväskalusteisiin alhaalta päin, jotta vesi ei pääse valumaan johdinta pitkin kalusteeseen. Kalusteen varalle jäävät liittimet tulee ruuvata kiinni. Kalusteet tulee asentaa siten, että vaihemerkinnät ovat nähtävillä heti, kun kytkentäluukun avaa. Pylvään rungon maadoitus kytketään ulkovalaistusverkon PEN-johtimeen. Maakaapelin PEN-johtimen on oltava muita johtimia 150-200 mm pidempi. 33660 VALAISTUKSEN KESKUKSET 33660.1 Materiaalit Uusi keskus asennetaan jakokaappiin. Jakokaapin tulee olla standardien SFS 2533 ja SFS-EN 60439-5 mukainen ruostesuojattu teräksinen jakokaappi. Keskus rakennetaan valaistussuunnitelman mukaisesti. Jakokaappiin asennettavan keskuksen kotelointiluokan on oltava vähintään IP34 ja keskus on varustettava riittävällä tuuletuksella. Ulkovalaistuskeskuksen ulkopuolelle asennetaan ohjeen Vantaan kaupungin ulkovalaistuksen suunnitteluohje liitteen 3 mukainen tunnuskilpi, jonka tulee olla kadulta luettavissa. Ulkovalaistuksen ohjausta varten ulkovalaistuskeskukseen varataan riittävä tila ohjauslaitteelle. Keskuksen ohjauslaitteen asennuksesta vastaa ISS Palvelut Oy. Kaikista verkkoon tehtävistä muutoksista on tiedotettava ISS Palvelut Oy:lle. Jakokaappeihin asennetaan varasulakekotelo ja varasulakkeita 5 kpl kutakin kokoa sekä käyttöpiirustuksille kotelo (ei oveen). Keskuksen jalusta täytetään esim. Leca-soralla kosteuden poistamiseksi. Ovissa tulee olla tuulihaat ja ovien tulee olla varustettu kahdella malli Tukholma - lukolla (CDC-LSE). 33660.2 Asennusalusta Jakokaapin asennukseen tulee käyttää standardin SFS 2534 mukaista betonijalustaa ja sen tulee olla mitoiltaan yhteensopiva jakokaapin kanssa. Jalustan etulevyn tulee olla valmistettu ruostumattomasta teräksestä. 18

33660.3 Asennus Ulkovalaistuskeskuksen lopullinen sijoituspaikka määritellään maaston mukaan valaistussuunnitelman pohjalta ja se on hyväksytettävä tilaajalla ennen keskuksen asennusta. Keskuksen asennuspaikan valinnassa on otettava huomioon sen kunnossapidettävyys (auraus, ojien virtaukset, työskentelyyn tarvittava tila ovet auki jne.). Keskusta ei saa asentaa 1 m lähemmäs ajoradan reunasta. 33670 TIE- JA KATUVALAISTUKSEN OHJAUS Vantaan kaupungin ulkovalaistusverkkoa ohjataan keskitetysti etäohjauksella, joten olemassa olevaan valaistusverkkoon on aina suhtauduttava kuten se olisi jännitteinen. Valaistusverkkoon kohdistuvat työt tehdään aina erotustyönä. Aina kun ulkovalaistusverkkoon tehdään muutoksia, jotka vaikuttavat jonkin ulkovalaistuskeskuksen kuormitukseen, mm. puretaan valaistusta, lisätään valaistusta tai muutetaan jakorajoja, on urakoitsija velvollinen ilmoittamaan siitä ennakkoon ohjausjärjestelmän palveluntarjoajalle. Sama koskee tilanteita, joissa ohjataan ulkovalaistusta keskuksen luona päälle tai pois tai tehdään jännitekatko. Ulkovalaistusverkon ohjausta koskevat ilmoitukset tehdään soittamalla ISS:n palvelukeskukseen puh. 020 515 9096 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen energianhallintakeskus@iss.fi Liitteet Liite 1 Liite 2 Ulkovalaistustöiden yleinen turvallisuusasiakirja Riskikartta 19

Ohjeen muutosmerkinnät Tehdyt muutokset Muutoskirjain Päivämäärä Muutoksen tekijä Muutoksen hyväksyjä D C B A Muutoskirjain tulee merkitä myös ohjeen kanteen tekstin Vantaan kaupunki xx.yy.2017 alle seuraavasti: Muutos X xx.yy.zzzz 20