Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen

Ke s k e i s i äve s i e nhoi t ok y s y my k s i ä Fi nnmar k i nve s i e nhoi t oal ue e l l a, Uus i t t uve r s i o, y v äk s y t t y20. 3. 2013 Fi nnmar k i nv e s i pi i r i n v e s i e nhoi t os uunni t e l ma 2016 2021

Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen Finnmarkin lääninhallituksesta tuli Finnmarkin vesienhoitoalueviranomainen 1.tammikuuta 2010. Asiakirja Keskeisiä vesienhoitokysymyksiä Finnmarkin vesienhoitoalueella oli kuulemiskierroksella 1.heinäkuuta 2012-10.tammikuuta 2013 vesienhoitoasetuksen pykälän 28 mukaisesti. Kuulemisasiakirjan tarkoitus oli kuvata olemassa oleva tietopohja ja haasteet, joita meillä on edessämme, kun pyrimme saavuttamaan hyvän vesiympäristön. Kuulemisella haettiin eri tahojen näkemyksiä ja ehdotuksia koskien seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat vesienhoitoalueen ja sen osa-alueiden tärkeimmät haasteet? Mitkä ovat suurimmat vesiympäristöön kohdistuvat vaikutukset vesienhoitoalueella ja sen osa-alueilla? Missä vesimuodostumissa on on riski siitä, että tilatavoitteita hyvä/erinomainen ei saavuteta? Mitä teemoja ja alueita meidän on työssämme priorisoitava vuoteen 2021 mennessä Vesienhoitoalueviranomainen on tarkastanut asiakirjan ja tehnyt siihen oikaisuja kuulemiskierrokselta saatujen palautteiden pohjalta. Korjattu asiakirja on Vesienhoitoaluelautakunnassa. Kuulemisehdotuksessa esietetyt priorisoinnit luovat pohjan Finnmarkin vesienhoitoalueen uuden hoitosuunnitelman suunnittelutyön jatkolle kaudella 2016-2020. Asiakirjaa koskevia kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen: Finnmark fylkeskommune Vannregionmyndigheten i vannregion FinnmarkFylkeshuset 9815 Vadsø Tai sähkopostitse: postmottak@ffk.no Sähköpostin aiheeksi merkitään: Vesentlige vannforvaltningsspørsmål (keskeisiä vesienhoitokysymyksiä ). Tämä kuulemisasiakirja, yhteystiedot ja muuta tärkeää tietoa Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitotyöstä löytyy verkkosivuilta: www.vannportalen.no Kiitokset seuraaville henkilöille ja organisaatioille tähän julkaisuun lainaamistaan kuvista: Frank Martin Ingilæ, Tor Arne Bjørn, Mia Høgi, NVE Region Nord, Fiskeriforskning (kalataloudentutkimuslaitos) ja Statens vegvesen (tielaitos).

Esipuhe Hyvä vesi on enemmän, kuin juomakelpoista vettä. Vesi on tärkeää kalastukselle, virkistyskäytölle, yritystoiminnan kehitykselle (kuten voimataloudelle), kalankasvatukselle ja asukkaiden elämänlaadulle tarjoamalla ulkoilumahdollisuuksia jokien ja vuonojen varsilla. Meidän on voitava käyttää vettä ja samalla turvattava hyvä vedenlaatu ja vesiorganismien säilyminen. Myös tulevien sukupolvien on saatava nauttia vesistö- ja rannikkoluonnosta ja niiden runsaista kala-, eläin-, hyönteis- ja kasvikannoista. Ympäri Eurooppaa on ryhdytty toimiin arvokkaiden vesivarojemme hoitamiseksi. Norjassa on hyväksytty vesiasetus, jossa määriteilään, miten tätä työtä on tehtävä Norjassa. Tässä asiakirjassa kuvaillaan vesiympäristöjen tila, veteen kohdistuvat vaikutukset ja niiden seuraukset. Asiakirja sisältää yleiskatsauksen tämän hetkisestä vesienhoitotiedosta ja tähän mennessä hankituista tuloksista. Tältä pohjalta asiakirja antaa priorisoidun yleiskatsauksen Finnmarkin vesienhoitoalueen tärkeimmistä, vesiympäristöön kohdistuvista haasteista. Priorisoinnit muodostavat perustan uuden hoitosuunnitelman laatimiselle Finnmarkin vesienhoitoalueelle suunnitelmakaudelle 2016-2021. Tietopohjan hankkiminen on pysyvä ja jatkuva prosessi, jolla ei ole tarkkaa lopetuspäivää. Kuulemisesta saadut palautteet ja prosessin mukanaan tuoma uusi tieto vaikuttavat niihin arviointeihin, joita tämä asiakirja tähän mennessä pitää sisällään. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikki vesienhoidosta kiinnostuneet osapuolet ottavat kantaa ja ilmaisevat mielipiteensä. Onko sinulla kommentteja koskien oman alueesi tärkeimpiä, vesiin kohdistuvia haasteita? Onko sinulla kysymyksiä, haasteita, puuttuuko jotain vai onko joku asia väärin esitetty? Onko sinulla asiantuntemusta tai havaintoja, jotka voivat täydentää ja vahvistaa vesiä koskevaa tietoa, jota tässä asiakirjassa ei ole tullut esille? Ann-Solveig Sørensen Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja 2

Sisällys Yhteenveto... 4 1. Tausta: Vesiasetus ja tilatavoitteet... 7 2. Suunnitteluprosessi vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi Finnmarkin vesienhoitoalueelle (2016-2012)... 9 3. Finnmarkin vesienhoitoalueen vesiympäristö... 14 4. Keskeiset, vesien käyttöön liittyvät intressit Finnmarkin vesienhoitoalueella... 17 5. Vesiympäristöön vaikuttavia kehityssuuntauksia... 20 6. Finnmarkin vesienhoitoalueen vesiympäristön merkittävimmät kuormittajat... 22 7. Saavutammeko tilatavoitteet? Saavuttamatta jäämisen riskin arviointi... 36 8. Suomen puolella sijaitsevan Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen suurimmat haasteet... 45 9. Finnmarkin vesienhoitoalueen päähaasteet... 46 10. Asioita, joika vielä on selvitettävä vesienhoitoaluetasolla... 50 11. Alan kirjallisuutta... 52 Liitteet... 54 3

Yhteenveto Tämä asiakirja Keskeisiä vesienhoitokysymyksiä Finnmarkin vesienhoitoalueella (2016-2020) kuvailee tietopohjan ja tärkeimmät haasteet, joita meillä on edessämme pyrkiessämme saavuttamaan hyvän vesiympäristön Finnmarkissa vuoteen 2021 mennessä. Asiakirjan oli kuulemiskierroksella 1.7.2012-10.2.2013, ja se käsitellään ja hyväksytään maakuntavaliokunnassa vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Useille vesienhoitoalueen osa-alueille on lisäksi laadittu paikalliset, vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä käsittelevät asiakirjat. Nämä asiakirjat antavat yksityiskohtaisemman selvityksen tietopohjasta ja tehdyistä arvoinnista, ja ne ovat osa kuulemisasiakirjaa. Kuvat: Frank Martin Ingilæ Kohdat 1 ja 2 käsittelevät suunnittelutyön taustaa ja kertovat miten suunnittelutyö tähän mennessä on sujunut Finnmarkin vesienhoitoalueella. Finnmarkin vesiympäristö on esitelty kohdassa 3, ja kohdassa 4 arvioidaan keskeisimpiä ihmistoiminnan aiheuttamia vaikutuksia alueen vesiympäristöön. Seuraavien vaikutusten katsotaan olevan keskeisimpiä ja useimmin esiintyviä: voimatalouteen liittyvä säännöstely, kuningasravun vaikutukset, kaivostoiminta, Venäjän metalliteollisuuden päästöt, satamatoiminnasta aiheutuva saastuminen, jätevedet ja kalojen vaellusesteet. Vesiasetuksessa on asetettu tavoite siitä, että kaikkien vesimuodostumien on vuoteen 2021 mennessä saavutettava vähintään hyvä tila. Kohdassa 6 arvioidaan riskejä siitä, että hyvää tilaa ei saavuteta. Riskit liittyvät pääosin aikaisemmin esiteltyihin vaikutustekijöihin. Rannikkovesien kohdalla katsotaan, että kaikissa rannikkovesissä on riski tai mahdollinen riski siitä, että tilatavoitetta ei saavuteta johtuen kuningasravusta. Alueilla, joilla on tai on ollut kaivostoimintaa, huomataan ympäristövaikutuksia. Säännöstelyllä on suuri merkitys jokien ja järvien riskinarvioinnissa. Paatsjoen osa-aluetta kuormittavat lisäksi Venäjän metalliteollisuuden päästöt. Vaikutusanalyysin (kohta 4), riskinarvioinnin (kohta 6), kansainvälisten vesienhoitoalueiden toiminnan etenemisen (kohta 7) sekä vesienhoitoaluelautakunnan ja paikallisen viiteryhmän arviointien pohjalta on Finnmarkin vesienhoitoalueen päähaasteet suunnitelmakaudella 2016-2021 priorisoitu seuraavasti: 4

Kaivostoiminnan vaikutukset Kunnallisista vesijohtoverkoista ja haja-asutuksesta tulevien jätevesien vaikutukset* Valuma eri lähteistä (muun muassa kunnallisilta kaatopaikoilta)** Toimenpiteet äkillisten saastumistapausten varalle Venäjän metalliteollisuuden päästöt Säännöstely Vieraslajit joissa ja järvissa Kalankasvatuslaitosten päästöt* Kuningasrapu rannikkovesissä (pohjaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset) Satama-alueiden (merenpohjan) saastuminen Kalojen vaellusesteet Jokikalastukseen liittyvät vaikutukset: vaeltavien kalakantojen ylikalastus. Gyrodactylus salariksen sekä muiden loisten ja kalasairauksien ehkäisy Kalankasvatusoiminnan vaikutukset vaeltaviin kalalajeihin (kalojen karkaaminen laitoksista)* Tähdellä (*) merkittyjen vaikutustyyppien kohdalla tietopohja on vielä puutteellinen ja yhteydet epäselviä. Kahdella tähdellä (**) merkittyjen vaikutusten kohdalla tarvitaan jatkokartoitusta. Puutteellinen tietopohja asettaa haasteita vesimuodostumien ominaispiirteiden määrittelylle ja luokittelulle vesiasetuksen mukaisesti. Kuten esimerkiksi sellaisten vesimuodostumien, joissa esiintyy kuningasrapua. Ominaispiirteiden määrittely ja riskinarviointi on suoritettu Vesiasetuksen :n 15 mukaisesti. Finnmarkin lääninhallitus tekee asiantuntija-arvioinnin Luonnonhoidon keskusviraston (DN) Direktoraattiryhmän ja KLIF:n opastamana. Vesimuodostuminen ominaispiirteidn määrittely käsittää tunnettujen, ihmistoiminnan aiheuttamien vaikusten rekisteröinnin Rekisteröidyt vaikutukset on jaettu viiteen eri pääkategoriaan, joita on muun muassa biologiset vaikutukset. Biologisilla vaikutuksilla on alakategoria: vieraat lajit, joihin kuningasrarapu kuuluu. Rannikkovesien ominaispiirteiden määrittelyssä Kalastushallinnon keskusvirasto on eri mieltä siitä, että niiden kohdalla on riski tavoitetilan saavuttamatta jäämisestä aikarajaan mennessä, vrt vesiasetuksen 8. Osapuolet ovat yrittäneet päästä yksimielisyyteen siinä kuitenkaan onnistumatta. Finnmarkin maakuntahallitus on tämän vuoksi lähettänyt asian eteenpäin Direktoraattiryhmälle, joka puolestaan on lähettänyt sen eteenpäin Hallitusryhmälle, ja tällä hetkellä odotellaan jatkosuuntaviivoja jatkotyölle asian kanssa. Ominaispiirteiden tarkastelussa täiden ja karkulaisten suhteen viitataan Ympäristönsuojeluministeriön 6. heinäkuuta 2012 lähettämään kirjeeseen, jossa viitataan ministeriössä meneillään olevaan laatunormien laatimistyöhön sekä Kalatalous- ja rannikkoministeriöön, jossa kehitetään kestävän ympäristövaikusten mittausmetodeja ja rajaarvoja. Tässä yhteydessä fokusoidaan geneettiseen puhtauteen/kasvatuslohien karkaamisiin ja luonnnonlohen lohitäihin. Kirjeessä korostetaan sitä, että ministereiden työ edesauttaa paremman tieto- ja arviointipohjan luomista koskien luonnonlohta ja siihen vaikuttavia ihmistoimintoja, ja tämän avulla ominaispiirteiden tarkastelutuloksia voidaan päivittää. Ministeriössä tekeillä oleva työ on vielä kesken, ja sen vuoksi ominaispiirteiden tarkastelutyö täin ja karkulaisten suhteen on pantu hyllylle odottamaan uusia suuntaviivoja ministeriöltä. 5

Auskarklubben Torhopissa Tenon vuonossa. Kuva. Foto: Frank Martin Ingilæ. 6

1. Tausta: Vesiasetus ja tilatavoitteet EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi astui jäsenmaissa voimaan vuonna 2000. Norjan kohdalla direktiivi sisällytetttin ETA-sopimukseen 1.toukokuuta 2009 alkaen. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi Norjassa laadittiin vesiasetus, joka astui voimaan 1.tammikuuta 2007. Vesiasetuksen päätavoitteena on huolehtia siitä, että vesiä, vesiympäristöjä ja ekosysteemejä suojellaan ja käytetään kestävällä tavalla. Kutsumme sitä kokonaisvaltaiseksi ja ekosysteemipohjaiseksi vesienhoidoksi: Vesienhoidon tulee tapahtua kokonaisvaltaisesti. Vesimuodostumaa on katsottava kokonaisuutena tunturilta vuonoon valuma- ja rannikkoalueineen. Jokia, järviä, pohjavettä ja rannikkovesiä on katsottava kokonaisuutena Vesien määrää, laatua ja ekologiaa on katsottava kokonaisuutena On tarkasteltava kaikkien vettä käyttävien ja siihen vaikuttavien sektoreiden kokonaisvaikutusta Kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille on annettava mahdollisuus osallistua. Kokonaisvaltaisen ja ekosysteemipohjaisen vesienhoidon saavuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Kaikille Norjan vesienhoitoalueille (11) on laadittava vesienhoitosuunnitelma suunnitelmakaudelle 2016-2021. Suunnitelmat on hyväksyttävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Tenojoki etelään ja yläjuoksuun päin Höyholmenista katsottuna. Tenon osaalue. Kuva: Frank Martin Ingilæ. 7

Toiminnan pohjana on oltava yhteinen tavoite hyvästä vesiympäristöstä, jossa pääpaino asetetaan ekologiselle ja kemialliselle tilalle. Hyvä ekologinen ja kemiallinen tila turvaa kaikkien tärkeiden organismiryhmien elinkykyiset kannat ja ekosysteemien toimivuuden. Yleisenä ympäristötavoitteena on, että kaikkien vesimuodostumien 1 on vuoteen 2021 saavutettava vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila 2 pintaveden osalta. Pohjaveden kohdalla vastaava tavoite on vähintään hyvä kemiallinen ja määrällinen tila 3. Tila määritellään vesimuodostumien luokittelun 5:llä eri skaalla (kuva 1.1). Kuva.1.1. Vesimuodostuman tilatavoitteen luokittelu. Tila, joka on tyydyttävä, välttävä tai huono vaatii toimenpiteitä, joilla päästään kestävän kehityksen rajan yläpuolelle. Jos vesimuodostuman tila on hyvä tai erinomainen, on sitä suojeltava pilaantumiselta. Vesimuodostumia, joilla jo on erinomainen tai hyvä tila on suojeltava pilaantumiselta (kuva 1.1). Kaikkiin vesimuodostumiin kohdistuvat vaikutukset on tunnistettava ja arvoitava suhteessa vesiympäristöön odotettavasti kohdistuvien seurausten suhteen. Tämä määrittely luo pohjan hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman jatkotyölle, jotta saadaan suunnitelmat ja toimenpiteet, joiden avulla tilatavoitteet voidaan saavuttaa. Vesimuodostumissa, joissa 1 Vesimuodostuma on rajoitettu, huomattava määrä pintavettä, kuten esimerkiksi järvi, vesiallas, joki, puro, kanava tai rannikko-osuus tai rajoitettu määrä pohjavettä yhdessä tai useammassa pohjavesialtaassa. 2 Mikä on hyvä ekologinen ja kemiallinen tila on määritelty vesiasetuksessa objektiivisten minimikriteerien avulla. Eri vesityypeille on eri kriteerejä. Vesimuodostuman tilan määrittelemiseksi tehdään erilaisia mittauksia ja käytetään parhaiten sopivia ympäristövaikutusten bioindikaattoreita. Rannikkovesissä mitataan muun muassa kasivplanktonia, makroleviä ja pohjaeläimiä hydromorfologisten ja fysio-kemiallisten indikaattoreiden lisäksi (lämpötila, fosforimäärä, happi jne.). Vesistöissä mittauksia tehdään kaloissa, kasviplanktonissa, vesikasveissa, levissä ja pohjaeläimissä hydromorfologisten ja fysio-kemiallisten indikaattoreiden lisäksi. 3 Määrällinen tila ilmaisee millä tavalla vedenotto joko suoraan tai epäsuoraan vaikuttaa pohjavesiesiintymään. 8

tilatavoitteita ei ole saavutettu, on käynnistettävä kunnostustoimenpiteitä. Lisätietoa tästä prosessista löytyy verkkosivulta www.vannportalen.no Joissakin vesistöissä on vesirakentamiseen liittyviä, suuria yhteiskuntaintressejä, kuten esimerkiksi voimalaitoksia ja satamia. Näiden kohdalla saattaa olla vaikeaa saavuttaa hyvä tila ilman, että yhteiskunnalle tulevaa hyötyä vähennetään. Tällaisia vesimuodostumia kutsutaan voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, joiden kohdalla tavoite on hyvä ekologinen potentiaali Mikä on hyvä ekologinen potentiaali, määritellään erikseen kaikille voimakkasti muutetuille vesimuodostumille siltä pohjalta, mitä on mahdollista tehdä mahdollisimman hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Vesimuodostumaa on myös suojeltava pilaantumiselta. 2. Suunnitteluprosessi vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi Finnmarkin vesienhoitoalueelle (2016-2012) Vesiasetus jakaa Norjan yhteentoista (11) vesienhoitoalueeseen, viidellä (5) näistä on osaalueita, joihin vesi tulee Ruotsista ja Suomesta. Kaikilla vesialueilla vesienhoitoviranomainen (VRM) on Maakunta. Finnmarkin vesienhoitoalue on jaettu kymmeneen (10) osa-alueeseen (taulukko 3.2.) vesiasetuksen 23 :n mukaisesti. Osa-alueiden rajaojen määrittelyssä on otettu huomioon luonnonnolosuhteet, esimerkiksi valuma-alueet, vuonot ja rannikkoalueet, ja samalla on otettu huomioon myös kuntien ja alueviranomaisten jo olemassa oleva yhteistyö sekä muita intressejä ja haasteita. Suunnittelutyön puitteet Vesienhoitosuunnitelman (2016-2021) laatimiseksi on tehty suunnitteluohjelma 4. Suunnitteluohjelmassa on määritelty suunnitelman laatimistyön organisointi, aikataulu ja työhön osallistuvat tahot. Finnmarkin maakunta on vesienhoitoviranomainen (VRM), jolla on päävastuu suunnitelman laatimistyöstä Finnmarkin vesienhoitoalueella. Alueelle on asetettu vesienhoitoaluelautakunta (VRU), johon osallistuu sektoriviranomaisia ja kuntien edustajia. Lisäksi on perustettu alueellinen viiteryhmä. Vesienhoitoalueiden osa-alueiden paikallisella tasolla työhön osallistuvat sekä kunnat, sektoriviranomaiset että osa-aluelautakunnan ja työryhmien jäsenet (kuva 2.2.). Suunnitelman laatimistyö tapahtuu eri vaiheissa: ominaispiirteiden tarkastelu ja riskinarviointi, vesien luokittelu, toimenpideanalyysin laatiminen, seurantaohjelma, ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimenpideohjelmaksi (ks. suunnitteluohjelma ja kuva 2.1). Finnmarkin vesienhoitoalueelle on laadittu hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma ensimmäiselle kaudelle 2010-2015. Tämä suunnitelma koskee vain Tenon, Näätämön ja Paatsjoen vesistöjä. Suunnitelman toimenpiteitä on alettu toteuttamaan, ja ne suoritetaan 4 Ks www.vannportalen.no, Finnmarkin vesienhoitoalueen paikalliset sivut 9

PÄÄTÖKSENTEON PERUSTEET SUUNNITTELU- PROSESSI KUULEMINEN TOTEUTUS loppuun vuoteen 2015 mennessä. Samanaikaisesti laaditaan uutta hoitosuunnitelmaa suunnitelmakaudelle 2016-2021. Sektoriviranomaiset, intressitahot ja alueen asukkaat voivat vaikuttaa suunnitteluprosessiin osallistumalla lautakuntiin ja työryhmiin sekä antamalla palautteita kuulemisesta. Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma lähetetään kuulemiskierrokselle viimeistään 1.heinäkuuta ja käsitellään lääninkäräjilla kevään 2015 kuluessa. Tässä täsmennetään, että se on se yksittäinen sektoriviranomainen, jolla on päätösvalta omalla vastuualueellaan priorisointien ja toimenpiteiden suhteen. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 SUUNNITELMAN TOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN SUUNNITELMAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN SUUNNITE LMAOHJE LMA, kuuleminen vuoden 2010 loppuun mennessä KESKEISET HAASTEET, kuuleminen 1.heinäkuuta 2012 mennessä HOITOSUUNNITELMAN JA TOIMENPIDEO- HJELMAN LUONNOS kuuleminen 1.heinäkuuta 2014 mennessä LÄÄNIN- KÄRÄJIEN PÄÄTÖS sekä hyväksyntä keskeisellä tasolla vuoden 2015 loppuun mennessä SEURANTA OMINAISPIIRTEIDEN TARKASTELU JA RISKIN ARVIOINTI PAIKALLINEN TOIMENPIDEANALYYSI LUOKITTELU LUOKITTELU Kuva. 2.1.Suunnittelutyön virstanpylväitä Finnmarkin vesienhoitoalueen uutta suunnitelmaa laadittaessa kaudelle 2016-2021. Kuva näyttää työn, joka on tehty vuosina 2010-2011 sekä työn, joka on suoritettava vuoteen 2015 mennessä. Suunnittelutyö koostuu prosessityöstä sekä perustan luomisesta päätöksenteolle. Samanaikaisesti on käynnistettävä ja suoritettava kaudelle 2010-2015 suunniteltuja toimenpiteitä. 10

Kuva.2.2.Vesienhoidon organisointi Norjassa ja Finnmarkin vesienhoitoalueella. Suunnittelutyön tilanne Vesienhoitoaluelautakunta (VRU) Sen jälkeen, kun vesienhoito siirtyi maakunnalle vuonna 2010, on nimetty vesienhoitoaluelautakunta, jota johtaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ann-Solveig Sørensen. Vesiehoitoaluelautakunta koostuu maakuntahallituksen lisäksi sektoriviranomaisista ja kunnan edustajista. Vesienhoitoaluelautakunnassa on edustajia Tromssan ja Finnmarkin rannikkolaitoksesta (Kytsverket Troms og Finnmark), Elintarviketurvallisuus viranomaisten Tromssan ja Finnmarkin aluekonttorista (Mattilsynet Regionkontor Troms og Finnmark), Tielaitoksesta (Statens vegvesen Region Nord), Finnmarkin alueen Kalastushallinnon keskusvirastosta (Fiskeridirektoratet Region Finnmark), NVE:stä (Region Nord). Finnmarkin lääninhallituksen ympäristönsuojeluosastosta, Finnmarkin maakunnann elinkeino-osastosta, Itä-Finnmarkin alueneuvostosta, Länsi-Finnmarkin alueneuvostosta sekä Tanan, Måsøyn ja Kautokeinon kunnista. Vesienhoitoaluelautakuntaan yritetään saada mukaan myös muita kuntia. Muita lautakunnan jäseniksi kutsuttuja toimijoita ovat Saamelaiskäräjät, poronhoitoviranomaiset sekä puolustusvoimien rakennusosasto (Forsvarsbygg), mutta hei valitsivat olla osallistumatta. Lisäksi on asetettu alueellinen viiteryhmä tekemään alueella tehtävää työtä koskevia ehdotuksia. Viiteryhmä koostuu vapaaehtoisista järjestöistä, haarajärjestöistä ja muista intressitahoista. Alueellinen viiteryhmä piti kokouksen 30.5.2012 ja työsti erityisesti tämän asiakirjan sisältöön liittyviä ehdotuksia. Vapaaehtoisten järjestöjen mukaan vetämiseksi pidettiin erillisiä tiedotuskokouksia marraskuussa 2011 yhteistyössä biologisen monimuotoisuuden yhteistyöneuvoston (Samarbeidsrådet for biologisk mangfold, SABIMA) kanssa. Voimatalouden edustajille on pidetty omia tiedotustilaisuuksia, joita on järjestänyt Norjan vesistöistä ja energiasta vastaava keskusviranomainen (NVE Region Nord) ja Energi Norge. 11

Vesienhoitoalueen osa-aluelautakunnat (VOU) Vesienhoitoalueen osa-alueiden tehtävät on määritelty vesiasetuksen pykälässä 23, jossa mainitaan muun muassa, että osa-alueiden tulee myötävaikuttaa vesimuodostumien ominaispiirteiden määrittelyyn ja heidän tulee arvioida toimenpiteitä, joita suoritetaan alueella. Talvella ja keväällä 2011 pidettiin työn käynnistämiseen liittyviä tapaamisia kuntien kanssa ja asetettiin vesienhoitoalueen osa-aluelautakunnat. Keväällä 2012 järjestettiin uusia osaaluelautakuntien kokouksia, joihin osallistui myös eri järjestöjen ja yritysten edustajia sekä sektoriviranomaisia. Kokouksissa käytiin läpi ominaispiirteiden tarkastelun tuloksia, ja osallistujat antoivat keskeisiä vesienhoitokysymyksiä koskevia ehdotuksia. Useilla vesienhoitoalueen osa-alueilla laadittiin paikallisia asiakirjoja, jotka käsittelevät keskeisiä vesienhoitokysymyksiä. Syksyllä 2011 Finnmarkin maakuntahallitus palkkasi projektinvetäjiä seitsemälle kaikkiaan kymmenestä osa-alueesta. Altan kunnalla on vastuu osa-alueesta Altavassdraget/Loppa/Stjernøya. Itä-Finnmarkissa työtä on johtanut Tenon kunta. Etelä- Varangin kunnalla on 1.maaliskuuta 2012 alkaen ollut vastuullaan työ Paatsjoen ja Näätämön osa-alueilla. Bugøynes/Pykeijä, Näätämön osa-alue. Kuva: Frank Martin Ingilæ. Ominaispiirteiden tarkasteluun liittyviä kokouksia on järjestetty kaikkien niiden osa-alueiden kuntien kanssa, joilla on omat projektinvetäjät. Måsøyn/Magerøyan ja Lakselvvassdraget (Lemmijoen vesistön)/porsangerfjorden (Porsanginvuonon) osa-alueilla ei ole pidetty ominaispiirteiden tarkastelukokouksia kevään 2012 aikana, ja paikalliset työt ovat tämän vuoksi viivästyneet. Näilla alueilla ei vielä ole onnistuttu saamaan aikaan tapaamisia. 1.tammikuuta 2013 alkaen on Altan/Lopan ja Sjernøyan osa-alueilla aloitettu kuntien välisiä hankkeita, joiden hankevastuullinen on Altan kunta, näin on tehty myös Tenon osa-alueella, jossa hankevastuullinen on Tenon kunta. Tähän hankkeeseen sisältyy myös Laksefjordin (Lemmivuonon) ja Nordkinnin niemimaan osa-alueen paikallinen toimenpideanalyysi. Paatsjoen 12

ja Näätämon osa-alueilla on hankkeenvetäjä Etelä-Varangin kunnasta. Hammerfestin kunta laatii paikallisen toimenpideanalyysin Sørøyalle/Seilandille/Kvaløyalle. Jäljellä oleville osa-alueille etsitään hankkeenvetäjiä Kansainvälinen yhteistyö Vesiasetuksen 31 :n mukaisesti vesienhoitoaluelautakunnan on toimittava yhteistyössä naapurivaltioiden (ETA-maat) vastuullisten viranomaisten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että koko valuma-alueella saavutetaan toivottu tilatavoite. Suomen kanssa yhteisillä valumaalueilla on ominaispiirteiden tarkastelutyö ja keskeisten vesienhoitokysymysten laatiminen koordinoitu Suomen vastuuviranomaisen (Lapin ELY-keskuksen) kanssa. 2011 pidettiin yksi yhteinen työkokous, lisäksi pidetään Pohjois-Kalotin vesienhoitoviranomaisten vuosittaisia yhteistyökokouksia. Tenon laakson kunnilla on lisäksi ollut kokous Utsjoen kunnan kanssa (maalikuusssa 2012), jossa käsiteltiin kuntien vesipuitedirektiiviin liittyvää roolia ja yhteistyötä. Työn edistymisestä raportoidaan vuosittain myös suomalais-norjalaisen rajavesistökomission kokouksissa. Tammikuussa 2013 pidettiin kokous Lapin ELY-keskuksen, Finnmarkin lääninhallituksen ja Vesienhoitoalueviranomaisen (maakunnanhallitus) välillä. Kokouksessa keskusteltiin yhteistyöstä vesienhoitoalueen kansainvälisillä osa-alueilla eli Tenolla, Paatsjoella ja Näätämössä. Osapuolet totesivat, että heidän yhteistyötavoitteensa kansainvälisillä osa-alueilla olivat yhtenevät. Yhetistyön muodollistamaiseksi laaditaan kansainvälinen sopimus, joka valmistuu kevään 2013 kuluessa. Lisätietoa tästä yhteistyöstä löytyy verkkosivulta www.vannportalen.no/finnmark. Venäjä ei kuulu ETA-alueeseen. Vesiasetuksen :n ssä sanotaan, että on tehtävä aloite kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseksi Venäjän kanssa niin, että koko valuma-alueella saavutetaan toivottu tilatavoite. Tähän mennessä on pidetty yksi seminaari Murmanskissa marraskuussa 2011. Seminaariin osallistui alueellisen tason edustajia Lapin läänista, Finnmarkista ja Murmanskista. Suomen, Norjan ja Venäjän välillä on jo useita vuosia ollut hyvä ympäristöyhteistyö raja-alueilla, mutta nyt uutena asiana on tullut EU:n vesipuitedirektiivi. Vesipuitedirektiiviin liittyvää yhteistyötä Venäjän kanssa ei ole vielä muodollistettu. 13

3. Finnmarkin vesienhoitoalueen vesiympäristö Finnmarkin vesienhoitoalue koostuu Finnmarkin läänistä sekä yhteen merimailiin ulottuvista rannikkovesistä. Finnmarkin vesienhoitoalue on osa kansainvälistä vesienhoitoaluetta ja kattaa Norjan puoleisten alueiden lisäksi myös Tenon, Näätämön ja Paatsjoen Suomen puolella sijaitsevat valuma-alueet (Tenon-Näätämön-Paatsjoen vesienhoitoalue Suomessa), sekä osia Paatsjoen ja Vuoremijoen vesistöistä Venäjän puolella. Pieni osa Finnmarkin lääniä kuluu myös Kemijoen vesienhoitoalueeseen. Tromssan ja Finnmarkin vesienhoitoalueiden välinen raja seuraa melko tarkkaan läänien rajaa (kuva 3.1.). Tarkempi geografinen rajaus löytyy verkkosivuilta www.vann-nett.nve.no Kjøllefjorden, taustalla näkyy Finnkirkan kirkko, Laksefjordenin (Lemmivuonon) ja Nordkinnin niemimaan vesienhoitoalue. Kuva: Frank Martin Ingilæ. Norjan vesimuodostumat on ryhmitelty kuuteen (6) ekoluokkaan. Ryhmittelyn perustana ovat ilmastolliset olosuhteet ja biologisten laatutekijöiden (kuten esimerkiksi kalan ja biofaunan) biogeografinen levinneisyysmalli. Finnmarkin vesienhoitoalueen rannikkovedet kuuluvat Barentsinmeren ekoluokkaan. Sisämaan osalta (joet ja järvet) Finnmarkin vesienhoitoalue jakautuu kahteen eri ekoluokkaan: ulompi Pohjois-Norja ja sisempi Pohjois-Norja. Raja kulkee Reisavassdraget-vesistössä, joka ulottuu Tromssasta Finnmarkin Magerøyaan. Itä-Finnmark ja vesienhoitoalueen sisäosat kuuluvat ekoalueeseen sisempi Pohjois-Norja. Tällä ekoalueella on luonnostaan useampia kalalajeja, kuin muilla ekoalueilla, johtuen kalojen vaellushistoriasta. Finnmarkin vesienhoitoalueen pinta-ala (64381,73 km 2 ) tekee siitä Norjan suurimman vesienhoitoalueen. Suuresta pinta-alasta huolimatta on Finnmarkin asukasluku vain 74.570 (1.7.2011) (1,5 % Norjan kokonaisasukasmäärästä). Tämä heijastuu myös vesiympäristössä. Suurella osalla alueen vesistä ihmistoiminnan aiheuttamat vaikutukset ovat vähäiset. 14

Vesi on dominoiva osa Finnmarkin luontoa. Kansalliseen tietokantaan (vann-nett) on rekisteröity 790 järveä 5 og 2552 jokea ja puroa (taulukko 3.1.). Lääninhallitus ei vielä ole saattanut loppuun kaikkien vesimuodostumien jakamista, koska he ovat priorisoineet vesimuodostumina, joihin kohdistuu vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan ole häirinnyt keskeisten vesikysymysten määrittelyä. Finnmarkin vesienhoitoalue on jaettu kymmeneen (10) osa-alueeseen, jotka on esitelty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1.Vesimuodostumien määrä ja pinta-ala Finnmarkin vesienhoitoalueella. Taulukko näyttää hoitoalueen joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavesimuodostumat ( 07.03.2013). Joet ja purot on ilmaistu kilometreinä (km), muut neliökilometreinä (km 2 ). Vesimuodostuma Määrä Km2/km Joet ja purot 2552 56767,51 Järvet 790 1127,42 Rannikkovedet 294 21978,34 Pohjavedet 138 698,23 Yhteensä 3774 Kuva 3.1. Finnmarkin vesienhoitoalue ja sen osa-alueet. Finnmarkin vesienhoitoalue kuuluu kansainväliseen vesienhoitoalueeseen.osa-alueiden Suomen ja Venäjän puoleiset osat on näytetty valkoisella. Karttapohja: Statens Kartverk. Lähde: NVE. Tenon kunta. 5 Koskee vain järviä, joiden pinta-ala on yli 0,5 km 2. 15

Taulukko 3.2. Finnmarkin vesienhoitoalueen osa-alueisiin kuuluvien valuma-alueiden ja kuntien kuvaus. Osa-alue Osa-alueen valuma-alueet Kunnat, joilla on alueita osa-alueella Alta (Alattio), Loppa (Lappea) ja Stjernøya Sørøya, Seiland ja Kvaløya (Valassaari) mantereen puoleiset osat mukaan lukien Kattaa pääosin Alta- Kautokeinon vesistön valumaalueen Kattaa valuma-alueet Sørøyassa, Seilandissa ja Kvaløyassa. Mantereen puoleinen osa koostuu Repparfjordvesistön valuma-alueesta sekä muista pienemmistæ vesistöistæ Kvalsundin ja Altan kunnissa. Kautokeinon, Altan, Lopan ja Hasvikin kunnilla on alueita osa-alueella, samoin kuin Tromsan läänissä sijaitsevilla Nordreisan ja Kvänangenin kunnilla. Hammerfest, Hasvik, Kvalsund, Alta ja pieni osa Porsangeria. Måsøy ja Magerøya Magerøyalla ja Måsøyn kunnan saarilla sijaitsevat valuma-alueet ja sisämaassa sijaitsevat joet Lafjordelva, Russelva ja Rávdjuljohka. Osa-alue kattaa alueita Måsøyan ja Nordkapin kunnissa sekä pieniä osia Kvalsundin ja Porsangerin kunnissa. Lakselvvassdraget (Lemmijoen vesistö) ja Porsangerfjorden (Porsanginvuono) Lakselvan, Stabburselvan ja Børselvan vesistöjen valuma-alueet. Lisäksi Porsanginvuono ja vuonon molemmilla puolilla sijaitsevat valuma-alueet. Suurin osa osa-aluetta sijaitsee Porsangerin kunnassa. Pieniä osia myös Nordkapin kunnassa sekä joitakin pieniä osia Kaarasjoen, Lebesbyn, Kvalsundin, Altan ja Tanan kunnissa. Laksefjorden (Lemmivuono) ja Nordkinnhalvøya (Nordkinnin niemimaa) Hoitoalueen osa-alue kattaa Laksefjordeniin laskevat valuma-alueet Suurin osa osa-aluetta sijaitsee Lebesbyn ja Gamvikin kunnissa, pieniä alueita myös Nordkapin, Porsangerin ja Tanan kunnissa. Tana (Teno) Indre Varangerfjord (Varanginvuonon pohja) Varangerhalvøya (Varangin niemimaa) Neiden (Näätämö) Pasvik (Paatsjoki) Osa-alue kattaa Tenon vesistön valuma-alueen sekä Tenon vuonon molemman puolisiset valuma-alueet. Varanginvuonon rannikkovedet ja joitakin vesistöjä (Bergebyelva, Nyelva, Reahppenjohka, Nyborgelva). Osa-alue koostuu Varangin niemimaalla sijaitsevista valuma-alueista, jotka etelässä laskevat Varanginvuonoon ja pohjoisessa Barentsin mereen Näätämöm osa-alue koostuu Näätämön ja Uutuanjoen vesistöjen valuma-alueista Etelä- Varangin kunnassa. Kjøfjordenin, Korsfjordenin, Neidenfjordenin, Munkefjordenin rannikkovedet ja osia Bøkfjordenia kuuluvat osa-alueeseen. Paatsjoen osa-alue koostuu Paatsjoen vesistön valuma-alueesta, Jarfjordfjelletistä ja Vuoremijoesta Etelä-Varangin kunnassa. Bøkfjordenin, Langfjordenin, Jarfjordenin ja ulomman Varangin vuonon rannikkoalueet kuuluvat osa-alueeseen. Norjan puoleiset kunnat: Berlevåg, Gamvik, Tana, Karasjok ja Kautokeino, pieniä osia Altan, Porsangerin, Lebesbyn ja Nessebyn kunnissa. Suomen puolella alueita on Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa. Osa-alue kattaa pääosin alueita Nessebyn kunnassa. Osa-alue kattaa alueita Vadsøn, Vardøn, Båtsfjordin ja Berlevågin kunnissa, sekä pieniä osia Nessebytä ja Tanaa Kattaa alueita Etelä-Varangin kunnassa. Osaalue kuuluu kansainväliseen vesienhoitoalueeseen, jossa myös Inarin kunnalla on alueita. Kattaa alueita Etelä-Varangin kunnassa. Osaalue on kansainvälinen ja sillä on alueita Suomessa (Inarin kunta) ja Venäjällä Petsamon alueella. 16

4. Keskeiset, vesien käyttöön liittyvät intressit Finnmarkin vesienhoitoalueella Vedellä on paljon käyttäjiä, ja veteen liittyy monia intressejä. Tärkeimmät intressit on esitelty taulukossa 5.1., ja keskeisimmät intressikonfliktit käsitellään myös tässä kohdassa. Taulukko 5.1. Keskeiset käyttäjäintressit Finnmarkin vesienhoitoalueella. Taulukko perustuu kunnilta, vesienhoitoalueen osa-alueilta ja sektoriviranomaisilta saatuihin tietoihin. Elinkeinointressit Muut intressit Käyttäjäintressi Merielinkeinot (kalankasvatus) Kalastus/kalateollisuus Kaivostoiminta Merenkulku ja laivateollisuus Elintarvikeyritykset (muun muassa. kala/äyriäisteollisuus) Muu teollisuus Voimatalous Öljy- ja kaasutoiminta Mineraalien louhinta Maatalous Poronhoito Matkailu Liikenne Kalastus Ulkoilu, marjojen/sienien ym. poimiminen ja virkistyskäyttö Juomavedenhankinta Ruokatavaroiden turvallisuuteen liittyvät intressit (turvallinen ruoka) Luonnonsuojeluintressit Kansanterveyteen liittyvät intressit Kuningasrapu Kuningasravusta ollaan kahta mieltä. Jotkut pitävät kuningasrapua hyödynnettävänä resurssina, toiset taas meren ekologiaan haitallisesti vaikuttavana vieraslajina. Keskustelut koskevat, sitä onko kunigasravun hoito ja hallinto käsitetty oikealla tavalla. Norjan hallituksen tiedonannossa nro 40 (2006-2007) suurkäräjille on määritelty kuningasravun kaksijakoinen hoitojärjestelmä. Itä-Finnmarkissa kuningasrapua on hoidettava uusiutuvana luonnonvarana, ja sen kalastukseen myönnetään kiintiöitä, kun taas Länsi-Finnmarkissa sitä pidetään vieraslajina, jota poistokalastetaan. Kalankasvatus ja luonnonlohi Joskus luonnonvarojen käyttäjien (urheilu- ja rannnikkokalastajien) ja merielinkeinojen harjoittajien välillä syntyy konflikteja. Kalankasvatus voi olla uhka luonnonlohikannoille. 17

Kasvatuslaitoksista karanneet kalat voivat aiheuttaa lohikantojen geneettistä saastumista ja levittää lohitäitä, joka on vahingollinen luonnossa eläville vaelluskaloille 6. Kaivostoiminta Alueilla, joilla on ollut, on, tai joille suunnitellaan kaivostoimintaa on konflikti siitä, voiko uusien työpaikkojen tarve oikeuttaa kaivostoiminnan haitalliset vaikutukset luonnolle. Kaivostoiminta on ristiriidassa ympäristönsuojeluintressien, alkutuotantoon, vedenhankintaa ja ruokaturvallisuuteen liityvien intressien kanssa. Kaivostoiminnan ja kalastajien välisen konfliktin syynä ovat kaivoksen päästöt mereen. Ne sisältävät raskasmetalleja ja flokkulointiainetta, joilla voi olla arvaamattoman haitallisia vaikutuksia meren organismeille. Ihmisravinnon turvallisuuteen ei ole riittävästi suunnattu huomiota. Metallien ja kemiakaalien myrkyllisyyttä ja niiden vaikutuksia kaloihin ja äyriäisiin ei ole riittävästi dokumentoitu. Nämä on huomiotava tehtävässä vaikutusarvioinnissa. Voimatuotantoon liittyvä säännöstely Vesivoimatuotantoon liittyvän konfliktin yhteydessä vastakkain ovat elinkeinointressit (sähköntuottajat, paikallinen elinekinoelämä) ja luonnonsuojelu- ja käyttöintressesit (virkistyskäyttö, kalastus, luonnonsuojelu, alkutuotanto). Säännöstely vaikuttaa ympäristöön voimatalouteen hyödynnettävissä vesistöissä. Säännöstelyn seurauksena joen luonnollinen virtaama muuttuu, eroosio lisääntyy, sedimenttien kulkeutuminen ja veden lämpötila muuttuu, kalalajeja voi siirtyä vesistöstä toiseen jne. Finnmarkissa on suhteellisen vähän voimatalouteen liittyvää vesirakentamista muuhun Norjaan verrattuna (0,9 % Norjan vesivoimasta tuotetaan Finnmarkissa). Kalastusta Melkefossin voimalaitoksen vieressä Paatsjoen osa-alueella. Kuva: Tor Arne Bjørn. 6 Kestävän merielinkeinojen harjoituksen strategia. (Hallitus/Kalatalous- ja rannikkoministeriö)/strategi for en miljømessig bærekraftig havbruksnæring. (Regjeringen/Fiskeri- og kystdepartementet). 18

Juomavedenhankinta Finnmarkin alueella on vielä useita kunnallisia ja yksityisiä vesilaitoksia, joita ei ole hyväksytty. Kalateollisuus ja muu elinkeinotoiminta vaatii hyvänlaatuista vettä ja sen luotettavaa toimitusta. Pääosin vesilaitokset toimittavat vettä, joka on tyydyttävän laatuista, mutta laitosten sisäinen valvonta ja valmiusjärjestelmät ovat vielä puutteellisia. Joiltakin vesilaitoksilta puuttuu vielä vesien desinfiointi. Alueella on vain muutama vesilaitos, joilla on vesivaralain mukainen toimilupa. Juomaveden oton vaikutuksesta vesimuodostumiin tiedetään vielä liian vähän, mutta joissakin vesimuodostumissa vaikutuksia on ollut. Alueella on jo esimerkkejä siitä, että juomavesilähteiden läheisyydessä tapahtuva tai sinne suunniteltu toiminta voi olla uhkana juomaveden laadulle. Ruokaturvallisuus Tämä on keskeinen käyttäjäintressi Finnmarkissa, koska joillakin alueillla on jo annettu varoituksia luonnosta saatavien ruoka-ainesten käytölle nsaastumisen takia, muun muassa Hammerfestin satama-alueella sekä Kirkkoniemen ympärillä olevissa makeavesimuodostumissa. 19

5. Vesiympäristöön vaikuttavia kehityssuuntauksia Finnmarkin luonnovararesurssit ovat suuret. Kalastus on perinteisesti ollut suurin ja tärkein elinkeino yhdessä poronhoidon ja maatalouden kanssa. Uuden kehityksen myötä vesivoima ja alueen mineraaliresurssit ovat herättäneet voimatalouden ja kaivosteollisuuden toimijoiden mielenkiinnon Finnmarkia kohtaan. Barentsinmeren jakolinjan selvittämisen ja uuden mineraalilain myötä voidaan odottaa kasvavaa luonnonvarojen etsintää merellä ja mantereella. Tällä tulee olemaan suuri vaikutus Finnmarkin taloudelliselle kehitykselle ja väeston kasvulle tulevina vuosina 7. Väkiluku on 74.570 henkilöä (1.7.2011)(lähde: SSB). Väkiluku on viime vuosina kasvanut lievästi, ja tämän odotetaan jatkuvan. Mineraaleihin, energiaan ja mereen liittyvien elinkeinojen kehitys tulee jatkossa vaikuttamaan Finnmarkin vesiympäristön tilaan nykyistä enemmän. Mineraaliteollisuuden kehittyminen johtaa rakennustoiminnan kasvuun ja lisääntyvään saastumiseen, muun muassa kaivostoiminnan jätteiden varastoinnin seurauksena. Uudet öljy- ja kaasulöydot Norjan ja Venäjän puoleisilla alueilla Barentsin merellä kiihdyttävät öljy- ja kaasusektoriin liittyvää teollisuutta Finnmarkissa lähivuosina (ks Finnmarkin Energiastrategiat, 2010-2013, Energistrategier for Finnmark, 2010-2013). Kehitys lisää laivaliikennettä ja satamissa tapahtuvaa toimintaa, mikä puolestaan johtaa lisääntyneeseen saastumiseen ja rakennustoiminnan kasvuun rannikkovyöhykkeellä. Öljypäästöjen ja - onnettomuuksien riski kasvaa öljyn kuljetuksen ja siirtolastauksen sekä muun lisääntyvän merenkulun myötä. Finnmark on Norjan lääneistä se, jolla on suurin mereen liityvän elinkeinotoiminnan kasvupotentiaali. Tuotannon odotetaan vuosina 2012-2017 kasvavan 45 % (ks Finnmarkin kalastus- ja merielinkeinostrategiat, 2011-2014, Fiskeri- og havbruksstrategier for Finnmark (2011-2014). Tällä voi olla vaikutusta Finnmarkin vesiympäristölle. Lisääntynyt yritystoiminta johtaa päästöjen kasvuun. Kalankasvatus lisää kalasairauksien tartuntariskiä ja lohitäin leviämisen vaaraa. Kehityssuuntana on, että yritetään rakentaa harvempia ja suurempia laitoksia, jotka käyttävät aluetta tehokkaammin ja kestävämmällä tavalla. Elinkeinoalan toimijoiden ja viranomaisten huomio biologista valvontaa kohtaan ei koskaan ole ollut niin suuri, kuin tänään. Ilmastonmuutoksilla voi myös olla vaikutusta vesiympäristöön. Finnmarkissa sadannan odotetaan kasvavan 8-9 % ja lämpötilan nousevan 2,3 astetta (keskiennuste) vuoteen 2050 mennessä. (Hanssen Bauer et al. 2009). Tämä voi tulevaisuudess aiheuttaa tulvia ja vyörymiä. Tässä yhteydessä viitataan NVE:n raporttiin 5-2011 sekä hallituksen lausuntoon Meld.St 15 (2011-2012), joissa käsitellään tulevaisuuden epävarmoja haasteita. Finnmarkissa voivat talvija syksytulvat yleistyä rannikkoalueilla, myös jään kanssa saattaa tulla ongelmia. Tulvat voivat lisääntyä myös asutuilla alueilla. Sisämaassa voi suurten kevättulvien kanssa olla heiman pienempiä ongelmia, koska talvet lauhtuvat. Lauhempi talvi-ilmasto voi vaikuttaa vesistöjen ekologiaan ja vaeltavien kalakantojen selviytymiseen. 7 Ks Finnmarkin maakunta 2011, Finnmark fylkeskommune, 2011. Alueellinen suunnitelmastrategia Finnmarkin alueelle, Grunnlagsdokument til Regional planstrategi for Finnmark. 20

Lisääntynyt sadanta ja tulvat johtavat eroosion lisääntymiseen ja siten ravinnekuormituksen kasvuun. Tämä ei välttämättä johda rehevöitymiseen. Meidän vesienhoitoalueellamme vesistöt voivat tulla niukkaravinteisimmiksi (karuiksi) terrestrisen kasvun seurauksena. Uusia ongelmalajeja saattaa ilmaantua. Eroosiosuojausten rakentamistarve tarve maataloudessa kasvaa. Merkittäviä myönteisiä toimenpiteitä voisivat olla tiukemmat vaatimukset keinolannoitteen käytölle kasvukaudella, reunavyöhykkeet sekä aurauksen vähentäminen syksyisin. Lisääntynyt sadanta ja tulvat tulevat lisäämään infrastruktuuriin kohdistuvaa kuormitusta (m.m. vedenhankinnan ja viemäriverkoston osalta). Suuret sademäärät voivat johtaa viemäriverkon kautta tulevaan saastumiseen, jätevettä voi sekoittua juomaveteen. Viemäriverkostojen parannus- ja huoltotarve kasvaa, mikä vaikuttaa hoitosuunnitelman toimenpideohjelman laatimisen jatkotyöhön. Ilmaston muutokset voivat vaikuttaa myös rannikkovesien ekologiseen tilaan. Finnmarkissa on jo tapahtunut suuri muutos viimeisten 40-50 aikana, koska merisiili on syönyt lähes koko levämetsän - mm Saccarina Latissiman pois. Ilmasto-olosuhteet voivat olla osasyyllisinä, sillä merisiilillä on kilpailuetu kylminä kausina, jotka alkoivat 40-50 vuotta sitten. Viime vuosina rannikkovedet ovat kuitenkin hieman lämmennneet, mikä voi olla hyväksi levämetsälle (Merentutkimuslaitos - Havforskningsinstitutt) 21

6. Finnmarkin vesienhoitoalueen vesiympäristön merkittävimmät kuormittajat Tärkeimpien ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten selvittämiseksi on tehty vaikutusanalyysi. Kaikki vesistön vesiympäristöön vaikuttavat kuormitukset on tunnistettava. Myös sellaiset, joilla mahdollisesti vasta myöhemmin voi olla vaikutusta vesiympäristöön. Tässä yhteydessä kerätään yhteen kaikkien osa-alueiden ja koko vesienhoitoalueen vaikutusanalyysit (tilanne 7.6.2012) (tietopohjaa on päivitetty sen jälkeen, mutta tässä käytetään vielä 7.6.2012 tilannetta. Päivitykset tulevat esille hoitosuunnitelmien laatimisessa). Vaikutusten syyt kuvaillaan, jotta saadaan yleiskatsaus kuormitusta aiheuttavista toiminnoista. Kuvaus koskee ainoastaan kansainvälisen vesienhoitoalueen vain Norjan puoleisia alueita (kohdassa 7 on tietoa valuma-alueiden Suomen puolella sijaitsevista osista). 6.1. Finnmarkin vesienhoitoalueen keskeisten vaikutusten yleiskatsaus Ihmistoiminnasta tuleva kuormitus vesiympäristöön Finnmarkin vesienhoitoalueella on suhteellisen vähäinen. Yli 75 prosentilla järvistä ja 70 prosentilla joista ja puroista ei ole todettu ihmistoiminnan vaikutuksia 8. Rannikkovesien kohdalla tilanne on toinen. Rannikkovesiin kohdistuu enemmän kuormitusta, ja sen vaikutukset ovat suuremmat. Erityisesti biologisten vaikutusten on todettu olevan suuria. Eri vesimuodostumiin kohdistuvat vaikutukset on esitelty erikseen seuraavissa kohdissa: Rannikkovedet Kuningasravun (Paralithodes camtschatica Tilesius) vaikutuksia pohjaeläimistöön havaitaan usein koko vesienhoitoalueella, ja niitä on todettu alueen kaikissa rannikkovesissä (204 vesimuodostumaa)(kuva 6.1.). Muita kuormittajia ovat saasteet (teollisuus, kaivostoiminta, merenkulku, satamien päästöt, viemäriverkosto, kalankasvatuslaitosten päästöt 9, jne.) (116 rekesteröintiä) sekä rakennustoiminta rannikkovyöhykkeellä (satamat, aallonmurtajat, ruoppaus) (56 rekisteröintiä). Rannikkolaitos on havainnut rannikkovesiä, jotka voidaan mahdollisesti luokitella voimakkaasti muutetuiksi satamarakenteidensa takia. Rannikkolaitos on ehdottanut vain valtiollisia kalasatamia, koska se sektoriviranomaisena on vastuullinen vain niistä. Seuraavia satamia on ehdotettu voimakkaasti muutetuiksi: Rypefjord, Hammerfest, Hasvik, Mehamn, Båtsfjord, 8 10.5.12 mennessä on rekisteröity noin 190 kuormitustekijää, jotka vaikuttavat 789:ään järveen ja 400, jotka vaikuttavat kaikiaan 1233:een jokeen. Monilla vesimuodostumilla esiintyy useampia vaikutustekijöitä. 9 Kalankasvatuslaitosten päästöt sisältävät orgaanisia hiukkasia, verkkojen käsittelyyn ja lohitäin torjuntaan käytettäviä aineita, jotka vaikuttavat vesiympäristöön laitosten läheisyydessä. Tartunta-aineita ei ole otettu mukaan. 10.5.2012 mennessä ei ole selvitetty, kuinka lähellä laitoksia vesiasetuksen vaatimusten (ekologinen ja kemiallinen tila) on oltava voimassa. 22

Syltefjord ja Vadsø. NVE:llä on myös joitakin ehdokkaita voimakkaasti muutetuiksi rannikkovesiksi. Kuntien puolestaan on itse valittava ehdokkaat kunnallisista satamista. Ominaispiirteiden tarkastelu osoittaa, että myös Finnmarkissa on hajanaisesti 12 satamaa toistaiseksi, joissa ei ole saavutettu hyvää, kemiallista tilaa sedimenteistä mitattujen saasteiden perusteella. Monista satamista puuttuu vielä tietoa. Merien saastumiseen johtavat vaikutukset ovat telekkatoiminta, sataman läheisyydessä olevat teollisuuspäästöt sekä pitkän aikainen saasteiden keräytyminen satamaliikenteestä. Kuningasrapuja Pykeijassa sijaitsevan vastaanottolaitoksen edustalla. Näätämön osa-alue. Kuva: Fiskeriforskning. Kuva 6.1. Tilanne 07.06.2012. Finnmarkin rannikkovesiin kohdistuvat vaikutukset: pistepäästöt, hajakuormitus, muut kuormitukset; luvaton roskaaminen, morfologiset muutokset, rakentaminen rannikkvyyöhykkeellä, kuningasrapu. Vaikutusasteet: vähäinen, keskimääräinen, suuri, ei tunnettu. Lähde: www.vann-nett.nve.no. 23

Joet Tavallisimmat jokiin kohdistuvat vaikutukset(kuva 6.2.): Päästöt (saasteet)(174 rekisteröintiä), jotka koostuvat enimmäkseen jätevesijärjestelmistä tulevista vuodoista ja maataloudesta tulevasta kuormituksesta, Vesistörakentaminen (155 rekisteröintiä) (vesivoima, kalojen vaellusesteet, eroosio- ja tulvasuojaus). Jokiin kohdistuu pienemmässä määrin myös muita kuormituksia, joilla paikallisesti voi olla suuria vaikutuksia. Muun muassa Venäjän metalliteollisuuden päästöt (19 rekisteröintiä), muut vaikutukset (esim. kalastus)(41 rekisteröintiä), vieraslajit (17 rekisteröintiä) ja kalankasvatus (laitoksista karanneet kalat)(5 rekisteröintiä Annijoessa)(Vestre Jakobselv). Vieraslajeja ovat muikku kyttyrälohi, kivisimppu, mutu ja hauki. Vuosittain useisiin Finnmarkin jokiin ilmaantuu kyttyrälohta. Juomavesilähteisiin kohdistuvia kuormituksia/vaikutuksia ei 19.6.2012 mennessä ole vielä päivitetty vann-nett-tietokantaan. Säännöstellyistä vesimuodostumista, joiden kohdalla on riski siitä, että tilatavoitteita ei saavuteta, on suurin osa ehdokkaita voimakkaasti muutetuiksi. Näitä vesimuodostumina koskevat omat tilatavoitteet, vrt vesiasetuksen pykälä 5. Säännöstelyn vaikutus kaloihin virtaavissa vesissä riippuu säännöstelyasteesta ja siitä, miten kala olisi käyttänyt jokea, jos joki olisi luonnollisessa tilassa. Haitallisia vaikutuksia voi tulla, kun vettä johdetaan pois, kun muodostuu vaellusesteitä ja kun virtaamaa muutetaan toistuvasti. Tietopohja säännöstelyn vaikutuksista vesistöihin on puutteellinen. Laatuelementeistä on liian vähän tietoa, seurantaa on lisättävä Kalankasvatuksen vaikutukset: Kalankasvatuksesta tulevia vaikutuksia vaeltaviin kalalajeihin ei 20.3.2013 mennessä ole kokonaisuudessaan rekisteröity vann-nett-tietokantaan. Mitä tulee ominaispiirteiden tarkasteluun täin ja karkulaisten osalta, niin viitataan ympäristönsuojeluministeriön kirjeeseen 6.kesäkuuta 2012, jossa kerrotaan ministeriössä meneillään olevasta työstä laatunormien laatimiseksi luonnonlohelle sekä kalatalous- ja rannikkoministeriön työstä, jonka avulla he kehittävät mittausmenetelmiä ja raja-arvoja kestäville ympäristövaikutuksille. Tässä yhteydessä fokusoidaan erityisesti geneettiseen koskemattomuuteen/kalojen karkaamiseen sekä luonnolohen lohitäihin. Kirjeessä korostetaan, että ministeriöiden työ auttaa parantamaan tietoja arviointipohjaa luonnonlohesta ja ihmistoiminnan vaikutuksista loheen. Tämän avulla voidaan päivittää ominaispiirteiden tarkastelun tuloksia. Työ on ministeriöissä vielä kesken, ja sen vuoksi ominaispiirteiden tarkastelu lohitäin ja karkukalaisten suhteen on vesienhoitoalueilla pantu hyllylle odottamaan uusia suuntaviivoja ministeriöiltä. 24

Kuva 6.2. Tilanne 09.06.2012. Jokiin kohdistuvat kuormitukset Finnmarkin vesienhoitoalueella: Venäjän metalliteollisuuden päästöt, muu kuormitus (kalastus, virkityskäyttö, jätteiden hävittäminen jne), rakentaminen (hydromorfologiset ja morfologiset muutokset) ja biologiset vaikutukset (vieraslajit ja kalankasvatus). Vaikutusasteet: suuri, keskimääräinen, pieni, ei tunnettu. Lähde: www.vann-nett.nve.no Järvet Suurimmalla osalla vesienhoitoaluetta ongelmana ovat voimatalouteen liittyvä vesistörakentaminen ja kalojen vaellusesteet (188 rekisteröintiä). Vaikutusasteet näkyvät kuvassa 6.3. Säännöstellyissä järvissä voi syntyä haitallisia vaikutuksia pohjaeläimistölle ja kasvistolle, koska tuotanto säännöstelyalueella vähenee voimakkaasti, jolloin pohjaläimistössä ja kasvistossa tapahtuu suuria muutoksia. Tämä puolestaan vaikuttaa kalakantoihin. Heikentynyt tai muuttunut rekrytointi on myös haitallinen vaikutus. Järviin kohdistuu myös hajakuormitusta (32 rekisteröintiä) ja vieraslajien vaikutuksia (30 rekisteröintiä). Hajakuormitus koostuu teollisesta toiminnasta, ampumaradoilta, maataloudesta ja viemäriverkoista tulevasta valumasta. Raja-alueella (Norjan ja Venäjän välinen raja) järvien tilaan vaikuttavat myös Venäjän metalliteollisuuden päästöt ja vesistörakentaminen (voimalaitokset). Säännöstellyistä vesimuodostumista, joiden kohdalla on riski siitä, että tilatavoitteita ei saavuteta, on suurin osa ehdokkaita voimakkaasti muutetuiksi. Näitä vesimuodostumina koskevat omat tilatavoitteet, vrt vesiasetuksen pykälä 5. Tietopohja on puutteellinen järvien ja vesistöjen tilan selvittämiseksi. Laatuelementeistä on liian vähän tietoa. Seurantaa on lisättävä. Veden oton ja hankinnan vaikutuksista on 1.3.2013 mennessä lähes valmis rekisteri, jotain pientä sieltä voi vielä puuttua. 25

Juomavesilähteisiin kohdistuvia vaikutuksia ei vielä ole päivitettu vann-nett-tietokantaan (19.06.2012). Kuva 6.3. Tilanne 07.06.201. Järviin kohdistuvat vaikutukset Finnmarkin vesienhoitoalueella: Venäjän metalliteollisuuden päästöt, muu kuormitus, rakentaminen ja biologiset vaikutukset. Vaikutusasteet: suuri, keskimääräinen, pieni, ei tunnettu. Lähde: www.vann-nett.nve.no Pohjavedet Vesienhoitoalueen pohjavesimuodostumia ei ole riittävästi kartoitettu 10. 10.5.2012 mennessä oli rekisteröity 9 pohjavesiin vaikuttavaa tekijää, mutta kartoitus ei vielä silloin ollut valmis. Suurin osa vaikutustekijöistä (6) liittyy vedenottoon. Kahdessa pohjavesimuodostumassa on todettu saastumista (vaikutusaste tuntematon). 10 10.5.2012 mennessä alueella on rekisteröity 136 pohjavesimuodostumaa. 26

6.2. Vesien tilaan vaikuttavat tekijät vesienhoitoalueen osa-alueilla Useimmin esiintyvät kuormitukset/vaikutukset Kuormitukset vaihtelevat alueittain (taulukot 6.1. ja 6.2.). Alueista, joilla 10.5.2012 mennessä on suoritettu ominaispiirteiden tarkastelu, on Altan, Loppan ja Stjernøyan osa-alueella sekä Paatsjoen osa-alueella useita, vesien tilaa jopa voimakkaasti heikentäviä toimintoja 11. Varanginvuonon pohjan osa-alueella ja yhdellä Itä-Finnmarkissa sijaitsevalla osa-alueella vesiin kohdistuva kuormitus on vähäisempää. Taulukko 6.1. Useimmiten esiintyvät kuormitukset Finnmarkin vesienhoitoalueen osa-alueilla (tilanne 10.5.2012). Lista ei ole täydellinen. Tarkempaa tietoa löytyy verkkosivuilta www.vann-nett.nve.no/portal Seuraavilla osa-alueilla ominaispiirteiden tarkastelua ei vielä ole kokonaan suoritettu: Sørøya/Seiland/Kvaløya, Lakselvvassdraget/Porsangerfjorden ja Måsøy/Magerøya. Tähdellä (*) merkittyjen kohdalla on vielä epävarmuutta tietopohjasta ja vaikutusten laajuudesta, siksi on vaikea sanoa onko vaikutustyyppi keskeinen. Osa-alue. Suluissa rekisteröityjen vaikutusten määrä ( ). Alta (Alattio), Loppa (Lappea) og Stjernøya ( 252 ) Sørøya, Seiland, Kvaløya (Valassaari) ja mantereen puoleiset osat (108) Useimmin esiintyvät Kuormittava toiminta (sektori) kuormitukset. Suluissa määrä (). Saastuminen (135) Maatalous (valuma) Jätevedet (haja-asutus) Lakkautetut teollisuusalueet Saastunut merenpohja Kalankasvatuslaitosten päästöt rannikkovesiin Asutus Liikenne ja infrastruktuuri Viemäriverkosto Luvaton jätteiden hävittäminen Rakentaminen (58) Voimatalous/säännöstely Tulva- ja eroosiosuojaukset Satamat, aallonmurtajat ja kaatopaikat Kalojen vaellusesteet Vedenotto. Juomavedenhankinta. Biologiset vaikutukset (52) Kuningasrapu (vaikutukset pohjaeläimistöön)* Mutu Muut vaikutukset (15) Kalastus Biologiset vaikutukset (52) Kuningasrapu (vaikutukset pohjaeläimistöön)* Karanneet kasvatuslohet Rakentaminen (34) Voimatalous/säännöstely Kalojen vaellusesteet Saastuminen (29) Likaantunut merenpohja ja sedimentit (satamat, telakat, kaivostoiminta ja muu teollisuus) Valuma lakkautetusta kaivostoiminnasta Kalankasvatuslaitosten päästöt rannikkovesiin Maatalous (valuma) Viemäriverkosto Happamoituminen Måsøy ja Magerøya (65) Rakentaminen (20) Voimatalous/säännöstely Vedenotto, juomavedenhankinta Biologiset vaikutukset (39) Kuningasrapu (vaikutukset pohjaeläimistöön)* Saastuminen (19) Maatalous (valuma) Lakselvvassdraget (Lemmijoen vesistö) ja Porsangerfjorden (Porsanginvuono)(48) Puolustusvoimien ampumarata. Porsangermoenissa Rakentaminen (19) Voimatalous/säännöstely 11 Tarkempaa tietoa löytyy liitteistä (keskeiset vesienhoitoa koskevat kysymykset osa-alueilla). 27