Hangon lähivesien tila pääosin hyvä vuonna 2013 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2013 noudatti ns. suppean tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää ainoastaan vuosittaisen veden laadun tarkkailun. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 53 97 % vuoden 2013 tilanteessa. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 64 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK 7 kuormitus on vaihdellut viime vuosina, mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää nousua. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimmat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä yli 90 % kokonaisfosforikuormituksesta ja typen osalta niiden osuus on vielä suurempi. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa, mutta vuonna 2013 kuormitus oli taas vähän pienempi. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti, mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on vähitellen laskenut. Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi, mutta aivan viime vuosina kuormitus on vaihdellut jonkin verran, mutta se on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvästi.. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun.
Suursuon suljettu kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lievät. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni, ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on viime vuosina ollut havaittavissa lievää paranemista. Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät. Kuten eteläisellä merialueella, syväveden happiongelmia ei ole havaittu. Klorofyllitutkimuksen valossa pohjoinen merialue on hieman rehevämpi kuin eteläinen merialue, mutta erot ovat hyvin pienet, ja vuonna 2013 mitatut klorofylli-a pitoisuudet olivat pohjoisella alueellakin aika alhaiset. Forcitin edusta Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Ei edes talvisin jään alla ole yleensä voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Lopputalvella 2013 veden typpipitoisuudet olivat kuitenkin kohonneita aivan tehtaan edustalla. Suurin vedenlaadun muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri ja vuonna 2013 klorofyllipitoisuudet olivat alhaiset myös tällä alueella.
Bengtsårin alue Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Vuonna 2012 happitilanne kehittyi muutaman hieman paremman vuoden jälkeen taas hyvin heikoksi ja ravinteiden liukeneminen pohjasedimenteistä oli hyvin selvä. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta se on pysynyt viime vuosina melko samalla suhteellisen alhaisella tasolla. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua, mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Alueen krooniset happiongelmat ovat kuitenkin merkkinä siitä, että vesialueen toipuminen kestää kauan. Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella 1990-luvun laskeva trendi on hidastunut ja Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pohjoisella merialueella sen sijaan kuormituskehitys on ollut myönteisempi. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen edelleen melko suuri typpikuormitus on valitettava. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi myös sekä Suomenlahden että pohjoisen Itämeren yleistila. Tillståndet i vattnen runt Hangö var huvudsakligen bra under år 2013 Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårvattnen gjordes år 2013 enligt det mindre omfattande programmet, vilket inkluderar endast den årliga vattenkvalitetskontrollen. Av punktbelastningen år 2013 leddes största delen ut i det södra havsområdet. Om man ser till de olika belastningsfraktionerna handlar det om 53-97 %. Avloppsvattenmängden från Stormossens reningsverk utgör volymmässigt den största delen (ca 64 %) av den totala mängden, som leds ut i Hangöområdet. Beträffande den syreförbrukande belastningen, har vissa variationer förekommit under de senaste åren, men en viss ökning i totalmängderna har kunnat märkas under de senaste åren.
Ur havets synvinkel är punktbelastningens näringsbelastning mycket väsentlig. De största enskilda punktbelastarna är Hangon Puhdistamo Oy samt Stormossens reningsverk. De står för över 90 % av den totala fosforbelastningen och då det gäller kvävet är andelen ännu större. En viss ökning av fosforbelastningen har varit skönjbar under de senaste åren, men år 2013 var belastningen igen något mindre. Då det gäller kvävet har trenden varit stigande fram till år 2002, varefter en svag minskning har kunnat noteras. Norr om Hangö har kvävebelastningen från Oy Forcit Ab varit betydande, men efter år 2002 har belastningen minskat kraftigt efter det, att man börjat frakta bort de kvävehaltiga fraktionerna. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har i ett längre perspektiv sjunkit klart, men under de allra senaste åren har en viss variation förekommit, men belastningen har i stort sett hållits på samma nivå. Utöver punktbelastningen, belastas havet av den diffusa belastning, som kommer från landområdena. Mera omfattande jordbruksområden finns inte i närheten av undersökningsområdet, vilket betyder, att belastningen från lantbruket är liten med undantag av Bengtsårområdets innersta delar. Som en följd av de kraftiga vattenströmningarna påverkas undersökningsområdet däremot av allmänläget i såväl Finska vikens västra del som norra Östersjön. Hangö södra havsområde Som en följd av de goda omblandningsförhållandena är avloppssvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten i allmänhet lindrig. Belastningen syns närmast som något förhöjda ammoniumkvävehalter och halter av fekala bakterier i ytvattnet. Tydligast märks belastningen vintertid, då havet är isbelagt. Avloppsvattenutsläppen söder om Hangö har allmänt sett sällan kunnat noteras som klara förändringar i vattenkvaliteten. Detta gäller även området söder om Tulludden, där man under de senaste åren följt med en eventuell inverkan från Hangös yttre hamn. Stormossens avstjälpningsplats De direkta vattendragseffekterna från den stängda soptippen har under de senaste åren varit lindriga. I viss mån slipper smutsvatten ännu att tränga genom den jordvall, som byggts mellan soptippen och utfallsdiket, men den diffusa belastning, som förekommer utmed bäcken, försämrar vattenkvaliteten nedströms klart mera än den stängda soptippen. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig i bäckens nedersta del trots att situationen genast nedanför soptippen har varit relativt god. Till följd av att vattenmängderna, som når havet via bäcken, är rätt små under största delen av året, har man endast vid ett fåtal tillfällen kunnat konstatera lindriga belastningseffekter i form av förändringar i vikens vattenkvalitet. Även i bäckens vattenkvalitet har en svag förbättring kunnat skönjas under de senaste åren.
Hangö norra havsområde Norr om Hangö förekommer inte längre egentlig punktbelastning. Vattnets omblandningsförhållanden är goda även inom detta område. Liksom i havsområdet söder om Hangö förekommer inte syreproblem i de djupare områdena. På basen av klorofyll-a undersökningen är det norra havsområdet en aning frodigare än det södra havsområdet men skillnaden är väldigt liten. De uppmätta klorofyllhalterna år 2013 var ganska låga även på detta område. Området utanför Oy Forcit Ab Utanför Forcit märks belastningen från fabriken numera ytterst sällan som direkta förändringar i vattenkvaliteten. Inte ens vintertid har man kunnat konstatera effekter under isen. På senvintern 2013 var dock kvävehalterna förhöjda vid provplatsen alldeles utanför fabriken. Den största förändringen i vattenkvaliteten skedde i början av 2000-talet då fabrikens kvävebelastning sjönk till en bråkdel av vad den varit tidigare. Syresituationen i djupvattnet har i regel varit bra trots att en rätt klar nedgång i syrehalterna kan noteras under slutet av sommarn. De uppmätta klorofyll-a halterna har i allmänhet varit något högre än i det övriga havsområdet norr om Hangö, men variationerna mellan de olika åren har varit stor och år 2013 uppmättes även på detta område rätt låga klorofyllhalter. Bengtsår området Bengtsår området är det mest problematiska delområdet. De allvarliga syreproblemen är årligen återkommande. Under sommaren tar syret slut eller minskar kraftigt i områdets djupare delar. Syreproblemen leder allmänt till det, att närsalter, som är bundna till bottensedimenten, börjar frigöras till vattnet och på det sättet höjs djupvattnets närsaltshalter med flere tiotal gånger. År 2013 blev syreläget igen mycket dåligt efter några år med ett aningen bättre syreläge och urlakningen av närsalter var stor. Denna inre eutrofiering är beklaglig för vattendraget, eftersom den ökar vattendragsbelastningen. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har på lång sikt minskat, men har under de senaste åren hållits på en rätt konstant och låg nivå. Variationer förekommer mellan de olika åren och årstiderna, men klara förändringar, som skulle kunna förknippas med avloppsvattenbelastningen, kan inte skönjas. Områdets kroniska syreproblem är emellertid ett tecken på att områdets återhämtning går långsamt.
Allmänt kan man konstatera, att beträffande punktbelastningen har 1990-talets positiva utveckling bromsats upp och i området söder om Hangö har belastningen hållits på ungefär samma nivå under de senaste åren. Norr om Hangöudd har trenden däremot varit mera positiv. Med tanke på eutrofieringen är de stora kväveutsläppen söder om udden beklagliga. Med beaktande av, att kväve är det miniminäringsämne, som mest reglerar algtillväxten i våra kustvatten, är det illa att kvävebelastningen är så stor. På den allmänna situationen inverkar såväl de egna utsläppen i Hangö området som allmänsituationen i Finska viken och Östersjöns norra del. Lisätietoja / tilläggsuppgifter: Ralf Holmberg kirjoittaja Ralf Holmberg, Marja Valtonen nimike vesistötutkija, puhdistamoinsinööri puh 019 568 2956 s-posti ralf.holmberg(at)vesiensuojelu.fi