Vuosikertomus 2005 Osa I Toimintakertomus EIP-ryhmän vuosikertomukseen 2005 kuuluu kolme eri osaa: Toimintakertomus, jossa esitellään EIP-ryhmän kuluneen vuoden toimintaa ja tulevaisuudennäkymiä Tilinpäätöskertomus, jossa esitellään EIP-ryhmän, EIP:n, Cotonoun investointikehyksen, FEMIP Trust Fund -rahaston ja EIR:n tilinpäätökset liitetietoineen Tilastokertomus, jossa esitellään luettelomuodossa EIP:n rahoittamat hankkeet, varainhankinta vuonna 2005 sekä EIR:n hankeluettelo. Se sisältää myös yhteenvetotaulukoita tilivuodelta ja kuluneelta viiden vuoden jaksolta. Tämän julkaisun mukana on CD-ROM, joka sisältää vuosikertomuksen kolmen eri osan tiedot, sekä sähköiset versiot niillä kielillä, joilla tiedot on julkaistu. Vuosikertomus on luettavissa myös pankin Internet-sivuilta: www.eib.org/report E u r o o p a n i n v e s t o i n t i p a n k k i r y h m ä
Toimintakertomus 2005 EIP-ryhmä Sisältö EIP-ryhmä: Tunnusluvut 4 EIP-ryhmä: Pelkistetty tase 5 Pääjohtajan katsaus 6 Euroopan investointipankkiryhmä vuonna 2005 8 Toimintasuunnitelma 2006 2008 12 EIP-ryhmän toiminta 2005 16 Euroopan unionin tasapainoinen kehitys 17 Innovaatio 2010 -ohjelma 22 Ympäristönsuojelu 28 Euroopan laajuisten verkkojen kehittäminen 32 Pk-yritysten tukemisesta ydintavoite vuonna 2005 36 FEMIP: tukea Välimeren alueen kumppanuusmaille 40 Yhteistyö muiden kumppanuusmaiden kanssa 44 Johtava kansainvälinen lainojen liikkeeseenlaskija 50 Hallinto 54 EU:n toimielinten ja kehittämislaitosten kumppani 55 Toiminnan avoimuus ja vastuullisuus 60 EIP-ryhmän hallinto- ja henkilöstörakenne 64 EIP:n sääntömääräiset hallintoelimet 66 EIP:n hallitus 68 EIP:n organisaatiorakenne 69 EIR:n sääntömääräiset hallintoelimet 72 Rahoitukseen soveltuvat hankkeet 73 Osoitteet 74
EIP-ryhmä 4 Toimintakertomus 2005 EIP-ryhmä: Tunnusluvut Euroopan investointipankki Toiminta vuonna 2005 (Miljoonaa euroa) Allekirjoitetut lainasopimukset 47 406 Euroopan unioni 42 276 Kumppanuusmaat 5 131 Hyväksytyt lainahankkeet 50 957 Euroopan unioni 44 650 Kumppanuusmaat 6 307 Ulosmaksetut lainat 38 874 Omista rahoitusvaroista 38 677 Budjettivaroista 197 Investointikehyksen osuus 114 Varainhankinta (swap-sopimusten jälkeen) 52 707 (*) EU-valuuttoina 38 095 Muina valuuttoina 14 612 Tilanne 31.12.2005 Lainakannat ja takaukset Lainat omista rahoitusvaroista 294 200 Takaukset 135 Rahoitus budjettivaroista 2 169 Pitkät, keskipitkät ja lyhyet lainat 248 283 Omat varat 29 280 Taseen loppusumma 289 301 Tilikauden tulos 1 389 Merkitty pääoma 163 654 siitä maksettu osuus 8 183 Euroopan investointirahasto Toiminta vuonna 2005 Allekirjoitetut sopimukset Pääomasijoitukset (21 rahastoa) 368 Takaukset (35 takausta) 1 685 Sitoumukset Pääomasijoitukset (24 rahastoa) 468 Takaukset (35 takausta) 1 685 (*) tästä rahamäärästä 49,8 miljardia euroa hankittiin vuodelle 2005 annetun yleisen 50 miljardin euron lainanottovaltuutuksen perusteella, ja 2,9 miljardia euroa lasketaan kuuluvaksi vuoden 2006 varainhankintaohjelmaan. Tilanne 31.12.2005 Pääomasijoitukset (217 rahastoa) 3 081 Takaukset (164 takausta) 9 306 Merkitty pääoma 2 000 siitä maksettu osuus 400 Tilikauden tulos 43 Rahastot ja varaukset 212
Toimintakertomus 2005 5 EIP-ryhmä EIP-ryhmä: Pelkistetty tase Tase 31. joulukuuta 2005 (tuhansia euroja) Tilinpäätöskertomus 2005 VASTAAVAA 31.12.2005 1. Rahat sekä saamiset keskuspankeilta ja postipankeilta... 13 168 2. Keskuspankkirahoituksen oikeuttavat valtion velkasitoumukset... 2 798 645 3. Luotot ja ennakot luottolaitoksille a) vaadittaessa maksettavat... 285 200 b) muut luotot ja ennakot... 23 567 366 c) lainananto... 114 643 969 138 496 535 4. Luotot ja ennakot asiakkaille a) lainananto... 133 700 679 b) erityiset varaukset... - 292 500 133 408 179 5. Joukkovelkakirjat, mukaan lukien kiinteätuottoiset arvopaperit a) julkisten viranomaisten tai laitosten liikkeeseen laskemat... 1 585 300 b) muiden luotonottajien liikkeeseen laskemat... 11 323 079 12 908 379 6. Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit... 1 299 762 VASTATTAVAA 31.12.2005 1. Lainat luottolaitoksilta a) lainat, joissa on sovittu eräpäivä tai irtisanomisaika... 393 048 393 048 2. Velkakirjalainat a) liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat... 260 021 070 b) muut... 1 138 266 261 159 336 3. Muut velat a) ennakkoon saadut korkotuet... 237 765 b) erittelemättömät velat... 1 669 846 c) muut... 18 749 d) negatiivinen vaihto-omaisuusarvo... 16 462 569 18 388 929 4. Siirtovelat ja ennakkomaksut... 96 027 5. Varaukset a) henkilökunnan eläkerahastot... 748 568 b) takaustoiminnan varaus muiden myöntämille lainoille... 0 c) takaustoiminnan varaus riskipääomasijoituksiin... 36 750 785 318 7. Aineettomat hyödykkeet... 6 146 8. Kiinteistö, koneet ja kalusto... 180 113 9. Muu omaisuus a) muut saamiset... 506 377 b) positiivinen vaihto-omaisuusarvo... 20 225 370 20 731 747 10. Merkitty pääoma ja kerrytettävissä oleva varanto, maksettavaksi määrätty mutta maksamatta oleva osuus... 1 684 188 11. Ennakkomaksut ja siirtosaamiset... 41 364 6. Oma pääoma merkitty... 163 653 737 maksettavaksi määräämätön... -155 471 050 8 182 687 7. Konsernirahastot a) vararahasto... 16 365 374 b) muut rahastot... 1 856 290 18 221 664 8. Strukturoituun rahoitusjärjestelyyn määrätyt varat 500 000 9. Riskipääomasijoituksiin määrätyt varat 1 679 333 10. Yleinen riskirahasto tilinpäätössiirtojen jälkeen 975 000 11. Tilikauden tulos: ennen siirtoja yleisestä riskirahastosta... 1 246 884 siirto vuoden aikana yleisestä riskirahastosta... -60 000 Voittovaroja tilille jätetään... 1 186 884 311 568 226 311 568 226
EIP-ryhmä 6 Toimintakertomus 2005 Pääjohtajan katsaus Lissabonin Eurooppa-neuvosto antoi selväpiirteisen viestin siitä, että Euroopan talouspolitiikan päätavoitteena tulee olla elinvoimaisen ympäristön luominen, jolla Euroopan talouden kasvukykyä voidaan lisätä. Vajaatyöllisyyden muuttaminen työllisyydeksi ja riittävän sosiaaliturvan takaaminen onnistuvat vain nykyistä voimakkaamman ja jatkuvan kasvun kautta. Lissabonin strategiassa EU:n kasvustrategiat on purettu muutamaksi ensisijaiseksi toimintatavoitteeksi. Avainalueita ovat: yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen erityisesti tavara- ja palvelumarkkinoiden kilpailua kannustavilla toimilla; työllisyysasteen nostaminen erityisesti pk-yritystoimintaa helpottamalla ja kaikenlaisen jouston lisäämisellä työmarkkinoiden toimintaan; investointien edistäminen tuotannolliseen toimintaan erityisesti verotuskäytäntöjä sopeuttamalla ja riskipääomien saantia edistämällä; innovaatiokyvyn parantaminen koulutus- ja tutkimusinvestointeja lisäämällä ja parantamalla. Eurooppa-neuvosto Lissabonissa maaliskuussa 2000 ja usein tämän jälkeen on pyytänyt EIP:tä olemaan vahvasti mukana valitun strategian toteuttamisessa. Tämän seurauksena me EIP:ssä olemme tehostaneet toimintojamme pääasiassa kolmella eri suunnalla: Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen rahoituksessa, sillä nämä verkot tulee nähdä välttämättömänä tavoitteellisuutena yhtenäismarkkinoiden kehityksessä (sivu 32); koulutus- ja tutkimusinfrastruktuurin ja ohjelmien rahoituksessa i2i -hankkeen avulla (sivu 22); pk-yritystoiminnan tukemisessa EIP:n ja pankkisektorin keskenään sopiman uuden kumppanuuden kautta sekä EIP:n tytärorganisaation, Euroopan investointirahaston toimien keinoin (sivu 36). EIP:n omistajien päätös rahoitustoiminnan kasvattamisesta kiireellisimpien listalle nostamillaan alueilla merkitsee samalla, että EIP:llä on ollut tarve saada käyttöönsä entistä monipuolisempia rahoitusinstrumentteja, joilla otettavia luottoriskejä voidaan hallitusti lisätä. Tähän liittyen huomionarvoisia saavutuksia ovat pankin ja Euroopan komission yhteistoimin vireille panemat hankkeet, joiden sisällön sekä neuvosto että Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet. Ne ovat: riskinjakorahoitusväline, joka on käytettävissä tutkimustoimintaan ja jonka avulla EIP voi myöntää enenevästi lainarahoitusta T&K-toimintaan kasvattamalla omaa riskinottoaan; ja Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyvien hankkeiden yhteydessä käytettävä yhteisön takausväline, joka on tarkoitettu vakuusvälineeksi tiettyjen tuloriskien varalta verkkohankkeen ensimmäisten toimintavuosien ajan hankkeen rakentamisen jälkeen, kun kysymyksessä on yksityisen sektorin rahoitushanke. Molemmissa tapauksissa tavoitteena on tuottaa huomattava kerrannaisvaikutus, toisin sanoen, että sijoitettavat rahat moninkertaistuisivat siitä, mitä unionin talousarviosta saatava alkuperäinen panos edellyttäisi. EIP on Euroopan unionin jäsenvaltioiden omistama rahoituslaitos. Tästä johtuen on luonnollista, että valtaosa pankin lainanannosta kohdistuu unionimaissa toteutettaviin hankkeisiin. EU-maiden lainoja kertyi 2005 kaikkiaan 42 miljardia euroa kokonaisluotonannon ollessa 47 miljardia. Unionimaiden lainoituksella on tärkeä osa myös EIP:n tulevassa toiminnassa lähinnä siksi, että meillä on tarkoitus kasvattaa rahoitusta entistä tuntuvammin EU:n uusissa jäsenvaltioissa. Vuosien kuluessa EIP:tä on myöskin tarvittu rahoittamaan hankkeita unionin ulkopuolisissa maissa.
Toimintakertomus 2005 7 EIP-ryhmä Tämä rahoitus perustuu neuvoston toimeksiantoihin komission tai jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta (AKT-maiden kanssa solmituissa peräkkäisissä sopimuksissa). Valtuudet on annettu eri aikoina ja monista eri syistä ja ne ovat siten kaikkea muuta kuin tasaveroiset. Niiden sisältämät lainamäärät, soveltamisala ja ehdot vaihtelevat suuresti. Joissain tapauksissa ja erityisesti Välimeren alueen ja AKT-maiden suhteen valtuudet eivät rajoitu enää pelkkään hankerahoitukseen vaan niistä on muotoutunut suoranainen kehitysvaltuutus. Tämä merkitsee samalla erilaisia strategisia pyrkimyksiä sekä toisenlaisia rahoitusvälineitä ja ehtoja kuin EU-maissa. Toiminnan muuttumiseen on liittynyt olennaisena piirteenä vaatimus EIP:n henkilöresurssien vahvistamiseen ja entistä monipuolisempien toimintamallien kehittämiseen etenkin FEMIP-ohjelman (sivu 40) ja Cotonoun sopimukseen liittyvän Investointikehyksen (sivu 46) osalta. Nykyinen kehitys edellyttää myös uusia yhteistyömuotoja komission ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Neuvoston on päätettävä vuoden 2006 loppuun mennessä EIP:n osalta EU:n ulkopuolisten maiden lainavaltuuksien uusimisesta vuosiksi 2007 2013. Silloin on sopiva tilaisuus arvioida mennyttä kehitystä, esittää tulevaisuuden suuntaviivat ja oletettavasti vahvistaa EIP:n kehityspankin rooli» eräillä maantieteellisillä alueilla, joiden kanssa Euroopan unioni on päättänyt ylläpitää etuoikeutettua kumppanuutta. EIP:n toimintojen kehittämisen on tapahduttava johdonmukaisesti ja avoimesti. Johdonmukaisuus muiden EU:n toimielinten kanssa. EIP ei ole yksinomaan pankki. Se on myös EU:n toimielin, joka perustettiin Rooman sopimuksella yhtä aikaa kuin muut toimielimet. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että pankki ylläpitää unionin muiden toimielinten kanssa säännöllistä vuoropuhelua, joka koskee myös operatiivista toimintaa. Tässä keskustelussa on luonnollisesti huomioitava jokainen osapuoli itsellisenä toimijana omine erityispiirteineen (sivu 55). Avoimuus ja EU:n kansalaiset. EIP:n toiminnan luonteeseen kuuluu, että se on täysin luottamuksellista, mikä on aivan välttämätöntä liiketoiminnassa (sivu 60). Pankki on samaan aikaan lisännyt huomattavassa määrin toimintojaan koskevien julkisuuteen jaettavien tietojen määrää. EIP katsoo, että avoimuuden lisääminen tehtävien päätösten ja toimintatapojen osalta voi olla vain hyödyksi pankin uskottavuudelle. Philippe Maystadt EIP-ryhmän pääjohtaja
EIP-ryhmä 8 Toimintakertomus 2005 Euroopan investointipankkiryhmä vuonna 2005 Vuonna 2005 Euroopan investointipankin lainananto Euroopan unionin poliittisia tavoitteita edistäviin hankkeisiin oli yhteensä 47,4 miljardia euroa (2004: 43,2 mrd.). Euroopan unionin 25 jäsenvaltioiden rahoitusta kertyi 42,3 miljardia euroa, josta 5,8 miljardia suuntautui kymmeneen uuteen jäsenvaltioon. EU:n ulkopuolisten maiden käyttöön asetettiin 5,1 miljardia euroa, josta 2,0 miljardia kohdistui liittyviin valtioihin (Bulgaria, Romania) ja liittymisneuvotteluja käyviin valtioihin (Kroatia, Turkki). Euroopan investointirahasto (EIR), joka on EIP-ryhmän riskirahoitukseen ja takauksiin erikoistunut yksikkö, teki sijoituksia pääomarahastoihin vuoden aikana 368 miljoonaa euroa, mikä nosti sen sijoitusten kannan 3,1 miljardiin. Tämän ohella rahasto antoi yhteensä 1,7 miljardin euron takaukset rahoitusvälittäjille pk-yritysten lainasalkkuihin. EIP hankki rahoituksen luotonantoonsa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, joilta nostettiin kaikkiaan 49,8 miljardia euroa. Varat hankittiin 330 joukkovelkakirjalainalla ja 15:nä eri valuuttana. Käytössä olevien EIP:n luottojen kokonaissumma oli tilivuoden lopussa 294,2 miljardia euroa ja liikkeessä olevat omat lainat 248,3 miljardia. Toiminnan ydinalueet Vuonna 2005 pankin luotonanto keskittyi seuraaviin viiteen ydinalueeseen: taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, Innovaatio 2010 -ohjelma, ympäristön suojelu, Euroopan laajuisten verkkojen kehittäminen ja rakentaminen sekä EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tukeminen. Pankin toimintaa näillä aloilla kuvataan jäljempänä toimintakertomuksen eri osissa. Jäljempänä selostetaan myös EIP-ryhmän tukea pienille ja keskisuurille yrityksille, jonka pankin valtuusto lisäsi ydinalueeksi kesäkuussa 2005, sekä hallintoon liittyviä aiheita. Seuraavassa esitetään yhteenveto EIP:n toiminnan keskeisistä luvuista ja ominaispiirteistä vuonna 2005. Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus laajentumisen jälkeisessä EU:ssa (34 mrd. euroa) EU-25-maat saivat 2005 yksittäisinä lainoina (pankin arvioimiin yksittäisiin hankkeisiin) yhteensä 28 miljardia euroa investointeihin, joilla parannetaan alueiden taloudellisia mahdollisuuksia. Lisäksi välittäjäpankeille annettiin 6 miljardia euroa käytettäväksi limiittiluottoina (globaalilainoina) pk-yritysten ja pienehköjen julkisten investointien rahoitukseen. Aluekehityslainat nousivat yhteensä 34 miljardiin euroon, mikä vastaa noin 80 prosenttia EIP:n kokonaisluotonannosta EU-25-alueelle. Yhteistyötä Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston kanssa tehostettiin entisestään käynnistämällä kaksi uutta ohjelmaa. Niistä JASPERSohjelman päämääränä on antaa maille ja alueille teknistä apua sen varmistamiseksi, että koheesiorahastovarat vuosille 2007 2013 käytetään talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista parhaiten tukeviin investointeihin. JASPERS-ohjelmaa hoitaa EIP. Sekä pankin, komission että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) asiantuntijat avustavat yhdessä vastaanottajamaiden kansallisia viranomaisia sellaisten investointihankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa, jotka soveltuvat yhteisrahoitukseen komissiolta saatavien avustusten kanssa. Toinen uusi ohjelma on JEREMIE, jota hoitaa Euroopan investointirahasto. Se muuntaa vastaanottajamaiden vapaaehtoisesti käyttöön antamia
Toimintakertomus 2005 9 EIP-ryhmä Euroopan investointipankkiryhmä vuonna 2005 Kaakkois-Eurooppa (2,1%) Välimeren alueen kumppanuusmaat (4,5%) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot, MMA, Etelä-Afrikka (1,4%) Aasia ja Latinalainen Amerikka (1%) EU (91%) Allekirjoitetut lainat maantieteellisen toimialueen mukaan 2005 Euroopan aluekehitysrahaston varoja uusiksi rahoitustuotteiksi, kuten alueellisiksi pääomarahastoiksi, pk-yritysten lainasalkkujen takauksiksi tai pienrahoitusyhtiöille myönnettäviksi globaalilainoiksi. Toiminnan tavoitteena on pk-yritysten rahoitusturvan parantaminen kehitysalueilla. Innovaatioihin ja tietoon perustuva Euroopan talous (10,7 mrd. euroa) EIP tukee Innovaatio 2010 -ohjelmallaan (i2i) EU:n Lissabonin strategiaa tietoon ja innovaatioihin perustuvan talouden aikaansaamiseksi. Pankin tavoitteena on käyttää EU:n innovatiivisuuden lisäämiseen ja kestävän kilpailukyvyn parantamiseen vuosikymmenen loppuun mennessä 50 miljardia euroa. EIP on pyrkinyt jakamaan i2i-hankerahoitusta kaikkiin EU-25-maihin. Tähän mennessä arviolta kaksi kolmasosaa i2i-lainoista on myönnetty kehitysalueille, jotta heikommin kehittyneet alueet onnistuttaisiin saamaan mukaan ja muuttamaan tietoon perustuvaksi taloudeksi. Euroopan investointirahasto (EIR) tukee Innovaatio 2010 -ohjelmaa voimakkaasti ennen kaikkea pääomarahastosijoituksilla. Vuonna 2005 EIR teki yhteensä 368 miljoonan euron pääomarahastosijoitukset (2004: 358 milj.). Tämä nosti sen sijoitussalkun arvon 3,1 miljardiin euroon, joka jakautui 217:ään eri rahastoon EU-25-maiden alueella. EIR toimii rahastojen rahastona. Sen toiminta painottuu yrityksen alkuvaiheen rahoitukseen erikoistuneisiin sijoitusrahastoihin (pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan sekä biotieteiden alalla), jotka muodostavat kaksi kolmasosaa salkusta. EIR onkin jo yksi Euroopan suurimmista aikaisen kasvun yritysten pääomasijoittajista. Kuluneena vuonna EIR laajensi sijoituspolitiikkaansa myös sellaisiin rahastoihin, jotka tekevät sijoituksia keski- ja myöhäisemmässä kehitysvaiheessa oleviin yrityksiin. Ulosmaksetut, allekirjoitetut ja hyväksytyt lainat (2001-2005) (mrd.) I2i-ohjelman käynnistämisestä eli vuodesta 2000 lähtien EIP on myöntänyt innovatiivisiin investointeihin jo 34,8 miljardin euron lainat, joista 10,7 miljardia pelkästään vuonna 2005. EIP:n luotonanto kohdistuu kolmelle pääalueelle: (1) tutkimus, kehitys ja innovaatiot, johon kuuluu sekä yliopistojen ja tutkimuskeskusten perustutkimushankkeita että pääasiassa yksityisten yritysten harjoittamaa soveltavaa tutkimusta (45 % yksittäisistä lainoista vuodesta 2000 lukien); (2) työllistymistä edistävä koulutus, jossa suurin osa pankin rahoituksesta suuntautuu korkeakoulujen kehittämiseen ja teknologiseen parantamiseen (30 %); (3) tieto- ja viestintätekniikoiden ja -verkkojen, kuten esimerkiksi laajakaistan, kehittäminen ja niiden ulottaminen kaikkien saataville (25 %). 2001 2002 2003 2004 2005 Ulosmaksetut lainat Allekirjoitetut lainat Hyväksytyt lainat 60 50 40 30 20 10 0 Tässä toimintakertomuksessa rahasummat on ilmaistu euroina, ellei toisin ilmoiteta.
EIP-ryhmä 10 Toimintakertomus 2005 Euroopan investointipankkiryhmä vuonna 2005 Ympäristönsuojelu (12,3 mrd. euroa) Vuonna 2005 EIP myönsi ympäristöhankkeisiin yksittäisinä lainoina kaikkiaan 12,3 miljardia euroa, josta 1,4 miljardia EU-25-maiden ulkopuolelle. Pankin tavoitteena oli kohdistaa 30 35 prosenttia EU-25-alueen yksittäisistä lainoista luonnon- tai kaupunkiympäristön suojelu- tai parantamishankkeisiin, joten tämä tavoite saavutettiin. EU-25-maiden ympäristölainoista yli 60 prosenttia suunnattiin kaupunkiympäristön parantamiseen (joukkoliikenne ja kaupunkialueiden uudistaminen) ja 20 prosenttia vesihuoltoon, viemäröintiin ja teollisuuden aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Lopuista 20 prosentista suurin osa kohdistui energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä lisääviin investointeihin. EIP oli vuonna 2004 sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuutta EU:ssa rahoittamastaan sähköntuotantokapasiteetista noin 15 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2005 saavutettiin jo 64 prosentin osuus. EU:n Lissabon-tavoitteita edistävän toiminnan tukemiseksi EIP ryhtyi rahoittamaan uusiutuvan energian alalla myös uutta ja innovatiivista teknologiaa hyödyntäviä hankkeita, jotka eivät täytä pankin normaaleja taloudellisen kannattavuuden kriteerejä, mutta joilla voidaan osoittaa olevan edellytykset tulla taloudellisesti kannattaviksi kohtuullisessa ajassa. Euroopan laajuiset verkot (8,2 mrd. euroa) Tehokkaat liikenne- ja energiaverkot ovat perusehto laajentuneen EU:n taloudelliselle yhdentymiselle ja energiahuollon turvaamiselle. Siksi Euroopan laajuiset verkot (TEN) ovat myös yksi EIP:n toiminnan painopisteistä. Vuonna 2005 TEN-verkkohankkeisiin allekirjoitettuja lainoja EU-25-maissa kertyi 7,7 miljardia euroa, minkä lisäksi allekirjoitettiin 550 miljoonan euron lainat Romanialle. TEN-verkoille myönnettävän tuen tehostamiseksi EIP otti käyttöön uusia rahoitusvälineitä, kuten korkeampiriskisten TEN-hankkeiden rahoitukseen tarkoitetun strukturoidun rahoitusjärjestelyn (SFF). Lisäksi se teki ehdotuksen EU:n TEN-takausinstrumentin perustamisesta kattamaan TEN-liikennehankkeiden ensimmäisiä vuosia, jolloin hankkeiden taloudellinen tuotto voi jäädä odotettua pienemmäksi. Takausinstrumentti on edelleen harkittavana. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tukeminen (3,6 mrd. euroa) FEMIP-ohjelman tarkoituksena on kehittää Välimeren alueen kumppanuusmaiden yksityissektoria sekä yhteiskunnan ja talouden rakenteita. Vuonna 2005 FEMIP-ohjelman puitteissa lainattiin yhteensä 2,2 miljardia euroa, jotka jakautuivat neljälle pääalueelle: yksityissektori (49 %), liikenteen infrastruktuurit (34 %), energia (13 %) ja ympäristö (4 %). FEMIP tarjoaa alueen yrityksille ja ulkomaisille sijoittajille sellaisia rahoitustuotteita, joita kyseisellä alueella ei ole helposti saatavilla (pitkäaikaiset lainat, riskinjakoa sisältävä rahoitus, pääomasijoitukset ja teknisen avun rahoitus). Vuosi 2005 oli myös FEMIP Trust Fund -rahaston ensimmäinen toimintavuosi. Rahasto keskittyy yritysten alkuvaiheen tekniseen apuun ja pääomasijoitustoimintaan Välimeren alueen kumppanuusmaissa. Euroopan unionin AKT-alueen (Afrikka, Karibia ja Tyynimeri) kumppanuusmaissa, jotka kuuluvat Coto-
Toimintakertomus 2005 11 EIP-ryhmä Euroopan investointipankkiryhmä vuonna 2005 Tilastokertomus 2005 noun sopimuksen piiriin, EIP:llä on valtuudet lainata omista rahoitusvaroistaan vuosina 2003 2007 enintään 1,7 miljardia euroa ja hoitaa 2 miljardin euron suuruista investointikehystä. Investointikehys on suunniteltu uudistuvaksi rahastoksi siten, että takaisinmaksut investoidaan edelleen uusiin hankkeisiin. Vuonna 2005 EIP:n toimintaa haittasivat joidenkin maiden poliittiset ongelmat tai vaikea taloustilanne, joiden seurauksena myös ulkomaisia suoria investointeja tehtiin vähän. EIP:n rahoitusvaroista ja investointikehyksestä myönnettyjä lainoja kertyi 540 miljoonaa euroa. Ne painottuivat infrastruktuurihankkeisiin ja pk-yritysten tukemiseen paikallispankkien välityksellä. Uusi päätavoite: pk-yritykset sekä strukturoidut euro-joukkovelkakirjalainat. Pitkäaikaisilla liikkeeseenlaskuilla nostettiin rahoitusta yhteensä yli 23 miljardin euron arvosta. Se on kaksinkertainen määrä vuodentakaisesta pitkien laina-aikojen sarakkeella. Suurin osa rahoituksesta hankittiin euro-liikkeeseenlaskuilla (39 % pääomamarkkinarahoituksesta), seuraavina tulivat Yhdysvaltain dollari (29 %) ja Englannin punta (20 %). Rahoituksen lähteitä pyrittiin edelleen monipuolistamaan 12 muun lainavaluutan määräisillä liikkeeseenlaskuilla. Tämä kuvastaa pankin jatkuvaa tukea EU:n uusien jäsenvaltioiden sekä liittyvien valtioiden ja liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden valuuttojen pääomamarkkinoille. Samalla myös tuetaan pankin antolainaustoimintaa näissä valuutoissa. EIP:n valtuusto päätti vuosikokouksessaan 2005 sisällyttää pk-yritysten tukemisen pankin perustavoitteisiin. Tätä tarkoitusta varten tutkitaan uusia yhteistyömuotoja pankkisektorin kanssa. Lisäksi EIP ja EIR kehittävät yhteisvoimin räätälöityjä rahoitustuotteita erilaisilla kansallisilla ja alueellisilla markkinoilla toimivien pk-yritysten erityistarpeisiin. Vuonna 2005 rahoitusvälittäjille myönnetyt globaalilainat olivat yhteensä 9 miljardia euroa, jotka välittäjät lainaavat edelleen pieniin investointeihin. Lainasummasta 4,2 miljardia euroa kohdistettiin arviolta 20 000 pk-yritykselle. Varainhankinta 2005 Vuoden 2005 rahoitusohjelmaan perustuva varainhankinta oli 49,8 miljardia euroa. Varat hankittiin 330 joukkovelkakirjalainalla ja 15:nä eri valuuttana. Vaikka hankitun rahoituksen määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, varainhankinnan rakenteessa tapahtui merkittäviä siirtymiä uusien lainasegmenttien hyväksi markkinaolosuhteiden muuttumisen vaatimuksesta. Merkittäviä kasvualueita olivat pitkäaikaiset liikkeeseenlaskut laina-aika 10 vuotta tai tämän yli erityisesti euro-benchmark-markkinoilla,
EIP-ryhmä 12 Toimintakertomus 2005 Toimintasuunnitelma 2006-2008 Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten Euroopan investointipankki aikoo työskennellä EIPryhmän strategisten tavoitteiden ja päätehtävän hyväksi. Vuosien 2006 2008 toimintasuunnitelma muuttaa pankin valtuuston kesäkuussa 2005 hyväksymän uuden strategian toiminnan tärkeysjärjestykseksi, toimenpiteiksi ja aloitteiksi. Innovaatiot, laatu, uudet lainavaltuudet ja kehitysvaikutus EIP-ryhmä tukee jatkossakin Euroopan unionin kasvua ja työllisyyttä ja pyrkii edistämään Lissabontavoitteiden toteutumista. Euroopassa toiminta painottuu innovaatioihin ja laatuun. Innovaatioilla tarkoitetaan sitä, että EIP-ryhmä kehittää uusia rahoitusvälineitä myös yhdessä Euroopan komission kanssa sekä pyrkii löytämään uusia, entistä parempia tapoja pankkisektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tarkoituksena on erityisesti vahvistaa EIP:n tukea pienille ja keskisuurille yrityksille, joka on valtuuston päätöksellä valittu EIP-ryhmän toiminnan päätavoitteisiin (muut päätavoitteet ovat taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, Innovaatio 2010 -ohjelma, ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen, Euroopan laajuisten verkkojen kehittäminen ja rakentaminen sekä Euroopan unionin kehityspolitiikan tukeminen kumppanuusmaissa). Uuden ensisijaisuusaseman myötä pk-yritysten globaalilainojen osuutta on tarkoitus kasvattaa yli 50 prosenttiin kaikista vuoden 2006 globaalilainoista. Laatuun keskittyminen edellyttää, että toiminnan tuottamaa lisäarvoa tulee entisestään vahvistaa. Tähän kuuluu myös EIP:n ottamien luottoriskien asteittainen lisääminen parantamaan rahoituksellista lisäarvoa. Sitä varten pankki on tarkistanut luottoriskipolitiikkaansa alentaakseen minimiluottoluokituksia ja kehittänyt strukturoitua rahoitusjärjestelyä (SFF), joka mahdollistaa luotonannon alhaisen riskiluokituksen (luottoluokitus jopa investment grade -tason alapuolella) lainanottajille ja hankkeille mezzanine- eli välirahoituksena ja pääomalainoilla, johdannaisilla ja oman pääoman kaltaisilla rahoitusvälineillä. Tässä toiminnassa pankille on etua vankoista riskinarviointi- ja riskinhallintarakenteistaan sekä lainasalkkunsa korkeasta laadusta. Viime vuosina EIP:n lainakannan laatu on ollut erinomainen: pankin oman järjestelmän mukaan parhaan luottokelpoisuusluokituksen saaneet lainat muodostavat 96 prosenttia salkusta, mikä jättää riittävästi tilaa muutamille korkeamman riskiprofiilin rahoitusoperaatioille. Euroopan unionin ulkopuolella pankki toimii Euroopan neuvoston antamien lainavaltuuksien puitteissa. Vuonna 2007 päättyvät uusien jäsenvaltioiden ja itäisten naapurimaiden, Välimeren alueen kumppanuusmaiden, Etelä-Afrikan tasavallan sekä Aasian ja Latinalaisen Amerikan nykyiset valtuudet, ja uusista lainavaltuuksista on sovittava tammikuusta 2007 vuoteen 2013 ulottuvalle kaudelle. Koska nykyisen Euromed II -valtuutuksen varat oli vuoden 2005 loppuun mennessä käytetty lähes kokonaan, EIP on päättänyt lainoittaa Välimeren alueen kumppanuusmaita omalla riskillään vuonna 2006. Lisäksi pankki aikoo kehittää luotonantoaan Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa Cotonoun kumppanuussopimuksen nojalla. AKT-maissa otetaan käyttöön uusia rahoitusvälineitä esimerkiksi takaukset ja laajennetaan toimintaa uusille toimialoille ja maantieteellisille alueille. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään toiminnan kehitysvaikutuksiin. Lisää neuvontapalveluita EIP-ryhmä pyrkii myös lisäämään neuvontapalvelujaan niillä aloilla, joilla sen tekninen asiantuntemus voi tukea EU:n politiikkatavoitteita. Etenkin liikenneinfrastruktuurien alalla jäsenvaltiot ja paikallisviranomaiset ovat usein pyytäneet pankkia toimimaan
Toimintakertomus 2005 13 EIP-ryhmä Toimintasuunnitelma 2006 2008 EIP:n hallintoneuvosto neuvojapankkina uusien rahoitusrakenteiden kehittämisessä tai tukipalvelujen toimittajana ensisijaisten Euroopan laajuisten verkkojen rakentamisessa. Lisäksi pankki on tukenut Kioton pöytäkirjaan perustuvia EU:n päätavoitteita ympäristönsuojelun ja ympäristön tilan parantamisen alalla perustamalla Ilmastonmuutoksen teknisen avun järjestelmän (CCTAF). Järjestelmästä annetaan etukäteisrahoitusta, joka auttaa hankkeiden toteuttajia kehittämään hiilidioksidipäästöjen vähentämistapoja toiminnassaan. Näin saadaan maksimimäärä hiililuottoja, joilla voidaan käydä päästökauppaa EU:n päästömarkkinoilla, millä helpotetaan jäsenvaltioita täyttämään Kioton pöytäkirjan edellyttämät velvoitteensa. Myös EIR on kehittänyt neuvontapalvelujaan, joissa hyödynnetään rahaston pääomasijoitus- ja salkkutakausasiantuntemusta. Neuvonnalla helpotetaan alueellisia organisaatioita ja rahoituslaitoksia luomaan suotuisat edellytykset pk-yritysten rahoitukselle ja parannetaan niiden rahoitusturvaa. Yhteistyö Euroopan komission kanssa EIP:n ja Euroopan komission yhteistyötä ja yhteistä rahoitustuotteiden kehitystä tehostetaan edelleen. Euroopan kasvualoitteen yhteydessä pankki osallistuu hankkeiden valmistelun alkuvaiheisiin sekä erityisten rahoitusvälineiden suunnitteluun, joissa hyödynnetään ohjelmakauden 2007 2013 talousarviovaroja. Uudet EIP:n hallinnoimat komission rahoitusvälineet edistävät tukirahoituksen hyväksikäyttöä pankin lainojen sekä teknisen ja markkinaasiantuntemuksen kautta. Tätä tarkoitusta varten pankin Euroopan luotonannon pääosastolle perustettiin 1. tammikuuta 2006 uusi
EIP-ryhmä 14 Toimintakertomus 2005 Toimintasuunnitelma 2006 2008 yksikkö Kasvualoitteen rahoitusvälineet. Uusi yksikkö vastaa kaikesta strukturoidusta rahoituksesta (riskinjakoa sisältävät luotot) Euroopan laajuisiin verkkoihin ja Innovaatio 2010 (i2i) -ohjelmaan, jotka ovat Euroopan neuvoston vuonna 2003 käynnistämän kasvualoitteen kaksi tukipilaria. Lisäksi se johtaa pääosaston i2i-ohjelmaan, TEN-verkkoihin, julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeisiin sekä ympäristönsuojeluun liittyviä osaamisyksiköitä ja koordinoi sen neuvontapalveluja. Yksikkö edistää tiivistä ja johdonmukaista yhteistyötä Euroopan komission kanssa ja yhteisten rahoitusvälineiden kehittämistä kasvun tueksi. Vuonna 2005 EIP järjesti yleisen mielipidekyselyn pankin tietojen julkistamisen periaatteista. Kyseessä oli ensimmäinen yleisölle suunnattu kysely pankin toimintaperiaatteista. Vuonna 2006 voimaan tulevan uuden julkisuuspolitiikan perusoletuksena on, että tiedot ovat julkisia. Pankki myös harkitsee julkisten kuulemisten järjestämistä muista EIP:n toimintapolitiikoista. EIP ja komissio ovat myös päättäneet laajentaa tuntuvasti nykyistä rakennerahastojen kanssa tehtävää yhteistyötä ohjelmakaudelle 2007 2013. JASPERSohjelman puitteissa kohdemaat saavat pankilta teknistä apua hankkeiden ja niiden toteutuksen laadun varmistamiseksi. Ohjelman nimi tulee sanoista Joint Assistance in Supporting Projects for European Regions, Euroopan alueilla toteutettavien hankkeiden yhteinen tukirakenne. Ohjelman tarkoitusta varten pankin pääkonttorissa Luxemburgissa ja kentällä työskentelee erityinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluu noin 50 asiantuntijaa Euroopan komissiosta, EBRD: stä ja EIP:stä. Vastuullisuus ja avoimuus Toimintasuunnitelmakaudella 2006 2008 EIP pyrkii edelleen parantamaan avoimuutta lisäämällä pankin toimintoja koskevaa tiedotusta. Tähän kuuluu yhteistyö joukkotiedotusvälineiden kanssa sekä osallistuminen yleisötilaisuuksiin ja niiden järjestäminen. Lisäksi kehitetään pankin verkkosivustoa, julkaisuja ja kansalaiskeskustelua. EIP:n verkkosivut ovat keskeinen väline toiminnan avoimuuden lisäämisessä. Sen vuoksi jatketaan työskentelyä vuosittain tarkistettavan ohjelman puitteissa, jonka tarkoituksena on kehittää ja parantaa pankin verkkosivujen sisältöä ja käyttäjäystävällisyyttä, ja otetaan käyttöön uusi sisällönhallintajärjestelmä.
Toimintakertomus 2005 15 EIP-ryhmä Toimintasuunnitelma 2006 2008 INSTITUTIONAL The mission of the EIB Group is to contribute, by financing sound investment, to the policy objectives of the European Union as laid down in its statutes and in decisions of the European Council. PILLAR 1 - Priority Lending: Economic and Social Cohesion and Regional Development in the enlarged EU Implementation of the i2i initiative Development of Trans-European and Access Networks Environmental Protection and Improvement Support for EU Development and Cooperation Policies with Partner Countries SME Financing Human Capital VALUE ADDED Pillar 1 Consistency between Operations and the Priority Objectives of the EU (Council - Commission - Parliament) Pillar 2 Quality and Soundness of each Project Contribute to EU Policy Goals Pillar 3 Particular Financial Benefits obtained by the use of EIB Funds Transparency / Accountability / External Communication How do we satisfy our stakeholders? CUSTOMER Develop Innovative Fields & Products Meet Expectations (Promoter and Borrower) Provide Attractive Financial Terms Partnership with Financial Institutions (MFIs/IFIs and other Banks) Combine with Grants/ Subsidies Partnership with the Commission How do we satisfy our customers needs? FINANCIAL Optimise Cost of Funding Generate FinancialSurplus Ensure Long-Term Financial Sustainability Manage Risk Credit Financial Operational Legal and Reputational How do we manage finance? INTERNAL Improve Resources Allocation Prioritise Budget Allocation Prioritise Surplus Allocation Develop Best Practice (Continuous Improvement of Key Processes) Central / Support Functions Lending Treasury / Borrowing Improve Effectiveness of Project Identification & Appraisal Enhance Project Monitoring and Ex-post Evaluation Develop Policy / Programme / Project Analysis How do we perform key internal processes? STAFF LEARNING AND GROWTH Upgrade Infrastructure Buildings Enhance IT Systems Develop Technical Skills / Learning Attract, Develop and Motivate High Quality Staff Staff the Organisation Optimise Staff Contribution and Satisfaction Assist in Developing Organisational Capabilities Increase Effectiveness of Internal Communication How do we sustain innovation, change and improvement? Strategiakartta on havainnollinen kuvaus EIP:n strategiasta sekä tämän strategian täytäntöönpanon edellyttämistä menetelmistä ja järjestelmistä. Strategiakartta osoittaa pankkilaisille, miten heidän työtehtävänsä liittyvät pankin yleistavoitteisiin.
EIP-ryhmä 16 Toimintakertomus 2005 EIP-ryhmän toiminta 2005
Toimintakertomus 2005 17 EIP-ryhmä Euroopan unionin tasapainoinen kehitys Euroopan unionin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen on EIP:n päätehtävä ja yksi luotonannon perustavoitteista. Olennainen osa tätä tavoitetta on aluekehitys, jonka tarkoituksena on vähentää alueiden välistä epätasapainoa. Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukeminen muita heikommassa asemassa olevilla alueilla määrättiin pankin päätehtäväksi jo unionin perussopimuksissa. Laajentumisesta johtuvien uusien haasteiden ja jäsenvaltioiden sisäisten alueellisten erojen vuoksi EIP:n valtuusto vahvisti vuoden 2005 strategiaa tarkastellessaan, että taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus on edelleenkin pankin tärkein tavoite. Unionin laajentuminen ja tuleva koheesiopolitiikka vuosille 2007 2013 nostivat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden muutoinkin korkealle EU:n asialistalla. Tavoitteen tärkeyttä korostaa myös Lissabonin strategia, joka keskittyy koulutus- ja tutkimusinvestointeihin ja innovaatioihin kestävän talouskasvun ja työllisyyden välineinä. Alueille 34 miljardia euroa Vuonna 2005 pankki antoi unionin 25 jäsenmaahan lähes 28 miljardin euron lainat hankkeisiin, jotka auttavat talouskehityksessä jälkeen jääneitä alueita (tavoite 1 -alueet), rakenteellisista ongelmista kärsiviä alueita (tavoite 2 -alueet) tai kumpaankin ryhmään kuuluvia alueita. Lainasumma on 84 prosenttia kaikista EU:n alueelle myönnetyistä yksittäisistä lainoista. Tukialueiden pieniin ja keskisuuriin investointeihin kohdistettiin rahoitusvälittäjien kautta globaalilainoina 5,9 miljardia euroa, mikä nosti taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukevien lainojen kokonaismäärän kuluneena vuonna noin 34 miljardiin euroon eli 80 prosenttiin unioniin vuoden aikana suunnatusta luotonannosta. Myös vuonna 2006 pankki aikoo käyttää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukeviin hankkeisiin vähintään kaksi kolmasosaa yksittäisistä lainoistaan ja puolet globaalilainoistaan. Aluekehitys EU-maissa Yksittäiset lainat: 28,1 miljardia (mrd.) 28 000 21 000 14 000 7 000 EIP:n toiminnan kehittäminen uusissa jäsenvaltioissa oli tärkeällä sijalla. Uusien jäsenmaiden lainoittaminen oli erityisen voimakasta yhteensä 4,9 miljardin euron lainasummalla, mikä johtui osaksi rakenneohjelmaluottojen huomattavasta kasvusta. Raken- 2001 2002 2003 2004 2005 Tavoite 1 Tavoite 2 Useita alueita koskevat hankkeet 0
EIP-ryhmä 18 Toimintakertomus 2005 Euroopan unionin tasapainoinen kehitys Aluekehitys EU-maissa Yksittäisten lainojen jakauma toimialoittain 2005 (milj.) Summa Total % Energia 2 885 10 Liikenne ja viestintä 12 857 46 Vesihuolto ja sanitaatio 1 530 5 Kaupunkisuunnittelu 2 193 8 Teollisuus, maatalous 2 824 10 Koulutus, terveydenhuolto 2 423 9 Muut palvelut 3 376 12 Yksittäiset lainat yhteensä 28 088 100 Globaalilainat 5 900 neohjelmaluottojen kautta EIP osallistuu Euroopan unionin rakenne- ja koheesiorahastoista tuettavien ohjelmien yhteisrahoitukseen. Tällainen lainoittaminen käynnistettiin Italiassa ja Espanjassa 2001, mutta ohjelma on vuosien kuluessa laajentunut myös muihin EU-maihin ja on nyt yleisesti käytetty rahoitusväline uusissa jäsenvaltioissa. Tukialueiden investointeja rahoitettiin myös voimakkaasti Espanjassa (6,1 mrd. euroa), Saksassa (4,8 mrd.), Italiassa (3,9 mrd.) ja Isossa-Britanniassa (2,9 mrd.). Luotonannon odotetaan kasvavan erityisesti uusien jäsenvaltioiden, liittyvien valtioiden ja liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden hankkeille. Yhteistyö Euroopan komission kanssa Toiminnallista yhteistyötä Euroopan komission kanssa tehostettiin 2005, jolloin valmisteltiin ohjelmakautta 2007 2013. Yhteistyön oleellisena tavoitteena oli kehittää EIP:n ja komission välisten rahoitusoperaatioiden uudenlaisia synergioita ja laitosten toiminnan keskinäistä täydentävyyttä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi, sekä maksimoida EIP:n rahoituksen tuottama lisäarvo. Tähän liittyvä merkittävin edistysaskel on JASPERSohjelma (katso laatikkoteksti). Se on komission aluepolitiikan pääosaston ja EIP:n sekä EBRD:n välinen kunnianhimoinen teknisen avun kumppanuusohjelma, jolla tuetaan EU:n uuden koheesiopolitiikan toteuttamista. EIP:n lainoja myönnettiin kaikille talouden toimialoille. Vuonna 2005 tärkeimpiä rahoitusaloja olivat viestintä (46 %), teollisuus ja palvelut (22 %) sekä terveydenhuolto ja koulutus (9 %). Monet taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden hyväksi myönnetyt lainat tukivat myös muita EU:n päätavoitteita. Esimerkiksi 79 prosenttia TEN-hankkeisiin ja muihin suuriin eurooppalaisiin verkkoihin mukaan lukien energiaverkot suunnatuista lainoista kohdistui tukialueille, samoin kuin 82 prosenttia pankin ympäristöluotoista ja 84 prosenttia Lissabonin strategiaa tukevista lainoista.
Toimintakertomus 2005 19 EIP-ryhmä Euroopan unionin tasapainoinen kehitys JASPERS: EIP:n ja komission tehostettua yhteistyötä alueiden hyväksi Vuonna 2005 EIP ja PO Aluepolitiikka eli Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto tehostivat kumpaisenkin laitoksen toimintaperiaatteiden ja operatiivisten toimintojen hiomista yhteen uuden toimintaohjelman laatimiseksi vuosille 2007 2013. Lokakuussa 2005 Euroopan komissio, EIP ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD esittelivät jäsenvaltioille ja liittymisneuvotteluja käyville maille JASPERS-aloitteen (Joint Assistance for Supporting Projects in European Regions). JASPERSin tarkoituksena on auttaa ohjelmasta hyötyviä maita käyttämään rakenne- ja koheesiorahastotuen, jolla rahoitetaan kovasti kaivattuja investointeja EU:n seuraavalla budjettisuunnittelukaudella 2007 2013. Samalla varmistaudutaan siitä, että varat käytetään hyvissä ajoin ja että niistä saadaan paras mahdollinen taloudellinen tuotto kasvun ja työpaikkojen muodossa. JASPERS-ohjelman keskeisenä tehtävänä on antaa teknistä asiantuntija-apua ohjelmien laadinnassa ja hankkeiden valmistelussa, mutta myös hankearvioinnissa. Apua tarjotaan siten myös hankkeen kehityksen alkuvaiheista asti, ja se kattaa laajan toimialakentän ja maantieteellisen alueen. JASPERS-ohjelman teknisen avun keskeisimpiä alueita ovat ne, joilla sen yhteistyökumppanien asiantuntemus on korkeimmin arvostettua. Näihin listataan Euroopan laajuiset verkot (TEN) ja muut liikennehankkeet, mukaan lukien rautatie-, joki- ja merikuljetukset, eri liikennevälineitä yhdistävät kuljetusjärjestelmät ja niiden yhteentoimivuus, maantie- ja lentoliikenteen ohjaaminen sekä saastuttamaton kaupunki- ja joukkoliikenne. Tärkeällä sijalla on lisäksi ympäristönsuojelu, jossa keskitytään erityisesti vesihuoltoon mutta myös energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. JASPERS-ohjelmaa hoidetaan EIP:n pääkonttorista Luxemburgista. Ohjelman toteutukseen osallistuu noin 50 tekniikan, talouden ja rahoitusanalyysin erityisasiantuntijaa. Monet asiantuntijoista työskentelevät kentällä antaen jäsenvaltioille ja alueille teknistä apua investointihankkeiden valmistelussa, etenkin uusissa jäsenvaltioissa. Asiantuntijat tekevät kiinteää yhteistyötä ohjelmaan osallistuvien kansainvälisten rahoituslaitosten ja erityisesti EBRD:n kanssa, joka on tiiviisti mukana ohjelman toteutuksessa yhdessä EIP:n ja komission kanssa. JASPERS täydentää kansallisten ja paikallisten viranomaisten hankevalmistelua, eikä apua pyytävillä mailla ole velvoitetta lainata EIP:ltä tai EBRD:ltä.
EIP-ryhmä 20 Toimintakertomus 2005 Euroopan unionin tasapainoinen kehitys Rakennerahastot 2004-2006: Tavoiteohjelmien 1 ja 2 mukaiset alueet Kanariansaaret (E) Guadeloupe Martinique Réunion Guyana (F) Azorit (P) Madère Tavoite 1 Tavoite 1 Lopetettu (31.12.2005) Siirtymäkausi (31.12.2006 asti) Erityisohjelma Tavoite 2 Tavoite 2 Tavoite 2 (osittain) Lopetettu (31.12.2005) Lopetettu (osittain) (31.12.2005)
Toimintakertomus 2005 21 EIP-ryhmä Euroopan unionin tasapainoinen kehitys Aluekehitys tavoitteittain 2005 Valtiot Tavoite 1 Tavoite 2 Jakamattomat useita alueita koskevat hankkeet / muut (milj.) Yhteensä Alankomaat 220 220 Belgia 189 276 465 Espanja 1 592 4 007 475 6 074 Irlanti 329 329 Italia 665 1 423 1 791 3 879 Itävalta 125 180 305 Kreikka 895 895 Kypros 170 170 Liettua 195 195 Lithuania 5 5 Malta 13 13 Portugali 1 234 1 234 Puola 1 733 1 733 Ranska 121 865 668 1 654 Ruotsi 200 200 Saksa 2 448 2 306 4 754 Slovakia 174 174 Slovenia 257 257 Suomi 25 25 200 250 Tšekki 1 011 110 1 121 Unkari 1 265 1 265 Viro 5 5 Yhdistynyt kuningaskunta 279 1 906 707 2 892 Yhteensä 12 435 11 634 4 020 28 089 % 44% 41% 14% 100%
EIP-ryhmä 22 Toimintakertomus 2005 Innovaatio 2010 -ohjelma Lissabonin Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2000 Euroopan unioni asetti strategiseksi tavoitteekseen rakentaa vuoden 2010 loppuun mennessä kilpailukykyinen ja tietoon perustuva talous, joka kykenee kestävään kasvuun luoden enemmän ja parempia työpaikkoja sekä parantaen sosiaalista yhtenäisyyttä. Pian Lissabonin huippukokouksen jälkeen EIP perusti erityisen lainajärjestelmän, Innovaatio 2010 -ohjelman (i2i), jonka avulla tuetaan EU:n innovaatiopyrkimyksiä pankin omista rahoitusvaroista. Siitä lähtien kun i2i-ohjelma vuonna 2000 perustettiin, pankki on myöntänyt innovatiivisiin investointihankkeisiin yhteensä 34,8 miljardin euron lainat, joista 10,4 miljardia pelkästään vuonna 2005. Määrällisenä yleistavoitteena on lainata i2i-ohjelman puitteissa kuluvalla vuosikymmenellä vähintään 50 miljardia euroa. EIP:n luotonanto keskittyy kolmelle pääalueelle: Tutkimus, kehitys ja innovaatiot yksityisen ja julkisen sektorin tutkimusinvestoinnit, huippututkimusyksiköiden ja yliopistollisten tutkimuskeskusten kehittäminen sekä tuotantovaiheen investoinnit (tuotteet ja prosessit) erityisesti yksityissektorilla. Koulutus ja ammatillinen koulutus yliopistokoulutuksen tukeminen helpottamalla koulutukseen pääsyä ja elinikäistä oppimista, tutkimuksen yhdistäminen korkeakouluhankkeisiin, koulutukseen liittyvän tietotekniikan kehittäminen, digitaalinen lukutaito ja e-oppiminen sekä perus- ja keskiasteen koulutus. Teknologian levittäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen kiinteiden ja langattomien laajakaistaverkkojen käyttöönotto ja ne mahdollistava tekniikka, viestintäverkkojen luominen eri aloille (kuten terveydenhuolto ja liikenne) sekä sähköisen kaupan kehittäminen. Myös pankin tytäryhtiöllä Euroopan investointirahastolla on tärkeä tehtävä Lissabonin strategian toteutuksessa. Se edistää yrittäjyyttä tekemällä sijoituksia pääomarahastoihin, jotka antavat pääomarahoitusta innovatiivisille pk-yrityksille. Vuonna 2005 EIR antoi 468 miljoonan euron sijoituslupaukset 24 pääomasijoitusrahastoon. Tämä nosti sen sitoumusten kokonaisarvon 3,2 miljardiin euroon, jotka oli sijoitettu 217:ään eri rahastoon. Nämä sijoitukset eivät sisälly pankin i2i-lainasummiin, vaan tulevat niiden lisäksi. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot EIP-ryhmä asettaa etusijalle sellaiset hankkeet, jotka edistävät julkisen ja yksityisen sektorin välistä synergiaa tai ovat syntyneet sen tuloksena. Kummankin sektorin yhteisiä ponnistuksia tarvitaan Barcelonan Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2002 asettaman kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi, jonka mukaan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin investoitaisiin vuoteen 2010 mennessä 3 prosenttia Euroopan BKT:stä. Pääosa EIP:n luotoista käytettiin i2i-ohjelman tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaan. Siihen myönnettiin 2005 kaikkiaan 44 lainaa, yhteisarvoltaan yli 6,1 miljardia euroa (2004: 4,1 mrd.). Keskeisellä sijalla olivat Saksan investoinnit, joihin käytettiin lähes 3,2 miljardia euroa. Rahoituskohteita olivat mm. itsenäisten kansallisten tutkimuslaitosten, kuten Max Planck Gesellschaftin ja Fraunhofer-Gesellschaftin, perus- ja soveltava tutkimus; Baijerin kolmen johtavan tiedekeskuksen tutkimustoiminta; puolijohteiden tutkimus-, kehitys- ja tuotantolaitoksen rakentaminen Dresdeniin sekä Ala-Saksin yliopistojen ja teknisten korkeakoulujen tutkimustyö. Lisäksi suunnattiin 650 miljoonaa euroa autoalan tutkimus- ja kehityspainotteisiin investointeihin Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan.
Toimintakertomus 2005 23 EIP-ryhmä Innovaatio 2010 -ohjelma 20 000 (mrd.) Allekirjoitetut lainat Innovaatio 2010 -ohjelmaan (2000-2005) EIP-rahoitus i2i-kohteille 2000-2005 15 000 16 349 10 000 8 610 9 530 5 000 0 Tieto- ja viestintätekniikka Koulutus Tutkimus ja kehitys Hankkeiden lukumäärä 1 7 8 Oslo Stockholm Helsinki St Petersburg Tallinn 1 2 4 6 Belfast 2 1 Dublin Cork Edinburgh 4 12 6 2 Amsterdam 4 1 5 København Hamburg Berlin 2 2 1 3 Warszawa Riga 1 1 Vilnius Minsk Moskva GUYANA London Bruxelles 2 1 1 1 Luxembourg Paris 6 15 32 Frankfurt München Praha 1 1 3 Wien 1 Bratislava Kiyev 7 4 7 Lyon 1 Milano 5 5 10 2 5 10 Ljubljana 3 Budapest 2 1 2 Zagreb Sarajevo Belgrade Kishinev 2 Bucuresti Odessa Niksic ^ 1 Sofia Porto 3 18 Madrid 7 9 Barcelona Roma Skopje Tiranë Istanbul Ankara Lisboa 3 1 3 2 1 Athinai Islas Canarias Nicosia 1 2
EIP-ryhmä 24 Toimintakertomus 2005 Innovaatio 2010 -ohjelma EIP osallistui myös teknologiayhteisöjen perustamiseen ja tuki niiden toimintaa. Nämä yhteisöt ovat syntyneet Euroopan komission tutkimuksen pääosaston (PO Tutkimus) aloitteesta ja toimivat kohtaamispaikkoina Euroopan teollisuuden tulevaisuuden kannalta tärkeiden innovatiivisten teknologian alojen toimijoille. Yksi perustavoitteista on yhteisen vision ja strategian laatiminen kullekin teknologian alalle. Vuoden 2005 loppuun mennessä oli perustettu yli 20 yhteisöä, joista edistyneimmät (esim. Koulutukseen pääsyä helpotetaan EIP myönsi 100 miljoonan euron lainan Diákhitel Központille eli Unkarin opintolainakeskukselle, joka kanavoi rahat edelleen korkeakouluopiskelijoille edullisina opintolainoina. Opintolainaohjelma vastaa rahoitukseen oikeutettujen tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden tarpeisiin sosiaalisesta tai koulutustaustasta riippumatta. Unkarin korkeakoulujärjestelmä on viime vuosina kokenut suuren muutoksen. Tutkintoja jatko-opiskelijoiden määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, mikä kertoo koulutusjärjestelmän kehittymisestä entistä kattavammaksi. vety- ja polttokennoteknologia, nanoelektroniikka, valosähkö, vesihuolto ja viemäröinti) kannustivat komissiota käynnistämään niin sanottuja teknologian yhteistoteutushankkeita. Niiden tarkoituksena on edistää tärkeimpiä ja kiireisimpiä hankkeita, joiden rahoitustarve on suuri. Koulutus ja ammatillinen koulutus Vuonna 2005 koulutus- ja sivistysinvestointeihin myönnettiin i2i-ohjelman puitteissa 30 lainaa, yhteensä lähes 2,2 miljardia euroa (2004: 1,7 mrd.). Isossa-Britanniassa merkittävä osa pankin luotonannosta käytettiin perus- ja keskiasteen koulujen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja kunnossapitoon. Skotlannin Pohjois-Lanarkshiressa rakennetaan ja kunnostetaan 21 perus- ja keskiasteen koulua, ja lisäksi 28 koulua Argyllissa ja Butessa. Molemmat hankkeet toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeina. Suomi sai EIP:n luottoina 255 miljoonaa euroa kouluihin, hoitolaitoksiin ja korkeakoulutiloihin. Lisäksi 320 miljoonaa euroa suunnattiin korkeakoulujen kunnostukseen ja nykyaikaistamiseen Saksassa Nordrhein-Westfalenissa. Tieto- ja viestintäverkot Innovaatioiden levittämisen ja tietojen jakamisen kannalta keskeisten tieto- ja viestintäverkkojen rahoitukseen 2005 käytettiin liki 1,9 miljardia euroa (2004: 1,6 mrd.). Nämä verkot ovat luonteeltaan laajamittaisia hankkeita, joiden rahoitustarpeet ovat huomattavat. Niinpä laajakaistaverkon käyttöönottoon lainattiin Itävallassa 180 miljoonaa, Espanjassa lähes 400 miljoonaa, Etelä-Italiassa 350 miljoonaa ja Saksan itäisissä osavaltioissa 500 miljoonaa euroa. Lisäksi EIP kohdisti strukturoidusta rahoitusjärjestelystä (SFF) pienempiä luottoja elokuvien ja tv-ohjelmien rahoitukseen, jolla pyritään vahvistamaan alan kansainvälistä kilpailukykyä. Innovaatio 2010 -ohjelman käynnistämisestä lähtien EIP on osallistunut yhteensä 70 elokuva- tai tv-tuotannon rahoituk-
Toimintakertomus 2005 25 EIP-ryhmä Innovaatio 2010 -ohjelma Uutta teknologiaa Yhteensä 121 miljoonan euron EIP-laina annettiin Arianespace-ohjelman hankkeeseen, johon kuuluu uuden laukaisualustan rakentaminen Kouroussa sijaitsevaan Guyanan avaruuskeskukseen Sojuz ST -kantorakettien laukaisemista varten. Arianespace-Sojuz-ohjelmaa tullaan hyödyntämään useissa EU:n tiedehankkeissa, kuten Galileo- ja GMES (Global Monitoring for Environment and Security) paikannussatelliittijärjestelmissä, ja se edistää myös muiden uusien teknologioiden kehittämistä. enintään 50 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 allekirjoitettiin esimerkiksi 30 miljoonan euron laina Investkredit-pankin kanssa innovatiivisten mid-capyritysten rahoittamiseksi Puolassa. Rahoituksellisen lisäarvon parantamiseksi EIP on myös alkanut hyväksyä entistä suurempia luottoriskejä i2i-hankkeiden rahoituksessa laajentamalla strukturoitua rahoitusjärjestelyään (SFF). Vuonna 2001 perustettua SFF-järjestelyä käytetään luottoluokitukseltaan investment grade -tason alapuolella olevien ensisijaisten hankkeiden ja niiden toteuttajien tukemiseen siten, että luottoriskeiltä suojautumiseen varataan osa pankin toiminnan tuottamasta ylijäämästä. Tällä hetkellä SFF-rahoitukseen käytettävissä ollut 500 miljoonan euron rahoituspaketti (josta 100 miljoonaa Välimeren alueen investointeihin FEMIP-ohjelman puitteissa) on kulutettu lähes loppuun, ja pankki aikoo esittää hallintoelimilleen järjestelyn laajentamista vuoden 2006 aikana. Yhteistyö Euroopan komission kanssa seen ja myöntänyt niihin kaikkiaan 105 miljoonan euron lainat. Näiden 70 hankkeen tuotantobudjettien yhteissumma on lähes 800 miljoonaa euroa. Uusia rahoitusvälineitä Vauhdittaakseen investointeja vuoteen 2010 mennessä EIP on kehittänyt valikoiman yksilöllisiin tarpeisiin ja odotuksiin räätälöityjä rahoitussuunnitteluvälineitä, joissa komission avustusten ja pankin lainojen yhdistämisellä on tärkeä rooli. Lisäksi pankki on perustanut erityisen lainaohjelman midcap -yrityksille eli keskisuurille yhtiöille, jotka usein ovat merkittäviä innovaatioiden lähteitä. Lainaohjelmasta on tarkoitus rahoittaa ennen kaikkea i2i-alojen investointihankkeita, jotka ovat kustannuksiltaan Innovaatiohankkeita tukiessaan EIP toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Selvimmin yhteistyö näkyy nykyiseen EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan liittyvässä koordinoinnissa ja yhteisrahoituksessa sekä seuraavan puiteohjelman tiiviissä valmistelussa vuosille 2007 2013. Komission ja pankin yhteisistä ponnisteluista huolimatta Lissabonin strategian välitarkistus Brysselin Eurooppa-neuvostossa keväällä 2005 osoitti, että julkisen ja yksityisen sektorin panostusta tarvitaan vielä lisää. Ilman sitä Eurooppa ei tule saavuttamaan innovaatiotavoitteitaan. RSFF-järjestelyllä lisää vipuvaikutusta EU:n tukirahoitukselle Keväällä 2005 Brysselissä kokoontuneen Eurooppaneuvoston pyynnöstä EIP ja Euroopan komissio ovat valmistelemassa seuraavalle tutkimuksen pui-