TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

Samankaltaiset tiedostot
Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf

SV ruotsi Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

SV ruotsi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto

10011 Kouvolan seudun ammattiopisto

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille

Työpaikkaohjaajakoulutus

Ammattiosaamisen näytöt

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa Teppo Heikkilä, ylilääkäri

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

Valtakunnalliset palautekysymykset Vanhustyön erikoisammattitutkinto. SV ruotsi

Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa

HE 168/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi sosiaalihuoltolakiin

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Työpaikkaohjaajakoulutus

Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Karvi 2019 VALMA-koulutus Sivu 1 / 5

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

1. Ikääntyneen asumista ja elinympäristöä koskevat tavoitteet

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa (sivut 18 19).

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

5. Erityispedagogisen osaamisen vahvistaminen ja erilaiset oppimisympäristöt 25 op...8

OPPISOPIMUS. oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Eduskunnalle. LAKIALOITE 155/2005 vp. Laki perusopetuslain 37 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

Valtioneuvoston asetus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

UUDISTETUT AMMATILLISTEN

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Valtioneuvoston asetus

Henkilökohtaistamisen prosessi

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/152/531/2017, ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n vastine 22.6.

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Ammattiosaamisen näytöt

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Päätös OKM/112/531/2017. Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE EURAJOKI

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Hyvä säätiötapa.

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Transkriptio:

R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf

S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset täydeyskoulutukse hyviksi käytäöiksi...6 4. Työatajaa ja toimiaharjoittajaa koskevat suositukset täydeyskoulutukse hyviksi käytäöiksi... 7 5. Täydeyskoulutukse järjestäjää koskevat suositukset täydeyskoulutukse hyviksi käytäöiksi......8 Lähteet...9 Liitteet (4 kpl)...10

1. RÖNTGENHOITAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUSSUOSITUS JOHDANTO Suome Rötgehoitajaliitto o valmistellut suositukse koskie rötgehoitajie täydeyskoulutusta. Suositukse tarkoituksea o palvella jäseistöä ja samalla se o osa liito ammatillista eduvalvotaa. Suositukse taustalla ovat 12.5.2000 voimaa tullut STM asetus 423/2000 Terveydehuollo ammattihekilöide koulutus- ja pätevyysvaatimuksista säteily käyttöö liittyvissä tehtävissä, 17.02.2003 voimaa tullut Säteilyturvakeskukse ST-ohje 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydehuollossa sekä 1.1.2004 voimaa tullut STM Terveydehuollo täydeyskoulutussuositus. Koska aiemmi täydeyskoulutukse heikkoutea o ollut se hajaaisuus ja kotrolloimattomuus, oki tämä suositukse tarkoituksea selkeyttää täydeyskoulutukse suuittelua, toteutusta ja erityisesti se arvioitia. Suosituksessa o liito äkemys hyvistä täydeyskoulutuskäytäöistä, jotka koskevat rötgehoitajia, työatajia, toimia harjoittajia ja koulutuksie järjestäjiä. Suositukse toteutumisesta tehdää selvitys 3 5 vuode kuluttua. Suositukse laati liito toimiajohtaja Päivi Wood. Suome Rötgehoitajaliitto ry Hallitus 3

2. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA Rötgehoitajie ammatillista ja säteilysuojelullista täydeyskoulutusta säätelevät viisi valtakuallista lakia/asetusta/suositusta. I II III IV V 28.6.1994 Sosiaali- ja terveysmiisteriö atama Laki terveydehuollo ammattihekilöistä 1994/559 12.5.2000 aettu sosiaali- ja terveysmiisteriö asetus (423/2000), jossa määritellää Terveydehuollo ammattihekilöide koulutus- ja pätevyysvaatimukset säteily käyttöö liittyvissä tehtävissä ja säteily lääketieteellisestä käytöstä. 12.12.2001 Sosiaali- ja terveysmiisteriö asettama valtakuallie terveydehuollo eettie euvottelukua julkaisema (ETENE) Terveydehuollo yhteie arvopohja ja yhteiset tavoitteet ja periaatteet 7.02.2003 voimaa astuut Säteilyturvakeskukse ST- ohje 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydehuollossa. Ohjeessa määritellää säteilysuojelukoulutukse tarve terveydehuollossa valtakuatasolla. Ohje pohjautuu EU suosituksee 116. (Europea Commissio. Guidelies o educatio ad traiig i radiatio protectio for medical exposures. Radiatio Protectio 116. 2001) 1.1.2004 voimaa tullut STM suositus koskie Terveydehuollo täydeyskoulutusta koskevat laimuutokset kasaterveys- ja erikoissairaahoitolakii Täydeyskoulutukse valtakualliset suositukset koskevat terveydehuollo ammattihekilöitä ja muita terveydehuollo toimitayksiköissä toimivia työtekijöitä ammatillise täydeyskoulutukse puitteissa. Näitä suosituksia voidaa soveltaa sosiaali- ja terveydehuollossa toimivii rötgehoitajii. Tämä lisäksi lääketieteellise säteilykäytö ammattilaisia velvoittavat erilaiset suositukset ja ohjeistukset, jotka koskevat ii rötgehoitajia kui kaikkia muitaki ammattiryhmiä, jotka käyttävät ioisoivaa säteilyä työssää. Täydeyskoulutukse suuittelu, seurata ja arvioiti ovat tärkeitä yksittäise työtekijä osaamise ja urakehitykse kaalta, kui myös tulosyksiköide ja koko toimitayksikö osaamise kehittämisessä ja itseohjautuvuudessa. 4

Ammattitaido ylläpitämie ja kehittämie sisältyvät terveydehuollo ammattihekilöitä koskeva lai edellyttämii oikeuksii ja velvollisuuksii. Suome Rötgehoitajaliitto o jo vuodesta 2004 suositellut rötgehoitajie ammatilliseksi täydeyskoulutustavoitteeksi viittä koulutuspäivää vuodessa. Lisäksi säteilysuojelullista täydeyskoulutusta rötgehoitajie tulee saada 40 tutia viide vuode ajalla (ST-ohje 1.7. mukaisesti), mikä vuositasolla o tarkoittaut oi kahdeksaa tutia opitoja. Opiot voivat koostua lueoille osallistumisesta, lueoimisesta tai itseäistä opiskelusta, joka o dokumetoitu ja toimiaharjoittaja vahvistamaa ja arvioimaa. Kaikki säteilysuojelulliset täydeyskoulutukset tulee dokumetoida ja toimiaharjoittajaa velvoitetaa ylläpitämää rekisteriä koulutuste toteutumisesta. Liito uusi suositus (vuodelta 2008) kehoittaa työatajaa kustatamaa ammatillista täydeyskoulutusta työtekijää kohde 5 8 päivää vuodessa. Koulutuste tulee olla suuiteltuja opitopiste (tai vastaavasti opitoviikko) raketeisiksi, jotta suoritettuja opitoja voidaa koota laskeallisiksi kokoaisuuksiksi. Koulutuksesta aettavassa todistuksessa tulee äkyä koulutukse järjestäjä, koulutukse atamat opitopisteet tai koulutukse kokoaistutimäärä. Tarvittaessa täydeyskoulutukse ohjelma tulee olla saatavissa 15 vuode ajalta. Ohjelmasta tulee selvitä myös kouluttajie imet sekä heidä ammatillie taustasa tulee olla saatavissa pyydettäessä. Rötgehoitajaliittoje Euroopa järjestö (EFRS) paiottaa eliikäise oppimise CDP (Cotiuig Professioal Developemet) merkitystä ammatillise osaamise ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Täydeyskoulutuksella tarkoitetaa tässä suosituksessa rötgehoitaja tutkio suorittaeille järjestettyä suuitelmallista lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, joka tukee ammati harjoittamista ja vastaa terveydehuollo alati muuttuvia vaatimuksia ja tekologia kehittymistä. Täydeyskoulutukse tulee liittyä kiiteästi rötgehoitajie työtehtävii sekä lähiesimiehe kassa käytyihi kehityskeskusteluihi, joide tavoitteea o rötgehoitaja ammatilliste taitoje ja työyksikö osaamise kehittymie. Täydeyskoulutukse tarkoituksea o ylläpitää, kehittää ja syvetää rötgehoitaja ammattitaitoa ja osaamista. Osaamise varmistamie voi kohdistua yksittäise rötgehoitaja tietotaido kehittämisee häe erikoisalallaa tai orgaisaatiossa tarvittava yhteise osaamise ja toimia kehittämisee. Täydeyskoulutuksella o myös tärkeä osa työtekijä työssä jaksamisessa ja työviihtyvyyde lisääjää. Sääöllisillä kehityskeskusteluilla tuetaa ammatillista täydeyskoulutusta. Täydeyskoulutuksee ei katsota kuuluvaksi perehdytystä uusii työtehtävii, osastotuteja, kokouksia tai työohjausta. 5

3. RÖNTGENHOITAJAA KOSKEVAT SUOSITUKSET TÄYDENNYSKOULUTUKSEN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Rötgehoitaja vastaa ammattitaitosa ylläpitämisestä, jatkuvasta kouluttautumisesta ja osaamisesa kehittämisestä. Suome Rötgehoitajaliito jäseet ovat sitoutueet oudattamaa liito eettisiä ohjeita, joissa rötgehoitajaa velvoitetaa ammattitaido ylläpitämisee. Rötgehoitaja 6 ylläpitää ja kehittää työsä edellyttämää ammattitaitoaa opiskelemalla, seuraamalla alasa kirjallisuutta ja tutkimustoimitaa sekä oudattamalla voimassa olevia omaa ammatillista toimitaa koskevia lakeja, asetuksia ja muita erityisesti lääketieteellise säteilykäyttäjille suuattuja suosituksia ja ohjeistuksia arvioi omaa ammatillista/säteilysuojelullista täydeyskoulutus- ja kehittymistarpeitaa jatkuvasti osaa jokapäiväistä toimitaa laatii hekilökohtaise kehityssuuitelma, joka sisältää sekä pitkä että lyhye aikaväli oppimis-/kehittymistavoitteita omasta, työyhteisö ja orgaisaatio äkökulmasta. Kirjaa hekilökohtaise kehityssuuitelma osaksi portfolioosa osallistuu työhö paluusee valmistavaa täydeyskoulutuksee, mikäli hä o ollut yli kolme vuotta poissa rötgehoitaja kliiisestä työstä kirjaa erityistaitosa ja ammattitaido kehittymisee liittyvät suorituksesa hekilökohtaisee portfolioo tai muide dokumettie avulla. Näitä suorituksia ovat mm ammattii päteivöittävä koulutukse (opitotodistukset) ja työkokemukse (työtodistukset) dokumetit, muut osaamista kuvaavat todisteet (erilaiset arvioiit ja suositukset) sekä omie oppimistarpeide ja tavoitteide, opiskelu toteutumise ja tuloste arvioiti toimii ii työpaikallaa kui alueellisissa, valtakuallisissa ja /tai kasaivälisissä verkostoissa hyödytäe osaamistaa ja ammattitaitoaa

4. TYÖNANTAJAA JA TOIMINNANHARJOITTAJAA KOSKEVAT SUOSITUKSET TÄYDENNYSKOULU TUKSEN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Työataja ja toimiaharjoittaja vastaavat pääsäätöisesti rötgehoitaja täydeyskoulutukse mahdollistamisesta ja se rahoittamisesta. Toivottavaa o se, että toimiaharjoittaja suhtautuu omaehtoisee ammatissa kehittymisee tähtäävii opitoihi atamalla rötgehoitajalle riittävät resurssit (taloudellisesti ja ajallisesti) opitoje suorittamiselle. Työataja tukee rötgehoitaja ammatillise osaamise ylläpitämistä ja kehittymistä sääöllise, suuitelmallise ja hekilökohtaise täydeyskoulutukse avulla, joka palvelee esisijaisesti rötgehoitaja kehittymistä ammatissaa, ja joka samalla palvelee äi myös toimiaharjoittaja tarpeita laatii ohjeet täydeyskoulutukse suuittelua, toteutusta, seurataa ja arviotia varte ylläpitää reaaliaikaista koulutusrekisteriä, josta selviää yksilötasolla tapahtuut ammatillie sekä säteilysuojelullie täydeyskoulutus kustataa työtehtävie edellyttämä sekä ammatillise että säteilysuojelullise täydeyskoulutukse ja tukee rötgehoitaja omaehtoista täydeys-/lisäkoulutusta tukee vakiaiste työtekijöide lisäksi täydeyskoulutuksella myös määräaikaiste rötgehoitajie ammattitaido ylläpitämistä mahdollistaa täydeyskoulutuksee osallistumise työajalla huolehtimalla sijais- ja työvuorojärjestelyistä käy suuitelmallisesti vuosittai kehityskeskustelut hekilöstö kassa. Kehityskeskusteluissa arvioidaa rötgehoitaja ammatillie osaamie ja suuitellaa yksilölliset täydeyskoulutustarpeet. Kehityskeskustelu tukea voidaa käyttää erilaisia osaamiskartoituksia toteuttaa täydeyskoulutukse yksilö-, ammattiryhmä-, työyksikkö- ja/tai toimitayksikkötasolla, jolloi o mahdollista myös työssä ja yhdessä oppimie kautta varmistaa hiljaise tiedo siirtymise ammattiryhmie edustajie välillä, mahdollistae riittävät ii ajalliset kui hekilöstöllisetki resurssit 7

5. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET TÄYDENNYSKOULUTUKSEN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Täydeyskoulutukse järjestäjä käyttää koulutuksessa aikuiskoulutuksee ja etäopiskeluu soveltuvia ja vaikuttavia oppimis- ja opetusmeetelmiä käyttää koulutuksessa esisijaisesti äyttöö yleisesti hyväksyttyy ja hyvä käytäö mukaisee tai tieteellisee tutkimuksee perustavaa tietoa. Koulutukse sisältö o ajakohtaisia aiheita myötäilevää suuittelee, arvioi ja tekee seurataa yhteistyössä työelämä edustajie ja täydeyskoulutukse järjestäjie kassa kartoittaa ja aalysoi ajakohtaiset kolutusaiheet ja äide pohjalta raketaa rötgehoitajie tarpeet kohtaava ohjelmakokoaisuude arvioi koulutukse vaikuttavuutta hekilökohtaisia tai ryhmä palautteia, sekä hyödytää iistä saatua tietoa seuraavie koulutuste suuittelussa o suuitellut koulutukset opitopisteraketeisiksi, jotta suoritetut opiot voidaa koota laskeallisiksi kokoaisuuksiksi. Koulutuksesta aettavassa todistuksissa tulee olla koulutukse järjestäjä ja koulutukse tutimäärä/ opi-topisteet. Täydeyskoulutukse tutimääriä suuiteltaessa/laskettaessa tulee huomioida, että yhde luetotui pituus o 60 miuuttia ei 45 miuuttia tulee täydeyskoulutusta suuitellessaa huomioida mm. kliiise radiografia erikoisasiatutijaimikkee asettamat ehdot, jotta täydeyskoulutus voidaa huomioida erikoisasiatutijaimikettä aottaessa (vai kuude tui täydeyskoulutuskokoaisuudet hyväksytää imikettä haettaessa) 8

L LÄHTEET ARENE 2006 Ammattikorkeakoulututkio suorittaeide yleiset kompetessit. http:// www.cp.fi/ects/materiaali/yleiset%20kompetessit%20tutkitotasoittai%20190 42006. pdf, poimittu 22.9.2008 Ammattikorkeakoulutusta terveydehuoltoo. Koulutuksesta valmistuvie ammatillie osaamie, opitoje keskeiset sisällöt ja vähimmäisopitoviikkomäärät. Opetusmiisteriö 2006. http://www.miedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2006/ liitteet/ tr24.pdf?lag=fi, poimittu 19.9.2008 ETENE 2001 Terveydehuollo yhteie arvopohja ja yhteiset tavoitteet ja periaatteet http:// www.etee.org/dokumetit/eteefin.pdf poimittu 22.9.2008 Europea Commissio. Guidelies o educatio ad traiig i radiatio protectio for medical exposures. Radiatio Protectio 116. 2001 Koulutukse ja tutkimukse kehittämissuuitelma 2003 2008. Opetusmiisteriö julkaisuja 2004:6. www.miedu.fi/julkaisut/koulutus/idex.html, poimittu 24.5.2004 Laki (993/2003) erikoissairaahoitolai muuttamisesta. Laki (992/2003) kasaterveyslai muuttamisesta. Laki terveydehuollo ammattihekilöistä 559/1994 Opetusmiisteriö. Yliopistoje täydeyskoulutus. Mite varmistetaa täydeyskoulutukse laatu? www.miedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/aikuiskoulutus_ja_ vapaa...ja.../ jatkotoimet_eioryhmx070906_x2x.doc, poimittu 6.9.2008 Rötgehoitaja eettiset ohjeet. Suome Rötgehoitajaliitto ry 2000 Sosiaali- ja terveysmiisteriö asetus (423/2000). Terveydehuollo ammattihekilöide koulutus- ja pätevyysvaatimukset säteily käyttöö liittyvissä tehtävissä ja säteily lääketieteellisestä käytöstä. http://www.filex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000423, poimittu 28.8.2008 Sosiaali- ja terveysmiisteriö asetus (1194/2003) terveydehuollo hekilöstö täydeyskoulutuksesta. http://www.filex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031194, poimittu 22.9.2008 Sosiaali- ja terveydehuollo hekilöstö täydeyskoulutukse ykytila ja parhaat käytäöt Työryhmämuistioita 2002:23. http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/talliraportti/ talliraportti.pdf, poimittu 6.9.2008 ST- ohje 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydehuollossa. http://www.stuk.fi/saaosto/st1-7.html, poimittu 5.9.2008 Terveydehuollo täydeyskoulutussuositus. Oppaita 2004:3. http://www.stm.fi/resource. phx/publishig/documets/1247/idex.htx, poimittu 5.5.2004. 9

LIITE 1. Täydeyskoulutusta koskeva terveydehuollo erityislaisäädätö Laki terveydehuollo ammattihekilöistä (559/1994) Laki velvoittaa terveydehuollo ammattihekilöitä ylläpitämää ja kehittämää ammattitoimia edellyttämää ammattitaitoa. Laki velvoittaa työataja luomaa työtekijöillee edellytykset koulutuksee osallistumiselle. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Työterveyshuollo ammattihekilöstöllä ja asiatutijoilla tulee olla riittävällä täydeyskoulutuksella ylläpidetyt tiedot ja taidot. Laki velvoittaa työterveyshuollo työatajaa huolehtimaa siitä, että ammattihekilöt ja asiatutijat osallistuvat riittävästi, kuiteki vähitää kolme vuode välei ammattitaitoaa ylläpitävää täydeyskoulutuksee. Täydeyskoulutusvelvoite koskee myös itseäiseä ammatiharjoittajaa työterveyshuoltotehtävissä toimivaa terveydehuollo ammattihekilöä. Erikoissairaahoitolaki (1062/1989) Sairaahoitopiiri tulee huolehtia samaa sairaahoido vastuualueesee kuuluvie muide sairaahoitopiiri kutayhtymie tarvitsemasta ohjauksesta ja euvoasta erikoissairaahoido atamisessa, sairaahoitohekilökua täydeyskoulutuksessa ja sairaahoitoo kuuluva tutkimus- ja kehittämistoimia järjestämisessä. Säteilylaki (592/1991) Toimia harjoittaja o velvollie järjestämää toimia laadu ja laajuude mukaa suuiteltua koulutusta säteilylähteide käyttöö osallistuville hekilöille. Koulutuksessa tulee säteilylähteide käytö edellyttämie tietoje ja taitoje ohella korostaa turvallisuutta ja laaduhallitaa ormaalista poikkeavie tapahtumie ealta ehkäisemiseksi. 10

Säteilyasetus (1512/1991) Laki (992/ 2003) kasaterveyslai muuttamisesta Eduskua päätökse mukaisesti lisätää 28 päivää tammikuuta 1972 aettuu kasaterveyslakii (66/1972) siitä lailla 746/1992 kumotu 41 : tilalle uusi 41 seuraavasti: 41 Terveyskeskukse tulee huolehtia siitä, että terveydehuollo hekilöstö peruskoulutukse pituudesta, työ vaativuudesta ja toimekuvasta riippue osallistuu riittävästi heille järjestettyy täydeyskoulutuksee. Sosiaali- ja terveysmiisteriö voi ataa tarvittaessa tarkemmat sääökset täydeyskoulutukse sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seuraasta ja arvioiista. ---- Tämä laki tulee voimaa 1 päivää tammikuuta 2004. Ee lai voimaatuloa voidaa ryhtyä lai täytätööpao edellyttämii toimepiteisii. Laki (993/ 2003) erikoissairaahoitolai 10 : muuttamisesta Eduskua päätökse mukaisesti muutetaa 1 päivää joulukuuta 1989 aetu erikoissairaahoitolai (1062/1989) 10 : 4 mometti seuraavasti: 10 Lisäksi sairaahoitopiiri kutayhtymä tulee alueellaa huolehtia tehtäväalaasa kohdistuvasta tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimiasta. Kutayhtymä tulee myös huolehtia siitä, että terveydehuollo hekilöstö peruskoulutukse pituudesta, työ vaativuudesta ja toimekuvasta riippue osallistuu riittävästi heille järjestettyy täydeyskoulutuksee. Sosiaali- ja terveysmiisteriö voi ataa tarvittaessa tarkemmat sääökset täydeyskoulutukse sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seuraasta ja arvioiista. ---- Tämä laki tulee voimaa 1 päivää tammikuuta 2004. Ee lai voimaatuloa voidaa ryhtyä lai täytätööpao edellyttämii toimepiteisii. 11

LIITE 2. Sosiaali- ja terveysmiisteriö asetus (1194/ 2003) terveydehuollo hekilöstö täydeyskoulutuksesta Sosiaali- ja terveysmiisteriö päätökse mukaisesti säädetää 28 päivää tammikuuta 1972 aetu kasaterveyslai (66/1972) 41 : ja 1 päivää joulukuuta 1989 aetu erikoissairaahoitolai (1062/1989) 10 : ojalla, sellaisia kui e ovat kasaterveyslai 41 laissa (992/2003) ja erikois-sairaahoitolai 10 laissa (993/2003): 1 Sisältö Täydeyskoulutuksella tarkoitetaa tässä asetuksessa väestö terveystarpeisii ja muuttuvii hoitokäytätöihi pohjautuvaa sekä terveydehuollo hekilöstö täydeyskoulutustarpee arvioitii perustuvaa suuitelmallista koulutusta. Se tarkoituksea o lisätä ja ylläpitää työtekijä ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea terveydehuollo toimitayksiköide toimitaa ja se kehittämistä terveyde edistämisessä sekä sairauksie ehkäisyssä ja hoidossa. 2 Laadu edellytykset Täydeyskoulutukse tulee perustua terveydehuollo toimitayksikössä tehtyy suuitelmaa ja se sisällö o tuettava asetettuja täydeyskoulutustavoitteita. Koulutukse opetusmeetelmie tulee olla kohderyhmälle sopivia ja koulutukse tarkoitusta tukevia. 3 Täydeyskoulutukse määrä Vuosittaise täydeyskoulutukse määrä o riippuvaie työtekijä peruskoulutukse pituudesta, toimekuvasta ja se muuttumisesta, työ vaativuudesta ja ammatillisista kehittymistarpeista. 12 4 Järjestämie Terveyskeskus ja sairaahoitopiiri kutayhtymä voivat järjestää 2 : mukaise täydeyskoulutukse omaa toimitaaa taikka hakkia se toiselta terveyskeskukselta, sairaahoitopiiri kutayhtymältä tai muulta täydeyskoulutukse järjestäjältä. Täydeyskoulutus o pyrittävä järjestämää site, että siiä otetaa huomioo kasaterveystyö

ja erikoissairaahoido toimiallie kokoaisuus. Täydeyskoulutusta tulee järjestää terveydehuollo ammattihekilöille ja muille terveydehuollo toimitaa osallistuville terveydehuollo toimitayksikö työtekijöille. 5 Seurata Terveydehuollo toimitayksiköide tulee seurata täydeyskoulutukse toteutumista, koulutuksee osallistumista ja siitä aiheutuvia kustauksia hekilöstökoulutusrekisteri, hekilöstöraporti ja työtekijöide täydeyskoulutustaa koskeva seuraa avulla. Valtakuallie seurata toteutetaa käyttämällä tilastotietoja. Kuallie työmarkkialaitos kokoaa tilastotiedot valtakuallista seurataa varte toimitayksiköide seuratatietoje avulla. 6 Arvioiti Täydeyskoulutukse arvioii tulee olla sellaista, että siitä saadaa palautetta koulutukse järjestäjille, osallistujille ja kouluttajille. Arvioii tulee tukea täydeyskoulutukse kehittämistä. 7 Voimaatulo Tämä asetus tulee voimaa 1 päivää tammikuuta 2004. Ee asetukse voimaatuloa voidaa ryhtyä se täytätööpao edellyttämii toimepiteisii. Helsigissä 15 päivää joulukuuta 2003 Peruspalvelumiisteri Liisa Hyssälä Hallituseuvos Marja-Liisa Partae 13

LIITE 3. Koulutusta koskevia lakeja ja asetuksia Laki potilaa asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Potilaalla o oikeus laadultaa hyvää terveyde- ja sairaahoitoo. Viittaus lakii terveydehuollo ammattihekilöistä (559/1994). Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus (811/1998) Laissa säädetää uorille ja aikuisille aettavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siiä suoritettavista tutkioista. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) ja asetus (812/1998) Koskee äyttötutkitoihi perustuvaa ammatillista lisäkoulutusta, joka johtaa ammatti- ja erikoisammattitutkitoihi eli koulutuksesta riippumattomia tutkitoja ja iihi koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta. Ammattikorkeakoululaki (351/2003) Valtioeuvosto asetus ammattikorkeakouluista (352/2003) Koskee ammattikorkeakouluopitoje järjestämistä. Yliopistolaki (645/1997) ja asetus (115/1998) Koskee kaikkie yliopistoje toimitaa. Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) ja asetus (805/1998) Koskee vapaa sivistystyö oppilaitoksissa järjestettävää vapaatavoitteista koulutusta, joka ei johda tutkitoo. Valtioeuvosto asetus julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002) Koskee työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, jolla paraetaa aikuisväestö ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä edistää ammattitaitoise työvoima saatia. Laisäädätö mahdollistaa korkeakoulututkio (ammattikorkeakoulututkito, ylempi ja alempi korkeakoulututkito) hakia tietyi edellytyksi. 14

LIITE 4. Ammattitaido ylläpitämistä ja osaamista edistävät sopimukset Kuallie virka- ja työehtosopimus, hekilöstökoulutusta koskeva suositussopimus Täydeyskoulutukse tarkoituksea o ylläpitää ja lisätä virahaltija ja työtekijä ammattitaitoa. Täydeyskoulutus liittyy kiiteästi työtehtävii ja iide kehittämisee. Lisäksi o otettava huomioo erityislaisäädäö määräykset ammattihekilö omasta velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaa sekä työataja velvollisuudesta luoda edellytykset ammattihekilö osallistumiselle täydeyskoulutuksee. Säteilylaki 27.3.1991/592 36 (23.12.1998/1142) Työtekijöide koulutus ja opastus Sosiaali- ja terveysmiisteriö asetus säteily lääketieteellisestä käytöstä 10.5.2000 (423/2000) 25 Säteilylle altistava toimepitee suorittamie 27 Täydeyskoulutus 15