LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa 2 a luvussa, joka on tullut voimaan 1.2.2015. Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Lainsäädännön muutoksen myötä kaikkia aikaisemmin luokiteltuja pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankinnan käyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista. Vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet luokitellaan 1-luokkaan. Näitä pohjavesialueita on tarkoitus käyttää talousvetenä enemmän kuin 10 m 3 /vrk tai yli viidenkymmenen henkilön tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön, mutta joiden veden käyttäminen on epätodennäköistä yhdyskuntien mittakaavalla tulevaisuudessa. Lisäksi E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen(1e, 2E tai E). Luokka III, eli muu pohjavesialue, poistuu käytöstä, ja siihen kuuluvat alueet joko luokitellaan uudelleen luokkiin 1, 2 tai E, tai poistetaan pohjavesirekisteristä. Sotkamon pohjavesialueiden rajaus ja luokitus perustuu pääasiassa aiempiin pohjavesitutkimuksiin, mutta Vuokatin ja Hiukanharju-Pöllyvaaran alueella on tehty uusia rakenneselvityksiä viime vuosina. E-luokan alueet on Sotkamossa kartoitettu vuoden 2017 aikana. E-luokan kartoitukset tehtiin maastossa inventoimalla lähteitä ja pohjaveden tihkupintoja. Seuraaville pohjavesialueille tehdään rajausmuutoksia tai ne liitetään E-luokkaan: Hanhikankaan (1176509) II-luokan pohjavesialueen rajausmuutos Alue muodostuu kapeista pohjois-etelä-suuntaisista harjuselänteistä. Selännemäinen ydinosa on pohjoisosassa pääosaltaan karkeaa hiekkaa, keskiosassa soraa ja eteläosassa hiekkaa. Reuna-alueet ovat etupäässä hiekkaa. Pohjavesialueen ulointa rajaa muutettiin paikoin lähemmäs harjuselänteitä. Varsinainen pohjaveden muodostumisalueen raja säilyy ennallaan. Rajausmuutokset on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Pohjavesialueen vedenhankinnallisista ominaisuuksista aiemmin tehtyjen arvioiden perusteella Hanhikangas määritetään uudistuneen luokituksen mukaiseksi 2-luokan pohjavesialueeksi. Lappasärkkä (1176519) II-luokan pohjavesialueen rajausmuutos Harjualueen aines on pääasiassa kivistä ja hiekkaista soraa. Paksuimmillaan sorakerrokset ovat alueen itäosissa. Muodostuman länsipäässä aines on hiekkavaltaista ja uloimmalla alueella lähinnä silttiä. Alueelta on otettu runsaasti maa-ainesta. Alueen pohjoisreunalta tapahtuu todennäköisesti rantaimeytymistä muodostumaan. Pohjavesialueen eteläosan
rajausta siirrettiin hieman pohjoisemmaksi. Varsinaisen muodostumisalueen raja säilyy ennallaan. Rajausmuutokset on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Aiemmissa selvityksissä alueen on todettu soveltuvan vedenhankintaan, joten se määritetään 2-luokan pohjavesialueeksi. Ristisärkkä (1176510 A) II-luokan pohjavesialueen rajausmuutos Alue muodostuu katkeilevasta pitkittäisharjusta, jossa esiintyy rinnakkaisselänteitä ja vähäisisiä laajentumia. Ydinosa sisältää kivistä ja hiekkaista soraa. Lieveosien aines on hiekkaa. Alueen eteläosassa kallio on 7-15 metrin syvyydellä. Pohjavesialueen rajausta supistettiin hieman vaikutusalueen uloimpien rajojen osalta. Varsinaisen muodostumisalueen raja säilyy ennallaan. Rajausmuutokset on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Alueen on aiemmissa selvityksissä havaittu soveltuvan pienimuotoiseen vedenhankintaan, joten se määritetään 2-luokkaan. Hiukanharju -Pöllyvaara A I-luokan pohjavesialueen rajausmuutos Alue on osa Rokuan, Paltaniemen ja Sotkamon kautta kulkevaa harjujaksoa. Hiukanharjun alueella vallitsevana aineksena on hieno ja keskikarkea hiekka, mutta harjun keskiosassa esiintyy paikoitellen myös karkeampaa kivistä hiekkaa. Harjun pituussuuntainen vedenläpäisevyys on hyvä ja alue on hydraulisesti yhtenäinen. Pohjavesialueelle on tehty vuonna 2017 geologinen rakenneselvitys, eikä sen yhteydessä ilmennyt tarvetta rajausmuutoksiin. Maastotarkastelun perusteella pohjavesialueen rajausta supistettiin alueen pohjoisosassa siten, että Syntiniemi rajattiin vaikutusalueen ulkopuolelle. Varsinaisen muodostumisalueen raja säilyy ennallaan. Rajausmuutokset on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Alueen pohjavettä hyödynnetään kotitalouksien käyttöön, joten se määritetään uudistuneen luokituksen mukaiseksi 1-luokan pohjavesialueeksi. Kukkoharju A (1176518 A) II-luokan pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2 E Kyseessä on pitkittäisharju, joka sijaitsee luode-kaakko-suuntaisessa kallio-murroslaaksossa, jossa kivinen ja hiekkainen sora muodostaa voimakkaasti ympäristöstään erottuvan harjun ydinselänteen. Selännettä ympäröivä deltamainen tasannealue sisältää hiekkaa ja soraa vuorokerroksina. Lieveosien aines on pääasiassa hienoa hiekkaa ja uloimmalla vyöhykkeellä silttiä. Alue on aiemmin toteutetuissa selvityksissä todettu vedenhankintaan soveltuvaksi, ja pohjaveden laskennalliseksi muodostumismääräksi on arvioitu 2500 m3/d. Pohjavesialueen luoteisosassa on laaja luonnontilainen lähde ja lähdenoro. Pohjavesiriippuvainen ekosysteemi on elinvoimainen, ja pohjavesiriippuvaisen sammallajiston peittävyys ja lajimäärä hyvä. Pirttilammen rannan osalta selänne on tihkupintaa. Kukkoharjun osa-alueen A pohjavesi ylläpitää merkittäviä ja luonnontilaisia pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä. Koska alue tämän lisäksi on vedenhankintaan soveltuva, se määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen kartta ja pohjavesiriippuvaisten kohteiden sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla.
Riekin-Räätäkangas A (1176518 A) I-luokan pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 1 E Alue on osa luode-kaakko -suuntaista suurta pitkittäisharjua. Pintaosiltaan aines on etupäässä hienoa hiekkaa ja keskiosissa esiintyy syvemmällä karkeaa hiekkaa. Selkämäen keskiosassa maa-aines on soravaltaista. Muodostuman reunoille päin aineksen raekoko pienenee. Lievealueet muodostuvat hienosta hiekasta ja siltistä. Alueen luoteisosa on kerrostunut koilliseen viettävälle kallioalustalle. Helalammen rannalla on merkittävä lähteikkö ja tihkupintoja. Pohjavesivaikutteisuus ilmenee rehevällä selänteellä hyvin laaja-alaisesti. Alueella on myös useita suppalampia, jotka kirkasvetisyyden perusteella ovat pohjavesivaikutteisia. Koska pohjavesialueen pohjavesi ylläpitää merkittäviä ja suojeltavia, lehtomaisia pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä, ja sitä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankinnassa, Riekin-Räätäkangas A luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen kartta ja pohjavesiriippuvaisten kohteiden sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Riekinranta-Räätäkangas B (1176518 B) II-luokan pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 1 E Alue kuuluu samaan harjumuodostumaan osa-alueen A kanssa. Pintaosiltaan aines on pääosin hienoa hiekkaa ja keskiosissa esiintyy syvemmällä karkeaa hiekkaa. Topografia koko alueella on edullinen pohjaveden muodostumiselle. Lähes horisontaaliset silttiset välikerrokset etenkin alueen kaakkoisosissa vaikeuttavat kuitenkin paikoitellen veden imeytymistä maaperään. Pohjavesialueella on Tervasuon länsipuolella sijaitseva lähteikkö ja siitä suolle laskeva lähdepuro, jonka ympäristössä kasvava lähdelajisto on kookasta. Tämä todennäköisesti viittaa hyvään ravinteiden saatavuuteen. Vaikka Tervasuo on ojitettu, lähteen ja lähdepuron lähiympäristö on luonnontilassa. Koska pohjavesialueen pohjavesi ylläpitää merkittäviä pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä, ja sitä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankinnassa, Riekin-Räätäkangas B luokitellaan 1Eluokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen kartta ja pohjavesiriippuvaisten kohteiden sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Sipisenkangas (1176507) II-luokan pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2 E Alue muodostuu kapeista luode-kaakko-suuntaisista harjuselänteistä sekä pohjoisosan reunamuodostuman tyyppisestä matalaan veteen kerrostuneesta laajentumasta. Selänteiden ydinosat sisältävät etupäässä kivistä soraa ja hienoa hiekkaa. Laajentuman vallitseva aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Vedenhankinnallisista edellytyksistä aiemmin tehdyn arvion mukaan Sipisenkankaan on katsottu soveltuvan vedenhankintaan. Muodostuman keskiosassa on selänteiden väliseen notkelmaan syntynyt pieni lampi, jota ympäröi hyvin rehevä pohjavesivaikutteinen kosteikko. Pohjavesiriippuvaisen sammallajiston peittävyys on kohteella erinomainen. Harjulampien kirkasvetisyys viittaa pohjaveden purkautumiseen esimerkiksi syvänteiden kautta. Koska Sipisenkankaan pohjavesi ylläpitää merkittävää pohjavesiriippuvaista ekosysteemiä, ja muodostuma soveltuu vedenhankintaan, se määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen kartta ja pohjavesiriippuvaisen kohteen sijainti on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla.
Vuokatti (1176502 A) I-luokan pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 1 E Pohjavesialue kuuluu samaan harjujaksoon Hiukanharju Pöllyvaaran kanssa. Muodostuma koostuu etupäässä hienosta hiekasta. Keskiosassa esiintyy syvemmällä karkeaa hiekkaa ja paikoin kivisiä välikerroksia. Alueen länsiosassa pohjavettä purkautuu runsaasti Jäätiönlahteen. Itäosassa pohjaveden päävirtaussuunta on päinvastainen ja osa vedestä purkautuu Iso-Sapsojärveen ja osa Rauramonlammen kautta Pirttijärveen. Jäätiölammen rannassa on suurehko pohjavesipurkautuma, jonka ympärille on muodostunut pohjavesiriippuvainen ekosysteemi. Jäätiölammen rannalla on niin ikään tihkupintoja, joilta pohjavettä purkautuu lampeen. Tämän vuoksi, ja koska alueen pohjavettä hyödynnetään runsaasti kotitalouksien käyttöön, Vuokatin pohjavesialue määritetään luokkaan 1E. Pohjavesialueen kartta on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Pohjavesialueet, joiden luokitukseen tai rajaukseen ei tule muutoksia Seuraavien pohjavesialueiden luokituksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia ja alueiden osalta vain todetaan uuden lainsäädännön mukainen luokka, jonka esitystapa muuttuu roomalaisesta numerosta arabialaiseen. Rimpilänniemen (1176514) ja Ontojoen (1176503) pohjavesialueiden rajaus ei muutu. Ne ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita ja luokitellaan 1-luokkaan. Kivessärkkä (1176508), Korhosenaho (1176506), Kukkoharju B (1176518 B), Pieni Katajamäki (1176520), Repokangas (1176517), Romeikonkuiva (1176504) ja Sumsa (1176512) ovat vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita ja ne luokitellaan 2-luokkaan. TAUSTA-AINEISTO Sotkamon Hiukanharjun geologisen rakenteen selvitys, GTK 2017. Vuokatin pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys, GTK 2013.
KARTAT MUUTOKSISTA