Kokemuksia työskentelystä rabiesviruksen kanssa Tiina Nokireki ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
Rabieksen aiheuttajat ovat lyssaviruksia. Rabies Klassinen rabiesvirus RABV aiheuttaa n. 55 000-70 000 ihmiskuolemaa vuosittain, erityisesti kehitysmaissa Aasiassa ja Afrikassa, leviää pääasiassa koirien puremien kautta. Tapaus-kuolleisuus lähes 100 %. Suomi on vuodesta 1991 ollut virallisesti rabiesvapaa maa. Lepakoita pidetään lyssavirusten alkuperäisenä isäntäeläinlajina. Myös klassinen rabiesvirus RABV on todennäköisesti lähtöisin lepakosta. Klassisen rabiesviruksen lisäksi tunnetaan tällä hetkellä 14 muuta lyssaviruslajia; eri genotyypeillä on oma maantieteellinen jakaumansa, joka riippuu osin isäntälajin levinneisyydestä. Lepakot voivat tartuttaa lyssaviruksia muihin eläimiin ja ihmisiin, mutta lepakko ei välttämättä itse saa rabieksen oireita.
For each lyssavirus species, animals found naturally infected are silhouetted at branch termini. Differentiation into phylogroups according to antigenicity is labeled and separated by dashed lines. Modifioitu Banyard et al 2011 BBLV Heimo: Rhabdoviridae Suku: Lyssavirus RABV Rabies Virus LBV Lagos Bat Virus DUVV Duvenhage Virus MOKV Mokola Virus EBLV 1 European bat lyssavirus type 1 EBLV 2 European bat lyssavirus type 2 ABLV Australian bat lyssavirus ARAV Aravan Virus IRKV Irkut Virus KHUV Khujand Virus WCBV West Caucasian Bat Virus SHBV Shimoni Bat Virus BBLV Bokeloh bat lyssavirus IKOV Ikoma lyssavirus LLEBV Lleida bat lyssavirus LLEBV IKOV
Lepakkolyssavirusten maantieteellinen jakauma modifioitu Banyard et al 2011 Rabies Virus Vampire Bat Rabies Lagos Bat Virus Duvenhage Virus Mokola Virus EBLV 1 EBLV 2 ABLV Aravan Virus Irkut Virus Khujand Virus West Caucasian Bat Virus Shimoni Bat Virus BBLV IKOV LLBV
Rabiekseen liittyvä työ Evirassa Rabieksen seuranta ja diagnostiikka: viruksen osoitus (FAT, eristys soluviljelmässä, RT- PCR, (mouse inoculation test)) Rokotevasta-aineiden osoitus (FAVN, Elisa) Rabieksen maahantulon estäminen rabiessyöttirokotteita levittämällä ja rokotevasteen seuraaminen kohde-eläimistä (TC, Ab-Elisa) Tieteellinen tutkimustyö
Rabieksen varalta tutkitut eläimet
Lepakkorabiesvirukset Suomessa Passiivinen seuranta: sairaat tai kuolleena löydetyt lepakot tutkitaan rabieksen varalta Vuosi Unknown/ N.A. Eptesicus nilssonii Myotis daubentonii Myotis mystacinus Myotis brandtii Plecotus auritus yht Positiiviset lepakot 2014 2 11 1 14 0 2013 3 7 3 1 14 0 2012 8 16 1 6 1 32 0 2011 3 6 4 13 0 2010 6 1 1 8 0 2009 4 13 3 2 2 24 1 2008 0 0 2007 1 2 3 0 2006 1 1 0 2005 1 1 0 2004 1 2 1 4 0 2003 1 1 0 2002 3 3 0 2001 1 1 0 2000 2 2 0 yht 24 66 7 19 5 121 1
Lepakkorabiesvirukset Suomessa 1985 sveitsiläinen lepakkotutkija menehtyi EBLV-2 tartuntaan Suomessa. 1986 epidemiologisessa selvityksessä tutkittiin 183 lepakkoa, mutta lyssaviruksia ei todettu. a 2009 todettiin Turun Kakskerrasta löytyneestä vesisiipasta EBLV-2 virus, joka on lähes identtinen 1985 kuoleman aiheuttaneen viruskannan kanssa. b a Hagner N, Ek-Kommonen C, Lokki J, Neuvonen E, Stjernberg T, Valle M, Veijalainen P: No bat rabies found in Finland 1986. In: Hanák V. Horácek I, Gaisler J, eds. European Bat Research 1987. Praha: Charles University Press, 1989, 631-635. b Jakava-Viljanen M, Lilley T, Kyheröinen E-M, Huovilainen A. First encounter of European bat lyssavirus type 2 (EBLV-2) in a bat in Finland. Epid Inf 2010, 138:1581-1585.
Lepakkorabiesvirukset Suomessa: aktiivinen seuranta 2010-2011 kerättiin näytteitä lepakoista Etelä- ja Länsi- Suomesta Luonnontieteellisen keskusmuseon (Helsingin yliopiston) ja Turun yliopiston toimesta. Number of bats tested for viral EBLV- 1 and -2 per species and number of positive bats during active sampling in 2010 and 2011. Species Picture: EM Kyheröinen Number of bats (number of positive bats) tested for EBLV-1 and -2 RNA Tutkittiin RT-PCR:llä viruksen varalta ja mfavn vastaainetestillä, EBLV-2 antigeeninä. Näytteissä ei todettu EBLV-1 eikä EBLV-2 -viruksia. Nokireki T, Huovilainen A, Lilley T, Kyheröinen E, Ek-Kommonen C, Sihvonen L, Jakava-Viljanen M: Bat rabies surveillance in Finland. BMC Vet Res. 2013;9:174 M. daubentonii 399 (0) M. brandtii 129 (0) P. auritus 98 (0) E. nilssonii 108 (0) M. mystacinus 36 (0) M. nattereri 1 (0) P. nathusii 3 (0) Total 774 (0)
Lepakkorabiesvirukset Suomessa: aktiivinen seuranta Vasta-aineita todettiin vesisiipoissa Turun alueella, seroprevalenssi 1,1-3,4 %. Species Number of bats (number of positive bats) tested for lyssavirus antibodies M. daubentonii 268 (3-9*) M. brandtii 71 (0) P. auritus 38 (0 ) E. nilssonii 29 (0) M. mystacinus 16 (0) Nokireki T, Huovilainen A, Lilley T, Kyheröinen E-M, Ek-Kommonen C, Sihvonen L, Jakava- Viljanen M: Bat rabies surveillance in Finland, BMC Vet Res. 2013;9:174 M. nattereri 1 (0) P. nathusii 0 Total 423 (3-9*) * Pooled samples
Rabiesvirus työsuojelun kannalta Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 1155/1993 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010): Rhabdovirukset, vesikauhuvirus luokitus III, V. III ryhmään kuuluva biologinen tekijä tarkoittaa sellaista tekijää, joka voi aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja joka siten aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran; biologinen tekijä voi aiheuttaa väestöön leviämisen vaaran, mutta käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito V: Tehokas rokote saatavilla Työskentely BSL-3 laboratoriossa
Rabiesrokotussuositukset THL Ennaltaehkäisevää vesikauhurokotussarjaa suositellaan työtehtävissään vesikauhuvirukselle altistuville henkilöille. Lepakkotutkijat rokotettuja rabiesta vastaan. Ennalta ehkäisevä perussarja: Yhteensä kolme pistosta päivinä 0, 7 ja 21 tai 28. Jos henkilö todennäköisesti toistuvasti altistuu tartunnalle: - Suoja on syytä varmistaa vasta-ainetutkimuksin 6 kuukauden 2 vuoden välein tartuntariskin mukaan. - Anna tehosteannos, jos vasta-ainetaso on alle 0,5 ky/ml. Altistuksen jälkeinen hoito Epäiltäessä rabiesaltistusta puremakohta tulee pestä välittömästi runsaalla saippuavedellä ja huuhdella 70 % alkoholilla. Sen jälkeen aloitetaan mahdollisimman pian estohoito antamalla annos rabiesimmunoglobuliinia ja aloittamalla rokotussarja. Aiemmin täyden ennaltaehkäisevän tai altistuksen jälkeisen rokotussarjan saaneelle ei anneta rabiesimmunoglobuliinia.
Rokotuskäytäntö Evirassa eläintautivirologian tutkimusyksikössä Perusrokotussarja kolme pistosta päivinä 0, 7 ja 21 tai 28. Vasta-aineiden mittaus kuukauden jälkeen viimeisestä rokotuksesta: - jos vasta-ainetaso > 2 ky/ml, voi aloittaa työt laboratoriossa. Vasta-aineet mitataan puolen vuoden välein: - jos vasta-ainetaso < 2 ky/ml: tehosterokotus, vastaainemääritys - jos vasta-ainetaso <1 ky /ml: tehosterokotus eikä työskentelyä jatketa laboratoriossa ennen uutta vastaainemittausta
Esimerkkejä vasta-ainetason mittaustuloksista 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2004 2004 2005 2005 2006 2006 2006 2007 2007 2008 2009 2009 2010 2010 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014 2015 Brookes et al 2006: - 28 % työntekijöistä vasta-ainetaso >1 ky/ml > 5 v - 16 % vasta-ainetaso laski <1 alle 12 kk:ssa - 70 % tarvitsi tehosteen 2,5 vuoden aikana
Rokotteiden teho Kaikki saatavilla olevat rokotteet pohjautuvat klassiseen rabiesvirukseen (RABV). Mitä läheisempää sukua muut lyssavirukset ovat RABV:lle, sitä parempi ristisuoja muodostuu.
Lyssavirusten lajit, isäntäeläinlajit, tunnetut ihmistartunnat ja rokotteiden suojaavuus Virus Isäntäeläinlaji a Tunnettuja ihmistartuntoja Klassinen rabiesvirus (RABV) maanisäkkäät, useat amerikkalaiset lepakkolajit kyllä Rokotteiden suojaavuus kyllä Lagos lepakkovirus (LBV) Epomophorus wahlbergi (myös koira, kissa, mangusti) ei ei Mokola virus (MOKV) Tuntematon (päästäinen, jyrsijät, koira, kissa) kyllä (2) ei Duvenhage virus DUVV) Miniopterus spp. kyllä (3) kyllä Eurooppalainen lepakkolyssavirus 1 (EBLV-1) Eptesicus serotinus (myös lammas, kivinäätä, kissa kyllä (1) kyllä Eurooppalainen lepakkolyssavirus 2 (EBLV-2) Australian lepakkolyssavirus (ABLV) Myotis daubentonii, M. dasycneme kyllä (2) kyllä Australian lepakkolajit kyllä (3) kyllä Aravan (ARAV) b Myotis blythii b ei kyllä Khujand (KHUV) b Myotis mystacinus b ei kyllä Irkut (IRKV) b Murina leucogaster b kyllä (1) kyllä Länsi-Kaukasian lepakkovirus Miniopterus schreibersi b ei ei (WCBV) b Shimoni virus (SHIBV) b Hipposideros commersoni b ei ei? Bokeloh Bat Lyssavirus Myotis nattereri b ei kyllä? (BBLV) b Ikoma lyssavirus b Civettictis civetta ei ei? Lleida bat lyssavirus (LLEBV) b Miniopterus schreibersii b ei ei? a Laji, josta virus pääasiallisesti eristetty (suluissa muita lajeja, joista kyseinen virus on osoitettu) b Vain yksittäisiä eristyksiä
Rokotteiden teho Data from this study has shown that 96% (48 of 50) of human sera from HDCV vaccine recipients were capable of neutralising ( 0.5 IU/ml) CVS, RABV, EBLV- 1, EBLV-2 and ABLV. It has been shown that neutralising antibody, although a good indicator for efficacy of protection, does not necessarily equate to protection in challenge experiments. The correlation of antibody levels, immune response and protection against rabies is not well understood.
Rokotuskäytäntö Evirassa eläintautivirologian tutkimusyksikössä Kun työskennellään muiden lyssavirusten kuin klassisen rabiesviruksen RABV:n kanssa, niin on päätetty, että vasta-ainetason tulee olla 5 ky/ml. Vasta-ainetaso antaa viitettä suojasta, mutta myös soluvälitteisellä immuniteetilla on tärkeä rooli. Vasta-ainetaso mitataan käyttäen RABV antigeenina, vertaaminen muita lyssaviruksia vastaan antamaan suojaan haastavaa.
Rokotus-altistus kokeet rokotteen tehon arvioinnissa European pharmacopoeian edellyttämä tapa arvioida rokotteen tehoa. Lepakkolyssavirukset kasvatetaan yleensä koe-eläimissä. Koe-eläimet rokotetaan ja 21 pv rokotuksen jälkeen altistetaan virukselle ja verrataan rokotteen antamaa suojaa rokottamattomiin kontrolleihin. Työskentely virukselle altistettujen, infektiivisten eläinten kanssa haasteellista. Eläinten hoitohenkilökunnan tulee olla hyvin koulutettua, kokenutta ja perehtynyttä.
Työtapaturmat, esimerkkejä Objektilasin rikkoutuminen aiheutti haavan sormeen (2000) Paperi viilsi haavan leukaan (2002) Nestejäteastiaan kaadettaessa nestettä roiskui muutamia pisaroita astiasta kasvoihin ja silmäkulmaan (2006) EBLV-2 vahinkoinjektio sormeen (2013) Altistushoitona aiemmin rokotetuille annetaan kaksi rokotusta päivinä 0 ja 3.
Kiitos!