Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Päätös 1 (30) Luonnos Dnro: 10.10.2014 637/961/2014 KYMP Oy PL 12 48101 Kotka Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee KYMP Oy Asetettavat enimmäishinnat Asian tausta KYMP Oy:n tulee noudattaa seuraavia enimmäishintoja metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa: Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 85,00 euroa ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 57,00 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 75 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 131,00 euroa. Viestintävirasto on asettanut vastaavat enimmäishinnat myös muille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuille yrityksille eli Elisa Oyj:lle, DNA Oy:lle, Anvia Oyj:lle, Lounea 1 Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintävirasto asetti KYMP Oy:lle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla 3.12.2012 annetussa huomattavan markkinavoiman (HMV) -päätöksessä (Dnro 66/934/2012) velvollisuuden noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita enimmäishintoja. Yksityiskohtaiset perustelut enimmäishinnan 1 Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL 313 00181 Helsinki Puhelin 0295 390 100 www.viestintävirasto.fi Östersjögatan 3A PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Telefon +358 295 390 100 www.kommunikationsverket.fi Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Telephone +358 295 390 100 www.ficora.fi

2 (30) Asiaan sovellettavat säännökset asettamiselle ilmenevät KYMP Oy:lle annetusta HMV-päätöksestä 2. Viestintävirasto asetti 3.12.2012 antamissaan HMV-päätöksissä vastaavan velvollisuuden myös Elisa Oyj:lle, DNA Oy:lle, Anvia Oyj:lle, Lounea Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintämarkkinalain 37 :n 1 momentin mukaan Viestintävirasto voi 18 :n mukaisella päätöksellä asettaa teleyritykselle velvollisuuden noudattaa 24 ja 25 :ssä tarkoitetun käyttöoikeuden hinnoittelussa Viestintäviraston asettamaa enimmäishintaa. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös kohtuullinen pääomalle laskettava tuotto, johon vaikuttavat teleyrityksen tekemät investoinnit ja niihin liittyvät riskit. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintävirasto ei ole arvioidessaan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta sidottu teleyrityksen kustannuslaskennassa käyttämiin periaatteisiin. Viestintävirastolla on myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön perusteella laaja harkintavalta hinnoittelun kohtuullisuuden arviointiperusteiden määrittämisessä. Viestintämarkkinalaki edellyttää, että kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisessä huomioon otetaan myös toiminnan tehokkuus. Viestintämarkkinalain esitöiden 3 mukaan toiminnan tehokkuutta arvioidaan vertaamalla suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia muissa vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksiin. Viestintämarkkinalaki ei sisällä säännöksiä siitä, millä tavalla Viestintäviraston tulee menetellä toiminnan tehokkuutta arvioidessaan, mutta Viestintävirastolla on kuitenkin laaja harkintavalta myös toiminnan tehokkuuden arvioinnissa. 4 Kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevia säännöksiä sovelletaan siten samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseessä ennakkoon määrättävä enimmäishinta vai jälkikäteinen hintavalvonta. Niin etukäteen asetettavassa enimmäishinnassa kuin jälkikäteen arvioitavassa kustannussuuntautuneessa hinnoittelussa arvioidaan samoja kustannustekijöitä. Enimmäishinta voidaan asettaa enintään kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. 2 Viestintäviraston HMV-päätökset 3.12.2012, https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ennakkosaantelypaatokset/huomattavanmarkkinavoimanhmvsaantely/ hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html. 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta, HE 112/2002 vp. 4 Mm. KHO 1386/3/10, taltio 1115 ja KHO 142/2/06, taltio 1823.

3 (30) Asiaan liittyvä EU-sääntely Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoitteena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrjimättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 5 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC 6 +-menetelmää. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8-10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metallijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sellaista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta kilpailuprosessissa. Menetelmän tulisi myös 5 NGA=next generation access 6 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.

4 (30) Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutoksia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. Viestintämarkkinalaki ei mahdollista puhtaan bottom up-menetelmän käyttöä eikä kustannusten arvioimista käyttäen hyväksi teoreettisen tehokkaan toimijan mallia. Viestintämarkkinalaki edellyttää viraston arvioivan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten ja toiminnan tehokkuuden perusteella, minkä vuoksi viraston ei ole mahdollista käyttää menetelmässään yksinomaan NGA-verkkoon perustuvaa mallinnusta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Tietoyhteiskuntakaareksi 7. Uusi laki antaa voimaan tultuaan Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC-menetelmän laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Viestintävirasto kehitti vuosien 2012 2014 aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten hinnoittelumenetelmäksi ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintävirasto pyysi 22.5.2014 päivätyllä tietopyynnöllä kaikkia enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kyt- 7 Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n ja rikoslain 38 luvun 8b :n muuttamisesta, HE 221/2013 vp.

5 (30) kentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista. KYMP Oy toimitti virastolle selvityksensä 3.6. ja 4.6.2014. Viestintävirasto tapasi KYMP Oy:n edustajia 11.6.2014 voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. KYMP Oy toimitti edelleen virastolle lisäselvityksen 28.8.2014 ja 2.9.2014 viraston tapaamisessa esittämään täydennyspyyntöön liittyen. Julkinen kuuleminen Kansallinen kuuleminen Kansainvälinen kuuleminen Päätöksen perustelut Viestintäviraston on viestintämarkkinalain 118 3 momentin mukaan varattava teleyrityksiä edustaville tahoille tilaisuus esittää käsityksensä päätösehdotuksesta, jos Viestintäviraston viestintämarkkinalain 3-5 luvun ja 8 luvun mukaisella päätöksellä on huomattava vaikutus viestintämarkkinoihin. Viestintävirasto lähetti päätösluonnokset kansalliselle kuulemiselle 10.10.2014. Viestintäviraston on varattava komissiolle ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimelle (BEREC) tilaisuus antaa lausuntonsa kuukauden määräajassa ennen ETA-valtioiden väliseen kauppaan vaikuttavaa huomattavaa markkinavoimaa koskevaa päätöstä. Viestintävirasto on asettanut kullekin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle teleyritykselle samat enimmäishinnat toisaalta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausi- ja toisaalta kytkentämaksuille. Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat yritysten esittämät yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Enimmäishinnat on määritetty viraston laskelman mukaisten yksikkökustannusten perustella päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin. Virasto on soveltanut omassa arvioinnissaan ja laskelmissaan samoja periaatteita kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta.

6 (30) 1 Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat KYMP Oy:n esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta KYMP Oy toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja 28.8.2014 päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. KYMP Oy:n toimittama laskelma on päätöksen liitteessä 1. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty KYMP Oy:n yhteenvetolaskelmassa pääomakustannusten sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. KYMP Oy:n laskelman mukainen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu sekä rakennetun metallijohdintilaajayhteysverkon että teletilojen jälleenhankintahintaan. Metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta [ ] euroa on laskettu kertomalla KYMP Oy:n HMValueella omistamien ja käyttötilaisten kuparikaapeleiden vaippapituus [ ] metriä asennus- ja materiaalikustannuksilla. Kaapelin keskimääräinen asennushinta [ ] euroa on johdettu vuosina 2008 2013 toteutetuista FTTH-rakentamishankkeista, kun puolestaan kaapelin keskimääräisenä materiaalihintana käytetty [ ] euroa on johdettu 100-parisen kuparikaapelin hinnasta. KYMP Oy:n näkemyksen mukaan 100-parinen kuparikaapeli edustaa parhaiten sen eniten asentamaa kaapelityyppiä. Näin lasketusta koko rakennetusta kuparikaapeliverkosta [ ] % on kohdistettu metallijohdintilaajayhteysverkolle. KYMP Oy:n virastolle toimittaman selvityksen mukaan teletilojen jälleenhankintahinnan määrityksessä on käytetty hyväksi toteutuneita investointeja. Tarkastelussa on ollut mukana KYMP Oy:n HMV-alueen kiinteän verkon keskukset ja keskittimet. Keskitinkopin neliöhintana on käytetty toteutunutta tukiasemakopin neliöhintaa ja pääkeskusten hinnan määrityksessä puolestaan toteutunutta palvelinhotellin neliöhintaa. KYMP Oy:n esittämän taustalaskelman perusteella kyseisten teletilojen yhteenlaskettu jälleenhankintahinta on [ ] euroa, josta summasta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteysverkolle on kohdistettu asiantuntija-arvioon perustuen yhteensä [ ] % eli [ ] euroa. Tästä osuudesta metallijohdintilaajayhteysverkolle on kohdistettu kohdekohtaisen tarkastelun jälkeen yhteensä [ ] euroa. KYMP Oy:n laskelman mukaan sen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Pääomakustannukset

7 (30) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä Valokuitutilaajayhteys KYMP Oy:n toimittaman selvityksen mukaan se on käyttänyt annuiteettimenetelmää pääomakustannusten määrittämisessä. Selvityksen mukaan poistoaikoina on käytetty kirjanpidon poistoaikoja: metallijohdintilaajayhteysverkon poistoaikana on käytetty [ ] vuotta ja teletilojen poistoaikana [ ] vuotta. Keskimääräinen poistoaika on siten laskelman mukaan [ ] vuotta. KYMP Oy on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Yrityksen laskemalla tavalla vuosittaisten pääomakustannusten määräksi muodostuu [ ] euroa. Kuukautta kohden pääomakustannusten määrä yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa. KYMP Oy:n metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yritys on esittänyt, että sen käyttökustannukset muodostuvat materiaali- ja aliurakointikustannuksista, palkka- ja henkilösivukuluista, verkonhallintajärjestelmäkuluista, sekä yhteiskäyttöpylväs-, maa-alue- ja laitetilavuokrista. Yrityksen ilmoituksen mukaan käyttökustannuksissa ovat mukana vain HMV-alueen käyttökustannukset. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esitetyt yleiskustannukset ovat [ ] euroa ja ne ovat ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yrityksen selvityksen mukaan yleiskustannukset muodostuvat hallinnon, johdon, tieto-, talous- ja materiaalihallinnon kustannuksista. Yrityksen mukaan yleiskustannukset kohdistetaan eri yksiköille ja toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kaikista yleiskustannuksista HMV-alueelle kohdistetaan kustannukset henkilömäärän suhteessa, ja näistä yleiskustannuksista metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteysverkolle kohdistetaan kustannukset asiantuntija-arvioon perustuen. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. KYMP Oy:n virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on kohdistanut kustannukset HMV-alueen käytössä oleville tilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on 31.7.2014 ollut [ ] kappaletta. Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta metallijohdinverkon tilaajayhteyksille on 11,20 euroa kuukaudessa. KYMP Oy on toimittanut Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista päätöksen liit-

8 (30) Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Pääomakustannukset Käyttö- ja yleiskustannukset teessä 2 esitetyn viraston yhteenvetomallin mukaisen ja 28.8.2014 päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmassa pääomakustannusten sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. KYMP Oy:n laskelman mukainen valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu toisaalta sen HMV-alueen valokuituinvestointeihin vuosina 2006 2013 ja toisaalta teletilojen jälleenhankintahintaan. Rakennetun valokuituverkon jälleenhankintahinta [ ] euroa on laskettu kertomalla KYMP Oy:n omistamien ja käyttötilaisten, HMV-alueelle vuoden 2005 jälkeen asennettujen alle 48-kuituisten kaapeleiden vaippapituus [ ] metriä valokuitukaapelin keskimääräisellä rakennuskustannuksella [ ] euroa. Teletilojen jälleenhankintahinnan määrityksessä on käytetty hyväksi toteutuneita investointeja. Tarkastelussa on ollut mukana KYMP Oy:n HMV-alueen kiinteän verkon keskukset ja keskittimet. Keskitinkopin neliöhintana on käytetty toteutunutta tukiasemakopin neliöhintaa ja pääkeskusten hinnan määrityksessä puolestaan toteutunutta palvelinhotellin neliöhintaa. Yrityksen esittämän taustalaskelman perusteella kyseisten teletilojen yhteenlaskettu jälleenhankintahinta on [ ] euroa, josta summasta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteysverkolle on kohdistettu asiantuntija-arvioon perustuen yhteensä [ ] % eli [ ] euroa. Tästä osuudesta valokuitutilaajayhteysverkolle on kohdistettu kohdekohtaisen tarkastelun jälkeen yhteensä [ ] euroa. Laskelman mukaan koko valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. KYMP Oy:n toimittaman selvityksen mukaan se on käyttänyt annuiteettimenetelmää pääomakustannusten määrittämisessä. Selvityksen mukaan poistoaikoina on käytetty kirjanpidon poistoaikoja: valokuitutilaajayhteysverkon poistoaikana on käytetty [ ] vuotta ja teletilojen poistoaikana [ ] vuotta. Keskimääräinen poistoaika on siten laskelman mukaan [ ] vuotta. KYMP Oy on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Yrityksen laskemalla tavalla vuosittaisten pääomakustannusten määräksi muodostuu [ ] euroa. Kuukautta kohden pääomakustannusten määrä yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa. KYMP Oy:n valokuitutilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yrityksen selvityksen mukaan sen käyttökustannukset muodostu-

9 (30) Kustannukset yhteensä vat materiaali- ja aliurakointikustannuksista, palkka- ja henkilösivukuluista, laitetilavuokrista sekä alueiden vuokrista. Yrityksen ilmoituksen mukaan käyttökustannuksissa ovat mukana vain HMV-alueen käyttökustannukset. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen laskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa ja ne ovat ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yrityksen selvityksen mukaan yleiskustannukset muodostuvat hallinnon, johdon, tieto-, talous- ja materiaalihallinnon kustannuksista. Yrityksen mukaan yleiskustannukset kohdistetaan eri yksiköille ja toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kaikista yleiskustannuksista HMV-alueelle kohdistetaan kustannukset henkilömäärän suhteessa, ja näistä yleiskustannuksista metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteysverkolle kohdistetaan kustannukset asiantuntija-arvioon perustuen. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. KYMP Oy:n virastolle toimittaman laskelman mukaiset valokuitutilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on kohdistanut kustannukset (HMV-alueen) käytössä oleville tilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on ollut ajankohtana 31.12.2013 [ ] kappaletta. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta valokuituverkon tilaajayhteyksille on 105 euroa kuukaudessa. Viestintäviraston arvio KYMP Oy:n tilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat KYMP Oy:n ilmoittamat tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Viestintävirasto on käyttänyt arviossaan ja laskelmassaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Viestintäviraston laskelmat metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuista ovat päätöksen liitteinä 1-2. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan tilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta voidaan arvioida eri tavoin muun muassa ti-

10 (30) laajayhteysverkon joidenkin rakenneosaryhmien (esimerkiksi ilmakaapelit, maakaapelit ja kanavaputkitukset) määrien ja keskimääräisten yksikkörakentamiskustannusten perusteella. Arviointi voidaan tehdä myös pidemmän ajan vuosittaisten uusinvestointien perusteella, jos nämä uusinvestoinnit riittävällä tarkkuudella vastaavat rakenteeltaan verkon keskimääräistä rakennetta. Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Tuotannollisessa käytössä olevalla verkolla tarkoitetaan sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on tällä hetkellä yrityksen itsensä käytössä tai vuokrattuna toiselle yritykselle sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on otettavissa käyttöön tai vuokrattavissa. Jälleenhankintahintaan ei sisällytetä sellaisia verkon osia, jotka on purettu tai joita suunnitellaan purettavaksi. Korkein hallinto-oikeus on katsonut 8, että laskentatapaa, jossa tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä on jätetty ottamatta huomioon kirjanpidossa kokonaan poistettu omaisuus, ei ole pidettävä viestintämarkkinalain 84 :n mukaisena. Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaan laskentatapa, jossa pääoman tuotto lasketaan vain sille verkon osalle, jolla on kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa, johtaa siihen, että pääoman tuotto lasketaan vain osalle sitoutunutta pääomaa ja että kirjanpidossa kokonaan poistetulle, mutta kuitenkin vuokrausvelvollisuuden kohteena olevalle verkon osalle eli osalle sitoutuneesta pääomasta ei lasketa mitään tuottoa. Tämä saattaisi teleyritykset korkeimman hallinto-oikeuden mukaan perusteettoman epäedulliseen asemaan. KYMP Oy on sisällyttänyt laskelmiinsa koko yrityksen tuotannollisessa käytössä olevan metallijohdintilaajayhteysverkon. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan KYMP Oy:n esittämää metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaa [ ] euroa. Pääomakustannukset KYMP Oy on toimittamansa selvityksen mukaan käyttänyt annuiteettimenetelmää pääomakustannusten määrittämisessä. Viestintävirasto on laskelmassaan arvioinut pääomakustannusten määrää tilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaisten poistojen ja sitoutuneen pääoman avulla jäljempänä kuvatulla tavalla. Poistot Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknistaloudellista pitoaikaa. Virasto on laskenut kunkin yrityksen 8 KHO:n vuosikirjaratkaisu 2012:58.

11 (30) Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka omaisuus on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista tai käytöstä poistamista. Teknis-taloudellisen pitoajan voidaan katsoa kohtelevan yrityksiä tasapuolisemmin kuin kirjanpidon poistojen, jotka yritykset itse määrittelevät kirjanpitolainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kirjanpidossa noudatettavasta varovaisuusperiaatteesta johtuen pääoma tulee kirjanpidossa usein kokonaan poistetuksi jo ennen tuotannollisen käytön päättymistä. Teknis-taloudellisten pitoaikojen käyttö vastaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2012:58, että poistot tulee määrittää verkon teknis-taloudellisen pitoajan perusteella. Viestintävirasto on käyttänyt teknis-taloudellisena pitoaikana 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden pitoaika antaa hyvän kuvan ajasta, jonka metallijohdintilaajayhteysverkon osat ovat keskimäärin liiketoiminnallisessa käytössä. Valittu 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin myös Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon teknis-taloudellista pitoaikaa määritettäessä on otettava huomioon meneillään oleva teknologinen murros eli siirtyminen metallijohdintilaajayhteysverkosta yhä enenevässä määrin valokuitutilaajayhteyksiin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellinen pitoaika ottaa huomioon toisaalta ajan kulumisen ja vanhempien verkon osien laskelmissa mukana olon ja toisaalta teknologiamurroksesta johtuvat metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistuvat alhaisemmat tulontuotto-odotukset. KYMP Oy:n metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknis-taloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintämarkkinalain mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keskiikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin las-

12 (30) kettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: = 1 -ä, missä =äö =ähh =-! -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna Viestintäviraston ja useiden teleyritysten aiemmin käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Aiemmin käytetyn laskentatavan avulla määritettiin verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon osalta edellä mainittua 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon sitoutuneen pääoman määrittämisessä verkon keski-ikänä 20 vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 20 vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko metallijohdintilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisen tuoton laskemisessa prosenttia, joka on määritetty keskimääräisen pääomakustannuksen avulla niin kutsuttua Weighted Average Cost of Capital - menetelmää (WACC-menetelmä) käyttäen. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa.

13 (30) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannusten kohdentaminen WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. Viestintävirasto käyttää pääomakustannuksen määrittämisessä näin ollen niin kutsuttua pre-tax WACC:ia. Viestintävirasto on määrittänyt kohtuulliset tuottoprosentit erikseen kiinteälle televerkkotoiminnalle sekä valokuituverkoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: viimeisin päivitys on toukokuulta 2014 9 ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli kiinteässä televerkkotoiminnassa on 6,2 7,9 %. Valokuituverkon osalta sallittujen tuottojen vaihteluväli on 6,2 8,8 %. Viestintävirasto laskee kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle. Viestintäviraston laskelmassa KYMP Oy:n sitoutuneen pääoman määrä on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 7,9. Viestintäviraston laskelmassa KYMP Oy:n sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan KYMP Oy:n ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan KYMP Oy:n käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa tilaajayhteyksille siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa metallijohdintilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, jotka on laskettu ajankohtien 1.1.2013 ja 1.1.2014 keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien määrän muuttuessa myös käyttö- ja yleiskustannusten 9 Viestintävirasto 5.5.2014. Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirjat/kohtu ullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalistentelevisiolahetyspalvelujentoiminnass a_2.html

14 (30) määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttöja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa viraston näkemyksen mukaan parhaan kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. KYMP Oy:n tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan pääomakustannuksia ei puolestaan tule kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä toisaalta myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannusten kohdistamista vain käytössä oleville tilaajayhteyksille ei voida pitää perusteltuna verkon käyttöasteen ollessa alhainen. Kohdistus vain käytössä oleville tilaajayhteyksille antaisi verkko-operaattoreille mahdollisuuden kohdistaa kaikki verkon pääomakustannukset vain käytössä olevalle verkolle ottamatta huomioon sitä, että pääomakustannuksissa on mukana myös reservissä olevaa verkkoa, joka ei ole käytössä, mutta joka jo on tuottanut operaattorille tuloa. Pääomakustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville liittymille ei myöskään kannustaisi yritystä lisäämään vuokrattujen yhteyksien määrää. Viestintävirasto on pääoman arvioinnissa ottanut huomioon koko liiketoiminnallisessa käytössä olevan verkon, jonka perusteella pääomakustannukset on määritetty. Pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi kuitenkin johtaa kustannusten kohdistamiseen myös sellaisille yhteyksille, joille ei ole lainkaan tulontuotto-odotuksia. Tämän vuoksi ei pääomakustannusten jakajana ole perusteltua käyttää kaikkia tilaajayhteyksiä. Viestintävirasto pitää kohtuullisena metallijohdintilaajayhteysverkon pääomakustannusten kohdistamista siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 65 prosentin käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää kyseisen käyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto on laskenut käyttöasteet yritysten vakiokomponenttimenetelmän yhteydessä toimittamien tilaajayhteysmäärien tai yritysten myöhemmin ilmoittamien tilaajayhteysmäärien perusteella. Vähimmäiskäyttöaste estää verkko-operaattoreita kohdistamasta koko verkon kaikkia pääomakustannuksia koko ajan pienenevälle tilaajayhteysmäärälle. Metallijohdintilaajayhteysmäärien pienentyminen on pääosin seurausta teknologisesta murroksesta eli siirtymisestä metallijohdinverkosta valokuituun, jolloin osa metallijohdintilaajayhteysverkosta jää hyödyntämättä. Kun pääomakustannukset kohdistetaan vähimmäiskäyttöasteella, eivät käyttämättä jäävän verkon kustannukset tule kokonaan vuokralle ottajan maksettaviksi. Toisaalta HMVyrityksen kannalta 65 %:n vähimmäiskäyttöastetta voidaan pitää kohtuullisena, koska se takaa sen, etteivät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien hinnat laske kohtuuttoman alas vaarantaen yrityksen investointeja uuteen teknologiaan.

15 (30) Vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon myös komission kustannuslaskentasuosituksen tavoitteen vakaista ja ennustettavissa olevista hinnoista sekä pienevien volyymien vaikutuksen siirryttäessä metallijohdinverkoista NGA-verkkoihin. Vähimmäiskäyttöasteen käyttäminen pääomakustannusten jakamisessa kannustaa yritystä vuokraamaan muille yrityksille verkkoaan ja samalla edesauttaa verkon tehokasta käyttöä. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa myös yritystä itseään tehostamaan verkon käyttöä ja käyttämään tehokkaammin verkkoaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt KYMP Oy:n pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle käyttämällä jakajana [ ]. Metallijohdintilaajayhteyden yksikkökustannus Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Pääomakustannukset Poistot Viestintäviraston laskelman mukaan KYMP Oy:n metallijohdintilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa ovat [ ] euroa. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon arvon määrittämisessä, Viestintävirasto käyttää valokuitutilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla määritetään vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutunut pääoma. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. KYMP Oy:n omassa laskelmassa esitetty valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon, minkä perusteella virasto on omassa arviossaan käyttänyt KYMP Oy:n ilmoittamaa valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaa [ ] euroa. KYMP Oy on toimittamansa selvityksen mukaan käyttänyt annuiteettimenetelmää pääomakustannusten määrittämisessä. Viestintävirasto on laskelmassaan arvioinut pääomakustannusten määrää tilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaisten poistojen ja sitoutuneen pääoman avulla jäljempänä kuvatulla tavalla. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, on Viestintävirasto käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknis-taloudellista pitoaikaa 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuo-

16 (30) Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto den teknis-taloudellista pitoaikaa voidaan pitää tällä hetkellä tiedossa oleva teknologinen kehitys huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena pitoaikana myös valokuituverkon osalta. 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. KYMP Oy:n tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknis-taloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintävirasto on arvioinut valokuitutilaajayhteyksien sitoutunutta pääomaa vastaavalla tavalla kuin metallijohdintilaajayhteyksissä. Virasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä nykykäyttöarvoa, joka on määritetty alla olevan kaavan mukaisesti: = 1 -ä, missä =äö =ähh =-! -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna useiden teleyritysten käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Käytetyn laskentatavan avulla määritetään verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt valokuitutilaajayhteysverkon keski-ikänä kahdeksaa vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan

17 (30) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannusten kohdentaminen kahdeksan vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko valokuitutilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintäviraston laskelmassa KYMP Oy:n valokuitutilaajayhteysverkkoon sitoutunut pääoma on [ ] euroa. Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin. Kuten edellä on metallijohdintilaajayhteysverkon osalta todettu, on viimeisin päivitys toukokuulta 2014. Sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli valokuituverkon osalta on 6,2 8,8 %. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 8,8. Viestintäviraston laskelmassa KYMP Oy:n sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan KYMP Oy:n ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan KYMP Oy:n käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa valokuitutilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, joka on laskettu ajankohtien 1.1.2013 ja 1.1.2014 keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien määrän muuttuessa myös käyttökustannusten määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttö- ja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa hyvän kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. KYMP Oy:n tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintäviraston näkemyksen mukaan valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannuksia ei tule kohdistaa pääosin vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannuksia ei ole perusteltua kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille verkon käyttöasteen ollessa vielä al-

18 (30) Valokuitutilaajayhteyden yksikkökustannus hainen. Vähimmäiskäyttöasteen ollessa alhainen, voi kustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville tilaajayhteyksille johtaa tehottomiin investointeihin. Toisaalta pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi johtaa kustannusten kohdistamiseen myös yhteyksille, joille ei välttämättä ole tulontuotto-odotuksia lähivuosien aikana. Pääomakustannusten jakaminen kaikille tilaajayhteyksille ei myöskään kannustaisi yrityksiä investoimaan kysynnän vielä osin ollessa epävarmaa. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa yritystä myös ottamaan tehokkaasti käyttöön jo rakennettuja ja vielä käyttöön ottamattomia yhteyksiä. Toisaalta vähimmäiskäyttöaste myös kannustaa yritystä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto pitää kohtuullisena, että valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannukset kohdistetaan siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 45 prosentin käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää vähimmäiskäyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto katsoo, että 45 %:n vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon valokuitutilaajayhteysverkkojen teknisen kehityksen vaiheen, jolloin kysynnän epävarmuus heijastuu yritysten verkkojen käyttöasteisiin. 45 %:n käyttöasteella pyritään kannustamaan yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt KYMP Oy:n pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle käyttämällä jakajana tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 45 %:n verkon käyttöastetta. [ ]. Viestintäviraston laskelman mukaan KYMP Oy:n valokuitutilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa ovat [ ] euroa. Tilaajayhteyksien kuukausivuokrille asetettavien enimmäishintojen tason määrittäminen Viestintämarkkinalain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn ja huomattavan markkinavoiman yrityksille asetettavien velvoitteiden tavoitteena on puolestaan kilpailun esteiden poistaminen, kilpailun edistäminen ja kilpailevien yritysten markkinoille pääsyn edistäminen sekä kilpailevien palvelujen tarjonnan mahdollistaminen. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tar-

19 (30) koitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintävirasto on arvioinut kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten ilmoittamia kustannus- ja määrätietoja edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Viestintävirasto on viestintämarkkinalain tavoitteet huomioon ottaen päätynyt määrittämään kaikille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle yritykselle saman enimmäishinnan sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien osalta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kaikille saman enimmäishinnan asettaminen edistää tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Viestintäviraston näkemyksen mukaan luotettavin kuva tilaajayhteyksien rakentamisen ja ylläpidon yksikkökustannuksista saadaan laskemalla kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yksikkökustannusten painotettu keskiarvo. Tällä tavoin lasketussa yksikkökustannuksessa on otettu huomioon sekä yritykselle aiheutuneet kustannukset että toiminnan tehokkuus. Viestintävirasto on arvioinut yritysten esittämiä yksikkökustannuksia ja niiden perusteita. Yritykset ovat määrittäneet yksikkökustannukset vaihtelevin laskentatavoin ja vaihtelevalla tarkkuudella. Viestintäviraston yritysten esittämien tietojen perusteella laatimien yrityskohtaisten laskelmien tuloksena saadut yksikkökustannukset myös eroavat merkittävästi toisistaan. Yritysten toimintaolosuhteissa ei kuitenkaan ole niin merkittäviä eroja, että yksikkökustannusten erot olisivat perusteltavissa eroilla yritysten toiminta-alueissa tai muissa toimintaolosuhteissa. Kaikki enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetut yritykset toimivat pääasiallisesti sekä taajama- että haja-asutusalueilla. Eroja yritysten välisissä kustannuksissa ei saatujen tietojen nojalla voida perustella myöskään eroilla yritysten koossa. On myös huomattava, että yritysten tilaajayhteyksistä tällä hetkellä perimät hinnat eivät eroa toisistaan yhtä merkittävästi kuin yritysten Viestintävirastolle esittämät kustannukset. Edellä esitetyn perusteella Viestintävirastolla onkin syytä epäillä toiminnan tehokkuutta ja esitettyjen kustannustietojen luotettavuutta niiden yritysten osalta, joiden laskelman tuloksena saatu yksikkökustannus on merkittävästi korkeampi kuin kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten yksikkökustannusten painotettu keskiarvo. Samat enimmäishinnat mahdollistavat tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja toimintaedellytykset alan toimijoille HMV-yritysten eri alueilla. Enimmäishinta mahdollistaa tasapuolisten kilpailuolosuhteiden lisäksi hintojen kohtuullisuuden ja ennakoitavuuden. Enimmäishinta edistää uusien yrittäjien mahdollisuuksia päästä markkinoille ja lisää kilpailua, mikä puolestaan on

20 (30) omiaan mm. parantamaan käyttäjille tarjottavien viestintäpalvelujen saatavuutta ja hinta-laatusuhdetta. Sama enimmäishinta poistaa myös mahdollisesti perusteettomia hintaeroja vierekkäisten alueiden välillä. Sama enimmäishinta kannustaa yrityksiä toimimaan tehokkaasti; tehokkaasti toimiva yritys saa pitää tehokkuushyödyn itsellään, mikäli pystyy toimimaan enimmäishintaa alhaisemmilla kustannuksilla. Toisaalta enimmäishinta kannustaa tehottomasti toimivia yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Sama enimmäishinta mukautuu myös mahdollisiin yritysjärjestelyihin, jolloin yritysjärjestelyiden vaikutusta asetettavaan enimmäishintaan ei tarvitse arvioida erikseen. Viestintävirasto korostaa, että enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tulee tilaajayhteystuotteita hinnoitellessaan noudattaa myös niille HMV-päätöksessä asetettua syrjimättömyysvelvollisuutta. Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta Viestintävirasto on enimmäishintaa laskiessaan käyttänyt viraston laatimien yrityskohtaisten laskelmien tilaajayhteyskohtaisia kuukausikustannuksia ja painottanut eri yritysten kustannuksia yritysten käytössä olevien metallijohdintilaajayhteyksien määrällä. Enimmäishinnan laskemisessa käytetyt painokertoimet on laskettu käyttäen enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten vuoden 2013 keskimääräisiä käytössä olevien tilaajayhteyksien määriä, jotka on laskettu yritysten ilmoittamista tiedoista ajankohtien 1.1.2013 ja 1.1.2014 keskiarvona. Kaikkien yritysten keskimääräisten käytössä olevien tilaajayhteyksien määrät on laskettu yhteen, jonka jälkeen yritysten painokertoimet on saatu jakamalla kunkin yrityksen keskimääräinen tilaajayhteysmäärä kaikkien yritysten yhteenlasketulla käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä. Kaikkien yritysten painokerrointen summa on 100 %. KYMP Oy:n yksikkökustannuksen painokerroin enimmäishinnan laskemisessa on [ ] %, joka vastaa yrityksen osuutta kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yhteenlasketusta käytössä olevien tilaajayhteyksien määrästä. Viraston laskelman mukainen KYMP Oy:n yksikkökustannus [ ] euroa on painotettu kyseisellä kertoimella. Kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yksikkökustannukset on vastaavalla tavalla painotettu ja laskettu yhteen. Näin on päästy metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran painotettuun enimmäishintaan, joka on 10,70 euroa kuukaudessa. Viestintävirasto on ottanut huomioon toiminnan tehokkuuden käyttämällä painotettua keskiarvoa enimmäishinnan määrittämisessä. Painotetulla keskiarvolla Viestintävirasto on tasoittanut