TeliaSonera Finland Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Transkriptio

1 Päätös 1 (54) Dnro: /962/2015 TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuskatu Helsinki TeliaSonera Finland Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Teleyritys, jota päätös koskee TeliaSonera Finland Oyj 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto katsoo, että TeliaSonera Finland Oyj ("TeliaSonera") perimät metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnat eivät ole sille annetun HMV-päätöksen (76/934/2012) ja tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita. Viestintävirasto velvoittaa TeliaSoneran muuttamaan kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta lukien tilaajayhteyksien ja rinnakkaisyhteyksien kuukausi- ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneelle tasolle. Tilaajayhteyden ja rinnakkaisyhteyden kuukausi- ja kytkentämaksut eivät saa ylittää tässä päätöksessä tietoyhteiskuntakaaren 73 :n mukaisesti määriteltyjä enimmäismääriä. Viestintävirasto päättää, että TeliaSoneran perimät metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnat eivät saa ylittää alla mainittuja euromääriä: Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokra ei saa ylittää 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 85,00 euroa ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 57,00 euroa. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (54) 4 Asian vireilletulo Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokra ei saa ylittää 75,50 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 131,00 euroa. TeliaSonera on ostanut AinaCom Oy:n ("AinaCom") kuluttajaliiketoiminnan ja kiinteät verkot maaliskuussa Liiketoimintakaupan myötä entisen AinaComin alueen HMV-velvoitteet ovat siirtyneet TeliaSoneralle. Tämä päätös koskee siksi ainoastaan TeliaSoneraa. Elisa teki Viestintävirastolle toimenpidepyynnön, jossa Viestintävirastoa pyydettiin selvittämään TeliaSoneran metallijohdintilaajayhteyksien kuukausivuokran hinnoittelun säännöstenmukaisuus. Elisan toimenpidepyyntö kohdistuu TeliaSoneran lisäksi myös Anvia Telecom Oy:hyn 1, DNA Oy:hyn ja Lounea Oy:hyn 2. Elisan mukaan metallijohdintilaajayhteyksien hintatason ennakoitavuus on ensiarvoisen tärkeää laajakaistamarkkinoiden kilpailulle. Markkinalle on tyypillistä, että uusinvestoinnit metallijohdintilaajayhteysverkkoon ovat vähäisiä ja verkon käyttöaste on aleneva. Elisa toimii markkinalla sekä vuokranantajan että vuokralaisen roolissa. Elisa toi toimenpidepyynnössään esille, että TeliaSoneran tilaajayhteyden vuokrauksesta perimä hinta poikkeaa Viestintäviraston antamassa päätösluonnoksessa sekä vuosivalvontakirjeessä esittämästä kustannussuuntautuneesta hintatasosta. Elisa ilmoitti virastolle , ettei se näe asiassa edellytyksiä tietoyhteiskuntakaaren 314 :n mukaiselle sovittelulle. Viestintävirasto on oma-aloitteisesti tutkinut myös TeliaSoneran metallijohdintilaajayhteyksien kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuutta ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuutta. Viestintävirasto on samanaikaisesti tutkinut myös muiden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteystuotteiden säännöstenmukaisuutta. Tutkinnat ovat näin ollen kohdistuneet paitsi TeliaSoneran myös Anvia Telecom Oy:n, DNA Oy:n, Elisa Oyj:n ja Lounea Oy:n metallijohdintilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuuden ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuuden arviointiin. Viestintävirasto asetti TeliaSoneralle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annetussa HMV-päätöksessä (dnro 76/934/2012) ja AinaCom Oy:lle (jäljempänä "AinaCom") (dnro 51/934/2013) velvollisuuden hinnoitella sekä metallijohdin- että annettu HMV-päätös, jossa kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite asetettiin, annettiin Anvia Oyj:lle. Anvia Oyj siirsi teleliiketoimintansa tytäryhtiöönsä Anvia Telecom Oy:hyn Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy.

3 3 (54) valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrista ja kytkentämaksuista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Yksityiskohtaiset perustelut velvoitteiden asettamiselle ilmenevät HMV-päätöksistä 3. Viestintävirasto asetti antamissaan HMV-päätöksissä kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevat velvollisuudet myös AinaCom Oy:lle, Anvia Telecom Oy:lle, DNA Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Kymen Puhelin Oy:lle, Salon Seudun Puhelin Oy:lle ja PPO Oy:lle. Yritysten yhdentymisten seurauksena tilaajayhteysmarkkinoilla toimii näistä yrityksistä tällä hetkellä Anvia Telecom Oy, DNA Oy, Elisa Oyj, Lounea Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. HMV-päätöksissä yrityksille asetettiin myös velvollisuus noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita enimmäishintoja. Viestintävirasto antoi HMV-päätöksen nojalla TeliaSoneralle ja muille kustannussuuntautuneiden enimmäishintojen noudattamiseen velvoitetuille HMV-yrityksille päätösluonnokset enimmäishintojen asettamisesta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokralle ja kytkentämaksulle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi antamillaan päätöksillä Viestintäviraston huomattavan markkinavoiman päätökset enimmäishinnan asettamista koskevilta osin. HMV-päätöksissä asetetut muut velvoitteet kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite mukaan lukien pysyivät kuitenkin voimassa. HMV-päätösten perusteella yritysten on siten tällä hetkellä hinnoiteltava sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneesti. KHO:n antamien päätösten johdosta Viestintävirasto keskeytti enimmäishintoja koskevien päätösluonnosten kuulemiskierroksen ja päätöksentekoprosessin kokonaisuudessaan. KHO ei päätöksessään ottanut kantaa hinnan määrittämiseen vaan ainoastaan enimmäishinnan asettamisen perusteisiin. Viestintäviraston päätösluonnoksissaan esittämät arviot kustannussuuntautuneesta hinnoittelusta ja kustannussuuntautuneesta hintatasosta eivät ole muuttuneet enimmäishintoja koskevien päätösluonnosten antamisen jälkeen. Viestintävirasto totesi TeliaSoneralle toimittamassaan vuosivalvonnan palautekirjeessä, että Viestintäviraston päätösluonnoksessa esittämät hinnat vastaavat edelleen viraston näkemystä tämän hetkisestä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen kustannussuuntautuneesta tasosta. Viestintävirasto totesi edelleen, että mikäli TeliaSonera ei ryhdy oma-aloitteisesti toimenpiteisiin tilaajayhteystuotteiden hintojen alentamiseksi kustannussuuntautuneelle tasolle, Viestintävirasto puuttuu hinnoitteluun jälkikäteisen valvonnan keinoin. Yritykselle annettiin aikaa alentaa oma-aloitteisesti hintojaan mennessä. 3 Viestintäviraston HMV-päätökset

4 4 (54) 5 Sovellettava laki Elisan toimenpidepyynnön yhteydessä Viestintävirasto käynnisti oma-aloitteiset selvitykset TeliaSoneran ja muiden HMVyritysten metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteystuotteiden hinnoittelun kustannussuuntautuneisuudesta. Hallintolain (434/2003) 25 :n mukaan, jos viranomaisessa tehtävä päätös saattaa merkittävästi vaikuttaa muun samassa viranomaisessa samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, viranomaisen on valmisteltava asiat yhdessä ja ratkaistava samalla kertaa, jollei yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä tai jollei se ole asian laadun taikka luonteen vuoksi tarpeetonta. Viestintävirasto on käsitellyt yhdessä Elisan vireille laittaman ja sen oma-aloitteisesti käynnistämän selvityksen TeliaSoneran tilaajayhteystuotteiden hinnoittelusta ja ratkaissut asiat yhdessä. Molemmissa selvityksissä on kyse olennaisesti samasta asiasta, minkä vuoksi niiden yhdessä käsitteleminen on perusteltua. Asioiden yhdessä käsittelemisestä ei myöskään ole koitunut haitallista viivytystä. Viestintävirasto soveltaa tässä päätöksessä tietoyhteiskuntakaaren (917/2014, jäljempänä myös "TYK") säännöksiä. HMV-päätökset kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annettiin Päätöksissä yrityksille asetettiin viestintämarkkinalain (393/2003) nojalla muun muassa velvollisuus hinnoitella sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrista ja kytkentämaksuista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Tietoyhteiskuntakaari tuli voimaan Tietoyhteiskuntakaaren 351 :n 2 momentin mukaan lailla kumottiin viestintämarkkinalaki. Lain siirtymäsäännösten perusteella tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon jälkeen vireille tulleeseen hallintoasiaan sovelletaan tietoyhteiskuntakaarta (352 1 mom). Elisan valitus tuli vireille eli uuden lain voimaan tulon jälkeen. Tietoyhteiskuntakaaren momentin mukaan viestintämarkkinalakiin perustuvat teleyritysten oikeudet ja velvollisuudet jäävät voimaan, kunnes Viestintävirasto on ensimmäistä kertaa tehnyt HMV-päätöksen tietoyhteiskuntakaaren säännösten nojalla. Säännös sisällytettiin vastaavansisältöisenä tietoyhteiskuntakaareen kuin aikoinaan viestintämarkkinalakiin viestintämarkkinalain kumotessa edeltäjänsä telemarkkinalain. Säännöksen perusteella on selvää, että markkina-analyysiin perustuvat HMV-päätökset pysyvät voimassa kunnes Viestintävirasto on analysoinut kyseisen markkinan uudelleen, arvioinut yritysten HMV-aseman nimeämistarpeet sekä asettanut kilpailun edistämiseksi ja kilpailun esteiden poistamiseksi tarpeelliseksi katsomansa velvollisuudet. Päätöksessä asetettavat velvollisuudet voivat koskea muun muassa käyttöoikeuden luovu-

5 5 (54) tusta, hinnoittelun ja ehtojen syrjimättömyyttä, avoimuutta sekä hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Velvollisuuksien noudattamisen valvonta tapahtuu jälkikäteisen valvonnan keinoin kulloinkin voimassa olevan lain perusteella. Ennakkosääntelyn alaisten markkinoiden analysointi tapahtuu analyysien eri sykleistä johtuen eri aikoina. Teknologianeutraalisuuteen pyrkivän viestintälainsäädännön tavoitteiden mukaisena ei voida pitää sitä, että eri markkinoilla HMV-päätösten antamisen ajankohdasta riippuen sovellettaisiin velvoitteiden jälkikäteisessä valvonnassa eri lakeihin perustuvia säännöksiä. Erotuksena jälkikäteen tapahtuvasta kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnista, mahdollistaa HMV-päätökseen perustuva etukäteen asetettava enimmäishinta kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisen ennalta enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toisin kuin velvoitteiden jälkikäteisen valvonnan osalta, tulee HMV-päätöksessä etukäteen asetettavan enimmäishinnan määrittämisen perustua HMV-päätöksen antamishetkellä voimassa oleviin säännöksiin. Tietoyhteiskuntakaaren 352 :n 11 momentin mukaan: "Jos kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tällä lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä." Kyseinen säännös lisättiin lakiin tässä muodossa tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn ja liikenne- ja viestintävaliokunnan tietoyhteiskuntakaaren hallituksen esitystä koskevan mietinnön (LiVM 10/2015) perusteella. Valiokunta näki tärkeäksi siirtymäsäännösten täsmentämisen siten, että oikeustila kumotun lain jälkeen olisi kaikilta osin selvä. Valiokunta viittaa mietinnössään saamaansa asiantuntijaselvitykseen ja vuonna 2011 myönnettyihin analogisen radiotoiminnan toimilupia koskeviin päätöksiin toimikaudelle, joka päättyy vuonna Näissä ohjelmistotoimiluvista annetuissa päätöksissä viitataan tietoyhteiskuntakaarta koskevalla lakiehdotuksella kumottavaksi ehdotettuun radiotaajuuksista ja telelaitteista annettuun lakiin ja sen 6 a :ään, jonka nojalla on säädetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta. Valiokunta ehdotti siirtymäsäännöksen viimeiseen momenttiin selvennettäväksi, että jos ehdotetulla lailla kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan ehdotetulla lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan ehdotetun lain vastaavaa säännöstä. Valiokunta viittaa esimerkkitilanteena siihen, että säännöksellä varmistetaan, että analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimilupiin sovelletaan lakiehdotuksen voimaantulosta lukien Viestintäviraston tietoyhteiskuntakaaren lain 96 :n nojalla antamia määräyksiä. On huomattava, että radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 6 a :ää täysin vastaavaa säännöstä ei enää ole. TYKin 96 nojalla taajuuksien käyttösuunnitelmasta määrätään nyt Viestintäviraston määräyksellä, ei enää valtioneuvoston asetuksessa. Toimivalta siirtyi viranomaiselta toiselle, mutta samalla myös säädöksen sisältö muuttui ja siihen tuli

6 6 (54) uusia reunaehtoja, jotka täytyy ottaa huomioon taajuuksien käyttösuunnitelmaa annettaessa tai muutettaessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn aikana puuttunut havaittuun ongelmaan, joka on valiokuntakuulemisessa nostettu esiin. Samanaikaisesti säännöksellä on puututtu laajasti myös muihin vastaavankaltaisiin tilanteisiin, jossa kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tietoyhteiskuntakaarella kumottuun lakiin. Viittauksen viestintämarkkinalakiin katsotaan tarkoittavan tietoyhteiskuntakaaren vastaavaa säännöstä. Ohjelmistolupia koskeva esimerkki on analoginen HMV-päätösten kanssa, joissa myös viitataan kumotun viestintämarkkinalain säännöksiin. HMV-sääntelyn historiasta ei löydy tilannetta, jossa HMVpäätöksen antamisen jälkeen laki, jonka nojalla velvollisuudet on asetettu, olisi päätösten antamisen jälkeen kumoutunut. Tietoyhteiskuntakaaren siirtymäsäännökset huomioon ottaen lainsäätäjän tahto on yksiselitteinen; velvoitteisiin, jossa viitataan kumotun viestintämarkkinalain säännöksiin, tulee soveltaa tietoyhteiskuntakaaren vastaavia säännöksiä. HMV-velvoitteiden jälkikäteisen noudattamisen valvonnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että mikäli asia on tullut vireille uuden lain voimaan tulon jälkeen, sovelletaan asiaan uuden lain säännöksiä. Tilaajayhteysmarkkinoilla HMV-yrityksille on vuonna 2012 annetuissa HMV-päätöksissä asetettu kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitettiin hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintämarkkinalaissa kustannussuuntautunut hinta määritettiin lain tasolla siten, että hinnan tuli perustua teleyrityksille aiheutuneisiin kustannuksiin. Tietoyhteiskuntakaaren viestintämarkkinalakia vastaavan säännöksen mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa tehokkuusarvioinnin suorittamisen laajemmin kuin viestintämarkkinalaki siten, että kustannussuuntautuneen hinnoittelun sääntelyssä otetaan huomioon vain tehokkaan toiminnan kustannukset. Yrityksen omiin kustannuksiin perustuvan sääntelyn ei kaikissa tilanteissa voida katsoa johtavan kilpailtujen markkinoiden hintatasoon. Ainoa sisällöllinen ero viestintämarkkinalain ja tietoyhteiskuntakaaren välillä liittyy kustannussuuntautuneen hinnoittelun määritelmään. Kuten viestintämarkkinalain kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevilla säännöksillä, myös TYKin vastaavilla säännöksillä pyritään teleyritysten välisen kilpailun edistämiseen ja kilpailun esteiden, kuten kohtuuttoman hinnoittelun poistamiseen. Viestintäverkkojen tasapuolinen ja kohtuullinen hinnoittelu on edellytys myös uusien palveluja tarjoavien yritysten markkinoille tulolle. Lisääntyvä kilpailu puolestaan luo te-

7 7 (54) leyrityksille paineita uusien palveluiden kehittämiselle ja loppukäyttäjiltä perittävien hintojen alentamiselle. Tietoyhteiskuntakaaren uusilla hinnoittelusäännöksillä edesautetaan lain ja HMV-sääntelyn tavoitteiden tehokkaampaa toteutumista. TYKin säännöksillä Viestintäviraston työkaluja hinnoittelun valvonnassa on lisätty, koska aiemmilla viestintämarkkinalakiin perustuvilla säännöksillä ei kaikilta osin ole ollut mahdollista saavuttaa niillä tavoiteltuja kilpailunedistämispäämääriä tilaajayhteystuotteiden markkinoilla. 6 Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen Viestintävirasto kehitti vuosien aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintävirasto pyysi päivätyllä tietopyynnöllä TeliaSoneraa (dnro 622/962/2014 ja 621/962/2014 (entinen AinaComin alue) ja muita kustannussuuntautuneen hinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista.

8 8 (54) TeliaSonera toimitti virastolle selvityksensä Viestintävirasto tapasi TeliaSoneran edustajia voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. TeliaSonera toimitti edelleen virastolle lisäselvityksensä viraston tapaamisessa esittämään täydennyspyyntöön liittyen. TeliaSonera toimitti edelleen virastolle lisäselvityksen viraston esittämään täydennyspyyntöön. TeliaSonera toimitti edelleen virastolle lisäselvityksen viraston esittämään täydennyspyyntöön sitoutuneen pääoman määrittelystä. Entisen AinaComin alueen osalta TeliaSonera toimitti virastolle selvityksensä sekä täydennykset selvitykseen , sekä Viestintävirasto tapasi TeliaSoneran edustajia voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. TeliaSonera toimitti täydennyksiä tapaamisen jälkeen Entisen AinaComin alueen osalta TeliaSonera toimitti edelleen virastolle lisäselvityksen ja sekä viraston esittämään täydennyspyyntöön. TeliaSonera toimitti edelleen virastolle lisäselvityksen viraston esittämään täydennyspyyntöön sitoutuneen pääoman määrittelystä. TeliaSonera toimitti edelleen virastolle lisäselvityksen viraston esittämään täydennyspyyntöön AinaComin entisen alueen jälleenhankintahinnan määrittelystä. Yrityksen toimittamien selvitysten lisäksi Viestintävirasto keräsi jo aiemmassa vaiheessa tietoja muun muassa TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen verkon rakenteesta, tilaajayhteyksien määristä, verkon osien (esimerkiksi kaapelit) määristä, yksikköhinnoista, ikätiedoista ja työkomponenttien määristä Virasto toimitti enimmäishintojen asettamista koskevat päätösluonnokset lausunnolle , mutta keskeytti kuulemiskierroksen ja päätöksentekoprosessin kokonaisuudessaan KHO:n edellä mainittujen kumoamispäätösten vuoksi. Nyt kyseessä olevassa jälkikäteisessä hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden tutkinnassa Viestintävirasto on arvioinut TeliaSoneran ja TeliaSoneran entisen AinaComin alueen esittämiä yksikkökustannuksia sekä niiden perusteita samalla tavoin kuin enimmäishinnan asettamista koskevien päätösluonnosten yhteydessä. Viestintäviraston arvion ja laskelmien lähtökohtana ovat olleet TeliaSoneran päätösluonnosten yhteydessä esittämät tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. TeliaSoneran tilaajayhteystuotteista perimät hinnat eivät ole 4 TeliaSoneran selvitysten dnro on 622/962/ AinaComin entisen alueen selvitysten dnro on 621/962/2014.

9 9 (54) muuttuneet päätösluonnosten antamisen jälkeen, minkä vuoksi hintojen perusteena olevien kustannustietojen uudelleen selvittäminen ei lähtökohtaisesti ole ollut tarpeen. Vastaavasti virasto on arvioinut muiden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten yksikkökustannuksia ja niiden perusteita samalla tavoin ja samojen, yritysten enimmäishinnan asettamista koskevien päätösluonnosten yhteydessä toimittamien kustannustietojen ja tilaajayhteysmäärien perusteella. Viestintävirasto on niin ikään arvioinut yritysten kytkentämaksujen kustannussuuntautuneisuutta samoin perustein kuin enimmäishintapäätösten yhteydessä. Kuuleminen 7 Päätöksen perustelut Viestintävirasto pyysi TeliaSoneralta lausuntoa viraston valmistelemasta päätösluonnoksesta TeliaSonera toimitti lausuntonsa Viestintävirastolle Viestintävirasto on arvioinut TeliaSoneran metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen kustannussuuntautuneisuutta. Viestintävirasto katsoo, että TeliaSoneran hinnat eivät ole sille annetun HMV-päätöksen ja tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita. Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana ovat kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten esittämät yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Samoin kytkentämaksujen määrittämisen lähtökohtana ovat yritysten esittämät kustannukset päätöksessä esitetyin tavoin. Korvausten kustannussuuntautuneet hinnat on määritetty viraston laskelmien mukaisten yksikkökustannusten perustella painotettua keskiarvoa käyttäen. Virasto on soveltanut arvioinnissaan samoja periaatteita kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten osalta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ovat tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneet silloin, kun ne eivät ylitä kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten painotettua keskikustannusta. Vastaavasti Viestintävirasto katsoo metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksujen olevan lain tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita silloin, kun ne eivät ylitä kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilauskäsittelyn alakvartiilin ja asennustyön ulkoistaneiden yritysten asennuskustannusten alakvartiilin perusteella laskettua kytkentätyön kokonaiskustannusta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavalla määritetyt kustannussuuntautuneet hinnat edistävät tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan

10 10 (54) markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Viestintävirasto velvoittaa tällä päätöksellään TeliaSoneran muuttamaan metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksiensä kuukausivuokria ja kytkentämaksuja kustannussuuntautuneelle tasolle. Hinnat eivät saa ylittää tässä päätöksessä asetettuja enimmäismääriä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan myöskään muut kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetut yritykset eli Anvia Telecom Oy, DNA Oy, Elisa Oyj ja Lounea Oy eivät ole noudattaneet niille asetettua kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoitetta. Viestintävirasto on tämän vuoksi velvoittanut myös kyseiset yritykset noudattamaan samansuuruisia metallijohdinja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksujen enimmäismääriä. Metallijohdintilaajayhteyksien kytkentämaksujen osalta virasto on velvoittanut TeliaSoneran ohella Anvia Telecom Oy:n ja Lounea Oy:n noudattamaan kytkentämaksujen enimmäismäärää. Viestintäviraston näkemyksen mukaan samansuuruiset hintojen enimmäismäärät edistävät tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Asiaa koskevat säännökset ja yritykselle asetetut velvollisuudet TeliaSoneralle ja AinaComille annetun HMVpäätöksen mukaisesti TeliaSoneran on hinnoiteltava sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausi- ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneesti. TYK 71 3 momentin mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Lain perustelujen mukaan säännös jättää Viestintävirastolle harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Kohtuullisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon säännöksen 5 -momentissa luetellut edellytykset. Kustannussuuntautuneen hinnan tulee 1) edistää viestintämarkkinoiden tehokkuutta ja kestävää kilpailua; 2) tuottaa hyötyä viestintäpalvelujen käyttäjille; 3) olla kohtuullinen suhteessa sillä tavoiteltaviin päämääriin; 4) kannustaa yritystä investointeihin tulevaisuudessa; ja 5) sallia kohtuullinen tuotto säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnin viestintämarkkinalain mukaisesti teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten perusteella (ns. top-down hinnoittelumalli). Tällöin toiminnan tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi vertailemalla vastaavissa olosuhteissa toimivien

11 11 (54) Asiaan liittyvä EU-sääntely teleyritysten kustannuksia. Ilman kilpailupainetta toimivalla yrityksellä ei ole kuitenkaan tarvetta tehostaa toimintaansa ja tämän vuoksi on katsottu, että HMV-yrityksen omiin kustannuksiin perustuva sääntely ei kaikissa tilanteissa ja kaikkien säänneltyjen tuotteiden osalta johda kilpailtujen markkinoiden hintatasoon. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa myös teoreettisesti mallinnetun tehokkaan toimijan kustannusten käytön (ns. bottom-up hinnoittelumalli). Viestintäviraston soveltama hinnoittelumalli voi tietoyhteiskuntakaaren mukaan olla lisäksi yhdistelmä top-down- ja bottom-up-malleista. Tietoyhteiskuntakaaren 73 :n 1 momentin perusteella yrityksellä on velvollisuus osoittaa Viestintävirastolle, että sen tuotteesta tai palvelusta perimä hinta on kustannussuuntautunut Viestintäviraston käsitellessä hinnoittelua koskevaa asiaa. Vastaava säännös sisältyi myös viestintämarkkinalakiin. Tietoyhteiskuntakaaren 73 4 momentin perusteella Viestintävirasto voi hinnoitteluvelvollisuuden noudattamista arvioidessaan yksittäistapauksessa päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä. Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoitteena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrjimättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 6 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. 6 NGA = next generation access

12 12 (54) Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC+-menetelmää 7. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8 10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metallijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sellaista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta. Menetelmän tulisi myös sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutoksia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC+- laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Ennen mahdollisen uuden laskentamenetelmän käyttöön ottoa Viestintävirasto arvioi hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta tässä päätöksessä kuvatuin tavoin. TeliaSoneran tilaajayhteyksien vuokraamisesta perimät hinnat TeliaSoneran päivätyn hinnaston mukaan yritys perii metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien vuokraamisesta seuraavan taulukon mukaisia kuukausivuokria ja kytkentämaksuja. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Kuukausivuokra /kk Kytkentämaksu Metallijohdintilaajayhteys (2-johdin) Metallijohdintilaajayhteyden rinnakkaisyhteys Valokuitutilaajayhteys pientaloon 13,99 108,00 7,00 74,00 105,00 170,00 7 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.

13 13 (54) Valokuitutilaajayhteys muihin kiinteistöihin 105,00 170,00 Entisen AinaComin alueella TeliaSoneran päivätyn hinnaston mukaan yritys perii metallijohdintilaajayhteyksien vuokraamisesta seuraavan taulukon mukaisia kuukausivuokria ja kytkentämaksuja. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Kuukausivuokra /kk Kytkentämaksu Metallijohdintilaajayhteys (2-johdin) Metallijohdintilaajayhteyden rinnakkaisyhteys 12,64 99,00 6,32 99,00 TeliaSoneran valokuitutilaajayhteyksien hinnat entisen AinaComin alueella ovat samat kuin TeliaSoneran muillakin HMV-alueilla. 7.1 Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat TeliaSoneran esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta TeliaSonera toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaiset ja päivätyt hinnoittelulaskelmat ja perusteet laskelmissa esitetyille kustannuserille TeliaSoneran alueen osalta ja entisen AinaComin alueen osalta. Molempien alueiden kustannukset on yhdistetty liitteen 1 mukaisessa yhteenvetolaskelmassa. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. TeliaSoneran hinnoittelulaskelman mukainen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu käytössä olevan metallijohdintilaajayhteysverkon rakentamisen kustannuksiin. Yritys on vuonna 2007 määritellyt asiantuntijaarvioon perustuvan keskimääräisen rakentamiskustannuksen, joka perustuu eri alueilla tehtyihin rakentamisiin ja niiden rakentamiskustannuksiin sekä verkon luokitukseen. Yrityksen mukaan keskimääräisessä rakentamiskustannuksessa on otettu huomioon niin kaivutyön, asennuksen kuin muutkin rakentamisen kustannukset. TeliaSonera on määritellyt rakentamiskustannuksen alueittain ja verkoittain. Vuoden 2007 keskimääräinen rakentamiskustannus oli TeliaSoneran mukaan [ ] eu-

14 14 (54) roa/metri, ja vuosina rakentamiskustannus oli [ ] % korkeampi eli [ ] euroa/metri. TeliaSonera on korottanut vuonna 2007 määrittämäänsä keskimääräistä rakentamiskustannusta sen itsensä määrittelemällä indeksillä vuosittain ajanjaksolla , mikä on merkinnyt noin [ ] prosentin vuosittaista korotusta. TeliaSoneran käyttämän indeksointimenetelmän johdosta sen vuonna 2007 määrittämä rakentamiskustannus on noussut yhteensä [ ] %. TeliaSoneran laskemalla tavalla ja sen laskelmassa esitetty metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Entisen AinaComin alueella TeliaSonera on määrittänyt metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan kertomalla metallijohdintilaajayhteysverkon kaapelien vaippametrien määrän kaivutyön ja asennuksen, suojauskustannusten, jatkamiskustannusten, jakokaappien ja päätteiden, päättämiskustannusten, rakennuttamisen valvonnan, suunnittelun ja dokumentoinnin sekä kartoituksen ja kaapelin ostohinnan yksikkökustannuksilla. Yrityksen laskemalla tavalla sen koko tuotannollisessa käytössä olevan metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. TeliaSoneran entisen AinaComin alueelta ilmoittama metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta muodostuu tilaajayhteysverkon arvosta, jota ei ole vielä kirjanpidossa poistettu. TeliaSoneran entisen AinaComin alueen laskelman mukaisessa jälleenhankintahinnassa on otettu huomioon ainoastaan yrityksen käyttämää [ ] vuoden poistoaikaa uudemmat metallijohdintilaajayhteysverkon osat. TeliaSoneran entisen AinaComin alueen jälleenhankintahinta on [ ] % koko tuotannollisessa käytössä olevan tilaajayhteysverkon arvosta. TeliaSoneran entisen AinaComin alueen laskelman mukainen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. TeliaSonera on lisännyt entisen AinaComin alueen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaan tilaajayhteyksille kohdistuvan osuuden laitetiloista. Laitetilojen jälleenhankintahinnassa on otettu huomioon [ ] vuoden poistoaikaa uudemmat laitetilat. TeliaSoneran mukaan entisen AinaComin alueen laitetilojen jälleenhankintahinnasta [ ] eli [ ] euroa kohdistuu metallijohdintilaajayhteysverkolle. TeliaSoneran entisen AinaComin alueen laskelman mukaan sen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Yhdistämällä TeliaSoneran alueen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan ja entisen AinaComin alueen verkon jälleenhankintahinnan päädytään yhteenvetolaskelmassa (liite 1) yhteensä [ ] euron jälleenhankintahintaan.

15 15 (54) Poistot TeliaSonera on laskenut vuosittaiset poistokustannukset tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Poistoaikana TeliaSonera on käyttänyt [ ] vuotta. TeliaSonera on laskenut entisen AinaComin alueen vuosittaiset poistokustannukset tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Poistoaikana yritys on käyttänyt [ ] vuotta. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen poistokustannukset saadaan poistojen yhteismääräksi [ ] euroa. Poistojen määräksi muodostuu näin ollen [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Sitoutunut pääoma Sitoutuneen pääoman tuotto TeliaSonera on laskenut metallijohdintilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan ja verkon pitoajan perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. TeliaSonera on käyttänyt pitoaikana [ ] vuotta. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. TeliaSonera on laskenut entisen AinaComin alueen metallijohdintilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan ja verkon pitoajan perusteella. Yritys on laskenut entisen AinaComin alueen metallijohdintilaajayhteysverkon nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. TeliaSonera on käyttänyt entisen AinaComin alueen metallijohdintilaajayhteysverkon pitoaikana [ ] vuotta. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma entisen Aina- Comin alueella on yhteensä [ ] euroa. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen sitoutuneen pääoman määrät saadaan sitoutuneen pääoman määräksi yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu edellä esitetylle verkon nykykäyttöarvolle. TeliaSonera on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuotto-

16 16 (54) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä prosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on TeliaSoneran entisen AinaComin alueelta toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. Yritys on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa ja sitoutuneen pääoman tuotto/tilaajayhteys on yhteensä [ ] euroa kuukautta kohden. TeliaSoneran metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat aliurakointi, yhteiskäyttöpylväiden vuokrat ja materiaalit. TeliaSoneran entisen AinaComin alueen metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että käyttökustannukset muodostuvat välittömistä kustannuksista, joita ovat suoraan liiketoiminnoille kohdistettavat materiaali-, ulkopuolelta ostettavat palvelu-, henkilöstö- sekä liiketoiminnan muut kustannukset. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen käyttökustannukset päädytään yhteensä [ ] euroon. Käyttökustannukset ovat yhteensä [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. TeliaSoneran hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannukset sisältävät muun muassa kiinteistö-, toimisto- ja tuotantotilojen kustannuksia sekä muita yleiskustannuksia (muun muassa markkinointi, rahoitus, vakuutukset, hallinto ja arkistointi). Yleiskustannukset kohdistetaan yrityksen mukaan henkilömäärien ja liikevaihdon suhteessa liiketoimintayksiköille. TeliaSoneran entisen AinaComin alueen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannukset muodostuvat yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietohallinnon ja materiaalitoimintojen kustannuksista. Yleiskustannukset kohdennetaan eri liiketoimintaryhmille liikevaihtojen suhteessa. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen yleiskustannukset päädytään yhteensä [ ] euroon. Yleiskustannukset ovat näin ollen [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. TeliaSoneran virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonais-

17 17 (54) Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta kustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on laskelmassaan kohdistanut kustannukset käytössä olleille metallijohdintilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on ollut tuolloin [ ] kappaletta. Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ]. Yrityksen hinnaston mukainen hinta metallijohdinverkon tilaajayhteyksille 13,99 euroa kuukaudessa on [ ] kuin yrityksen itsensä esittämässä laskelmassa olevat kustannukset. TeliaSoneran entisen AinaComin alueelta virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on laskelmassaan kohdentanut vuosittaiset kokonaiskustannukset kaikille käytössä oleville metallijohdintilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on ollut tuolloin [ ] kappaletta. Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta metallijohdinverkon tilaajayhteyksille 12,64 euroa kuukaudessa on [ ] kuin yrityksen itsensä esittämässä laskelmassa olevat kustannukset 12,64 euroa. TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen kustannukset ovat yhteensä [ ] euroa. Tilaajayhteyttä kohden kustannukset ovat yhteensä [ ] euroa kuukaudessa. TeliaSonera toimitti Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Yritys toimitti myös entisen AinaComin aluetta koskien laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Molempien alueiden kustannukset on yhdistetty liitteen 2 mukaisessa yhteenvetolaskelmassa. Valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. TeliaSonera on määrittänyt valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan valokuitutilaajayhteysverkkoon tehtyjen investointien perusteella. TeliaSonera on käyttänyt jälleenhankintahinnan määrittämisessä pohjana sen vuonna 2012 laskemaa valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaa, joka on laskettu tällöin tehtyjen investointien ja rakennettujen yhteyksien perusteella. Yritys on tehnyt näin määritettyyn jälleenhankintahintaan hintatasokorjauksen [ ] % ja volyymimuutoksen [ ] %.

18 18 (54) TeliaSoneran laskelman mukaan sen valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. TeliaSonera on määrittänyt entisen AinaComin alueen valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan kertomalla valokuitukaapelien vaippametrimäärän kaivutyön ja asennuksen suojauskustannusten, jatkamiskustannusten, jakokaappien ja päätteiden, päättämiskustannusten, rakennuttamisen valvonnan, suunnittelun ja dokumentoinnin, kartoituksen sekä kaapelin ostohinnan yksikköhinnoilla. Lisäksi TeliaSonera on sisällyttänyt entisen AinaComin alueen jälleenhankintahintaan jakamoiden töistä ja kustannuksista muodostuvan erän [ ] euroa. Yrityksen laskemalla tavalla entisen AinaComin alueen valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. TeliaSoneran entisen AinaComin alueen laskelman mukaisessa valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnassa on huomioitu ainoastaan verkon poistamaton osuus eli [ ] vuoden poistoaikaa uudemmat valokuitutilaajayhteysverkon osat. TeliaSonera on lisännyt entisen AinaComin alueen valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaan tilaajayhteyksille kohdistuvan osuuden laitetiloista. Laitetilojen jälleenhankintahinnassa on otettu huomioon [ ] vuoden poistoaikaa uudemmat laitetilat. TeliaSoneran mukaan entisen AinaComin alueen laitetilojen jälleenhankintahinnasta [ ] eli [ ] euroa kohdistuu valokuitutilaajayhteysverkolle. TeliaSoneran entisen AinaComin alueen laskelman mukaan sen valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on yhteensä [ ] euroa. Yhdistämällä TeliaSoneran valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan entisen AinaComin alueen verkon jälleenhankintahintaan päädytään yhteenvetolaskelmassa (liite 2) yhteensä [ ] euron jälleenhankintahintaan. Poistot TeliaSonera on laskenut vuosittaiset poistokustannukset tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Poistoaikana TeliaSonera on käyttänyt [ ] vuotta. TeliaSoneran esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on [ ] euroa. TeliaSonera on laskenut entisen AinaComin alueen vuosittaiset poistokustannukset tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Poistoaikana TeliaSonera on käyttänyt entisellä AinaComin alueella [ ] vuotta. TeliaSoneran esittämien entisen AinaComin alueen vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on [ ] euroa. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen poistokustannukset saadaan poistojen yhteismääräksi [ ] euroa. Poistojen määräksi muodostuu näin ollen [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden.

19 19 (54) Sitoutunut pääoma Sitoutuneen pääoman tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset TeliaSonera on käyttänyt valokuitutilaajayhteysverkkoon sitoutuneena pääomana kirjanpitoarvoa. TeliaSoneran mukaan yrityksen esittämään sitoutuneeseen pääomaan sisältyy tilaajayhteysverkkoon kuulumattomia matkaviestinverkon tukiasemien kuituyhteyksiä yhteensä [ ] euron arvosta. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä valokuitutilaajayhteyksien osalta [ ] euroa, kun TeliaSonera on vähentänyt tilaajayhteyksiin kuulumattomat matkaviestinverkon erät sitoutuneesta pääomasta. TeliaSonera on laskenut entisen AinaComin alueen valokuitutilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman käyttämällä kaavaa = 1 2, jossa n on pitoaika vuosina. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä valokuitutilaajayhteyksien osalta [ ] euroa. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen sitoutuneen pääoman määrät saadaan sitoutuneen pääoman määräksi yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu edellä määritellylle kirjanpitoarvoiselle sitoutuneelle pääomalle. TeliaSonera on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ] lisättynä sen itsensä määrittelemällä riskipreemiolla [ ] %. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on TeliaSoneran entisen AinaComin alueen laskelmassa laskettu edellä määritellylle pääomalle. TeliaSonera on käyttänyt entisen AinaComin alueen laskelmassa tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen sitoutuneen pääoman tuoton määrät päädytään yhteensä [ ] euroon. Sitoutuneen pääoman tuotto on yhteensä [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. TeliaSoneran valokuitutilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat aliurakointi, palkka- ja henkilösivukulut sekä materiaalit.

20 20 (54) Kustannukset yhteensä TeliaSoneran entisen AinaComin alueen valokuitutilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että käyttökustannukset muodostuvat välittömistä kustannuksista, joita ovat suoraan liiketoiminnoille kohdistettavat materiaali-, ulkopuolelta ostettavat palvelu-, henkilöstö- sekä liiketoiminnan muut kustannukset. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen käyttökustannukset päädytään yhteensä [ ] euroon. Käyttökustannukset ovat yhteensä [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. TeliaSoneran hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannukset muodostuvat pääosin toimistotilojen ja hallinnon kustannuksista sekä IT-kustannuksista TeliaSoneran entisen AinaComin alueen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannukset muodostuvat yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietoliikenteen ja materiaalitoimintojen kustannuksista. Yleiskustannukset kohdennetaan eri liiketoimintaryhmille liikevaihtojen suhteessa. Yhdistämällä TeliaSoneran ja entisen AinaComin alueen yleiskustannukset yhteissumma on [ ] euroa. Yleiskustannukset ovat näin ollen [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. TeliaSoneran virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset valokuitutilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on laskelmassaan kohdistanut kustannukset käytössä olleille valokuitutilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on ollut tuolloin [ ] kappaletta. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta valokuituverkon tilaajayhteyksille 105,00 euroa kuukaudessa on [ ] kuin yrityksen itsensä esittämässä laskelmassa olevat kustannukset. TeliaSoneran entistä AinaComin aluetta koskevan virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset valokuitutilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on laskelmassaan kohdentanut vuosittaiset kokonaiskustannukset kaikille käytössä olleille valokuitutilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on ollut tuolloin [ ] kappaletta. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta valokuituverkon tilaajayhteyksille 170,00 euroa kuukaudessa on [ ] kuin yrityksen itsensä esittämässä laskelmassa olevat kustannukset.