Interpersoonallisen psykoterapian menetelmä (IPT) ja sen käyttäminen perhekuntoutuksessa
Johdanto Ihmiset, kuten muutkin nisäkkäät, tarvitsevat toisiaan selviytyäkseen ja kukoistaakseen. Polyvagaali teoria (Stephen Porges) People, like other mammals, need each other to survive and to thrive.
Psykoterapeuttinen perhekuntoutus Vaativan kuntoutuksen muoto. Psykoterapeuttisessa perhekuntoutusprosessissa voidaan huomioida kaikkien perheenjäsenten kuntoutustarpeet ja tavoitteet. Saman työryhmän toteuttamana koko perheen ja perheenjäsenten erilaiset osaprosessit voidaan saada tukemaan perheen kokonaisprosessia ja perheenjäsenten keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Lasten tukeminen ja tarvittaessa myös psykiatrinen kuntouttaminen on mahdollista tilanteissa, joissa se ei muuten onnistu tai on tehotonta perheen tilanteen takia. Yhden luukun periaate toteutuu. Toteutetaan kaupungin omana työnä.
Interpersoonallisen psykoterapian perusajatus Sosiaaliset roolit ja ihmissuhteet ovat keskeisiä terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä. Elämäntapahtumat vaikuttavat ihmissuhteisiin ja vointiin ja vointi vaikuttaa ihmissuhteisiin. IPT keskittyy voinnin ja toimintakyvyn paranemiseen tutkimalla, tunnistamalla ja parantamalla ihmissuhteiden pulma-alueita ja edistämällä vastavuoroisia tukea antavia ihmissuhteita.
Interpersoonallinen psykoterapia Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) on aikarajattu, näyttöön perustuva hoitomuoto, joka keskittyy henkilön sosiaaliseen ja interpersoonalliseen toimintakykyyn, tunteisiin ja ajankohtaisiin elämäntapahtumiin. IPT:n yleiset strategiat ja käytetyt tekniikat tehostavat terapeuttista työskentelyä ja ylläpitävät toivoa.
Voinnin ja tapahtumien välinen yhteys Tapahtuma Vointi
Virheellinen tilannetulkinta Voi ylläpitää sosiaalista kanssakäymistä vaarallisessa ympäristössä: hälytyskellot eivät soi. Voi johtaa puolustuskäyttäytymiseen tilanteissa, joissa ei ole vaaraa.
Noidankehästä ja hyvinvoinnin pyörään Ihmissuhdevaikeuksilla on kerrannaisvaikutuksia, jotka edelleen pahentavat ongelmia. Vaikeissakin elämäntilanteissa hyvistä ihmissuhteista saa tukea ja apua ja ne edistävät hyvinvointia.
Mihin, miten ja missä IPT:tä käytetään? Kehitetty 1970-luvulla vakavan masennuksen polikliiniseksi hoitomalliksi. Tehokas hoitomuoto: masennus, bulimia ja PTSD. Paljon käytetty: paniikkihäiriö ja sosiaalisen ahdistuneisuus. Lukuisia muita sovelluksia ja hoitokokeiluja. Yksilö- ja ryhmäsovellukset. USA, Eurooppa, Uganda, Etiopia, Australia jne.
Mitä hyötyä IPT:stä on sovellettuna perhekuntoutukseen Perhekuntoutuksessa tuetaan hyvinvointia edistävää perhe-elämää. IPT luo yhteistä ymmärrystä ja aktiivista yhteistyötä. => Syyllisyys ja tuomitsevuus vähenevät ja toivo lisääntyy. IPT soveltuu kaiken ikäisille perheenjäsenille ja koko perheelle. Pulmallisten reagointitapojen tilalle vastavuoroisuutta ja tukea.
Ongelmakeskeisyys => Toivo IPT:ssa asiakas mielletään henkilönä, jonka vointi nähdään pikemminkin tilapäisenä ilmiönä kuin pysyvänä sairautena tai tilana. Sama ajatus voidaan laajentaa perheisiin. Perhekuntoutuksessa voidaan hyödyntää IPT:ssä käytettäviä menetelmiä ja strategioita joustavasti perheen ja sen jäsenten tilanteen edistämiseksi.
IPT ja Psykoedukaatio Tietoa Ymmärrystä Toivoa Linehan: Ihminen kykenee muutokseen vasta koettuaan tulevansa ymmärretyksi.
Interpersoonallisen työtavan perusteita perhekuntoutuksessa Turvallinen kanssakäyminen luo fysiologisen tilan, joka edistää terveyttä, kasvua ja palautumista. Turvattomiksi koetuissa tilanteissa ihmiset joutuvat fysiologiseen puolustustilaan, mikä lisää stressiä, kuormittuneisuutta ja sairastuvuutta. Turvattomaksi koetuissa sidoksissa ihmiset ovat liian kiinnittyneitä erotakseen, mutta liian turvattomia parantaakseen suhdetta. (M. F-H) Pienet lapset eivät voi valita olosuhteitaan.
Kokemuksia käytöstä Käytännön perhekuntoutustyössä työtavan on havaittu edistävän koko perheen toimintakykyä ja vuorovaikutusta sekä yhteistyötä myös yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Perheet ovat kertoneet kokeneensa tulleensa ymmärretyiksi ja ymmärtävänsä itsekin tilannettaan paremmin. Perheenjäsenet ovat kokeneet keskinäisten suhteidensa lähentyneen ja jännitteiden ja ristiriitojen vähentyneen.
Työntekijöiden kommentteja Interpersoonallisen psykoterapian näkökulman käyttämisestä perhetyössä. Valoa ja toivoa ylisukupolvisissa ongelmissa. Oikeus parempaan. Perhekuntoutuksessa ja lastensuojelussa on paljon mielenterveysongelmista kärsiviä. Työskentelytapa antaa syvän kuvan ihmisen elämästä ja perheen tilanteesta. Pääsee hengittämään samaa ilmaa. Yhteinen kieli ja ymmärrys asioista. Tuomitsevuus vähenee.
Between stimulus and response there is a space. In that space is our power to choose our response. In our response lies our growth and our freedom. Viktor E. Frankl
Tilannesidonnaisuus Olemisen tila vaikuttaa käyttäytymiseen
PERHEJÄRJESTELMÄN JA PERHEEN OMINAISLUONTEEN OSA- ALUEET BENTOVIM-MILLERIN MUKAAN -perheen kyky selviytyä perheen kehitysvaiheisiin liittyvistä ja muista tehtävistä - päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyky perheen sopeutumiskyky vanhempana toimiminen - kehityksen edistäminen - kiintymyssuhteiden luonne - - hoiva ja huolenpito - ristiriitojen käsittely- ja ratkaisukyky Perhejärjestelmä - suhteet sukulaisiin ja yhteisöön - autonomian aste - perheenjäsenten kokemus yhteenkuuluvuudesta perheen identiteetti - sukupolvirajat - parisuhde - vanhemmat - vanhempi lapsi - sisarukset Perheen historia Perheen ominais- perheen alajärjestelmät luonne perheen tunneelämä perheen sisäinen kommunikaatio - tunneilmasto - ilmaisu ja viestien vastaanotto - osallistuminen - jatkuvuus - emotionaalinen osallistuminen - tunnesuhteiden luonne - tunteiden ilmaisu ja vastaanotto
Kirjallisuus Weissman, M.M., Markowitz, J.C., Klerman, G.L. (2000) Comprehensive Guide to Interpersonal Psychotherapy. New York: Basic books. Weissman, M.M., Markowitz, J.C., Klerman, G.L., (2007) Clinician s Guick Guide to Interpersonal Psychotherapy. New York: Oxford University Press. Porges, Stephen W., (2011) The Polyvagal Theory; Neurophysiological Foundation of Emotions, Attachment, Communication, and self-regulation. New York: Norton & Company. Bentovim, Arnon, Miller, Lisa Bingley (2001) The family assessment. Brighton: Pavilion Pub.