Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille. Kiinnostusta matkaan osoitettiin kuitenkin myös muiden maakuntien puolelta ja niinpä matkalle otettiin mukaan myös kolme ulkopuolista. Matkaan yhdistettiin puolentoista päivän vierailu Agritechnica näyttelyssä, joka on maailman suurin maatalouskonenäyttely ja jossa vuosittain palkitaan uusimmat ja mielenkiintoisimmat innovaatiot maatalousteknologian saralla. Näyttelypäivien jälkeen matkaohjelma jatkui tilavierailuina kolmen päivän ajan. Tilavierailukohteet nimettiin matkan osallistujille ja heitä pyydettiin tutustumaan tiettyihin asioihin nimetyssä kohteessaan sekä raportoimaan näistä myöhemmin. Bussisiirtymisillä sekä illalla majoituspaikassa käytiin läpi kunkin päivän tilakohteita ja verrattiin nähtyä aiempiin kokemuksiin sekä toisiinsa. Matkalaisten kokoontumispaikkana näyttelyssä toimi suomalaista maatalousteknologiaa esittelevä osasto.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 2 / 19 Perjantai 13.11. Aamulla klo 6.30 lähti bussi Saarijärveltä kohti Tampereen lentokenttää poimien matkan varrelta ryhmän mukaan. Lento Ryanairilla oli ajoissa ja Bremenissä olimme hyvissä ajoin. Lentokentältä bussi kuljetti suoraan Hannoveriin messuille. Puolen päivän jälkeen matkalaisilla oli kuusi tuntia aika tutustua omatoimisesti näyttelyyn ja kiertää 22 hehtaarin aluetta. Näyttely painottuu perinteisesti peltoviljelyn puolelle, mutta myös kotieläintalouden tekniikkaa, kuten apevaunuja, oli runsaasti esillä. Näyttelyn sulkeuduttua ryhmä kerääntyi bussille ja siirryimme majapaikkaan Walsroden kylään, jossa meillä oli koko matkan ajan majoitus. Lauantai 14.11. Lauantaina näyttelyyn siirryttiin hyvissä ajoin aamusta ja paikalla oltiin heti ovien avautuessa. Näyttelypäivä jatkui iltaan asti omatoimisella tutustumisella.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 3 / 19 Sunnuntai 15.11. Sunnuntaina alkoi matkan tilavierailuosuus. Ensimmäisenä tilavierailupäivänä kohteita oli kolme, joiden koot vaihtelivat 250 lehmästä 700 lehmään. Onno Bremer Tilalla on tällä hetkellä 700 lypsylehmää ja biokaasulaitos käytössä. Maidontuotanto tilalla on aloitettu 20 vuotta sitten 30 lehmällä, biokaasu tilalla on otettu käyttöön kolme vuotta sitten. Biokaasulaitoksen avulla kuumennetaan lypsyjärjestelmän pesussa käytettävä vesi, tilalla ei käytetä kemikaaleja pesuissa, vaan ainoastaan kuumaa vettä. Biokaasun tuotanto pitikin yrityksen tuloksen tällä hetkellä kunnossa, sillä alhainen maidontuottajahinta ei riittänyt kunnolla edes kattamaan maidontuotantokustannusta. Hinta oli tosin noussut juuri 24 snt/litra oltuaan pitkään 22 snt/litra tuntumassa. Peltoa tilalla on omaa 130 ha ja vuokrattua 200 ha. Lannanlevitysalaa tilalla on n. 550 ha. Tilan viimeisin laajennus oli vielä hieman kesken, lypsyasema (2x24 rinnakkaislypsyasema) oli otettu käyttöön kaksi kuukautta sitten (syksyllä 2009). Uuden 400 paikkaisen pihaton lisäksi tehtiin myös uusi rakennus lypsyasemalle. Uusi lypsyasemarakennus sisälsi lypsyaseman lisäksi eroteltavien lehmien tilat ja parret, tämä alue oli vielä rakennusvaiheessa, työ oli aloitettu 7 kk aiemmin. Pihaton rakentaminen oli aloitettu vuosi sitten. Pihaton kustannus oli 1500 /lehmäpaikka. Pihatot on rakennettu peräkkäin maaston mukaisesti, joten niiden keskelle on syntynyt 190 metriä pitkä hieman mutkitteleva ruokintapöytä. Kallistusta rakennuksissa on 1 %. 2x24-lypsyasema on englantilainen Fullwoodin asema, johon tilalla oli päädytty kahdesta syystä, huolto on lähellä saatavissa ja aiempikin asema oli saman valmistajan. Aseman alle kellariin olivat mittarit ja muu tekniikka sijoitettu. Myös maitonäytteet otettiin alakerrassa. Maidon solupitoisuus oli alle 250 000 ja bakteerit alle 10 000. Lypsylaitteiston puhdistus tapahtui kuumalla vedellä, pesuaineita tilalla ei käytetty. Kuumaa vettä saadaan riittävästi oman biokaasulaitoksen tuottaman energian avulla, jolloin lämmityskustannukset ovat kohtuulliset. Lypsyaseman tekniikka kustansi n. 430 000. Lypsyaseman kautta toimii lehmien seurantajärjestelmä, naudoilla on jalassaan transponderi, joka lähettää tietoa lehmän aktiivisuudesta, seurataan lypsymääriä ja aika sekä pyritään seuraamaan myös sairastumiset. Transponderien välittämät tiedot päästään tarkastamaan lypsyasemarakennuksessa olevalta tietokoneelta. Transponderi kustansi n. 50 /lehmä + ohjelma. Keskituotos tilalla on 10 600 l/lehmä/vuosi ja elinikäistuotos 28 000 litraa. Uudistusprosentti tilalla on 24 % ja karja pääosin holstein-friisiläistä, muitten rotujen edustajia tilalle ei haluta, mutta jokunen niitä on mukaan tullut eläinostojen myötä.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 4 / 19 Tilan isäntä käyttää suunnittelussa ja tuotannonjohtamisessa apuna vakituista neuvojaa. Sen lisäksi osalle työntekijöistä on jaettu vastuuta tietyistä tilan töistä, joista he vastaavat, työnjohtajat osallistuvat myös varsinaisen työn tekemiseen. Tilalla on n. 10 työntekijää, joista 5,5 on lypsäjiä. Tilan karja lypsetään kolme kertaa päivässä (lypsyn kesto n. 3h), muulloin lypsäjiä on kolme, mutta yöllä lypsämässä on kaksi henkilöä. Yrittäjä itse käy satunnaisesti lypsämässä, varsinaisesti hän keskittyy johtamiseen ja biokaasuun.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 5 / 19 Luerssen Claus Ensimmäisen päivän toinen tilakohde herätti ryhmässä runsaasti kiinnostusta. Pihan viimeistelty ja siisti ilme antoi hyvän ensivaikutelman tilasta. Tilan isäntä Claus Luerssen esitteli tilaa ja antoi kaikille tiivistelmän tilan tiedoista ja historiasta. Tilan viimeisin investointi oli edelleen hieman keskeneräinen ja rakennusmiehet työskentelivätkin uuden pihaton viimeisen osan kanssa. Vierailuhetkellä tilalla oli 680 lehmää ja 200 nuorta karjaa. Investoinnista johtuen tilalla oli runsaasti nuoria lehmiä, jotka lypsivät ensimmäistä kauttaan (61 % lehmistä). Hiehot poikivat keskimäärin 26 kuukauden ikäisinä. Elinikäistuotos lehmillä on reilut 31 000 kg. Normaalitilanteessa uudistusprosentti on 22 %. Uudet eläintilat rakennettiin hieman sivuun kylän keskustasta, jossa tilan 300 lehmää ovat aiemmin olleet ahtaissa tiloissa ennen investointia. Nykyään tila sijaitsee puolen kilometrin päässä kyläkeskuksesta ja siellä on tilat 700 lehmälle. Tavoitteena tilalla on lähes tuplata eläinmäärä ja kasvattaa näin yritystä. Yrittäjän mielestä vielä tuolloin yritystä voidaan hoitaa perheyrityksenä. Jatkajan odotetaan löytyvän yrittäjäparin pojasta, joka nuorin perheen kolmesta lapsesta. Investointi, joka sisälsi eläinhallit ja lypsyaseman, oli suuruudeltaan 2,2 Me eli 3100 /lehmäpaikka. Tilan tuotanto on kasvanut vuoden 1990 tasosta 330 000 kg vuoden 2009 tasoon 7 000 000 kg. Yhden työvuoden tuotos on 800 000 kg. Tavoitteena tilalla on nostaa vuonna 2011 tuotanto 10 000 000 maitokiloon. Uusi eläinhalli on kooltaan 160x37metriä. Kuivikkeina tilalla käytetään oljen, kalkin ja veden sekoitusta ja se levitetään kahden viikon välein. Eläimet on ryhmitelty tuotostason mukaan. Poikimisen jälkeen jokainen lehmä saa antibioottia. Poikivien ja vasta poikineiden osasto on lypsyaseman lähettyvillä. 10 päivää poikimisen jälkeen lehmät siirtyvät pihattoon, jossa ovat korkeatuotoksisten ryhmässä 60-80 päivää. Tämän jälkeen lehmät siirretään seuraavaan ryhmään. Lypsettävät ja umpeenlaitettavat ovat pihatossa. Investoinnin kustannus oli 3100 /lehmäpaikka. Ruokinta on appeella, jossa on säilömaissia ja nurmea, soijaa ja rapsia. Appeita tehtiin kolmea erilaista tuotoksen mukaan lypsäville ja kahta erilaista ummessaoleville.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 6 / 19 Tilan karja lypsetään kolme kertaa vuorokaudessa 50 paikkaisella ulkoa lypsettävällä Boumaticin valmistamalla karusellillä. Karuselliin tilalla päädyttiin, koska sen kapasiteetti on iso eikä lypsäjä pysty hidastelemaan lypsyn aikana. Tilan työntekijöiden palkkaus on sidottu lypsyn tehokkuuteen. Lypsyteho on 300 lehmää tunnissa, kun asemalla on kaksi lypsäjää ja kolmas hoitaa eläinliikennettä sekä puhdistusta. Sairaiden lehmien lypsy on hitaampaa, niitä lypsetään 250 tunnissa eikä öisin lainkaan. Tilan isäntäpari itse keskittyy tilan johtamiseen ja ovat hoitaneet yrityksensä kehittämisen sen verran hyvin, että pankki lähti rahoittamaan suurta laajennusta, vaikka tilan oma pinta-ala, 35 ha on melko pieni suhteessa karjakokoon. Peltoa tilalla on kaikkenaan kuitenkin käytettävissään 270 ha. Lisäksi myös sopimustuotantoa käytetään tilan tarpeisiin vastaamiseksi. Pankin kanssa yrittäjäpari tekee tiivistä yhteistyötä, kuukausittaisissa palavereissa käydään läpi tilan taloustilannetta ja seurataan kehittymistä. Investoinnissa yrittäjät rahoittivat itse 350 lehmää ja pankki loput. Muuten yrittäjien omarahoitusosuus oli 10 %. Avustuksia investointiin yrittäjät eivät halunneet käyttää, sillä niiden hakeminen koettiin liian monimutkaiseksi prosessiksi ja aikaa vieväksi. Tilan töiden johtamisessa apuna ovat agrologi ja karjamestari, joilla on omat vastuualueensa tilan töistä. Tilan palkkausjärjestelmä on kannustava ja tuotokseen sidottu. Työntekijöiltä odotetaan saavuttavan tilalla asetetut tavoitteet. Tilan lanta varastoidaan tällä hetkellä yhteen 5600m 3 säiliöön, toinen vastaava rakennetaan rinnalle, tilalle on tulossa myös biokaasulaitos. Biokaasulaitoksen kustannusarvio on 1,2 Me.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 7 / 19 Pape + Brand GbR Ensimmäisen päivän kolmas ja viimeinen tilakohde oli kahden tilan yhteisyritys ja eläinmäärältään pienin. Tilalla on n. 300 lypsävää ja karjasta vastaava yrittäjäpari osallistui itse aktiivisesti tilan hoitamiseen ja lypsyyn. Tila on kahden omistajan yhtymä, jossa omistussuhteet ovat 67 % ja 33 %. Tilalla on käytössä 2x24 keskiputkiasema rinnakkainlypsynä. Yhdet lypsimet saatiin vaihdettu puolelta toiselle ja itse asema vei varsin vähän tilaa, mikäli olikin yksi ko. asematyypin valintaperusteista, lehmät poistuivat yhtä reittiä pitkin lypsyltä. Toinen peruste valinnalle oli aseman edullisuus. Lypsäjiä asemalla on kaksi ja 300 lehmän lypsyssä aikaa kului 4,5 h. Lehmät tulevat lypsylle ajolaitteen ohjaamina. Erikseen vetimiä ei puhdistettu, vaan niistä otettiin ainoastaan esisuihkeet. Maidon solupitoisuus vaihteli 220 000 ja 220 000 välillä. Bakteerit olivat alle 10 000. Tilan toinen osakas vastaa peltopuolesta ja riittävän peltopinta-alan hankkimisesta, navettaa hoitava pariskunta päättää pääasiassa karjaan liittyvät asiat. Yhtiöllä on 260 ha peltoa, joista 60 ha nurmella, 100 ha maissisäilörehuksi karjalle, lisäksi toinen 100 ha maissisäilörehua biokaasulaitoksen tarpeisiin. Ruokinnassa lypsäville tehdään kaksi apetta, 24 kg:n ja 36 kg:n mukaan. Apetta täydennetään kioskiruokinnalla. Navetan töistä vastaa kolme henkilöä, kaksi lypsää ja yksi hoitaa ruokintaa. Appeessa käytettävän säilörehun tekee urakoitsija. Nuorkarjan yrittäjät kasvattavat itse, ensimmäiset 14 vrk vasikat viettävät igluissa, jonka jälkeen ne siirretään vanhaan navettaan kasvamaan. Pihatto lypsyasemineen on rakennettu vuonna kolmisen vuotta sitten, jolloin terästä sai vielä suhteellisen edullisesti, vuotta myöhemmin terästonnin hinta nousi 600 /tn -> 1000 /tn. Lehmäpaikan hinta oli 3985 /paikka ja se sisälsi mm. lietesäiliöt ja rehukärryt. Tilan isäntä oli tyytyväinen rakennusprojektin ajoitukseen. Pihaton kuivitus hoidetaan kerran viikossa, alemman kerroksen seos tehdään oljen ja hevosenlannan sekoituksena ja päälle laitetaan kalkkia, jotta parret pysyvät kuivina.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 8 / 19 16.11. Maanantai Wiechering-Sudmann Maanantain ensimmäisellä tilakohteella oli yritystä kasvatettu alkuperäisellä paikallaan. Lypsykarjan lisäksi tilalla oli myös 20 galloway rotuista emolehmää harrastuksena. Emolehmät laidunsivat ja olivat erillään tilan lypsykarjasta. Maidontuotantoon käytettävän karjan koko oli 520 lehmää ja nuorkarja päälle. Tilan kasvu tämän vuosituhannen aikana on ollut voimakasta. Vuonna 1980 tilalla laajennettiin 32 lehmään, vuonna 1997 tilalle tehtiin 70 lehmän pihatto. Suureksi yksiköksi tila alkoi kasvaa vuonna 2001, jolloin tilalle rakennettiin 150 lehmän makuuparsipihatto sekä 28 paikkainen karuselliasema lypsyyn. Laajennus 70 lehmästä 150 lehmään tapahtui laajentamalla pihattoa sivulle. 2006 valmistui pihatto 260 lehmälle ja 2008 uusi vasikkakasvattamo 150 vasikalle. Tämä oli ensimmäinen tila, jolla nähtiin nuorkarjaa. Nuorkarjan kasvatuksessa käytettiin sekä yksilö-, että ryhmäigluja. Vieroituksen jälkeen vasikat olivat yksilöiguissa 5 päivää, jonka jälkeen ne siirtyivät ryhmäigluun, joissa ryhmässään oli 15 vasikkaa. Vasikat saivat 7 viikkoa maitoa, juoton määrä riippuu kasvusta, jota seurataan etujalkavaa an avulla. Keskimäärin 15 vasikkaa vuodessa sairastaa. Kylmyys ei igluissa vasikoita haitannut, vuonna 2008 oli 2-3 päivää -20 C pakkasta ja vasikat olivat tyytyväisiä. Yksilöiglujen hoidossa tilalla noudatetaan järjestystä: maanantaisin ja torstaisin eläimiä myydään ja siirretään. Näinä päivinä myös puhdistetaan iglut. Puhdistuksen vaatima työmäärä riippui iglun mallista, kulmikkaat olivat hankalampia puhdistettavia kuin muodoltaan pyöreämmät iglut. Puhdistus ei kuitenkaan vaatinut 10 min enempää /iglu. Yksilöiglut sijaitsivat taivasalla asvaltin päällä. Ryhmäiglut olivat katetussa tilassa, mutta myös asvaltilla, molemmissa toki käytettiin kuivitusta.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 9 / 19 Tälläkin tilalla karja on pääosin holstein-friisiläistä, jokunen jersey on karjassa mukana. Hankalasti siementyville lehmille käytetään sonnia. Lehmistä 60 % siemennetään liiketunnistimen avulla ja siemennyskerroin on 2,2. Hiehoilla luku on 1,2. Keskipoikimakerta on 2,5-2,8. Ennen poikimista, n. 3-4 viikkoa, lehmät rokotetaan kolia vastaan.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 10 / 19 Peltoalaa tilalla on 400 ha viljelyksessä ja kauimmaiset pellot sijaitsevat 10 km päässä tilakeskuksesta. Tilaa on kasvatettu alkuperäisen tilakeskuksen alueella ja tästä johtuen eläimiä oli useassa rakennuksessa. Usean rakennuksen hyödyntäminen kasvatuksessa helpotti tilalla esiintyvän pälvisilsaa sairastavien eläinten pitämisen erillään lypsyssä olevasta karjasta. Tilalla lypsy tapahtuu 28 paikkaisella karusellilla, joka on sisältä lypsettävä. Isäntä halusi nimenomaan sisältälypsettävän, koska sen pystyy hoitamaan yksikin lypsäjä. Lypsyn saa tällä tilalla hoitaa rauhassa, lypsäjillä on vakiopalkka 8 /h. Lypsykarusellin kapasiteetti on 130 lehmää tunnissa ja päivässä asema on käytössä 13 tuntia. Mikäli tilalla oltaisiin nyt hankkimassa asemaa, olisi se 40 paikkainen sisältälypsettävä karuselli. Maidon soluluku on 180 000 250 000, kolmannen lypsykerran ottaminen käyttöön vähensi selvästi solupitoisuutta. Meijeriin menee 99 % tilan maidosta. Lehmien elinikäistuotos on 34 000 ja keskituotos 11 231 kg. Ruokinnassa tilalla käytetään apetta, nuorkarjalle tehdään yksi ape. Lypsylehmille käytetään kolmea eri seosta. Appeeseen käytetään maissi- ja nurmisäilörehua, soijaa, rapsia, olkea, jyvämaissia ja ohraa. Useita komponentteja ei ruokinnassa haluttu käyttää. Soija maksoi tilaa esitelleen isännän mukaan n. 230 /tn. Tilan tulevaisuus on perheen pojissa, joista toinen on jäämässä jatkamaan tilaa ja suunnittelee tilakoon kasvattamista 1000 lehmään. Isäntä kannattaa maitokiintiöiden poistamista ja pitää vapaata markkinataloutta kannatettavimpana toimintatapana myös maataloudessa.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 11 / 19 Kriessmann Jörn Toisen päivän jälkimmäinen tila on Saksan suurimpia tiloja 1150 lypsylehmällä ja 1000 päisen nuorkarjan kera. Tilan keskituotos on 9000kg vuodessa. Peltoa tilalla on 600 ha, joista 300 ha on maissilla viljelyksessä. Tila toimii perheyrityksenä, nykyinen isäntä on tilan johtaja. Hän osallistuu myös aktiivisesti tilan töihin sen lisäksi, että panostaa tilan kehittämiseen ja mallien hakemiseen myös muista maista. Isännän lisäksi tilan töihin osallistuu muita perheenjäseniä sekä työntekijöitä niin, että tila työllistää kaikkiaan yhdeksän henkeä. Omistajien lisäksi tilaa esittelivät karjamestari ja biokaasulaitoksen hoitaja. Lypsy tapahtuu tilalla 28 paikkaisella karuselliasemalla (Westfalia), jolla on pääasiassa yksi lypsäjä töissä. Lypsyvuorossa oleva seuraa aseman tuloliikennettä monitorien kautta. Lehmien odotusaika lypsylle on alle tunti. Erikoisryhmiä lypsettäessä asemalla on kaksi työntekijää kerrallaan. Lypsäjät ovat kaikki puolalaisia naisia ja työskentelevät tilalla 4 viikkoa kerrallaan 12 tunnin työpäiviä, työjakson jälkeen heillä on neljän viikon loma. Lypsäjiä tilan palkkalistoilla on neljä ja omistajat ovat heihin erittäin tyytyväisiä, sillä lypsäjillä on jo aiempaa kokemusta isojen karjojen parissa työskentelystä. Eläinrakennuksia tilalla on käytössä kymmenkunta. Tavoitteena yrityksellä on kasvaa 2000 lehmän kokoluokkaan, joka on vielä perheviljelmänä mahdollinen yrittäjien mukaan. Isommat ovat omistajan mukaan laitoksia, joissa eläin vain tuottaa ja raha on pääasiassa. Näihin hän on tutustunut mm. Yhdysvalloissa matkaillessaan. Tällä tilalla omistajaperhe on vahvasti mukana maatilan toiminnassa. Tilaa esittelivät sekä vanha että nykyinen isäntä töidensä mukaan. Tilan ensimmäinen pihatto on rakennettu 1987. Tila kasvoi 300 lehmään kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1997 tilalla tuli isomman karjan myötä karuselliasema lypsyyn. Maidontuotannon lisäksi tilalla on biokaasun tuotantoa. Biokaasun tuotantoon käytetään tilalla syntyvää lantaa. Biokaasun tuotannossa syntyvän mädätysjätteen kiintoaines kuivataan ja käytetään karjatiloissa kuivikkeena. Kuiviketta levitettiin päivittäin. Erikoisryhmille kuivituksessa käytettiin myös olkea.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 12 / 19 Lehmien keskipoikimakertaa pyritään nostamaan neljästä vuodesta viiteen. Eläinten kestävyyden ja utareterveyden parantamiseksi jalostuksessa on ryhdytty käyttämään norjalaista ja ruotsalaista punaista holstein-friisiläistä. Siemennykset hoitaa tilan karjamestari aktiivisuusmittarin pohjalta. Keskimäärin lehmä siemennettiin 3,1 kertaa/tiineys. Sorkkaterveyttä tilalla tarkkailtiin joka lypsyllä. Tilalla oli oma sorkkahoitaja, myös karjamestari teki sorkkahoitoa. Säännönmukaisesti sorkkahoito tehtiin lehmille 100 120 päivää poikimisesta ja toisen kerran ennen umpeenlaittoa. Sorkkiin puututtiin viimeistään seuraavana päivänä, mikäli niissä havaittiin lypsyn aikana jotain epätavallista. Sorkkataudit tilalla koettiin suureksi riskiksi ja niitä pyrittiin välttämään tehokkaalla seurannalla ja toimenpiteillä. Sorkkakylpyjä tilalla käytettiin viikoittain. Apetta tilalla tehdään viisi erilaista seosta. N. 100 hiehon nuorkarjalle, joka on kauempana sijaitsevassa navetassa, tehdään ape harvemmin ja siihen laitettiin propionihappolisä säilyvyyden parantamiseksi. Appeen sisältö oli hyvin samantapainen kuin muillakin tilakohteilla. Sokerijuurikasleikeaumaa täydennettiin vierailun aikana. Ruokinnassa kiinnitettiin huomiota myös ummessa olevien lehmien riittävään kuidun saantiin.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 13 / 19
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 14 / 19 Tiistai 17.11. Westrup-Koch Milch GbR Linne Matkan toinen yhteisnavetta oli kolmannen tilavierailupäivän ensimmäinen kohde. Tilalla on viisi osakasta, pääosakkaina Westrupin veljekset (30 % omistus kummallakin) sekä naapuri Koch (15 %:n osuus). Heidän lisäkseen tilalla on kaksi muuta osakasta, joilla on pienemmät osuudet tilasta. Vastuullisia osakkaita on kolme ensin mainittua, heidän kesken töitä on jaettu mielenkiinnon mukaan. Osakkaiden kesken pidetään kerran kuussa kokous. Tilaa esitellyt Dirk Westrup vastaa yleisjohdosta sekä siemenviljatuotannosta. Hänen veljensä Ulrich vastaa karjasta ja kolmas pääosakas Koch peltoviljelystä. Tilan päätuotantosuunta on maito, johon onkin panostettu rakentamalla uusi pihatto ja lypsyasema. Maidontuotannon ja siemenviljelyn lisäksi tilalla tuotetaan biokaasua ja aurinkoenergiaa. Peltoa tilalla on käytettävissään 690 ha. Tilan pelloilla kasvaa nurmea, maissia, vehnää, ohraa, rapsia ja ruisvehnää. Tilan nykyinen tilakeskus on 1960 tehdyn uusjaon myötä siirtynyt nykyiselle paikalleen kylän ulkopuolelle. 1960 luvulla tilalle on rakennettu yksi Saksan ensimmäisistä pihatoista. Kyseinen rakennus on edelleen käytössä. Pihaton yhteen ulkoseinään isäntä on tehnyt uuden ruokintapöydän sisällä olevan keskipöydän lisäksi. Kokemuksen mukaan tältä lyhyeltä ulkoruokintapöydältä lehmät syövät yhtä paljon kuin sisällä olevalta pidemmältä ruokintapöydältä. Keskituotos tilalla on 11 340 kg maitoa, 3,3 % valkuaista ja 3,9 % rasvaa. Maidon soluluku on 170 000 tuntumassa. Uudistusprosentti tilalla on matala muihin tilakohteisiin verrattuna, vain 20 %, Saksan keskiarvo on 33 %. Uudistus tapahtuu omasta karjasta ja hiehoja myydään myös ulkopuolelle. Tälläkin tilalla rotuna on holstein-friisiläinen. Lehmiä tilalla oli vierailuhetkellä 500 ja nuorikarja lisäksi. Tilan vasikkatilat olivat isännän mielestä erittäin hyvät ja vastaavia tilalle aiotaan rakentaa lisää. Vasikkakasvattamon etuseinä on verho, joka on sään mukaan laskettavissa alas. Ensimmäiset nykyisen kaltaiset vasikkatilat on rakennettu 1998. Alkukasvatus tapahtuu igluissa 10 päivän ajan, jonka jälkeen vasikat siirretään 12-14 vasikan ryhmiin, jossa ne ovat 6,5 viikon ikään juottoautomaatilla. Vasikat saava väkirehua, eivät apetta tai heinää. Näissä ryhmissä vasikoita kasvatetaan 4-5 kk, tämän on koettu
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 15 / 19 vähentävän tautipainetta. Vasikkaryhmien välissä karsinat pestään kuumalla vedellä ja ne ovat tyhjillään 2-3 päivää, jonka jälkeen uusi vasikkaryhmä tulee karsinaan. Hiehot kasvatettiin Kochin tilalla sekä kahdella muulla tilalla. Karjakoko on kasvanut viime vuosina, 2006 on rakennettu 200 lehmän pihatto ja sitä on jatkettu 2008. Tämä pihatto 2+2-rivinen ja ruokintapöytä on keskellä. Pihatossa ei ole erillistä käsittelyaluetta hoitotoimenpiteitä varten, vaan lukittavat etuaidat, jotka mahdollistavat toimenpiteiden suorittamisen parressa ilman eläimen erottamista ryhmästä. Vuonna 2009 on rakennettu kokonaan uusin pihatto, jossa myös lypsyasemana 2x20 rinnakkaislypsyasema (Boumatic Xpressway). Uudessa pihatossa ruokinta tapahtuu sivusta, mutta navetassa on myös keskellä hoitokäytävä. Lypsyaseman toisella laidalla ovat sairaskarsinat ja toisella herutettavat. Poikimakarsinat säilyvät edelleen kauempana, eivät tule lypsyaseman viereen. Tilan karja lypsetään kahdesti päivässä, aamulypsy alkaa klo 5.30 ja iltalypsy klo 15.45 Lypsy kestää kolme tuntia ja lypsämässä on kerrallaan kaksi henkilöä. Jokaisen lypsyn jälkeen tapahtuvan pesun lisäksi asema pestiin kerran viikossa perusteellisesti. Asema oli ollut vierailun aikaan 2 kk käytössä. Osa pihatosta olikin edelleen työn alla. Tilan yhteistyön toimivuudesta isäntä kertoi seuraavien asioiden olevan tärkeitä hänen kokemuksen perusteella: jokaisella on omat vastuualueensa, mutta myös toisten alueista ollaan kiinnostuneita, jolloin esim. sairastapausten aikana tilan työt hoituvat. Vastuullisten tulee ottaa selvää omasta alastaan ja erikoistua siihen hankkimalla koulutusta ja kokemusta muualtakin. Osakkaiden tulee kommunikoida keskenään ja pitää säännöllisiä palavereita, jotta kaikki ovat tietoisia myös juoksevista asioista. Kaikkea yrityksen toimintaa ohjaavat säännöt, joiden mukaan tilaa hoidetaan ja töitä tehdään.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 16 / 19
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 17 / 19 Christian Bielefeld Viimeinen tilakohde on 240 lehmän tila. Nuorta karjaa tilalla on 200 päätä. Tilan keskituotos on 11 400 kg/vuosi ja solut tämän matkan tilakohteista alhaisimmat, 100 000. Kesäaikaan solupitoisuus on jonkin verran korkeampi. Viimeisen pihatto tilalla on otettu käyttöön helmikuussa 2009. Samalla tilalle tuli uusi lypsyasema, 2x16 kalanruotoasema (GEA Westfalia) omaan rakennukseensa. Lypsyaseman yhteydessä ovat tilat erikoisryhmille muiden lypsettävien ollessa omassa pihatossaan. Pihatoiden välillä on kulkukäytävä. Lypsyaseman yhteydessä olevan poikima-alueen kustannus oli 4000 /lehmäpaikka, tilaa on 24 lehmälle. Poikima-alueen karsinat ovat olkikuivituksella. Tilaa hoidetaan perheviljelmänä, mukana työssä on myös vanha isäntä, joka myös hoiti tilan esittelyn. Uuden pihaton ja lypsyaseman myötä tilan soluluku putosi 120 000 nykytasoonsa. Myös tilan edellinen lypsyasema oli kalanruotoaseman, mutta puolet pienempi. Kalanruotoasemaan tilalla oli päädytty, koska se oli hyväksi koettu, lypsäjien ei tarvinnut varoa lantaa eikä lypsäjän tarvitse kurkotella kovin kauas eteenpäin. Kalanruotoasemalla utareen koettiin olevan myös hyvin näkyvillä lypsäjälle. Työn ergonomiaa parantaa myös aseman lattia, joka on lypsäjän pituuden mukaan säädeltävissä. Lypsyaseman toteutus kustansi 20 000 /paikka. Lypsyaseman lämpötilan säätö oli automatisoitu, verhoseinä nousi ja laski säädetyn lämpötilan mukaan, lämpötilan muuttumista seurasivat sensorit. Lypsävien pihatto kustansi 3000 /lehmäpaikka ja paikkoja siinä on 121 lehmälle. Aseman kokoomatilaan mahtuu kerrallaan 150 eläintä odottamaan lypsyä. Lehmät lypsettiin kahdesti päivässä, 230 lehmän lypsy kesti 2,5 tuntia, lypsäjiä tilalla on töissä kaksi kerrallaan. Tunnissa tilalla pystytään lypsämään sata lehmää, kun lypsytyö sisältää esisuihkeet, puhdistuksen, lypsyn ja vedinkaston. Kolmas lypsy olisi tarpeen, mutta tilalle ei haluta palkata ulkomaista työvoimaa ja saksalaiset eivät vanhan isännän mukaan halua lypsämään yövuorossa. Aamulypsy alkaa klo 5.30 ja iltalypsy klo 16.45. Jokaisen ryhmän jälkeen lypsyasema pestään automaattisen järjestelmän avulla.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 18 / 19 Tilalla panostetaan matalaan solulukuun, lypsyn yhteydessä vetimet pyyhitään kertakäyttöisellä pyyhkeellä, joka sisältää bakteereita tappavaa ainetta. Pudistuksen lisäksi otetaan suihkeet ja käytetään vedinkastoa. Jalostuksessa käytetään sonneja, joilla on ominaisuutena matala soluluku. Tällä hetkellä tilalla on käytössä neljä sonnia. Sorkkahoidot tilalla tehdään 4-5 kuukauden välein ja sorkkakylpyaltaan läpi lehmät kulkevat 2 kertaa päivässä. Uudistusprosentti tilalla on alhainen, vain 10 %. Appeeseen tilalla laitetaan nurmi- ja maissisäilörehua, rapsileikettä, soijaleikettä, jyvämaissia, kivennäistä ja kuivaa sokerijuurikasleikettä (huom. vapaa suomennus Trockenschnitzel). Peltoa tilalla on 158 ha, joista 88 ha on nurmella ja 70 ha säilörehuksi kasvatettavalla maissilla. Tilan eläinmäärä oli 2000-luvun alussa 94 lehmää ja tuolloin keskituotos oli 10 396 kg/vuosi. Viimeisten kahden vuoden aikana lehmämäärä on noussut sadan lypsävän kieppeiltä yli kahdensadan keskituotoksen noustessa lähes jatkuvasti. Viimeisen investoinnin myötä keskituotos putosi hieman (n. 700 kg/vuosi), mutta edelleen tuotos on yli 11 000 kg/vuosi/lehmä.
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 19 / 19 Lähteet: Muistiinopanot tilavierailuilta: Sanna Hämäläinen Mika Turunen Jussi Palo Esa Mäkinen Tilojen antamat tiivistelmät: Claus und Christiane Luerssen Heinfried Sudmann und Anke Wiechering-Sudmann Familie Bielefeld DLZ, 17/2009 artikkeli Bielefeldin tilasta, s.102-104.