Esitys: Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja, joka on luettavissa osoitteessa

Samankaltaiset tiedostot
Esitys: Puheenjohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka avaa kokouksen. Todetaan kokouksen läsnäolijat. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

1) Projektityöntekijöiden (mukaan lukien osatoteuttajat) lyhyet esitykset

KP LAPE Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM

Keski-Pohjanmaan osatyökykyisille tie työelämään KP OTE hankkeen ohjausryhmän kokous 2/2017

Vuoden 2019 työskentelysuunnitelmaa. Perhekeskusagenttien valmennus LAPE-muutosagentti Titta Pelttari

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Keski-Pohjanmaan osatyökykyisille tie työelämään KP OTE hankkeen ohjausryhmän kokous 2/2018

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi KP LAPE UUTISKIRJE 1/2017 ( )

Hankkeen tulokset. Keski-Pohjanmaa Lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi KP Lape

Kokouspöytäkirja Maakunnallinen LAPE-ryhmä. Maakunnallinen LAPE-ryhmä

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Perhekeskusagenttien verkoston työskentely 2019 Maakunnan LAPE-ryhmässä tehdystä siltaamissuunnitelmasta 2019 poimittua..

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Kokous helmikuuta :05

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous

VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUS KESKI-POHJANMAA

Lapsiystävällinen maakunta -pilotti. LAPE-päivät , Metsätalo

VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUS KESKI-POHJANMAA Perhekeskustiimit

LAPE-muutosagentin ja kuntaagentin haku

Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavan toimintakulttuurin muutos (1.osa-alue) LAVA

Esitys: Varapuheenjohtaja Arja Seppälä avasi kokouksen. Todetaan kokouksen läsnäolijat. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi KP LAPE UUTISKIRJE 1/2018 ( ) Tässä tiedotteessa:

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

LAPE-siltausvuosi 2019 Muutosagentti. Suvi Helanen

Keski-Pohjanmaan osatyökykyisille tie työelämään KP OTE hankkeen ohjausryhmän kokous 1/2018

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

Vuosi PKS LAPE Vuosikalenteri 2018

Miten tästä eteenpäin? muutosagentti (STM) Anne Frimodig. STM kuvapankki: istockphoto

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Ehdotus: Valmisteluryhmä päättää kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon tukena

Yhteistyöalueen kokous Muistio 2/2018

LAPE Pohjois-Savo tulokset

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa LAPEn toinen aalto kuinka työ jatkuu?

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

KP LAPE osana maakuntauudistusta. Andreas Blanco Sequeiros Hankepäällikkö Keski-Pohjanmaan LAPE

Etelä-Pohjanmaan SOTE työvaliokunta. Asialista/ Pöytäkirja. Asia Sivu

Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 2. kokous

Lape-hankkeen tulokset

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Päijät-Hämeen maakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) ohjausryhmä

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla

Sote-valmistelijat

Kehittämistiimi: Haavisto, Moisander-Pohjonen, Vesterinen, Åstedt

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli neuvottelukunnan kokous 2/2009

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

TEHDÄÄNKÖ YHDESSÄ? Riihimäki , Scandic Riihimäki

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

Etelä-Pohjanmaan Kick off Seinäjoki

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Asialista/ Pöytäkirja. Hotelli/Ravintola Alma, Näyttämökabinetti. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokousmuistio 10.5.

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2017 1

M A A K U N TA U U D I S T U S Soten maakuntavalmistelun työryhmätyöskentely saakka

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

Perhe- ja sosiaalipalvelut

SYTY-HANKE TAVOITTEET JA TOIMINTATAPA, KOKEMUKSIA MAAKUNNISTA

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Hanna Hämäläinen

2. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 4/ Mikkelin maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli (Piällysmies)

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken

Yksi keittiö, yhteinen soppa, monta kokkia. Toimintakulttuurin muutoksella kohti asiakaslähtöisempiä palveluita

Kanta-Hämeen LAPE-kärkihankkeen ohjausryhmä Aika: klo Paikka: Hämeen liitto, kokoushuone Ilves, Niittykatu 5, Hämeenlinna

LAPE-hanke

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Muutos koko maakunnan välinehuolloksi. Katri Vironen, palvelualuejohtaja

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No3/ Savonlinnan keskussairaala, F-rakennuksen 2. neuvottelutila, 5. kerros

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki

Transkriptio:

Aika: torstai 14.12.2017 klo 9.00 11.15 Paikka: Kannuksen kaupunginviraston Valtuustosali, Asematie 1 Läsnä: Oikarinen-Nybacka Tarja, sosiaalijohtaja Soite, puheenjohtaja Karppi Sonja, Pohjanmaan partiolaiset Kaustinen Päivi, LAPE projektityöntekijä Keltti-Heikkilä Maria, sivistysjohtaja Veteli Kivijakola Leena, sivistysjohtaja Kannus Kivistö Pirkko, vastuualuejohtaja (ulkomaalaistoimisto) Soite Kurikkala Mari, Kannuksen MLL Lahnalampi Anssi, MLL Pohjanmaan piiri Lindeman Aila, LAPE projektityöntekijä Lönnbäck Minna, palvelualuejohtaja (lastensuojelu) Soite Murtomäki Maria, rehtori Kaustisen evankelinen kansanopisto Mäkelä Susanna, LAPE (Nepsy) projektityöntekijä Mäkitalo Tarja, kehittämispäällikkö Centria ammattikorkeakoulu Paananen Henry, sivistysjohtaja Kaustinen Pettersson Heidi, osastonhoitaja Soite Päiviö Eeva, sivistysjohtaja Toholampi Rinne Kari, LAPE (Nepsy) projektityöntekijä Rintala Ilkka, nuorisotoimen johtaja Kokkola Roiha Teija, LAPE projektityöntekijä Saarela Anne, LAPE muutosagentti Sevola Silva, LAPE projektityöntekijä Simpanen Taina, sivistystoimenjohtaja Halsua Andtbacka Marjo, LAPE projektisihteeri, sihteeri 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Esitys: Puheenjohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka avaa kokouksen. Todetaan kokouksen läsnäolijat. 2. Esityslistan hyväksyminen Esitys: Hyväksytään kokouskutsun asialista kokouksen esityslistaksi. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Esitys: Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja, joka on luettavissa osoitteessa http://soite.fi/sivu/maakunnan_laperyhma

4. Valtionavustuksen maksatushakemus Valtionavustuksen maksatushakemus 1.1.-30.6.2017 ajalta on jätetty sovitusti syyskuun loppuun mennessä. LAPE-muutosohjelman valtionavustuksen maksatusta hallinnoiva Lounais-Suomen aluehallintovirasto 17.11.2017 pyytänyt lisäselvitystä Soiten, Kokkolan Ensi- ja turvakoti ry. ja Ammattikorkeakoulu Centrian osalta. Selvitykset on pyydetty asianosaisilta 11.12.2017 mennessä ja toimitetaan AVI:lle 12.12.2017. Valtionavustuksen odotetaan menevän maksatukseen vielä joulukuun 2017 aikana. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että LAPE muutosagentin (STM/3523/2016) valtionavustus 55 713,51 euroa maksetaan hakemuksen mukaisesti maksupäivällä 1.12.2017. Käytiin läpi 12.12.2017 lähetettyä valtionavustuksen maksatushakemusta. Ohjausryhmän jäsenet toivoivat, että valtionavustushakemuksen ollessa esityslistalla, tulisi esityslistan liitteenä lähettää valtionavustushakemuksen hakemuslomake ja selvitys. Hakemuksen liitteitä ei ole tarpeellista lähettää. Osatoteuttajat puolestaan esittivät toiveen, että hyvissä ajoin ennen valtionavustuksen maksatushakemuksen jättämistä osatoteuttajatahoina olevien organisaatioiden taloushallinnon vastuuihmisille ja koordinoivan tahon, Soite, LAPE-taloushallinnosta vastaaville järjestettäisiin yhteinen infotilaisuus. Merkittiin tiedoksi myös Tarja Mäkitalon ilmoitus. 5. MLL Digitaalinen perhekeskus MLL:n Digitaalinen perhekeskusmalli on kaksivaiheinen. Ensimmäinen osuus käsittää digitaalisen vapaaehtoisuuden mallintamisen ja koulutusrungon kehittämisen. Toinen osuus pitää sisällään Keski- Pohjalaisten järjestöjen tarjoamien digitaalisten palveluiden kartoittamisen ja kehittämisen. Digitaalisen vapaaehtoisuuden koulutusrunkoa on kehitetty yhteistyössä osana Etelä-Pohjanmaan LAPE:n hanketta, jossa MLL:n Pohjanmaan piiri on myös mukana. Ensimmäinen pilottikoulutus ja koulutusrungon testaus on pidetty Seinäjoella. Toinen pilottikoulutus pidetään tammikuussa Kokkolassa. Anssi Lahnalampi MLL:lta esitteli digitaalista perhekeskus-mallia. Esitys liitteenä. LIITE 1 Digitaalinen perhekeskus koetaan tarpeelliseksi, ja esitys herätti laajasti keskustelua. Keskusteltiin muun muassa siitä, että olisi tärkeää saada Soitesta yhteyshenkilö sekä toiveesta saada Soiten www-sivuille näkyviin järjestöjen tarjoamat digitaaliset palvelut.

6. Tilannekatsaukset a) Uusi Lasten päivystys Uusi Lasten päivystys -pilotissa tuotetaan lapsi- ja perhelähtöisesti 2.10.2017 7.1.2018 lähes kaikki lasten ja nuorten päivystykselliset sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten ja nuorten sairaalan toimesta. Lähetteettömillä, asiantuntevilla ja oikea-aikaisilla päivystyspalveluilla haetaan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta myös kiireettömiin lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Uusi Lasten päivystys -pilotti on otettu lasten, perheiden, Soiten henkilökunnan ja median osalta hyvin vastaan. Projektityöntekijä Teija Roiha kertoi kokemusten Lasten päivystyksestä olleen hyvin positiivisia. Asiakaspalautteiden keskiarvo ollut 4,5 asteikolla 0-5. b) Nepsy (Neuropsykiatriset erityisvaikeudet) 1.9.-31.12. 2017 Nepsy2 -projektissa laadittujen hoitoketjujen ja prosessimallien sekä suunnitellun Soiten Neuropsykiatrisen poliklinikan toiminnan esittely. Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden tutkimus, hoito ja kuntoutus Soitessa. Neuropsykiatristen palvelujen kehittämisehdotukset. Nepsyn projektityöntekijät Susanna Mäkelä ja Kari Rinne esittelivät Nepsy2-projektia. Projektityöntekijöiden toiveena on, että työryhmään saataisiin kaksi kokoaikaista Nepsytyöntekijää/kuntoutusohjaajaa esimerkiksi perheneuvolaan ja perusterveydenhuoltoon. Asiasta käytiin laajasti keskustelua. Sivistysjohtajat toivat esille, että koulumaailmassa tarvitaan kovasti osaajia neuropsykiatristen erityisvaikeuksien alueelle. Sivistysjohtajat ovat tutustuneet Lappeenrannan ratkaisukeskeiseen malliin kouluissa. Haluavat panostaa neuropsykiatristen valmentajien kouluttamista kouluihin, koulun nykyiselle henkilöstölle. Esittivät kysymyksen, voisiko LAPE järjestää koulutuksen tai osallistua järjestettävän koulutuksen kustannuksiin. Projektityöntekijä Teija Roiha kertoi, että neuropsykiatrista osaamista ja koulutuksen tarvetta tullaan kartoittamaan alkuvuodesta 2018. Kartoituksen pohjalta suunnitellaan koulutusta neuropsykiatristen lasten ja nuorten tukemiseen. c) Lapsiystävällinen maakunta LAPE muutosohjelman toimintakulttuurin muutoskokonaisuuden osana toteutetaan lapsiystävällinen maakunta pilotti. Pilotissa ovat Keski-Pohjanmaan lisäksi Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä- Karjalan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Pilotti on alkanut syyskuussa 2017 ja kestää kesäkuun 2018 loppuun saakka. Pilotin taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Suomi on saanut YK:n lapsen oikeuksien komitealta huomautuksia liittyen hallinnon lapsiystävällisyyteen. UNICEF tukee pilotissa mukana olevia maakuntia ja työstää materiaalia kehittämistyön tueksi. Tammikuussa julkaistaan lapsiystävällinen maakunta ohjeistus. Keski-Pohjanmaalla järjestettiin lapsiystävällinen maakunta koulutus 7.12.2017 klo 13-16. Koulutus oli suunnattu maakunnan luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille. Kouluttajana toimi UNICEFin asiantuntija Ira Custódio. Tavoitteena oli antaa tietoa siitä, mitä lapsen oikeuksiin perustuva päätöksenteko ja lapsiystävällinen toimintakulttuuri tarkoittavat sekä millaisin toimintatavoin niitä

voidaan edistää. Tilaisuudessa käytiin läpi muun muassa lapsen oikeuksien sopimusta ja sen velvoitteita, lapsivaikutusten arviointia (LAVA), lapsibudjetointia ja yhdenvertaisuutta. Lapsiystävällinen hallinto huomioidaan Keski-Pohjanmaan maakuntastrategian laatimisessa ja asiaa viedään tiedoksi muutosjohtajille ja muille johtaville viranhaltijoille. Muutosagentti Anne Saarela avasi aihetta. d) Osaamis- ja tukikeskukset Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin tulee osana maakunta- ja sote-uudistusta Osaamis- ja tukikeskukset. Osana LAPEa on käynnistynyt soteyhteystyöalueittain keskustelut ja työryhmätyöskentely, mitä ja miten lasten ja perheiden vaativan tason palveluita järjestetään, koordinoidaan ja tuotetaan Osaamis- ja tukikeskusten toimesta. Vaativien palvelujen kohderyhmänä ovat ne lapset ja nuoret, joiden kasvun, kehityksen ja terveyden turvaaminen edellyttää vaativaa erityisosaamista, erityisiä järjestelyjä, sekä palvelujen ja asiantuntijuuksien yhteensovittamista. Lisätietoa kansallisesta OT-keskus valmistelusta (s.98-121): http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-874-6 Muutosagentti Anne Saarela kertoi, että Oulussa on vuoden 2017 aikana ollut neljä OTkeskustapaamista, joista yksi oli Skypen välityksellä. Tapaamisissa on pohdittu OT-keskuksen periaatteita ja lähtökohtia, kuten sitä, mikä OT-keskus tulee olemaan, mitä sen toiminta sisältää ja miten se organisoidaan. Eri toimijoilla on erilaiset käsitykset siitä, mikä on vaativaa erityistasoa ja mikä puolestaan erityistason toimintaa ja palvelu. Suunnittelu on vielä melko alkuvaiheessa. OT-keskustapaamisten välissä on keskusteltu maakunnan omien toimijoiden (psykiatria, vammaispalvelut, lastensuojelu, kehittämisyksikkö, yliopistokeskus ja Soiten johto) kanssa. e) Lastensuojelun koulutukset Hackney Lastensuojelun systeemiseen toimintamalliin perehdyttävässä prosessikoulutuksessa Keski- Pohjanmaan lastensuojelutiimit perehdytetään teemoihin ja työskentelytapoihin, jotka ovat keskeisiä systeemisessä toimintamallissa. Koulutuksessa käsiteltyjä työskentelytapoja on tarkoitus kokeilla ja ottaa käyttöön jo koulutuksen aikana Soiten lastensuojelutiimeissä. Tekemällä ja kokeilemalla sisäistetään systeeminen, dialoginen, reflektiivinen, narratiivinen ja ratkaisukeskeinen työote lastensuojelutyössä. Koulutuksen tarkoituksena on perheterapeuttisen lähestymistavan juurruttaminen lastensuojelun sosiaalityöhön. Tämä tarkoittaa tuen ja kontrollin tasapainottelua huomioiden lastensuojelun erityinen tehtävä ja vastuu. Koulutettavan lastensuojelutiimin työntekijät rakentavat koulutetun kouluttajaparin avulla reflektiivisessä dialogissa yhdessä sellaisen näkemyksen systeemisestä työotteesta, johon työryhmä on valmis sitoutumaan. Koulutuskuvaus liitteenä. LIITE 2 Projektityöntekijä Oili Hagströmin ollessa estyneenä palvelualuejohtaja Minna Lönnbäck ja projektityöntekijä Teija Roiha avasivat aihetta. Pilottitiimi on aloittanut koulutukset. Kevään 2018 aikana lähdetään kouluttamaan useita lastensuojelun tiimejä, Tavoitteena on saada lastensuojelun asiakkuuksia ja sijoituksia vähennettyä. Kouluttajina toimivat projektityöntekijä Oili Hagström ja sosiaaliterapeutti Pirjo Kylliäinen

Keskustelussa esille nousi toive Tiedonkulun mallintamisesta eri toimijoiden välillä. 7. Tiedotettavaa a) Keski-Pohjanmaan LAPE väliraportti Hankepäällikkö Andreas Blanco Sequeiros on valmistellut hankesuunnitelman mukaisesti Soiten hallituksen 18.12.2017 kokoukseen Keski-Pohjanmaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman etenemisestä väliraportin. Väliraportti siirtyy vietäväksi Soiten hallitukseen 15.1.2018. b) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman arviointi Arviointi on hankkeen toiminnan ja sen aikaansaamien tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden selvittämistä. Arviointi on oppimisen ja sen kautta toiminnan ja tulosten parantamisen väline. Hanketyölle on ominaista prosessimainen eteneminen sekä ratkaisuvaihtoehtojen ja etenemisväylien moninaisuus. Koko hankkeen ajan tehdään prosessiarviointia. Arvioinnissa kiinnitetään huomio sekä kehittämistyön prosessiin, että sen tuloksiin ja vaikutuksiin. KP LAPEn arviointi toteutetaan ensisijaisesti sisäisenä prosessiarviointina. Itsearviointi on sekä henkilökohtaista suorituksen arviointia, että kehittämiskokonaisuuksiin nimettyjen jaostojen, kunnallisten LAPE-ryhmien ja maakunnallisen LAPE-ryhmän tekemää yhteisöllistä arviointia. Arviointitiedon kokoamisessa hyödynnetään myös oman organisaation käytössä olevia arviointijärjestelmiä. Asiakastietoa kerätään nuorisovaltuustojen, asiakasraatien, haastattelujen ja erilaisten palautekyselyjen avulla. Webropol-kyselyjä käytetään esim. työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta kerättävän tiedon kokoamiseen. Arvioinnin avulla vastataan vähintään kolmeen tärkeään kysymykseen: Teimmekö, mitä lupasimme? Saimmeko aikaan toivottua muutosta? Teimmekö oikeita asioita? Arvioinnin taustalla ovat hankkeelle asetetut tavoitteet, tapahtuneet muutokset toiminnassa ja toimenpiteiden merkityksellisyys sekä asiakkaan että palvelujärjestelmän kannalta. Kansallisesti kaikkien maakuntien hankkeet ja muutosagenttitoiminta arvioidaan ulkoisen arvioinnin kautta. Arvioinnin toteutuksen kilpailutus on parhaillaan käynnissä. Muutosagentti Anne Saarela kertoi, että LAPEn työjaostossa päätettiin kysyä LAPEn ohjausryhmässä kuntien mielipidettä ja toivomuksia arviointisuunnitelman laatimisen suhteen. Tammikuun aikana tehdään Webropol-kysely jaostojen, kunnallisten LAPE-ryhmien ja maakunnallisen LAPE-ryhmän jäsenille. Keskustelun yhteydessä esitettiin kysymys; Onko tarpeen kokoontua jollakin kokoonpanolla työstämään arviointia ja tehdäänkö yhteinen suunnitelma arvioinnin suhteen vai tekeekö kukin toteuttajataho oman suunnitelmansa?

c) Opiskeluhuoltoryhmän valtakunnallinen toimintamalli Opiskeluhuoltoryhmän valtakunnallista toimintamallia työstetään LAPEssa kevään 2018 aikana. Projektityöntekijä Silva Sevola kertoi kyseessä olevan perusopetusta koskevasta valtakunnallisesta kehittämisestä, jota voidaan maakunnissa hyödyntää. 22.1.2018 on ensimmäinen valtakunnallinen kokoontuminen. 8. Tulevat tapahtumat - Keski-Pohjanmaa, Voimaperheet seminaari 30.1.2018 - Helsinki, Valtakunnalliset Lape-päivät 5.-6.2.2018 - Keski-Pohjanmaa, Kasvun tuki lapset puheeksi seminaari 9.2.2018 - Keski-Pohjanmaa, Perhekeskusseminaari 22.2.2018 - Helsinki, LAPE konferenssi 12.3.18 Esitys: Merkitään tulevat tapahtumat tiedoksi. 9. Muut asiat a. Tarja Mäkitalo, Centrian Ammattikorkeakoulu ilmoitus Centrian suunnitelmassa on lehtoreille resursoitu Lapen alkuperäisen ohjelman mukaan osallistuminen kansalliseen kehitystyöhän, jossa tavoitteena on ammattiosaamisen sisältöjen uudistaminen LAPE-periaatteiden mukaisesti. Tämä ei nyt kansallisesti toteudu, sillä mitään verkostotyötä ei kansallisesti ole. Muutamme toimintaamme alueelliseksi kehittämistyöksi tämän tilanteen johdosta. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. b. Vuoden 2018 kokousaikataulu Esitys: Vuodelle 2018 esitetään pidettäväksi 4 kokousta, joista kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Esitetään keväällä pidettävien kokousten ajankohdaksi 14.3.2018 klo 13.00 ja 24.5.2018 klo 13.00. Syksyn kokousajankohdista sovitaan myöhemmin. 10. Seuraava kokous 14.3. klo 13.00 Kokkola, paikka ilmoitetaan myöhemmin Päätettiin pitää seuraava kokous keskiviikkona 14.3.2018 klo 13.00 15.00 Kokkolassa Kokouskutsu ja asialista lähetetään lähempänä ajankohtaa.

Tarja Oikarinen-Nybacka Puheenjohtaja Marjo Andtbacka Sihteeri