Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

UUSIKAUPUNKI MATALAN RANTA-ASEMAKAAVA JA SUNDHOLMAN JA VARESMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 16.8.2013 / 12.5.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Suunnittelualue Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat Matalan kiinteistö, Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteinen venevalkama-alue sekä osia Varesmaassa ja Sundholmassa sijaitsevasta kiinteistöstä Sundholm Vartiovuori: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Kiinteistötunnus 1:626 Matala 15,457 550 895-467-1-626 1:654 Sundholm Vartiovuori 1,259 60 895-467-1-654 878:3 Venevalkama 0,538 100 895-467-878-3 Yhteensä 17,254 710 Suunnittelualueen todellisen rantaviivan pituus on 0,81 km. Uuden kaava-alueen pintaala on noin 9,91 ha ja kaavamuutosalueen noin 7,35 ha. Kaava-alue sijaitsee noin 2 3 km Uudenkaupungin keskustasta etelään: Kaava-alue Matkailukartta 1:100 000

2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Avokallioita alueella ei ole. Rannat ovat ruovikkoisia ja matalia. Professori Sakari Hinnerin luontokartoitusten mukaan Matalan tilan alueella on merkittävä elinympäristö: lehtokorpi. Suojelukohde otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa. Rakennettu ympäristö Matalan tilalla on rakennettuna vanha talouskeskusalue: asuinrakennus 160 m 2 (rakennettu vuonna 1979), Alatupa 44 m 2 (1905), sauna 25 m 2 (1987), grilllikatos 57 m 2 (2004), suuli / Kissala 91 m 2 (1921), varasto 20 m 2 (1920) ja katos 90 m 2 (1980) sekä kellari ja kevytkatos polttopuille. Sundholm Vartiovuoren tilalla on ra -alueella rakennettuna saunan sisältävä lomarakennus 82 m 2 (1981) ja kolme vajarakennusta, yhteensä 25 m 2 (1982, 1995 ja 2007). Varesmaassa RA -rakennuspaikka on rakentamaton. Matalanpuhdin rannalla sijaitsevalla Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteisellä venevalkama-alueella on rakennettuna loma-asunto (1970 / 54 m 2 ). Alueelle on rakennettu kaupungin vesijohto. Naapurialueilla on rakennettuja asuin- ja lomarakennuspaikkoja. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Yhteinen venevalkama-alue sekä suurin osa Matalan tilasta ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alueet kuuluvat myös raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen. Matalan tilan itäosassa pieni alue kuuluu lisäksi osana laajaan virkistysalueeseen (V 939); Kasarminlahti, jonka kaupungin omistamalle tilalle on rakennettu golf-kenttä. Sundholm Vartiovuoren tila on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Vartiovuoren eteläpuolella oleva osa suunnittelualueesta sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Sundholman kartanon, alueella (sra 4404). Suunnittelualueella maakuntakaavassa ei ole muita aluevarauksia. Ote maakuntakaavasta: Ote Vakka-Suomen maakuntakaavasta 1:50 000 2/6

Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. 1) Suunnittelualueesta osa kuuluu keskeisen alueen yleiskaavaan. Alueella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), loma-asuntoalutta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Keskeisen alueen yleiskaavassa ei ole määritelty mitoituslukuja. Kaava-alue Ote Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavasta 1:10 000 2) Osa suunnittelualueesta (Varesmaa) kuuluu osa-alueeseen I, jonka alueella mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 3 ha maa-aluetta kohti, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Ranta-asemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Suunnittelualue on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Kaava-alue Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta 1:50 000 3/6

Rantakaava Suunnittelualueelle on vahvistettu 1.6.1995 Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava, jonka mukaan: Loma-asuntojen korttelialueen (RA-1) rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asuntorakennuksen, vierasmajaksi soveltuvan enintään 25 m 2 :n suuruisen erillisen rakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. Saunan enimmäiskerrosala on 25 m 2. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Maatilan lomarakennusten rakennusalalle (ra) saa rakentaa yksikerroksisen lomarakennuksen ja talousrakennuksia, enintään 80 k-m 2. Maa- ja metsätalousalueella (MU) on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Rakennusjärjestys 11.4.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella Matalan tilan itäosa vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO) rakennetun talouskeskuksen kohdalle. suunnitella Matalanpuhdin rannalla oleva Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteinen venevalkama-alue omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA-3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen, jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala (ra 80) ympäristöineen ei-omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA- 3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen, jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². poistaa Varesmaasta korttelin 1 rakennuspaikka 8 ja muuttaa alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöllistä arvoa (MU). muuttaa Matalan tilan länsiosassa MU-aluetta omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA-3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen, jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². Kaupungin kanssa tehtyjen maakauppojen (Golf-alue) yhteydessä Matalan tilalle on jäänyt käyttämätöntä laskennallista rakennusoikeutta, jota kaupassa ei ole erikseen korvattu. Ranta-asemakaavan muutos laaditaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja lisäksi niin, että suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen 4/6

sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon ja ranta-alueille jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 3. Laadittavat vaihtoehdot Maasto-olosuhteet ja kiinteistöjen omistukset rajaavat laadittavia vaihtoehtoja. 0-vaihtoehdon mukaan kaavaa ja muutosta ei tehdä ja alueen rakentaminen tapahtuu poikkeamisluvin ja voimassa olevan kaavan mukaisesti. A-vaihtoehdon mukaan o Matalan tilan talouskeskuksen kohdalle suunnitellaan omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka. o Matalan tilan länsiosan MU-aluetta muutetaan omarantaiseksi loma-asunnon rakennuspaikaksi. o Koutuntien osakaskunnan venevalkama-alueen kohdalle suunnitellaan omarantainen loma-asunnon rakennuspaikka. o Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala ympäristöineen muutetaan ei-omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. o Varesmaassa muutetaan omarantainen lomarakennuspaikka MU-alueeksi. 4. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelualue on jo osittain rakennettu. Tuleva rakentaminen tukeutuu ympäristön rakennuskantaan. Alueen luonnonympäristölle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kaavan laatijan toimesta. Samoin arvioidaan maiseman muutokset mereltä katsoen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon kaavoituksessa. Suunnittelualueella on tehty luontokartoitus, joka otetaan huomion rakennuspaikkojen sijoittelussa. 5. Osalliset Osalliset ovat suunnittelualueen maanomistajat ja rajanaapurit sekä tärkeimmät viranomaiset: Suunnittelualueen maanomistajat 1:626 Matala Ville ja Minna Suorauma 1:654 Sundholm Vartiovuori Unn Ramsdahl 878:3 Yht. venevalkama-alue Koutuntien venevalkaman osakaskunta Naapurit 1:435 Kallioranta Anu ja Vilma Tolvanen 1:557 Varesranta Jari ja Riitta Aikola 1:625 Golf Uudenkaupungin kaupunki 1:655 Sundholman kartano Johan Elfving, Jonathan Elfving, Jörn Elfving, Unn Ramsdahl, Lars-Thomas Tötterman 1:656 Sundholm Lars-Thomas Tötterman 1:736 Leppäranta Iiro ja Hanna Nieminen Muut osallistujat Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat, Kirsti Virkki ja Olli Mattila Varsinais-Suomen maakuntamuseo Eija Suna Vakka-Suomen Voima Oy / Mikko Luntamo Rakennuspaikan ra vuokralainen Mikael Aminoff 6. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä likimääräinen aikataulu (suluissa) Kaupunki toimittaa tiedon kaavoitustyön aloittamisesta eli vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaikille osallisille kirjeitse ja ilmoittaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Osalliset saavat lausua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä. (Syys-lokakuu 2013) 5/6

Pidetään aloitus/viranomaiskokous, johon kaavan laatija kutsuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Uudenkaupungin kaupungin, Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja Vakka-Suomen Voima Oy:n edustajat sekä maanomistajat. (Lokakuu 2013) Kaavoituksen valmisteluaineisto pidetään kaupungilla nähtävillä 30 päivää. Osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. (Kesäkuu 2017) Valmis kaava-aineisto toimitetaan kaupungin viranomaisten käsittelyyn. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä huomautuksen kaavaehdotuksesta. (Lokakuu 2017) Kaupunki pyytää kaavasta lausunnot eri viranomaisilta, jonka jälkeen kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi. (Marraskuu 2017) Kaava on lainvoimainen valitusajan jälkeen, kun siitä on vielä kuulutettu ja ilmoitettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. (Tammikuu 2018) 7. Yhteystiedot Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén puh. 0500 743 087 Kaavan laatija dipl. ins. Pasi Lappalainen puh. 010 583 0950 pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Nosto Consulting Oy, Eerikinkatu 4, 20100 TURKU Liitteenä: Suunnittelualue 1:7000 Muutettava kaava 6/6

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 13.04.2017 Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan Kaavan nimi muutos 2 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 24.10.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Rka 46717 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 17,2540 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 9,9091 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,3449 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,81 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset 1 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset 1 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 17,2540 100,0 1090 0,01 9,9091 890 A yhteensä 1,1186 6,5 550 0,05 1,1186 550 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,0142 11,7 540 0,03 1,4874 420 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 14,1212 81,8 0 7,3031-80 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 44 1 44

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 17,2540 100,0 1090 0,01 9,9091 890 A yhteensä 1,1186 6,5 550 0,05 1,1186 550 AO 1,1186 100,0 550 0,05 1,1186 550 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,0142 11,7 540 0,03 1,4874 420 RA 2,0142 100,0 540 0,03 1,4874 420 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 14,1212 81,8 0 7,3031-80 MU 14,1212 100,0 0 7,3031-80 W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 44 1 44 Asemakaava 1 44 1 44

Naantali 13.10.2013 MUISTIO Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 UUSIKAUPUNKI, Vanhakartano Aloitus/viranomaisneuvottelu 4.10.2013 Paikka: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Valtion virastotalo, 20800 TURKU, neuvotteluhuone Airisto 1 Läsnä: ELY-keskus Kirsti Virkki Uusikaupunki Leena Arvela-Hellén ja Leena Vilen V-S maakuntamuseo Vakka.Suomen Voima Oy - Maanomistajat: 1:626 Matala - 1:654 Sundholm Vartiovuori - Eija Suna Tontin vuokralainen - Kaavanlaatija Juha Erjanti Esillä olleet asiakirjat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 16.8.2013 - Uudenkaupungin yleiskaava, voimaantulo 24.8.1995 - Rakennusjärjestys, voimaantulo 11.4.2002 - Luontokartoitus 2011 (Sundholm Vartiovuori) ja 2012 (Matala) - Kantakiinteistötarkastelu ja mitoitusselvitys 12.9.2013 - Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava, vahvistettu 1.6.1995 Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 / luonnos 31.8.2013 Neuvottelussa esitettyjä mielipiteitä: Juha Erjanti: Esitteli kaavoituksen tarkoituksen pääpiirteittäin o Kaavamuutosaluetta ovat suunnittelualueen kiinteistöjen osia, yhteensä 7,96 ha. o Uutta kaavaa on osa Matalan tilasta, yhteensä 3,24 ha. o Matala 1:626 ja Sundholm Vartiovuori 1:654 ovat rakennettuja, paitsi Varesmaan muutosalue on rakentamaton. o Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella Matalan tilan itäosaan vakituisen asunnon rakennuspaikka nykyisen talouskeskuksen kohdalle. o Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala (ra 80) ympäristöineen ei-omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi samalla tarkentaen alueen rakennusalaa. poistaa Varesmaasta korttelin 1 rakennuspaikka 8 ja muuttaa alue maa- ja metsätalousalueeksi (MU). muuttaa Matalan tilan länsiosassa MU-aluetta omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi Kaupungin kanssa tehtyjen maakauppojen (Golf-alue) yhteydessä Matalan tilalle on jäänyt käyttämätöntä laskennallista rakennusoikeutta, jota kaupassa ei ole erikseen korvattu. o Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), lomaasuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). o Professori Sakari Hinneri on tehnyt kesällä 2011 ja 2012 suunnittelualueella luontoarvojen kartoitukset, joiden mukaan Matalan tilan alueella on metsä- ja luonnonsuojelulain mukainen merkittävä elinympäristö, lehtokorpi. Uutta rakentamista ei sijoiteta lähelle em. aluetta. o Kaavoituksessa annetaan määräykset vesihuollon järjestämisestä ja tulva-alueelle rakentamisesta. Vakituisen asunnon rakennuspaikka on liitetty kaupungin vesijohtoverkostoon. o OAS on ollut Ugin teklan kokouksessa ja menossa kaupunginhallituksen vireilletulopäätöksen jälkeen nähtäville.

Eija Suna: Matalan tilan rakennuksia ei ole inventoitu. Ainakin Alatupa tuntuisi olevan suojeltava rakennus. Muiden Matalan tilan vanhojen rakennusten suojelutarve olisi selvitettävä valokuvien perusteella. Sundholman kartano ympäristöineen on merkitty Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon. www.rky.fi Alueen rajaus ulottuu kartanosta luoteeseen osittain myös muutettavalle ra 80 alueelle tai on ainakin hyvin lähellä sitä. RKY -alue olisi huomioitava kaavamuutoksessa. Leena Arvela-Hellén: Matalan tilan alueella ei ole yleiskaavassa mitoituslukuja, AO ja 1 RA ovat OK. Kaavamääräyksiin AO -rakennuspaikan rakennusten kerrosalojen jäsentely ja tarkennus, samoin RA -rakennuspaikkojen. Kirsti Virkki: Matalan tilan vanhoille rakennuksille tarpeen mukaan suojelumerkintä sr, valokuvat selostukseen. Muutettavan kaavan ra 80 rakennusala on Sundholman kartanon rky-alueen rajan reunalla, merkintä selostukseen ja OAS:aan, rky-alueen rajaus on merkittävä myös kaavakartalle ja huomioitava suunnittelussa. RA-3 rakennuspaikka sijaitsee korkealla mäen rinteessä. Alueen läheisyys vaikuttaa rakennuspaikan rakentamiseen. Kaavamääräyksiin rakentamisen sopivuus maisemaan ja ympäristöön. Lomarakennuspaikkojen kerrosalat rakennusjärjestyksen mukaan enintään 150 m 2. Varesmaasta siirretty 1 lay Vartiovuoren ra 80 alueen paikalle on OK. Matalan tilan alueella ei ole mitoitusluokkaa yleiskaavassa. Muutettavassa kaavassa on käytetty luokkaa I, joten kaavaselostuksessa mitoitusta on luontevaa tarkastella luokan I mukaan. Vapaan rannan tarve keskustan lähellä on suurempi ja alue olisi luontevaa asemakaavoittaa. Lopuksi - OAS on riittävä. - Viranomaisneuvottelu pidetään vain tarvittaessa. - Lausunnot luonnosvaiheessa. Juha Erjanti, DI 0400 515 235 Jakelu sähköpostilla: ELY-keskus / Kirsti Virkki, Olli Mattila Kaupunki / Leena Arvela-Hellén, Leena Vilen V-S maakuntamuseo / Eija Suna Vakka-Suomen Voima Oy / Mikko Luntamo Maanomistajat: Ville Suorauma Unn Ramsdahl Mikael Aminoff (tontin vuokralainen)

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014 ja satunnaisesti 2015 sekä kokoamalla eri lähteistä tiedot alueen luonnosta. Muita alueita Matalan rantaasemakaavan alueella ei tässä selvityksessä tutkittu. Selvitys on tähdännyt seuraavien mahdollisten luontoarvojen selvittämiseen: Luonnonsuojelulain luontotyypit Metsälain tärkeät elinympäristöt Vesilain luonnontilaisena säilytettävät kohteet Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit A. Venevalkaman alue Alueen kuvaus Alue (kartassa venevalkama) on merenranta-aluetta pohjoisrannalla ja käsittää metsäisen pohjoisrinnealueen, tervaleppävaltaista osaksi rakennettua ranta-aluetta. Alueelle tulee tie ja sen päässä on pieni pysäköintialue tontin eteläreunassa. Kiinteistöllä on yksi 54 neliön lautarakenteinen saunarakennus ja vesijättömaalle rakennettu kivilaituri. Kartta A. Venevalkama 878-3 lähde: www.karttapaikka.fi Kartta B. Venevalkama 878-3 (satelliittikuva) lähde: www.karttapaikka.fi

Alueen eteläosa rinteen yläosassa on havupuuvaltaista pääosin mustikkatyypin metsää, jossa valtapuustona ovat kuusi, koivu ja mänty. Alempana leppien osuus kasvaa ja vesijättöalueen yläreunassa on paikoin melko suuria tervaleppiä. Alue on kohtalaisen jyrkkärinteinen ja havupuut pääosin aika vanhoja ja suuria, josta aiheutuu myös niiden vaarallisuus. Yksi kuusi kaatui kolme vuotta sitten rikkoen osin saunarakennuksen katosta. Näissä puissa ei ole luonnonkoloja eikä pönttöjä. Rannassa on muutama pienempi kolopuu, joissa pesi kesällä 2014 kirjosieppo ja sinitiainen. Kesällä venevalkaman alaosan maapohja on kuiva ja sateisina aikoina märkä. Lähteitä ei alueella ole. Tämä alue jätetään luonnontilaiseen tilaan eikä sille ohjata rakentamista. Vesialue Vesialue rannan edustalla on avointa ja vaihtelee syvyydeltään välillä 0 8 m. Ranta-alueen keskiosalla on matalampaa ja laakeampaa rantaa, jonka edustalla vesialueella on ruovikkoa ja jota on venelaiturin aikaansaamiseksi myös ruopattu vähän. Veden laatu on alueella tyydyttävä. Veden vaihtuvuus on rajoitettua kapeiden salmien vuoksi. Luontohavainnot 1. Kasvillisuus Alueen kasvillisuudessa ei havaittu erityisiä tai suojeltavia lajeja. Pensaskasvillisuudessa runsain on kataja ja saunan ympäristössä villiintynyt angervo ja vadelma. Varpukasvillisuutta ovat kanerva, mustikka ja jonkin verran puolukkaa. Kasvillisuus on tyypillistä mustikkatyypin lajistoa ja rannempana on rehevimpien alueiden kasveja, kuten kielo, rentukka, mesiangervo ja nokkonen. 2. Linnusto Alue rajoittuu Matalanpuhtiin, joka ei ole merkittävä vesilintujen pesimäalue tai muutonaikainen Vesi- ja ranta-alueilla pesii mm. kalatiira (lintudir. liite I). Vesilinnuista tyypillisiä ovat telkkä, isokoskelo ja heinäsorsa sekä ruokailevat harmaahaikarat.. Venevalkaman pesimälinnustoa ovat mm. heinäsorsa, rantasipi, kalalokki, lehtokurppa (ei pesälöytöä), punakylki- ja mustarastas, kirjosieppo, sini- ja talitiainen, peippo, pajulintu ja keltasirkku. Satunnaisia vierailijoita ovat mm. tukkasotka, tavi, kalalokki, käpytikka, palokärki ja pikkukäpylintu. 3. Muut eläimet Kaava-alueella on havaittu orava, metsäkauris ja muutama tunnistamaton myyrä (todennäköisesti peltomyyrä). Venevalkaman länsipuolella olevassa rantasaunassa asusti muutama vuosi sitten näätä, joka on lisääntynyt Uudenkaupungin alueella. Kaava-alueelta ei löydy suojeltavaa tai säilytettävää lajistoa. 4. Luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit Rantakaava-alueella on havaittu luontodirektiivin II, IV ja V liitteen lajeista vain tavallisia sammakoita, joita esiintyy vähäisessä määrin alueella ja sen edustan vesijättömaalla. Kesällä 2015 on havaittu kerran lentävä lepakko, joka oli ilmeisesti pohjanlepakko. Lajin pesimäpaikkoja ei ole havaittu. Yhteenveto Alueelta ei ole tiedossa tai maastokäyntien yhteydessä löydetty luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia erityisesti huomioitavia kohteita. Myöskään uhanalaista lajistoa ei ole todettu. Metsälain mukaiseksi kohteeksi voidaan tulkita pääosin venevalkaman pohjoisosan ulkopuolisella vesijättömaalla oleva tervaleppäkorpimainen alue, joka ei kuulu kaava-alueeseen. Lähteet Alho Pekka, Lasse Lax ja Leena Lehtomaa (2002): UUDENKAUPUNGIN LAUTVEDEN RUSKIAVUO- RENAUKON PESIMÄLINNUSTO 2002 Lounais-Suomen ympäristökeskus Karlin Antti haastattelut ja monet luontohavainnot 2014 2015 venevalkaman alueelta. Juha Pykälä (2007): Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus esimerkkinä Lohja Suomen ympäristökeskus

Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma 12.9.2013 895 UUSIKAUPUNKI 488 VANHAKARTANO MATALAN RANTA-ASEMAKAAVA päivitetty 30.11.2015 Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom. 1:33 Matala 22.10.1936 X 7,660 + vesialuetta 130,21 ha > 1:625 Golf 13.6.2002 31,058 400 0 Tilasta 1:33 n. 7,44 ha ja rantaviiva > 1:626 Matala 13.6.2002 9,920 250 2 Tilan 1:33 rantaviiva Kaavassa AO + 1 RA (AO rakennettu) Matala 1:33 7,660 650 2 lay / km 3,1 lay ha / lay 3,8 ha Kok. rv. 0,700 km Vapaa ranta 0,560 km 80 % Yleiskaavan mitoitus: Ei mitoituslukuja Maakuntakaavan mitoitus: 5 lay/km 7 lay/km Matala 1:33 0,700 km 3,5 4,9 Kaavassa 2,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 40,0 % Rv. m = Uudenkaupungin yleiskaavan mukainen mitoitusrantaviiva metreinä Lay = loma-asuntoyksikkö Uudenkaupungin yleiskaavan mitoitusrantaviivan laskemisessa käytetään vastarannan läheisyyskertoimina: - alle 100 m 0,50-100 - 200 m 0,75 - yli 200 m 1,00

Lausunto VARELY/2094/2017 04.10.2017 Uudenkaupungin kaupunki Kaupunkisuunnittelu kirjaamo@uusikaupunki.fi annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi Viite: Lausuntopyyntö (7.7.2017) Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2, päivätty 12.5.2017 Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelu on pyytänyt lausuntoa rantaasemakaavan luonnoksesta. Alueella on osin voimassa 1.6.1995 vahvistettu Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava ja osin Uudenkaupungin yleiskaava 25.8.1994. Kaava-alue sijaitsee noin 2 3 kilometriä Uudenkaupungin keskustasta etelään. Kaava-alueeseen kuuluvat Matalanpuhdin rannalla sijaitsevat osa kiinteistöstä Matala 1:626, Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteinen venevalkama-alue 878:3 sekä osia Varesmaan saaressa ja Sundholmassa Vartiovuoren nokassa sijaitsevasta Sundholm Vartiovuoren kiinteistöstä 1:654. Kaava-alueen Vartiovuoren eteläpuolinen osa (RA-3) sijaitsee ainakin osin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009), Sundholman kartanon, alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 16.8.2013 ja päivitetty 12.5.2017. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 4.10.2013. ELY-keskuksen lausunto Kaava-alueen pieni osa (RA-3) sijaitsee ainakin osin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009) alueella ja alueen arvot on pyritty ottamaan huomioon yleisissä kaavamääräyksissä. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I EGENTLIGA FINLAND Tel 0295 022500 registratur.egentligafinland@ntm-centralen.fi PB 236 www.ntm-centralen.fi/egentligafinland 20101 ÅBO Besökadress: Självständighetsplan 2, 20800 ÅBO

2/3 Uudisrakentamisen soveltuvuus tulisi vielä varmistaa esim. havainnepiirroksin ja tarvittaessa korttelin kaavamääräyksiä tarkentaen. Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteiselle venevalkama-alueelle on osoitettu lomarakennuksen rakennuspaikka. Vanhan venevalkaman säilyttämistä olisi hyvä vielä harkita, sillä venevalkama saattaa tulevaisuudessa olla tarpeellinen esimerkiksi vapaa-ajan kalastuksen taas lisääntyessä. Kaavassa tulisi pikemminkin osoittaa rakennusoikeutta venevalkaman tarkoitukseen soveltuvalle rakentamiselle. Lopuksi ELY-keskuksella ei ole oman toimialansa osalta muuta huomautettavaa kaavaratkaisusta eikä alueen luontoarvoista. Yksikön päällikkö Arkkitehti Anna-Leena Seppälä Kirsi Kärpijoki TIEDOKSI Varsinais-Suomen liitto, kirjaamo@varsinais-suomi.fi

Kaavaote, luonnos päivätty 12.5.2017 3/3

Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Kärpijoki Kirsi 05.10.2017 12:43 Ratkaisija Seppälä Anna-Leena 04.10.2017 11:07