Vätskäri news nro 3 / 2003 Vätskäri News Tämä uutistiedote on VSTKY:n virallinen jäsenjulkaisu ja se tavoittaa yli 1600 Lounais-Suomen alueen ITalalla työskentelevää ammattilaista 6 kertaa vuodessa. Digitaalikameraa ostamassa Taitto: Tommi Ranta Paino: Painola, T.Nieminen Oy, Kaarina Painos: 1600 kpl ISSN 1236-5017 Yhdistys Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry pj Hanna Suontausta Tieturi Oy, OldMill, Ruukinkatu 4, 20540 Turku puh. 02-2635 7480 fax 02-2635 7300 hanna.suontausta @tieturi.fi VSTKY pankkitili Nordea 205721-3213 Internet www.vstky.fi Kevään tapahtumia: Patikointi Kuhankuonossa 17.5. Pubipongaus 23.5.

DIGITAALIKAMERAA OSTAMASSA Tommi Ranta Digitaalikamera mahdollistaa parhaimmillaan jopa tavallista perinteistä kameraa paremman lopputuloksen. Tällöin digitaalikameraan ja sen oheislaitteisiin joudutaan tosin investoimaan paljon. Digitaalikameroiden hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Kallis digitaalikamera voi kuitenkin kuitenkin suurista investoinneista huolimatta tuoda selkeitä kustannussäästöjä. Esimerkiksi sanomalehdet, jotka ottavat paljon kuvia saavat säästöjä kun materiaali- ja kehittämiskulut poistuvat. Sanomalehdille digitaalinen kuvaus myös nopeuttaa lehden toimitusta. Valmiiksi digitaalisessa muodossa oleva kuva voidaan lähettää suoraan tapahtumapaikalta toimitukseen. Tähän tarvitaan vain kannettava tietokone, digitaalikamera sekä matkapuhelin datayhteydellä varustettuna. Digitaalikameran käyttö keventää myös ympäristön kuormitusta, sillä filmin kehityksessä ei ole erityisen ympäristöystävällistä. Digitaalikameroiden kehitys Digitaalikameroiden kehitys on nopeaa. Nopean kehityksen vuoksi kamerat myös vanhenevat nopeasti. Käytännössä voisit noin vuoden päästä ostohetkestä saada saman digitaalikameran 60%:lla alkuperäisestä ostohinnasta - "joskus on kuitenkin hypättävä junaan". Kameraa valitessa kannattaa miettiä mihin on varaa sijoittaa ja kuinka paljon sitä käytetään. Luonnollisesti myös käyttötarkoitus on tärkeä valintakriteeri. Perinteinen kamera Hyvän perinteisen kameran saat luonnollisesti halvemmalla ja sillä on voidaan helpommin ottaa kuvia myös nopeista tilanteista. Perinteisen kameran kanssa et myöskään tarvitse tietokonetta kuvien käsittelyyn. Miinukseksi joudut laskemaan odotusajan kuvien kehitykselle sekä koko rullan kuvaamisen ennen kehitystä. Digitaalinen kamera Digitaalisen kameran hyvä puoli on mahdollisuus ottaa vaikkapa vain yksi kuva ja siirtää se välittömästi käyttöön. Koska myös filminkehityskustannukset poistuvat säästät kuvatessasi selvää rahaa. Kuvattaessa voit myös heti arvioida ottamaasi kuvaa kameran näytöstä. Kuvien digitaalinen muoto ma voidaan myös editoida kohtuullisen helposti. Digikameran ostaminen Digikameran ostoon on vaikea antaa yhtä helppoa neuvoa. Markkinoilla oleva tarjonta on erittäin laaja, niin laadun kuin hinnankin suhteen. Tärkein valintatekijä on varmaankin hinta - kuinka paljon olet valmis maksamaan kamerasta. Joudut tämän vuoksi ehkä tekemään pieniä kompromisseja haluamiesi ominaisuuksien välillä. Ostaessasi digikameraa sinun kannattaa harkita käyttötarkoitusta ja mitä ominaisuuksia siltä odotat. Mikäli kuljetat sitä usein mukana kannattaa ehkä valita jokin pieni kompakti malli, Valintaperusteita Resoluutio Kuinka paljon pikseleitä tarvitset per tuuma Kuvausnopeus Saatko digitaalikameralla nopeita tilannekuvia ( kalliimmissa malleissa kyllä, halvemmissa ei) Muistikortti Kuinka paljon kuvia voit tallentaa muistikortille / mitä isompi muistikortti maksaa Käsittely Digitaalikamerassa voit aina heti tarkastaa kuvan onnistumisen Kuvien purku Miten kuvat voidaan purkaa kamerasta - USB liitäntä olisi suotavaa. Arkistointi Tavallinen filmi kestää kymmeniä vuosia oikein säilytettynä Digikameran tallennusmedia voi vikaantua muutamassa vuodessa Pysyvä varastointi esimerkiksi CD:lle, tai DVD:lle Lisälaitteet Esim makrokuvaus tai telelinssi Kustannus per kuva Tavallisessa kamerassa filmi + kehitys Digikamerassa ainoastaan pysyvän tallennusvälineen kustannus Kameran käyttöikä Tavallisen kameran käyttöikä muutama kymmenen vuotta Digikamera voi tuntua vanhalta muutaman vuoden päästä Valaistus Tavallinen kamera sopii paremmin huonossa valaistuksessa kuvaamiseen Akun kesto Vara-akkuja? Latausaika?

DIGITAALIKAMERAA OSTAMASSA Tommi Ranta Vertailu perinteisen valokuvauksen ja digitaalisen kuvauksen välillä: Perinteinen kuvaus Digitaalikuvaus Plussaa: - Saat hyvän kameran halvemmalla - Kameralla on helppo ottaa kuvia myös nopeista tilanteista - Et tarvitse tietokonetta kameran lisäksi - Voit käyttää samaa kameraa kymmeniä vuosia ( hintakustannuksen jakautumine pitkälle aikavälille ) Miinusta: - Joudut odottamaan kuvien kehitystä - Otat koko rullan kuvia ennen kuin kehitytät kuvat ( tai hukkaat rahaa) Plussaa: - Sinun ei tarvitse ottaa koko rullaa täyteen saadaksesi yhden kuvan ulos - Rahansäästöä filmin kehityskustannusten poistumisesta - Voit saman tien arvioida kuvan onnistumista ja ottaa tarvittaessa uuden kuvan - Voit itse helposti editoida kuvia - Saat kuvat nopeasti käyttöön / kuvien helppo siirto tietokoneelle - Helppoa & halpaa kopioida toiselle - Voit tulostaa valokuvapaperille - Ympäristöystävällinen -> ei kemikaaleja kehityksessä - Uudenlaiset käyttökohteet Miinusta: - Kamera vanhenee nopeasti - Tarvitset tietokoneen ja väritulostimen - Alkukustannus suuri jos haluat hyvää laatua - Kuvien tallennus/säilytys?? - Halvemmissa kameroissa: o tarvitsee hyvän valaistuksen o Akun kesto hieman lyhyt o Tallennusmedian koko usein pieni -> vähän kuvia

AINUTLAATUINEN YKSILÖLLISYYS Satu Sippola "Jokaisella on oma paikkansa maailmassa, hevoset eivät lennä, eivätkä kotkat ui. Miksi pystykorvan pitäisi näyttää ajokoiralta?" Jokainen on oma ainutkertainen yksilö syntymästään saakka: ihminen, eläin, kasvi, kivi,. Jo pienestä vauvasta erottuu helposti toista näkyvämpi aktiivisuus ja uteliaisuus kun taas toinen tarkkailee ja tutkii asioita rauhallisemmin ja pidempään. Oma lapsi on tietenkin aina täydellinen (ja niin pitää ollakin), mutta entäs toisen? Ennen kuin seuraavan kerran laitamme ominaisuuksia paremmuusjärjestykseen, on hyvä muistaa, että yhteiskuntamme tarvitsee - ei vaan vaatii ihmisten erilaisuutta, erilaisine kiinnostuksenkohteineen sekä tapoineen käsitellä asioita. Juuri erilaisuus, sen hyväksyminen sekä ruokkiminen rohkaisee ja auttaa meitä sijoittumaan tietyssä elämän vaiheessa oikealle paikalle. Ja kun se tapahtuu, asiat tuntuvat oikeilta. Tiimin erilaiset yksilöt kysyvät ymmärrystä Ihan hyvä ja konkreettinen esimerkki erilaisuuden tarpeellisuudesta ja yksilöllisyyden kunnioittamisesta on onnistunut tiimi. Työssä tai harrastuksessa. Jotta tiimi saisi aikaan sen, mitä varten se on olemassa, sieltä täytyy löytyä ainakin: - vetäjä (hallitsee kokonaisuutta) - ideoija (näkee uusia vaihtoehtoja) - tekijä (käy toimeen) - kontaktien hoitaja (hoitaa elintärkeän ulkopuolisen verkoston) - tarkkailija (sopivasti kyseenalaistaa) - viimeistelijä (takaa laadun ja pitää kiinni aikataulusta) Jokainen noista tiimirooleista lähestyy samaa tavoitetta täysin eri näkökulmasta. Samoin he arvottavat ja asettavat omalla tavallaan tärkeysjärjestykseen tehtävän toteutuksen eri vaiheet. Kitkaa syntyy helposti juuri tuosta syystä ja varsinkin silloin jos on kiire. Eteenpäin menoa yleensä vauhdittaa jo se, että tunnistaa ja (yrittää) hyväksyä jokaisen roolin ja sen takia erilaisen tavan toimia. Kommunikointia helpottaa jos osaa ottaa huomioon keskusteluissa toisen erilaisen asioiden lähestymistavan ja sen takana olevan kenties tyystiin kummalliselta tuntuvan arvomaailman. Tarvitaan totta kai välillä taitoa laskea rauhallisesti kymmeneen, mutta oloa helpottaa jo se, että tiedämme ettei toinen ärsyttääkseen noin 'tyhmästi' toimi. Hän todellakin uskoo toimivansa oikein ja tekevänsä oikeita ratkaisuja, jotka pohjautuvat hänen näkemyksensä mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Oma lukunsa ovat tietenkin jotkut aikaansaamattomat, toisten siivellä menijät sekä pelkästään omaa etuaan tavoittelevat. Nämä henkilöt on hyvä tunnistaa, jotta asialle voitaisiin tehdä jotain. Mutta eteenpäinmenijöiden ja tavoitteeseen pyrkivien osalta erilaisuutta tarvitaan, jotta alkuperäisestä tarpeesta päästään toivottuun lopputulokseen. Koska erilaisuus voi kuulostaa hieman negatiiviselta, synonyymiksi sopii yksilöllisyys. Missä yksilöllisyys näkyy? Yksilöllisyytemme näkyy melkein kaikessa siinä, mitä arjessa teemme. Se antaa pohjan erilaisten valintojen tekemiseen, niiden taustoihin sekä valintojen seurausten käsittelytapaan. Ja paljon muuhun. Seuraavassa muutamia: - oppiminen "Joka pelkää kysyä, häpeää oppimista" (Tanskalainen sananlasku) Uuden tiedon tai taidon oppimishalukkuus, -valmiudet sekä -nopeus vaihtelevat yksilöllisesti. Samoin vaihtelee toisen halu oppia ja kokeilla uteliaasti uusia asioita ja toisen taipumus syventyä kapeammalle aihealueelle ja sitäkin syvemmälle tasolle.

AINUTLAATUINEN YKSILÖLLISYYS Satu Sippola Yksilöllistä on myös osaamisen päivittäminen ja aikansa seuraaminen. Toisille jatkuvat muutokset on kauhistus, kun taas toisen työ ja leipä sekä kenties intohimo on olla mukana uudistamassa ja kehittämässä olemassa olevaa. Muutosten vastaanottajapuoli törmää puolestaan mukautumistarpeeseen, muutosten hyväksymiseen sekä mahdollisesti vanhan poisoppimiseen. Muutosten kourissa ovat ehkä eduksi soveltamistaidot, jolloin avoin asenne sekä vankka kokemus tuovat varmuutta ja luottamusta uusien asioiden oppimisessa. - vaihtoehdot ja valinnat "Maitoa haluavan ei kannata odotella että lehmä koputtaisi ovelle." Olemme todellakin erilaisia mitä tulee elämässä eri vaihtoehtojen näkemiseen. Toinen hakee jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, kun taas toinen haluaa keskittyä ja sitoutua pidemmäksi ajaksi jo aiemmin tarkoin valitsemaansa. Sama kaava näyttää pätevän niin työelämään kuin ihmissuhteisiinkin. Tietyssä mielessä ikävä kyllä. Työasioissa utelias tutkailu ympärille ei ole pahasta, niin kauan kuin se ei häiritse sitoutumista nykyiseen. Yksilöllisyys tulee esille myös silloin, kun on todella aika punnita vaihtoehtojen realistisuutta, oikeaa ajankohtaa sekä tehdä tuo rohkea siirto. Jokainen osaa kyllä haaveilla, mutta aika harva taitaa itse asiassa toteuttaa niitä. - moraali "Ei niin pientä ojaa, ettei sinne oma lehmä mahdu." Kun puhutaan oikean ja väärän asetelmasta, olemme ikivanhalla maaperällä. Tuon rajan tulkitseminen lienee niitä ihmisyyteen kuuluvia perussyntejä. Tulkintaa helpottamaan on toki kirjattu nippu lakeja, mutta kuitenkin joitakin ihmispoloja näyttää houkuttavan kovin myös kielletyt ja rangaistavat asiat. Eikä se helppoa ole kaidallakaan tiellä, koska houkutuksia kyllä riittää: syömme epäterveellisesti, emme liiku riittävästi ja tupakkakin maistuu. Teemme siis tietoisesti ja moraalisesti väärin omaa itseämme kohtaan. Ehkä astetta vakavampaan sarjaan kuuluvat tietenkin puolison pettäminen sekä epärehellisyys yleensä. Pettäminenkin (kaikessa kauheudessaan) kuuluu sinänsä omiin moraalisiin valintoihin. Siinä on se julma puoli, että sen seuraukset koskettavat (ja satuttavat) aina itsensä lisäksi myös toisia henkilöitä. Itsekeskeisemmät eivät tietysti siitä välitä. - tavat "On hämmästyttävää, miten kauan kestää saada valmiiksi asia, jota ei ole aloittanutkaan." Oletko ajatellut kuinka tapojesi orja olet? Oma kaava aamutoimille, työmatkalle, rutiinitöiden tekemiselle, lounasajalle, kotiinpaluulle ja iltatoimille? Ja viikonlopuille? Ehkä ainakin joillekin noista. Entäpä onko työpaikallasi omat talon tavat? "Meillä ei ole ollut koskaan tapana tehdä noin" tai "On tuota kokeiltu ennenkin". Piintyneinä ne eivät ainakaan tee talostanne yhtään houkuttelevampaa, joten tavatkin vaativat säännöllistä tuuletusta nykyajassa. Olosuhteiden ja tapojen muuttaminen vaatii aina johtotasolta lähtevää tietämystä, uskallusta, halukkuutta sekä vaivannäköä. Sitä kautta jokaisen oma muuttuminen ja sitoutuminen on luontevampaa. Onhan siitä tullut silloin talon uusi tapa. - suhtautumistaito "Olet juuri niin suuri kuin ne asiat, joiden annat häiritä itseäsi." (Jerry Bundsen) Elämässä jokaista kohtaa jossain vaiheessa suurempi tai pienempi pettymys, suru, vääryys, sairaus, menetys, pelko tai jokin muu mullistava tai mieltä piinaava ikävä tunne. Ja kun niitä tulee kohdalle, tunne voi olla hyvinkin voimakas. Ja asiaa ei helpota sekään, että ikävät asiat saattavat jäädä kaivamaan mieltä pitkäksikin aikaa. Miten saisi myös mukavat asiat tuntumaan yhtä voimakkailta? Vaadimmeko elämältä aina sitä olemaan meille vain sellainen mikä vastaa toiveitamme ja tarpeitamme? Vain hyviä asioita saisi tapahtua. Koska mitään 'sopimusta' tai 'lupausta' siitä ei sinunkaan kohdallasi liene olemassa, parasta siis olettaa molempia tulevaksi: mieluisia ja myös epämieluisia asioita. Se miten niihin kykenee suh-

AINUTLAATUINEN YKSILÖLLISYYS Satu Sippola tautumaan, onkin sitten meistä itsestämme kiinni. Myönteisiin asioihin osaamme yleensä suhtautua mielestämme ihan hyvin. Toisaalta, mikseivät ne asiat kuitenkaan jää mieleen kovin hyvin pidemmäksi aikaa? Auttaisikohan kiitollisuus ja arvostus muistamaan paremmin? Ja mitenköhän niitä oppii ikävä kyllä, aika tehokas tapa tuntuu olevan oppia arvostamaan tai kunnioittamaan on joutua ensin menettämään. Miten sinä koet epävarmat ajat tai tilanteet? Tiedät kyllä miten niihin tulisi suhtautua, mutta miten oikeasti ne koet? Mihin todellinen suhtautumisesi perustuu? Kasvatukseen? Muihin malleihin? Kokemuksiin? Tapaasi? Luuletko, että auttaisiko ajallisesti hieman kauemmas katsominen, vahvempi uskominen ja luottaminen keinojen löytymiseen ja omaan selviytymiseen? Oletko muuten huomannut, että se mitä eniten ajattelee ja pelkää, näyttää aika usein jossain muodossa toteutuvan. Ja tietenkin juuri sillä väärällä hetkellä Jospa tuon huomion voisi kääntää -ei itseään vastaanvaan omaksi hyödyksi. Entäpä kipu? Suhtautuminen fyysiseen kipuun on myös hyvin yksilökohtainen asia. Kipukynnyksen ylittämistä ei tulisi koskaan vertailla toisiin ja olkoonkin se millä korkeudella tahansa, sen ylitys on aina otettava todesta. Huomiotta jättäminen tai vähättely saattaa lisätä kipuun myös henkisen ärtyisyyden, joka takaa ainakin sen, ettei kenelläkään ei tule olemaan kovin helppoa. Entäpä miten suhtaudut hyvän olon tunteeseen ja mistä se syntyy? Todennäköisesti siihen kuuluu ainakin sanotut sanat, tehdyt hyvät teot, ehkä lahja tai tunnerikas ja aistikas kokemus. Osasta jää mieleen pidempiaikainen hyvä olo kun taas toiset ihastuttavat hetkellisemmin. Molempia tarvitaan ja arvostuksen kautta niitä on helpompi myös muistaa pidempään. Asettaako media tavoitteesi? Elämme jokainen päivä median vaikutuksen pyörteessä ja vaatii kyllä lujaa tahtoa voida soveltaa tai jopa kokonaan vastustaa sen luomaa elämisenmallia. Onneen johtavia malleja tarjotaan surutta niin tavaran, vartalonmuodon kuin perheidyllinkin muodossa. En vastusta mediaa tiedonjakamisessa enkä viihteen tarjoamisessa. Pieleen menee silloin, kun alkaa tulla tunne liian yksipuolisesta ihanteesta, tavoittelemisen arvoisesta, onnellisesta elämänkaavasta. Yksilöllisyys unohtuu ja vaihtoehdot. Itselle sopivia ja ajankohtaisia vaihtoehtoja on vaikea hahmottaa tarjontakaaoksen keskeltä. Annetun mallin vastustaminen on vaikeaa, niinpä monen on ehkä helpompi alkaa tavoitella nähtyjä onnen lähteitä. Ja vieläpä uskoa niihin. Jos liikkeelle lähtö saa aikaan jotain uusia kokemuksia tai terveellisemmän tavan elää, eihän siinä toki mitään pahaa ole. Toisin on jos tyytymättömyys ja ulkoa annetut ja itselle tuntemattomat tavoitteet synnyttävät jatkuvasti paineita korjata tai välttää 'epäonnistuminen' elämässä. Jos et siis saavuttanutkaan jotain tavoittelemaasi asiaa, voit hyvällä syyllä kysyä jälkeenpäin kumpi olikaan lopulta onnekkaampi asia: alkuperäinen (vieras) tavoite vai epäonninen lopputulos? Itse tiedät parhaiten Pahasta ei siis ole ensin oppia tuntemaan riittävän hyvin itsensä, tarpeensa ja ne asiat, jotka todella sopivat sinulle. Tietoisuus omasta yksilöllisyydestä lisää varmuutta valinnoille ja niille tavoittelemisen arvoisille asioille, joihin kannattaa surutta satsata aikaa, vaivaa ja rahaakin. Koska tunnet yksilölliset tarpeesi, tiedät silloin myös jo etukäteen, että lopputulos tulee puolivazzlmiinakin saadun kokemuksen lisäksi nostamaan edes hitusen verran elämänlaatuasi. Ja todennäköisesti myös lähimmäistesi. "Se lintu ei lennä liian korkealle, joka lentää omin siivin." (William Blake)

VSTKY TIEDOTTAA Mielipiteesi on meille tärkeä. Otamme mielellämme vastaan palautetta toimintamme kehittämiseksi. Jos sinulla on toiveita vaikkapa järjestämiemme tilaisuuksien tai seminaarien suhteen, niin otamme mielellämme vastaan uusia ideoita. Etsimme myös lisää kirjoittajia Vätskäriin, joten jos tunnet että runosuonesi sykkii, niin otapa yhteyttä. Johtokunta: Jäsentilaisuustoimikunta: Koulutustoimikunta: Tiedotustoimikunta: johtis@vsky.fi tilaisuudet@vstky.fi koulutus@vstky.fi tiedotus@vstky.fi Tule rentoutumaan luonnon helmaan! Lauantaina 17.5.2003 Kevät patikointi Kuhankuonolla Rauhallista patikointia, pysähdytään välillä nuotion äääreen paistamaan makkaraa ja nauttimaan virvokkeita. Oppaina Turun Ladusta Helge Varjonen ja Mikko Nissilä Ilmoittautumiset 9.5. mennessä www.vstky.fi tai vstky@vstky.fi Hinta 5 per jäsen/ avec 10 HAASTE! Pubipongaus 23.5. Tule mukaan Bongaamaan Turun Pubeja; pidetään yhdessä hauska, leikkimielinen ja toiminnallinen kevätilta. Ilmoittautumiset 16.5. mennessä www.vstky.fi tai vstky@vstky.fi Hinta 25 per jäsen / avec 56

TAPAHTUMAKALENTERI TOUKOKUU 17.5. Patikointia Kuhankuonolla Aika: Lauantaina 17.5. Lähtö: Maistraatin puistikko, klo: 8.30 Ilmoittautumiset 9.5. mennessä www.vstky.fi tai vstky@vstky.fi Hinta 5 per jäsen/ avec 10 23.5. Pubipongaus Aika: perjantai 23.5. kello 18.00 Paikka: vinkki: NOLO IRVIKUVA tai tutummin Pubin nimi on, siellä menee aina tolkku Ilmoittautumiset 16.5. mennessä www.vstky.fi tai vstky@vstky.fi Hinta 25 per jäsen / avec 56 Maksathan osallistumisesi tilaisuuksiin aina etukäteen yhdistyksen tilille Nordea 205721-3213. Kiitos. puheenjohtaja HANNA SUONTAUSTA hanna.suontausta@tieturi.fi gsm 050 587 0431 sihteeri HANNU KULJU hannu.kulju@auria.fi gsm 040 842 1255 VSKTY JOHTOKUNTA 2003 talousasiat VIRVE HINDMARSH virve@ukkoskuja.com gsm 050-358 3565 jäsenasiat SAMI JAATINEN sami.jaatinen@hansaprint.fi puh. 02-269 4506 koulutustoimikunnan pj ERKKI INNOLA erkki.innola@cs.utu.fi gsm 0400 660 839 jäsentilaisuustoimikunnan pj RIITTA PELTONIEMI riittapeltoniemi@hotmail.com gsm 040-762 7327 erillisprojektit ILKKA NEVA ilkka.neva@auria.fi gsm 040 8421 543 päätoimittaja & tiedotustoiminnan pj TOMMI RANTA tommi.ranta@tuakk.fi gsm 040 584 2226