OPAS SÄDEHOITOA SAAVIEN LASTEN VANHEMMILLE

Samankaltaiset tiedostot
Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoa saavien lasten vanhemmille

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Sädehoitoon tulevalle

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito

Syöpä lapsella. Kim Vettenranta, dos. Osastonylilääkäri Lasten veri- ja syöpätautien sekä kantasolusiirtoklinikka HYKS

Levinneen suolistosyövän hoito

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa. Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

AMGEVITA (adalimumabi)

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

Sari Kiiski ESITE SATAKUNNAN SYÖPÄYHDISTYKSEN TARJOAMASTA TUESTA SYÖPÄLAPSIPERHEILLE

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

LAPSUUSIÄN SYÖVÄSTÄ SELVINNEIDEN MYÖHÄISVAIKUTUKSET JA NIIDEN SEURANTA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyö. Henna Loisa LAPSUUSIÄN SYÖPÄHOITOJEN MYÖHÄISVAIKUTUKSET Kirjallisuuskatsaus

OPASLEHTINEN SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN LAP- SEN SÄDEHOIDOSTA

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Sädehoidon poikkevat tapahtumat

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

SÄDEHOITO-OPPAAN LAATIMINEN SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLE LAPSILLE JA HEIDÄN VANHEMMILLEEN

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI

Nuorille. Siittiöiden pakastaminen. siittiöiden talteenotosta pakastamisesta.

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

AMGEVITA (adalimumabi)

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Sopeutumisvalmennuskurssit 2017

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Säteilevät naiset -seminaari , Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

TerveysInfo. Eturauhassyöpäpotilaan opas Eturauhasyöpä ja sen eri hoitomuodot. Sairauden vaikutukset elämään, seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen.

Lapsiperheen arjen voimavarat

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

PSORI BARO METRI PSORIASIKSEN HOIDON NYKYTILA SUOMESSA. Psoriasis on ihon ja nivelten

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Maija Juutinen PERHEEN SELVIYTYMISEN TUKEMINEN LAPSEN SAIRASTAESSA SYÖPÄÄ

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Myelooma- pieni opas sairastuneelle

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät Kuopio Liisa Sailas

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Lapsille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasarjan osan pakastamisesta.

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

Lapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Hoitotyö. Hanna Nikander NUORI JA SYÖPÄ

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

HEMATOLOGISEN SYÖPÄPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN HOIDON AIKANA

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Röntgenhoitajien kokemuksia lapsipotilaiden ohjauksesta HYKS Syöpätautien klinikan sädehoito-osastolla

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Oikeutusoppaan esittelyä

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA

KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ

Tue Team Rynkeby - God Morgon -säätiön työtä

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Lapsille. Lapsille. Siemennesteen pakastaminen. Hyvä tietää ennen näytteenottoa

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Transkriptio:

OPAS SÄDEHOITOA SAAVIEN LASTEN VANHEMMILLE Ella Asikainen Sanna Toivonen

LUKIJALLE Tämä opas on tarkoitettu sinulle, jonka lapsi on menossa potilaaksi sädehoitoon. Oppaan tieto on pyritty esittämään selkeästi ja ymmärrettävällä kielellä. Lapsen sairastuessa syöpään perheelle tulee käsiteltäväksi paljon uutta tietoa. Tähän oppaaseen voi halutessaan palata, kun kysymyksiä herää. On luonnollista, että kaikkia kysymyksiä ei osaa edes miettiä heti hoidon alussa. Suosittelemme myöskin esittämään kysymyksiä hoitohenkilökunnalle, sillä jokainen lapsi on yksilö ja opas on kirjoitettu koskemaan suurempaa joukkoa. Haluaisimme muistuttaa, että oppaassa käsiteltävät syövät eivät ole ainoita sädehoidolla hoidettavia lasten syöpiä. Hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti. Oppaassa esitetyt lainaukset ovat sädehoidossa potilaina olleiden lasten vanhemmilta saatua kokemusperäistä tietoa. Tiedot kerättiin Sylva ry:n kautta lähetetyssä kyselyssä. Kiitos kaikille jotka halusivat jakaa kokemuksiaan ja sitä kautta vertaistukeaan niille perheille, jotka ovat nyt samassa tilanteessa. Opas on toteutettu kahden röntgenhoitajan opinnäytetyönä yhteistyössä Sylva ry:n kanssa. YLEISTÄ Suomessa sairastuu joka vuosi noin 150 lasta ja nuorta syöpään. Syöpä on yleisnimitys suurelle joukolle erilaisia sairauksia ja täsmällistä yksiselitteistä määritelmää sanalle syöpä ei ole olemassa. Se mikä saa solun muuttumaan syöpäsoluksi on kehittänyt monta teoriaa, mutta perimmäinen syy on yhä tuntematon. Lasten ja nuorten syövän hoitotulokset ovat Suomessa kansainvälisesti korkeaa tasoa eli noin 80 % potilaista paranee. Lasten syövät ovat erilaisia kuin aikuisten syövät. Ne vastaavat usein hoitoihin paremmin eivätkä ole elintapasidonnaisia sairauksia. Ennusteet paranemiselle ovat vuosien aikana kasvaneet, mutta vaihtelua näkyy eri kasvainryhmien kesken.

PERHE Lapsen sairastuminen syöpään tulee usein perheelle yllätyksenä ja asia vaatii sopeutumista koko perheeltä sekä lähiympäristöltä. Varsinkin hoidon alussa tietoa annetaan valtavasti ja se on täynnä vieraita termejä. Perheet suhtautuvat luonnollisesti tähän erilaisilla tavoilla. Toiset haluavat kaiken saatavilla olevan tiedon ja toiset vain selkeät ohjeet joiden mukaan edetä. Syöpää sairastavia lapsia ja nuoria hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja hoidon piirissä on potilaan koko perhe. Myös sairastuneen lapsen on hyvä saada asianmukaista tietoa omasta sairaudestaan, hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Myös pienet lapset vaistoavat vanhemmista välittyvän surun, huolen sekä ahdistuksen. Tämä pätee myös hänen sisaruksiinsa sekä lähipiirin lapsiin. Asiasta puhuminen luo avoimen ilmapiirin ja avoimuus tuo turvallisuuden tunnetta. Lapsen sairastuminen on aina koko perhettä koskettava asia. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat iso osa lapsen arkea. Lapsi voi joutua kokemaan useita vaihtuvia ihmissuhteita hoitojensa aikana. Kun lapsi on sairastunut, hoidon onnistuminen saattaa edellyttää henkilökunnan ja perheen välistä yhteistyötä. Perheen kannattaa esittää mieltään askarruttavia kysymyksiä sädehoidon henkilökunnalle. Heidän tehtävänsä on auttaa. Raskasta aikaa, joka arkipäiväinen hoidossa käynti, vaikka itse hoitoaika onkin lyhyt Lapsi oli hoitojakson ajan reipas, mutta todella väsynyt. Lapsen reippauden vuoksi myös me vanhemmat yritimme olla ehkä vähän liiankin urheita ja hoitojen loputtua olemme joutuneet purkamaan sisällemme kasaantuneita negatiivisia tunteita terapiassa Sädehoitojakso oli toisaalta helppo ja toisaalta todella raskas kokemus. Ehkä pahinta oli oven sulkeutuminen. Jätät oman pienen lapsesi sidottuna yksin pimeään, valtavan oven taakse. Äidin ja isän tuska oli meillä ainakin suuri, lapsi itse sopeutui tilanteeseen nopeasti. Oma turvalelu ja lempilaulu auttoivat sädetyksen aikana

SÄDEHOITOLAITE Säteilyä on kahdenlaista - ionisoivaa ja ionisoimatonta. Ionisoivalla säteilyllä on riittävästi energiaa rikkomaan kohteeksi joutuvan aineen molekyylejä ja aineen atomeista elektroneja. Sädehoidossa on tarkoituksena tuhota syöpäsolukkoa ionisoivan säteilyn vaikutuksesta. Syöpähoidoista sädehoito oli kuitenkin meillä kaikista helpoin ja siitä aiheutui vähiten sivuoireita hoidon aikana Sädehoidossa nykyään käytettävä laite on nimeltään lineaarikiihdytin. Se kiihdyttää elektroneja sähkökentässä. Lineaarikiihdytimessä on ns. elektronitykki, jossa irrotetaan tarvittavat elektronit lämpövaikutuksen avulla. Nämä irronneet elektronit ohjataan matalan jännitteen avulla kiihdytinputkeen. Sen jälkeen mikroaallot alkavat kiihdyttää elektroneja kiihdytinputkessa. Niiden nopeus vastaa lähes valonnopeutta. Säteilykeilan juuressa on myös monitorikammio, joka tarkkailee säteilykeilan laatua. Hoidon aikana kentän säteilykeilaa muokkaavat liikkuvat moniliuskarajaimet. Sädehoito on kivutonta eikä potilaasta lähde säteilyä hoidon jälkeen. Lineaarikiihdytin pitää sirinän kaltaista ääntä. Se kertoo, että kone on käynnissä. Laite usein kääntyy lapsen ympärillä, koska sädehoitoa annetaan yleensä useasta eri suunnasta. Vaikka sädehoidolla saattaa olla haittoja on hoitamatta jättäminen silti suurempi haitta.

SÄDEHOIDON SUUNNITTELU Ennen sädehoidon aloitusta tehdään suunnittelukuvantaminen eli sädehoidon simulaatio TT laitteella, jonka perusteella tehdään potilaalle annossuunnitelma. Kuvaus tehdään tulevassa hoitoasennossa. Lapselle saatetaan tehdä oma muottityyny tai maski hoitoa varten. Tietokonetomografia kuviin on mahdollista myös fuusioida esimerkiksi PET-TT sekä MRI kuvauksia. Sädehoitoon perehtynyt erikoislääkäri määrittää, sädehoidon kohdealueen, hoitoannoksen, toteutustavan sekä terveen kudoksen annosrajat.

SÄDEHOITO KÄYTÄNÖSSÄ Sädehoito on kivutonta, eikä se aiheuta minkäänlaisia tuntemuksia hoidon aikana. Säteilyä ei voi aistia millään tavalla. Kolme ensimmäistä vaihetta toteutuu vain ennen ensimmäistä sädehoitokertaa. Sädehoidon aloitus -kohdasta eteenpäin vaiheet toistuvat joka sädehoitopäivä samalla tavalla. Vaiheet voivat vaihdella hoitoa antavan yksikön mukaan. Nykyään sädehoito toteutetaan kuvantamisohjatusti. Hoitoalueen paikannus tehdään ulkoisten merkintöjen perusteella, mutta varmistetaan kuvantamisella ennen hoidon antoa.

MUOTTITYYNYN TAI MASKIN TEKO SIMULOINTI -yleensä TT tai MRI kuvaus, joka tehdään tulevassa hoito asennossa FYYSIKOT JA LÄÄKÄRIT TEKEVÄT SÄDEHOIDON ANNOSSUUNNITELMAN SÄDEHOIDON ALOITUS MAHDOLLINEN ANESTESIA LAPSEN ASETTELEMINEN HOITOPÖYDÄLLE TÄSSÄ VAIHEESSA HUONEESTA TULEE POISTUA. TÄMÄ KOSKEE HENKILÖKUNTAA SEKÄ VANHEMPIA LASTA SEURATAAN KAMEROIDEN JA MIKROFONIN AVULLA HOITOKOHTEEN VARMENTAMINEN KUVANTAMISEN AVULLA SÄDEHOIDON ANTAMINEN HOITOANNOKSET KIRJATAAN HOITOKORTTIIN MAHDOLLISET KERTOMANNE SIVUOIREET JA POIKKEAMAT KIRJATAAN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄN LAPSI PÄÄSEE KOTIIN TAI PALAAMAAN TAKAISIN OSASTOLLE

YLEISIMMÄT LASTEN SYÖPÄTAUDIT, JOITA HOIDETAAN SÄDEHOIDOLLA SÄDEHOITO AIVOKASVAIMET Noin 30-40 lasten aivokasvainta diagnosoidaan vuosittain. Ne voivat olla myös hyvänlaatuisia, mutta voivat silti olla vaarallisia, jos ne painavat aivokudoksen tärkeitä osia. Aivokasvaimet voivat muodostua joko hermosoluista tai tukikudossoluista ja niitä on useita erilaisia tyyppejä. Lasten sädehoidossa annetaan hoito lineaarikiihdyttimellä fraktioiduin annoksin eli pienempi annos annetaan koko keskushermoston alueelle ja isompi annos kasvaimeen. Stereotaktista sädehoitoa voidaan käyttää joskus myös lapsilla. Ennen sädehoidon aloitusta lapsen on oltava vähintään 3-5-vuotias. Hoidon lykkääminen onnistuu useimmiten solunsalpaajien avulla. Leikkaukset ovat kehittyneet huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana. Yleensä pysyvätkin oireet ovat sellaisia, että niiden kanssa lapsi pystyy elämään. Kortisoni aiheutti lapselleni valtavan turvotuksen kasvoihin minkä vuoksi maski ei meinannut mahtua jossain vaiheessa enään päähän. Kannattaa pyytää hyvissä ajoin fyysikoita ja lääkäreitä suurentamaan maskia, jos näin käy Sädehoidon aikana lapsen päähän asetetaan hänelle henkilökohtaisesti muotoiltu maski. Sen tarkoitus on pitää pää paikoillaan ja tarkentaa sädehoidon kohdistusta. Sädehoitoa käytetään erityisesti lasten pahanlaatuisten aivokasvainten hoitoon. Laajan alueen, joka käsittää aivot ja selkäytimen sädehoidon, alaikärajana on pidetty kolmea ikävuotta. Tätä nuoremmilla lapsilla on todettu esiintyneen enemmän haittavaikutuksia. Tilanteen mukaan kasvaimeen kohdistuvaa paikallista sädehoitoa voidaan käyttää myös alle kolme vuotiaiden hoitoon. Usein sädehoidon lykkääminen onnistuu intensiivisen solunsalpaajahoidon avulla. Aika, jota ei voi unohtaa. Tytärtä ei nukutettu, vaan hän omasta pyynnöstään halusi olla hereillä. Lapsen lempimusiikkia oli aina mukana, sen avulla hoidot onnistuivat

LEUKEMIA SÄDEHOITO KANTASOLUSIIRRON SÄDEHOITO Solunsalpaajahoidot ennen kantasolusiirtoa kestävät päivästä viikkoon. Tässä vaiheessa annetaan myös kokokehon sädehoito. Sädehoito annetaan 3-5 peräkkäisenä päivänä 1-2 kertaa päivässä, yhteensä kertoja tulee 5-6. Tämä saattaa vaihdella lapsen perustaudista riippuen. Ennen varsinaista kantasolusiirtoa annetaan jättisolunsalpaajahoito sekä koko kehon sädehoito. Tämän tarkoitus on ajaa luuytimen toiminta alas. Toiminta käynnistetään uudestaan suunnitellusti kantasolusiirteellä. Koska lapsella ei ole ennen uuden luuytimen toiminnan alkua kunnollista valkosolujen tuottoa hän on altis infektioille. Siihen asti kunnes veriarvot normalisoituvat lapsi on suojaeristyshuoneessa. Tästä johtuen, muiden kuin vanhempien vierailut lapsen luona ovat rajoitettuja. Leukemia on lasten yleisin syöpäsairaus. Lasten yleisin leukemia on ALL eli Akuutti lymfoblasti leukemia. Toinen lapsilla esiintyvä leukemia on AML eli Akuutti myelooinen leukemia. Molemmissa leukemian muodoissa kantasolusiirto voi tulla ajankohtaiseksi hoitovaihtoehdoksi. Kantasolusiirteen toteuttamiseksi potilaalle annetaan voimakas sytostaattijakso sekä usein koko kehon sädehoito luuytimen toiminnan tuhoamiseksi. KANTASOLUSIIRTO Kanta-solusiirrot jakautuvat allogeenisiin ja autologisiin kantasolusiirtoihin. Allogeenisen siirteen voi saada kudostyypin kannalta sopivalta rekisteriluovuttajalta, sisarukselta, sukulaiselta tai napaveriluovittajalta. Autologinen siirre tarkoittaa sitä että kantasolut kerätään lapselta itseltään. Allogeenisessa siirrossa kantasolujen luovuttajan toimii joko sisarus, rekisteriluovuttaja tai jompikumpi vanhemmista. Tällaista siirtoa käytetään pahanlaatuista veritautia sairastavan potilaan hoitoon. Kummassakin tapauksessa solujen tulee olla sopivia potilaana olevan lapsen kudostyyppiin. KANTASOLUSIIRRON SÄDEHOITO Sitä halusin vain, että lapsi paranee Hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti. Tuntemukset olivat sekavat; toive ja ehkä lupauskin paremmasta, mutta samalla uskomaton pelko sädehoidon aiheuttamasta lopullisuudesta, jos hoito sen jälkeen ei onnistukaan. Päivät ennen solujen toiminnan alkamista olivat jäätäviä

NEUROBLASTOOMA Neuroblastooma on tavallisin lapsuusiän keskushermoston ulkopuolinen kiinteä kasvain. 70% potilaista löytyy diagnosointihetkellä etäpesäkkeitä, jotka tavallisimmin sijaitsevat imusolmukkeissa, luissa, ihonalaiskudoksessa, maksassa ja luuytimessä. Keskiennusteisen neuroblastooman hoitona on leikkaus, jonka jälkeen toteutetaan muutaman kuukauden mittainen solunsalpaajahoito ja mahdollinen paikallinen sädehoito. Neuroblastooma on usein parannettavissa. SÄDEHOITO Keskiennusteisen neuroblastooman hoitoon kuuluu leikkauksen jälkeen mahdollisesti paikallinen sädehoito. Huonoennusteisen neuroblastooman hoitoon voidaan liittää kantasolusiirto, johon kuuluu kokokehon sädehoito. kts. kohta leukemia Katsoin aina ruudulta, kun sädehoitoa annettiin. Mietin, että mitähän tuon pienen, rakkaan päässä mahtaa tälläkin hetkellä pyöriä? Siinä pötkötti hievahtamatta, silmät vaan seurasivat ympärillä pyörivää konetta. Hän sanoikin joskus jälkikäteen, että se sädehoito oli mukavaa, ei se tuntunut missään

SÄDEHOITO WILMSIN TUUMORI Wilmsin tuumorin hoidossa tarvitaan aina sytostaattihoitoa, jonka laatu ja kesto määrätään taudin leviämisasteen ja kudosrakenteen perusteella. Nämä ratkaisevat myös sen, tarvitaanko hoidossa lisäksi sädehoitoa. Wilmsin tuumoriin sairastuu Suomessa noin 10 lasta vuosittain. Wilmsin tuumori on lapsuusiän munuaisten pahalaatuinen kasvain. Sairastuneet ovat yleensä kouluiäisiä lapsia. Tämä tuumori esiintyy usein vain toisessa munuaisessa, mutta se voi olla myös molemminpuolinen. Sitä hoidetaan solunsalpaajilla ja leikkauksella, jossa sairas munuainen useimmiten poistetaan. Valtaosa potilaista saa myös sädehoitoa. Henkilökunta oli ystävällistä ja pahoinvointi sädehoidon jälkeen oletettua vähäisempää Olihan se sellainen välttämätön paha joka oli läpikäytävä. Onneksi lapsemme selvisi kaikesta. Tästäkin ja vähin sivuoirein

HODKGININ LYMFOOMA Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin viisi tapausta alle 15- vuotiailla lapsilla. Yleisin hodginin lymfooman muoto on sidekudoskyhmyinen ja sijaitsee välikarsinassa. Yleisin hoitokäytäntö on solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmä, mutta nykyään sädehoitoa pyritään välttämään. Tämä onnistuu, jos solunsalpaajilla on riittävä hoitovaste. Sädehoitoa ei anneta, jos kahden solunsalpaajajakson jälkeen aktiivisuutta ei näy PET-TT kuvauksessa. Hodgkinin lymfoomassa myös kantasolusiirto voi olla hoitovaihtoehto. SÄDEHOITO Levinneen hodgkinin lymfooman hoitoon, jossa hoitovaste ei ole ollut riittävä, voidaan liittää kuuden sytostaattikuurin jälkeen paikallinen sädehoito. Uusiutunutta tautia voidaan hoitaa melko hyvin tuloksin liittämällä solunsalpaaja- ja sädehoitoon myös kantasolusiirto. Sädehoidon tarve määritetään hoitovasteen perusteella. Hoitomuotona voidaan käyttää joissain tapauksissa myös kantasolusiirtoa. kts. kohta leukemia

LOPUKSI Oppaan tekemisessä merkittävimmät hyödynnetyt lähteet olivat: Sylva ry:n verkkosivut www.sylva.fi Sylva ry:n vuonna 2008 julkaisema opas Syöpää sairastavan lapsen hoito Duodecimin artikkeli vuodelta 2014 Lasten kiinteät kasvaimet. Kirjoittaneet: Lohi Jahnukainen Huttunen Taskinen Taskinen Pakarinen Koivusalo Rintala Kanerva Gröönroos Heikinheimo ja Vettenranta. Syöpäjärjestöjen verkkosivut www.kaikkisyovasta.fi Aamu lasten syöpäsäätiön verkkosivut aamusaatio.fi Suomen säteilyturvakeskuksen (STUK) julkaisemia artikkeleita Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuja aiheesta lasten pitkaikainen sairastaminen www.mll.fi KIITOS