Satakunnan keskussairaalan sosiaalityöntekijät Satalinnan sairaalan sosiaalityöntekijät SOSIAALITURVA Tämä opas kertoo, mitä rahallista tukea Kela antaa sairauden hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi opas kertoo sairaalamaksuista, sosiaalipalveluista ja verotuksesta. Päivitetty 1/2014
Tässä vihkosessa on käytetty suoria lainauksia Kelan julkaisemasta oppaasta Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvä korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi. Suoriin lainauksiin on saatu lupa Kelan viestinnältä. Kelan viestintä 2014. Tekstissä on käytetty lyhennettä e/kk. Se tarkoittaa euroa kuukaudessa. Tämä vihkonen on selkokielinen. Siitä saa siis tietoa helposti ja nopeasti. 2
Sisällys Lääkekorvaukset... 4 Matkakorvaukset... 6 Sairauspäiväraha... 8 Kuntoutus... 11 Vammaisetuudet... 13 Kelan palvelunumeroita... 14 Sairaalamaksut ja terveydenhuollon maksujen omavastuu... 15 Sosiaalipalvelut... 16 Sairastuminen ja verotus... 18 3
Lääkekorvaukset Kela voi maksaa korvausta apteekista ostetuista lääkkeistä, jotka lääkäri tai sairaanhoitaja on määrännyt lääkemääräyksellä sairautesi hoitoon. Kela ei maksa korvausta kaikista lääkkeistä. Löydät tiedon korvattavista lääkkeistä internetistä. www.kela.fi/laakehaku Peruskorvaus lääkkeestä on 35 % lääkkeen viitehinnasta tai myyntihinnasta. Viitehinta ja lääkkeen vaihtaminen halvempaan Osa lääkkeistä kuuluu viitehintajärjestelmään. Näille lääkkeille on määrätty viitehintaryhmä ja viitehinta. Lääkkeen myyntihinta voi olla korkeampi kuin viitehinta. Kela maksaa korvauksen viitehinnasta. Samassa viitehintaryhmässä on keskenään vaihtokelpoisia lääkkeitä. Voit vaihtaa reseptissäsi eli lääkemääräyksessäsi olevan lääkkeen apteekissa vastaavaan, mutta halvempaan lääkkeeseen. Apteekki ei saa vaihtaa lääkettä, jos lääkkeen määrääjä kieltää lääkkeen vaihtamisen. Kun lääkkeellä ei ole viitehintaa, saat korvauksen myyntihinnasta. Erityiskorvaus Joistakin lääkkeistä saat erityiskorvausta, joka on suurempi kuin peruskorvaus. Sitä saa tiettyjen vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä. Lääkekorvausta voi saada myös joistakin ravintovalmisteista. Oikeutta erityiskorvaukseen haetaan lääkärin kirjoittamalla B-lausunnolla Kelasta. Alempi erityiskorvaus on 65 % viitehinnasta tai myyntihinnasta. Kela siis korvaa lääkkeen hinnasta 65 %, ja sinulle jää maksettavaksi loppuosa. Ylempi erityiskorvaus tarkoittaa sitä, että lääkkeen viitehinta tai myyntihinta korvataan kokonaan. Apteekissa pitää kuitenkin maksaa lääkkeen omavastuu. Omavastuu on 3 euroa. Se pitää maksaa jokaisesta lääkkeestä erikseen. Saat erityiskorvausta lääkkeestä vasta sen jälkeen, kun lääkärinlausunto on mennyt Kelaan. Jos joudut ostamaan lääkettä ennen Kelan tekemää päätöstä, sinun pitää maksaa lääkkeen hinta kokonaan. Osta pieni pakkaus 4
ja säästä apteekin kuitti. Voit hakea korvausta Kelasta, kun olet saanut päätöksen erityiskorvauksesta. Suuret lääkekulut Lääkekulujen omavastuu on 610 euroa vuonna 2014. Kun korvatuista lääkkeistä maksamasi lääkekulut ylittävät tämän summan, Kela lähettää siitä sinulle ilmoituksen. Tämän jälkeen saat vuoden loppuun asti lisäkorvauksen lääkeostoksistasi, kun näytät Kelan lähettämän ilmoituksen apteekissa yhdessä Kela-korttisi kanssa. Lisäkorvaus tarkoittaa, että maksat lääkkeestä vain 1,50 e. Voit hakea lisäkorvausta Kelasta myös jälkikäteen. Voit seurata sinulle vuoden aikana kertyneitä lääkekuluja internetissä. www.kela.fi /asiointi 5
Matkakorvaukset Kela maksaa korvausta matkoista lääkäriin tai Kelan järjestämään kuntoutukseen. Voit hakea Kelasta korvausta, kun olet matkustanut terveyskeskukseen, yksityiselle lääkärille, sairaalaan tai kuntoutuslaitokseen. Kela korvaa yleensä matkan lähimpään lääkäriin tai hoitopaikkaan. Kela maksaa korvausta yleensä halvimman matkustustavan mukaan, eli yleensä se tarkoittaa matkaa junalla tai bussilla. Jos joudut käyttämään omaa autoa, saat siitä kilometrikorvauksen, joka on 0,20 euroa kilometriltä. Jos sinulla on hoitopaikkaan yli 100 kilometrin matka ja joudut terveydentilasi vuoksi käyttämään omaa autoa, tarvitset todistuksen matkakorvausta varten. Pyydä todistus (SV67) hoitopaikasta. Taksimatkat Jos joudut käyttämään taksia terveydentilasi vuoksi, sinulla pitää olla hoitolaitoksen todistus (SV67) taksin käytön tarpeellisuudesta. Säilytä saamasi todistus 6 kuukautta. Kela voi pyytää sinua toimittamaan todistuksen heille. Hoitolaitoksen henkilökunta voi kirjoittaa sinulle todistuksen matkakorvauksia varten myös määräajaksi tai toistaiseksi. Silloin todistus on toimitettava Kelaan. Taksin käyttö voidaan korvata myös, jos julkisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä. Tässä tilanteessa et tarvitse hoitolaitoksen todistusta, vaan sinun pitää selvittää asia Kelan kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella Kelan korvaamat taksimatkat tulee tilata Satakunnan taksikeskuksesta. Satakunnan taksikeskuksen puhelinnumero on 0600 309 666. Puhelun hinta on 1,50 e. Puhelun hintaan lisätään paikallisverkkomaksu. Jonottaminen tilausnumeroon on maksutonta. Voit tilata taksimatkan aikaisintaan kaksi viikkoa etukäteen. 6
Jos tiedät tarvitsevasi taksia matkaan, tilaa se etukäteen edellisenä päivänä viimeistään kello 16 mennessä. Voit halutessasi pyytää, että saat kuljetukseen oman kotikuntasi taksin. Näytä Kela-korttisi ennen taksimatkan alkua. Voit seurata sinulle vuoden aikana kertyneitä matkakustannuksia internetissä. www.kela.fi /asiointi Jos tilaat taksimatkasi muualta kuin taksikeskuksesta, maksat koko matkan ensin itse. Sen jälkeen voit hakea korvausta taksimatkasta Kelalta. Myös saattajan ja perheenjäsenen matkakuluja korvataan, jos hänen osallistumisensa hoitoon on tarpeellista. Korvaus yöpymisestä Jos joudut yöpymään matkallasi, voit saada Kelasta yöpymisrahaa. Se on enintään 20,18 euroa vuorokaudessa vuonna 2014. Matkojen omavastuu Omavastuuosuus yhteen suuntaan tehdystä matkasta on 14,25 euroa vuonna 2014. Matkakorvaus maksetaan matkan omavastuun ylittävästä osuudesta. Jos matkakustannukset ovat vuodessa yli 242,25 euroa (vuonna 2014), Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Matkakustannuksissa on 6 kuukauden hakuaika. 7
Sairauspäiväraha Kela maksaa sairausajalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä sen jälkeen, kun olet ollut sairaana 10 päivää. Jos olet yrittäjä, voit saada sairauspäivärahaa jo aikaisemmin. Jos saat sairauslomasi ajalta palkkaa, Kela maksaa korvauksen työnantajallesi. Kuka saa sairauspäivärahaa? Voit saada sairauspäivärahaa, jos olet 16 67-vuotias etkä sairautesi takia kykene työhön. Kuinka paljon saat sairauspäivärahaa? Sairauspäivärahan määrä riippuu tuloista. Päiväraha lasketaan verotuksessa todettujen työtulojen mukaan. Päivärahaa maksetaan yleensä 6 päivältä viikossa. Voit arvioida sairauspäivärahasi suuruuden Kelan internetsivujen laskurilla. www.kela.fi /laskurit. Työttömän päiväraha lasketaan työttömyysturvan määrästä. Opintotukea saava opiskelija voi sairastuessaan hakea sairauspäivärahaa. Jos sairauspäiväraha myönnetään samalle ajalle, jolta on maksettu opintotukea, opintotuki vähennetään sairauspäivärahasta. Esimerkki Jos ansiotulot ovat 2 500 e/kk, sairauspäiväraha on noin 70 e/pv eli noin 1 750 e/kk. Hakuaika Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta sairauden alkamisesta. Kuinka kauan sairauspäivärahaa maksetaan? Sairauspäivärahaa maksetaan enintään noin vuosi. Jo sitä ennen ryhdytään selvittämään, olisiko kuntoutuksesta apua sairauden hoidossa. Jos työkyvyttömyys jatkuu, etkä voi palata töihin, selvitetään voitko jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläke voi tarkoittaa kahta asiaa. Sitä voi maksaa työeläkelaitos tai Kela. Kela maksaa työkyvyttömyyseläkettä, jos et saa riittävää eläkettä työeläkelaitokselta. 8
Osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha tukee paluuta sairauslomalta työhön. Osasairauspäivärahaa voi saada henkilö, joka oli ennen sairastumista kokoaikaisessa työssä, mutta palaa työhönsä sairauden takia osa-aikaisesti. Työajan pitää olla noin puolet aiemmasta työajasta. Työntekijä saa siltä ajalta osasairauspäivärahaa, joka on puolet sairauspäivärahasta. Voit saada osasairauspäivärahaa sen jälkeen, kun olet ollut sairaana 10 päivää. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta sairauden alkamisesta. Sairauspäiväraha, kuntoutus vai eläke? Kun olet saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivää, Kela selvittää tarvittaessa, voisiko kuntoutuksesta olla apua sairauteesi. Jos olet saanut sairauspäivärahaa 150 arkipäivää eli melkein 6 kuukautta, saat Kelasta kirjeen, jossa kerrotaan eri kuntoutusmahdollisuuksista. Päivärahaa 90 arkipäivää Jos olet työntekijä, Kela pyytää sinua toimittamaan työterveyslääkärisi lausunnon jäljellä olevasta työkyvystäsi ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää. Työkyvyttömyyseläke Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 arkipäivää. Jos sairaudestasi tai vammastasi aiheutuva työkyvyttömyys jatkuu, voit hakea työkyvyttömyyseläkettä. Sitä voi maksaa työeläkelaitos tai Kela tai molemmat. Kelan työkyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos et ole ollut työelämässä tai jos et saa riittävää eläkettä työeläkelaitokselta. Siihen, voitko saada työkyvyttömyyseläkettä, vaikuttaa sairauden tai vamman lisäksi myös ikä ja se, mitä työtä olet tehnyt ja millainen ammattikoulutus sinulla on. Jos et pysty palaamaan töihin etkä myöskään saa eläkettä, ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään seuraavana päivänä sairauspäivärahan loppumisesta. 9
Näin voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea toimeentulon turvaamiseksi, kun odotat päätöstä työkyvyttömyyseläkkeestäsi. Jos olet työttömyyskassan jäsen, hae ansiopäivärahaa omasta kassastasi. 10
Kuntoutus Kuntoutuksella pyritään parantamaan työkykyä ja toimintakykyä, jos ne ovat alentuneet. Kuntoutus opastaa myös terveelliseen elämäntapaan. Kela järjestää kuntoutusta ja antaa tukea toimeentuloon kuntoutuksen aikana. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. Se tapahtuu Kelan valitsemassa kuntoutuslaitoksessa, tai sitä voi antaa Kelan valitsema palveluntuottaja. Kelan lisäksi kuntoutusta järjestävät esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat, työeläkelaitokset ja TE-toimistot. Kelan järjestämää kuntoutusta on ammatillinen kuntoutus kuntoutuspsykoterapia vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus harkinnanvarainen kuntoutus. Löydät Kelan kuntoutuskurssit internetistä osoitteesta www.kela.fi /kuntoutuskurssit. Kuntoutuspalveluiden tuottajat löydät osoitteesta www.kela.fi /palveluntuottajahaku. Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joiden työkyky on heikentynyt sairauden vuoksi tai joita uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Kuntoutuksen tavoitteena on edistää työssä jaksamista tai työhön palaamista esimerkiksi sairauden jälkeen. Kuntoutus voi myös auttaa nuoren pääsemistä työelämään. Osana ammatillista kuntoutusta myönnetään myös apuvälineitä työssä tai opinnoissa selviytymiseen. Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu alle 65 vuotiaalle vaikeavammaiselle henkilölle. Edellytys on, että hän saa korotettua tai ylintä hoitotukea tai vammaistukea. Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa selviytymään itsenäisesti ja parantaa työ- tai toimintakykyä. Harkinnanvarainen kuntoutus Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämällä rahamäärällä. Se voi olla esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutusjaksoja tai -kursseja tai apuvälineitä työhön. 11
Miten pääset kuntoutukseen? Voit hakea kuntoutukseen, jos koet, että työ- tai toimintakykysi on alentunut. Tarvitset aina myös lääkärintodistuksen kuntoutuksen tarpeesta. Kun epäilet, että tarvitset kuntoutusta, ota yhteyttä ensin lääkäriin. Lääkäri tutkii, onko kuntoutuksesta apua, ja antaa asiasta lausunnon. Myös lääkäri voi ehdottaa kuntoutusta. Lääkärinlausunnossa sanotaan, mikä sairaus tai vamma sinulla on ja mitä kuntoutusta lääkäri siihen suosittelee. Kun olet saanut lääkärinlausunnon, voit hakea kuntoutusta Kelasta. Kelassa harkitaan, voidaanko kuntoutusta myöntää. Kuntoutusraha Kuntoutusraha turvaa toimeentulosi kuntoutuksen aikana. Kuntoutusraha lasketaan tavallisesti samalla tavalla kuin sairauspäiväraha. Se määräytyy tulojen mukaan ja on verotettavaa tuloa. Kuntoutusrahan omavastuuaika on yleensä 10 arkipäivää, jolloin kuntoutusrahaa ei makseta. Lyhyessä kuntoutuksessa omavastuuaika on yleensä yksi päivä. Omavastuuaikaa ei ole, jos olet juuri ennen kuntoutusta saanut sairauspäivärahaa, työttömyysetuutta, koulutustukea tai jos osallistut lapsesi kuntoutukseen. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. 12
Vammaisetuudet Vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle Vammaistukea voi saada 16 vuotta täyttänyt vammainen tai pitkäaikaisesti sairas henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Edellytys on, että vamma tai sairaus aiheuttaa haittaa avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta sekä erityisiä kustannuksia vähintään maksettavan tuen verran. Vammaistuen laji ja määrä riippuvat sairauden tai vamman vakavuudesta. Vammaistuen määrät ovat vuonna 2014: perusvammaistuki 92,88 e/kk korotettu vammaistuki 216,73 e/kk ylin vammaistuki 420,26 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu eläkkeellä oleville, joiden toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman takia vähintään vuoden ajan. Hoitotuen määrät ovat vuonna 2014: perushoitotuki 62,21 e/kk korotettu hoitotuki 154,86 e/kk ylin hoitotuki 327,46 e/kk. 13
Kelan palvelunumeroita Voit soittaa palvelunumeroihin maanantaista perjantaihin kello 8-18 välisenä aikana. Kela ei peri puhelusta palvelumaksua. Eläkeasiat Kansaneläke, työeläke, eläkkeensaajan asumistuki Kuntoutus Kuntoutuspalvelut ja -kurssit, kuntoutusraha Lapsiperheiden tuet Vanhempainpäivärahat, lapsilisä, elatustuki ja muut lapsiperheen tuet Maasta- ja maahanmuutto Sosiaaliturva ulkomaille tai Suomeen muutettaessa Omaisen kuoltua Leskeneläke, lapseneläke, perhe-eläke Sairastaminen Sairaanhoito- ja lääkekorvaukset, matkakorvaukset (taksimatkojen tilaus), sairauspäiväraha ja erityishoitoraha Työttömyysajan tuet Työmarkkinatuki, peruspäiväraha, koulutusajan tuet työttömälle Vammaistuet Vammaistuet, eläkettä saavan hoitotuki, keliakiakorvaus 020 692 202 020 692 205 020 692 206 020 692 207 020 692 208 020 692 204 020 692 210 020 692 211 14
Sairaalamaksut ja terveydenhuollon maksujen omavastuu Satakunnan sairaanhoitopiirissä sairaalamaksujen määrät ovat vuonna 2014 poliklinikkamaksu 29,30 euroa osastohoidon päivämaksu 34,80 euroa sarjahoitomaksu 8,00 euroa päiväkirurgisen toimenpiteen maksu 96,40 euroa. Vuonna 2014 julkisen terveydenhuollon maksujen omavastuu on 679,00 euroa. Jos sinulle kertyy maksuja yli tuon summan kalenterivuodessa, voit hakea vapaakorttia. Säästä kaikki sairaalamaksujen ja terveyskeskusten maksukuitit. Kun omavastuu tulee täyteen, voit hakea vapaakorttia siitä sairaalasta tai terveyskeskuksesta, jossa vaadittava summa tuli täyteen. Joudut itse seuraamaan milloin omavastuu tulee täyteen, koska maksut voivat kertyä eri hoitopaikoista. Lisätietoja saat Satakunnan keskussairaalan potilastoimistosta puhelinnumerosta (02) 627 7628 tai internetistä. www.satshp.fi potilas potilasmaksut. Vapaakortilla saat loppuvuoden ajan muut julkisen terveydenhuollon palvelut ilmaiseksi, paitsi osastohoidon. Jos sinulla on vapaakortti osastohoidon päivämaksu on 16,10 euroa vuorokaudelta loppuvuoden ajan. Omavastuuseen lasketaan esimerkiksi: terveyskeskusmaksut sairaalamaksut yliopistollisten sairaaloiden maksut. 15
Sosiaalipalvelut Kotihoitopalvelut Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä palveluja, jotka tukevat kotona selviytymistä. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun tarvitset apua kotona arkipäivän askareista selviytymiseen sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Voit saada esimerkiksi ateriapalvelua, turvapuhelimen, apua asioimiseen ja peseytymiseen. Kotisairaanhoito tuo lääkärin määräämiä sairaanhoidollisia palveluja kotiisi. Kotisairaanhoidon hoitaja voi esimerkiksi ottaa kotona näytteitä ja valvoa lääkitystäsi. Kotihoitopalvelujen tarve arvioidaan kiireellisissä tapauksissa välittömästi. Kaikilla 75 vuotta täyttäneillä ja Kelan eläkettä saavan hoitotukea saavilla henkilöillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin. Arviointi tehdään seitsemän arkipäivän kuluessa siitä, kun on oltu yhteydessä kunnan sosiaalityöntekijään. Jos tarvitset jatkuvasti kotihoidon palveluja, maksun suuruuteen vaikuttaa perheesi henkilömäärä sekä tulot. Tilapäisen kotihoitopalvelun hinta vaihtelee hieman eri kunnissa. Omaishoidon tuki Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei selviydy arjesta omatoimisesti. Avun tarve voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai vammasta. Omaishoitajalle voidaan myöntää omaishoidon tukea. Edellytyksenä on, että läheinen tarvitsee paljon hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi hoitajan apua tarvitaan pääsääntöisesti kokopäiväisesti. Omaishoidon tuki on vähintään 381,00 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana hoitopalkkio on vähintään 761,99 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne, siirtyminen laitoksesta kotiin, vammaisen lapsen koulunkäynnin aloittaminen, 16
toipuminen vakavasta onnettomuudesta tai äkillinen vakava sairaus. Vammaispalvelut Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, jolla on erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämisen toiminnoista pitkäaikaisesti vamman tai sairauden johdosta. Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluja ja taloudellisia tukitoimia ovat esimerkiksi asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja palveluasuminen. Toimeentulotuki Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon, jos henkilö ei voi saada toimeentuloaan millään muulla tavalla. lehtitilauksiin, televisiolupaan, puhelinlaskuun, ilman reseptiä ostettuihin lääkkeisiin sekä virkistys- ja harrastusmenoihin. Yksin asuvan henkilön perusosa on enintään 480,20 e/kk vuonna 2014. Perusosan suuruus on säädetty laissa. Perusosan lisäksi voit saada toimeentulotukea asumismenoihin ja julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämiin lääkkeisiin. Sinulla on oikeus saada päätös toimeentulotuesta seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa sinulla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lisätietoja sosiaalipalveluista saat kuntien sosiaalitoimistoista. Jos sinulla on tukeen oikeuttavia menoja enemmän kuin tuloja ja varoja, sinulla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotukeen kuuluu kaksi osaa: perusosa ja lisäosa. Toimeentulotuen perusosan pitää riittää ruokakuluihin, vaatekuluihin, henkilökohtaiseen ja kodin puhtauteen liittyviin kuluihin, 17
Sairastuminen ja verotus Suomalaiset maksavat veroa muun muassa valtiolle ja kunnille. Verovaroilla pidetään yllä monia tärkeitä palveluja yhteiskunnassamme. Sairauden tai vamman vuoksi voi saada helpotusta verojen maksuun. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys Voit saada veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, jos sinun tai perheesi tulot ja varat ovat vähentyneet olennaisesti erityisestä syystä, kuten suurista sairauskuluista. Perheen yhteenlaskettujen sairauskulujen on oltava vähintään 700 euroa. Samalla sen pitää olla vähintään kymmenen prosenttia perheen verottomista tuloista. Vähennystä voi saada korkeintaan 1400 euroa. Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä myönnetään aina tapauskohtaisesti. Verottaja harkitsee onko alentumisvähennyksen myöntämiselle perusteita. Saat lisätietoja internetistä. www.vero.fi Verotuksen invalidivähennys Voit saada verotuksessa invalidivähennystä, jos sairautesi pysyvä haitta-aste on vähintään 30 %. Haitta-asteen arvioi lääkäri. Jos saat täyttä työkyvyttömyyseläkettä, verottaja myöntää sinulle ilman erillistä hakemusta täyden invalidivähennyksen verotuksessa. Verottajan mielestä sairautesi haitta-aste on 100 prosenttia. Saat lisätietoja internetistä. www.vero.fi Autoveronpalautus Uuden auton hinnasta noin puolet on veroa. Tulli voi myöntää autoveronpalautusta, jos olet näkövammainen tai liikuntavammainen. Auton on tultava omaan käyttöösi. Auton pitää olla uutena ostettu tai ulkomailta käytettynä ostettu. Auto ei saa olla rekisteröity aikaisemmin Suomessa. Autoverolain mukaan voit saada palautusta, jos näkövammasi tai liikuntavammasi pysyvä haitta-aste on 80 prosenttia. Haitta-asteen arvioi lääkäri. 18
Jo 60 % haitta-aste tai 40 % haitta-aste, joka johtuu toisen tai molempien jalkojen puuttumisesta tai toimintavajavuudesta, oikeuttaa sinut saamaan palautusta, jos sinun täytyy hankkia auto työn tai ammattiin valmistavien opiskelujen vuoksi. Saat lisätietoja internetistä. www.tulli.fi Autoveron huojennus Autoveron huojennus tarkoittaa sitä, että henkilö vapautetaan osittain tai kokonaan autoveron maksamisesta. Huojennuksen myöntää Tullihallitus erityisen painavista syistä. Kun hakemusta käsitellään, huomioidaan liikkumista estävän vamman laatu sekä auton tarpeellisuus. Lisäksi kiinnitetään huomiota perheen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Saat lisätietoja internetistä. www.tulli.fi Vammaisen pysäköintilupa Vammaisen pysäköintiluvan myöntää poliisi. Voit saada pysäköintiluvan, jos sinulla on vamma, joka täyttää ehdot pysäköintiluvan myöntämiseen. Vamma voi estää sinua kävelemästä itsenäisesti tai haitata näön tarkkuutta. Lääkäri arvioi, täyttyvätkö tapaturmavakuutuslaissa määritellyt ehdot. Vammaisen pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään esimerkiksi seuraaviin paikkoihin: pyörätuolimerkillä merkityille vammaisten autoilijoiden pysäköintipaikoille maksullisille pysäköintipaikoille ilmaiseksi alueelle, jossa pysäköinti on kielletty. Pysäköinti ei kuitenkaan saa estää muuta liikennettä. Saat lisätietoa internetistä. www.poliisi.fi 19
Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3 28500 Pori www.satshp.fi Puhelinvaihde... (02) 62771 Sähköposti... etunimi.sukunimi@satshp.fi SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT SIJAINTI AB2, N2B, Dialyysi Vastaava sosiaalityöntekijä Tarja Kiiski A5, M3, N2A, Ihotautien poliklinikka, Sisätautien poliklinikka Sosiaalityöntekijä Terhi Vahamäki A7 Sosiaalityöntekijä Aija Peltomaa A6, M1, Yhteispäivystys, Päivystysosasto, Selma Sosiaalityöntekijä Marja Rehula AB4, M4, Sydänyksikkö Sosiaalityöntekijä Katja Törnqvist M2, Kirurgian poliklinikka, Syöpätautien poliklinikka, B3/sosiaalityö Sosiaalityöntekijä Johanna Aho-Kaipio A3 A3 Lastentautien poliklinikka Päivystys, K0 A3 Kirurgian poliklinkka O1 044 707 7283 tai (02) 627 7283 044 707 6887 tai (02) 627 6887 044 707 6506 tai (02) 627 6506 044 707 7282 tai (02) 627 7282 044 707 7088 tai (02) 627 7088 044 707 6885 tai (02) 627 6885 L1A, L1B, S0, S1, Lastentautien poliklinikka, Äitiyspoliklinikka Sosiaalityöntekijä L2B 044 707 9394 B3 / sosiaaliohjaus Sosiaaliohjaaja Tuija-Leena Kylmänen A3 044 707 6883 tai (02) 627 6883 Johtava sosiaalityöntekijä Kaisu-Leena Raikisto N1 044 707 7280 tai (02) 627 7280 Toimistosihteeri Leila Kangasperko N1 (02) 627 7281 Toimistosihteeri Tarja Saarimaa N1 (02) 627 7284 SATALINNAN SAIRAALAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT SIJAINTI Kuntoutusosastot A13 ja A12 Sosiaalityöntekijä Mari Sanila E-talo 044 707 3365 Päiväkuntoutuksen yksilö- ja ryhmäkuntoutuspotilaat Sosiaalityöntekijä Elina Lindgren D-talo 044 707 3321 20