Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa 2.12.2012. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry AMMATTIKORKEAKOULUOHJELMA 2013-2014
SISÄLLYS 1 NYKYTILA 3 2 KOULUTUSPOLITIIKKA 3 2.1 KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ 3 2.2 AMMATTIKORKEAKOULUN HALLINTO JA RAKENNE 3 2.3 AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA OPETUS 4 2.4 OPISKELIJAVALINTA 4 2.5 TYÖELÄMÄ 5 2.6 ELINIKÄINEN OPPIMINEN 5 2.7 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6 2.8 KOULUTUSVIENTI 6 2.9 OPISKELIJAKUNNAT 6 3 SOSIAALIPOLITIIKKA 7 3.1 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 7 3.2 HYVINVOINTI KORKEAKOULUYHTEISÖSSÄ 7
1 NYKYTILA Suomessa toimii tällä hetkellä 25 ammattikorkeakoulua, yhteensä yli 170 toimipisteessä. Ammattikorkeakoulukenttää on kehitettävä rakenteellisesti mm. karsimalla ja yhdistämällä niin ammattikorkeakouluja kuin niiden toimipisteitäkin. Opiskelupaikkakunnalla tulee olla tarvittava määrä korkeakouluopiskelijoita, jotta riittävät tuki- ja terveyspalvelut voidaan järjestää. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee valtiolta ja kunnilta. Ammattikorkeakoulut ovat sidottuja kunnalliseen päätöksentekoon, mikä hankaloittaa rakenteellista kehittämistä ja hallinnon toimivuutta. Ammattikorkeakoulujen autonomian ja profiloitumisen vahvistamiseksi rahoituksen tulee jatkossa olla täysin valtiollista. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa Lappeenrannassa ja Seinäjoella syksyllä 2011 aloitettu järjestämistapakokeilu jatkuu heinäkuuhun 2014 asti. Kokeilun avulla selvitetään YTHS-mallin soveltuvuutta ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi. Kokeilulla on merkittävä yhteiskunnallinen painoarvo ja se koskee välillisesti noin 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Mallin avulla pyritään niin ikään mahdollistamaan kaikille korkeakouluopiskelijoille yhdenvertainen asema terveydenhuollon saralla. 2 KOULUTUSPOLITIIKKA 2.1 Korkeakoulujärjestelmä Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat erilaisia ja niillä on eri tavoitteet. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluverkosto edustavat kansainvälisesti korkeaa tasoa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä, mutta ovat erillisiä. 2.2 Ammattikorkeakoulun hallinto ja rakenne Ammattikorkeakoulut ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulut voivat tehdä sitoumuksia, saada nimiinsä oikeuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta. Ammattikorkeakoulut voivat kehittää ammattikorkeakoulun rakenteita ja toimintaa päättämällä itse muutoksista. Ammattikorkeakoulurakennetta kehitetään ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Ammattikorkeakoulun rahoitus koostuu pääosin valtionrahoituksesta ja sitä täydentävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toiminnan tuottama rahoitus. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli perustuu laatutekijöihin. Ammattikorkeakoulun rahoituksessa huomioidaan laadullinen työllistyminen ja opiskelijoiden osallistuminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, sekä OPALA:n kautta kerättävä opiskelijapalaute. 3
Kaikkien ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun on oltava vähintään eurooppalaista keskitasoa. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia arvioidaan kansainvälisesti. Profiloitumalla selkeästi ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan entistä laadukkaampaa opetusta. Koulutusvastuut jaetaan alueellisten tarpeiden mukaan ammattikorkeakoulujen välillä. Ammattikorkeakoulun hallituksessa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustuksen ohella työ- ja elinkeinoelämän edustajia korkeakoulun tärkeimmiltä koulutusaloilta, sekä kytkentä toimialueeseen. Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. 2.3 Ammattikorkeakoulun opiskeluympäristö ja opetus Ammattikorkeakoulutusta on tarjolla tasaisesti koko Suomessa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa alueelle uutta työvoimaa ja on mukana aluekehityksessä. Ruotsinkielistä tutkintoon johtavaa ammattikorkeakoulutusta tarjotaan monipuolisesti aidosti ruotsinkielisessä opiskeluympäristössä. Kampukset ovat monialaisia, laadukkaita ja innovatiivisia oppimisympäristöjä. Monialaisilla kampuksilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkintoonsa opintoja muilta aloilta ja rakentaa näin itselleen yksilöllinen ja mielekäs tutkinto. Monialaisuus mahdollistaa niin ikään laadukkaampien ja moniulotteisempien tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektien tekemisen korkeakoulussa. Opiskelijoille taataan toimivat ja riittävät tukipalvelut kaikilla kampuksilla. Ammattikorkeakoulututkinnot vastaavat kansallisen osaamisen viitekehyksen tasoa 6. Opintoja voi suorittaa monimuotoisesti, monialaisesti, joustavasti ja ympärivuotisesti eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Ammattikorkeakouluilla on selkeät työkalut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toiminta (TKI) on luonnollinen osa opetusta. Kaikki opiskelijat osallistuvat TKItoimintaan opiskeluidensa aikana. TKI-toiminnalla ammattikorkeakoulut toimivat alueidensa kehittäjinä, tukien samalla opiskelijoiden työllistymistä. Opiskelijat saavat työelämäyhteistyökumppaneilta todistuksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa antamastaan panoksesta. Opetushenkilöstön riittävä määrä suhteessa opiskelijoihin, alakohtainen ja pedagoginen osaaminen sekä vähintään C1/YKI5 -tason opetuskielen taito takaa koulutuksen korkeatasoisuuden. Kansainväliset opiskelijat valmistuvat eurooppalaisen viitekehyksen tason B2/YKI4 kotimaisen kielen osaamisella. Kielitaito vahvistaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen opintojen aikana ja niiden jälkeen. 2.4 Opiskelijavalinta Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat vastaavat alueen työelämän tarpeeseen pitkäjänteisellä ja ennakoivalla tavalla. Aluekehitys on yksi ammattikorkeakoulun keskeisiä tehtäviä, minkä vuoksi alueen kehitystarpeet tuleekin huomioida pitkällä aikavälillä niin rakenteiden kuin työelämän osalta. Lyhyen aikavälin kehitystarpeisiin vastataan 4
niin täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen kuin ylemmän ammattikorkeakoulutuksenkin kautta. Koulutuksen suunnittelussa on otettava huomioon alueelliset työvoimatarpeet ja koulutusosaaminen. Ammattikorkeakoulujen tulee pyrkiä tiivistämään yhteistyötään alueen elinkeinoelämän kanssa. Korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmä ei jätä ketään koulutuksen pariin hakeutuvaa pysyvästi tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Hakijalle tarjotaan riittävästi totuudenmukaista ja ajantasaista tietoa korkeakouluista ja hakukohteista. Ammattikorkeakoulut laativat itse koulutusohjelmiensa valintaperusteet. Ammattikorkeakoulujen valintakokeet mittaavat paitsi hakijan kykyä selviytyä opinnoista, myös tämän soveltuvuutta ja motivaatiota alalle. Opintojen ohjaus on toimivaa, ammattitaitoista ja yksilöllistä myös toisen asteen koulutuksessa. Tämä mahdollistaa opiskelijan sujuvan siirtymisen toiselta asteelta korkea-asteelle. Opinto-ohjaajilla on riittävästi ajanmukaista tietoa ammattikorkeakoulujen opetustarjonnasta. Kaikki toisen asteen opiskelijat pääsevät vierailukäynneille ammattikorkeakouluihin opintojensa aikana. Siirtymäväyliä niin ammattikorkeakoulukentän sisällä kuin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä selkeytetään. Yksittäisen ammattikorkeakoulun sisällä siirtymisen tulee olla joustavaa ja mahdollisimman yksinkertaista. 2.5 Työelämä Opintoihin liittyvä harjoittelu täyttää opetussuunnitelman vaatimukset. Harjoittelun tavoitteet on kirjattu harjoittelusopimukseen. Harjoittelupaikka tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa laadukkaan, ohjatun ja aidosti työelämävalmiuksia kehittävän harjoittelun varmistamisessa. Harjoittelusta ei koidu kustannuksia opiskelijalle. Korkeakoulut edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Korkeakouluyhteisö tukee opiskelijaa riittävien työllistymistä tukevien taitojen hankkimisessa. Ammattikorkeakoulu tukee opiskelijoita yrittäjyyteen järjestämällä innovaatiopajoja, yrittäjyyshautomoita ja tarjoamalla monipuolisia opintoja yrittäjyydestä. Myös vaihtoehtoisia, käytännönläheisiä yrittäjyysopintoja, joissa opiskelijat voivat konkreettisesti perustaa yrityksen, on pyrittävä tarjoamaan nykyistä enemmän. Opinnäytetyö on hyvin ohjattu, työelämää kehittävä ja korkealaatuinen näyte opiskelijan osaamisesta. Ammattikorkeakoulun alumnit ovat tärkeä yhteistyötaho korkeakoulun ja työelämän välillä. Alumnien tietoja, taitoja ja verkostoja hyödynnetään opetuksessa. 2.6 Elinikäinen oppiminen Ammattikorkeakoulut tarjoavat riittävästi aikuiskoulutusta alueen tarpeet huomioiden. Aikuisopinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja siirtyä halutessaan toisenlaisiin työtehtäviin. Aikuiskoulutuksen suunnittelussa huomioidaan opiskelijan työn, perheen ja opiskelun yhdistäminen. Ammattikorkeakoulutus on yleisesti tunnettu ja arvostettu jatko-opintovaihtoehto. 5
2.7 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijavalinnan yhteydessä arvioidaan työkokemuksen lisäksi muuta aiemmin hankittua osaamista. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tarjoaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasolla seitsemän (7) määritetyt valmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettavuuteen ja arvostuksen lisäämiseen panostetaan markkinoinnin ja tiedonvälityksen keinoin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on kaikilla aloilla sama ja tutkinnon virallinen nimi on maisteri (AMK). Ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on tosiasialliset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin. 2.8 Koulutusvienti Koulutusvienti tukee kansainvälistä liikkuvuutta. Suomalaisen osaamisen vienti ulkomaille koulutusviennin keinoin kehittää ja lisää myös suomalaista osaamista. Koulutusvientiä arvioidaan säännöllisesti ja sen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät maksa koulutuksestaan itse. 2.9 Opiskelijakunnat Opiskelijakunnassa on automaatiojäsenyys alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille. Opiskelijakuntien automaatiojäsenyys takaa jokaiselle opiskelijalle yhdenvertaisen aseman ja varmistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan. Automaatiojäsenyys antaa opiskelijakunnille mahdollisuuden keskittyä ydintoimintaansa eli edunvalvontaan. Ammattikorkeakoulu tukee lisäksi mahdollisuuksiensa mukaan opiskelijakuntaa esimerkiksi tarjoamalla opiskelijakunnalle toimitilat. Kaikilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan. Opiskelijakunta on merkittävä vaikuttaja ja asiantuntija sekä ammattikorkeakoulussa että ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijakunnilla on selkeät käytänteet ammattikorkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajien valinnasta ja perehdyttämisestä. Toiminnan tueksi ja kehittämiseksi opiskelijakunnalle on laadittu laatujärjestelmä. Perustuslakiin kirjatun poliittisen järjestäytymisvapauden mukaisesti opiskelijakuntien edustajistovaaleissa tulee olla mahdollista asettaa poliittisia listoja. Opiskelijakunnan tehtäviin kuuluu aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Politiikan tuominen ammattikorkeakouluun yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudattaen vastaa tähän lakisääteiseen tehtävään. 6
3 SOSIAALIPOLITIIKKA 3.1 Opiskeluterveydenhuolto Ammattikorkeakouluopiskelijoille Lappeenrannassa ja Seinäjoella suunnatun, yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kanssa toteutetun opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistapakokeilun aikana voimassa on kokeiluun osallistuville ammattikorkeakouluopiskelijoille säädetty automaattinen terveydenhuoltomaksu. YTHS-malli laajennetaan kokeilujakson jälkeen koskemaan kaikkia ammattikorkeakouluopiskelijoita. Tämä edellyttää ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Ennen YTHS-mallin laajenemista kunnallisen terveydenhuollon tulee tarjota laadukkaita terveydenhuoltopalveluja, joissa opiskelijoiden eritystarpeet huomioidaan. Terveydenhuoltohenkilöstöä on riittävästi ja se täyttää sosiaali- ja terveysministeriön opiskeluterveydenhuollon suositukset. Terveydenhuoltopalveluita on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 3.2 Hyvinvointi korkeakouluyhteisössä Ammattikorkeakoulussa on opiskelijoiden määrään suhteutettuna riittävät tukipalvelut. Hyvät ohjauspalvelut tukevat opiskelijaa suoriutumaan opinnoistaan määräajassa, vaikka hän kohtaisikin ongelmia opintopolullaan. Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Liikuntapalvelujen järjestäminen on korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä ja kiinteä osa korkeakoulujen strategiaa. Ammattikorkeakoulut ovat saavutettavia ja käytössä olevat opetusmateriaalit, -menetelmät ja -välineet sekä toimintatavat mahdollistavat kaikkien osallistumisen. Yhteisön jäsenten asenteet tukevat jokaisen opiskelua ja osallistumista. Ammattikorkeakoulut kunnioittavat opiskelijan oikeusturvaa kaikessa toiminnassaan. 7
8