Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa

1 (8) Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1. OPETUSSUUNNITELMA JA SITÄ KOSKEVAT LINJAUKSET... 2 1.1. Opetussuunnitelman merkitys... 2 1.2. Opetussuunnitelmia koskevat Aalto-yliopiston linjaukset ja säännöt... 2 Aalto-yliopiston strategia... 2 Aallon akateemisen komitean linjaukset... 3 Opetusta ja opiskelua koskevat säännöt ja tutkintosääntö... 3 2. OPETUSSUUNNITELMAN KOKOAMINEN... 4 2.1. Opetussuunnitelman osat ja niiden vahvistaminen... 4 2.2 Opetussuunnitelman julkaiseminen... 4 3. OPETUSOHJELMATIETOJEN TOIMITTAMINEN... 4 3.1 Pää- ja sivuaineet (kandidaatti- ja diplomi-insinööritutkinnot)... 4 Pääaineet... 4 Sivuaineet... 5 Pää- ja sivuaineiden perustaminen... 5 Pää- ja sivuaineiden lakkauttaminen... 5 3.2 Tutkimusalat (jatkotutkinnot)... 5 Tutkimusalan perustaminen... 6 Tutkimusalan lakkauttaminen... 6 3.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset... 6 Lisäys eli uuden kurssin perustaminen... 6 Poisto eli kurssin lakkauttaminen... 7 Muutos, eli kurssin opetussuunnitelmatietojen muuttaminen... 7 Liite 1 Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello... 8

2 (8) 1. OPETUSSUUNNITELMA JA SITÄ KOSKEVAT LINJAUKSET 1.1. Opetussuunnitelman merkitys Opetussuunnitelma on tärkein akateemisen koulutuksen kehittämisen väline. Sen tarkoituksena on selkeyttää ja pitää koossa niin opintoja kuin opetustakin: opetussuunnitelman avulla opetuksesta muodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus ja opetussuunnitelman perusteella opiskelija suunnittelee omat opintonsa. Opetussuunnitelman rakentaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii kriittistä arviointia siitä, mitä tietyn tieteen- tai taiteenalan asiantuntijuuteen kuuluu. Opetussuunnitelmaa kehitetään opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla ottaen huomioon niin kurssipalautteet, valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille kuin sidosryhmien palautteet. Opetussuunnitelmatyössä on kaksi puolta: oleellisimpana koulutuksen ja opetuksen kehittäminen ja lisäksi hallinnollinen prosessi, jonka tavoitteena on mm. taata opiskelijan oikeusturva sekä mahdollistaa pitkäjänteinen omien opintojen suunnittelu. 1.2. Opetussuunnitelmia koskevat Aalto yliopiston linjaukset ja säännöt Opetussuunnitelma perustuu Aalto-yliopiston strategiaan, Sähkötekniikan korkeakoulun strategiseen toimintasuunnitelmaan sekä Aallon akateemisen komitean linjauksiin, opetusta ja opiskelua koskeviin yleisiin sääntöihin (OOS) ja tutkintosääntöön. Aalto yliopiston strategia Lähtökohtana opetussuunnitelmille ja tutkintovaatimuksille on Aallon opetukseen ja oppimiseen liittyvät strategiset linjaukset: opetus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen oppimiskeskeinen kulttuuri haastaa opettajia ja tutkijoita opetuksen ja ohjauksen uudistamiseen ja laadun parantamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamiseen. Korkeatasoinen ja innostava opetus sekä henkilökohtainen ohjaus vahvistavat opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja oppimiseen Yliopistossa opiskelija on kansainvälisen tiede- ja taideyhteisön jäsen Yliopiston monialainen asiantuntemus näkyy myös koulutustarjonnassa. Opiskelijalla on mahdollisuus helposti ottaa tutkintoonsa opintoja myös muista koulutusohjelmista ja Aalto-yliopiston korkeakouluista ja muista yliopistoista Suomesta ja muualta maailmasta Yliopistossa käytetään ja kehitetään monipuolisia oppimis- ja opetusmenetelmiä, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet omaksua tietoa. Sulautuvat opetus (blended learning) sekä avoin oppimateriaalin tuotanto ja jakaminen otetaan oppimisyhteisön toiminnan keskeiseksi osaksi. Opetusmenetelmänä hyödynnetään myös yhteiskunnan ja työelämän haasteiden tarkastelua avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja muiden kumppanien kanssa. Opiskelijan työelämän valmiuksien kehittäminen on tärkeä tavoite. Kansainvälisyys ja opiskelijavaihto integroidaan entistä tiiviimmin koulutusohjelmiin. Tutkintokoulutus antaa valmiudet toimia kansainvälisissä työtehtävissä ja globaalien

3 (8) haasteiden ratkaisemisessa. Kansainvälistä vaihtoa tuetaan joustavilla opintojen hyväksilukemisen järjestelyillä. Kansainvälisyys on lähtökohta myös opiskelijarekrytoinnissa ja koulutustarjonnassa. Sähkötekniikan korkeakoulun strateginen toimintasuunnitelma ELECin strategiamateriaali on verkossa: https://inside.aalto.fi/display/fielec/strategiamateriaalit Aallon akateemisen komitean linjaukset Aalto-yliopiston Akateemisten asiain komitea on vahvistanut Opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten yleiset perusteet ja linjaukset 20.8.2011. Lisäksi koulutusohjelmien kehittämisessä noudatetaan 11.5.2010 päätettyjä periaatteita ja maisteriohjelmien uudistamiseen 20.11.2012 annettuja linjauksia. Linjaukset löytyvät Akateemisten asiain komitean kotisivuilta Insidesta Opetusta ja opiskelua koskevat säännöt ja tutkintosääntö Koulutusohjelman opetussuunnitelman laadinnassa noudatetaan Aalto-yliopiston yleisiä opetusta ja opiskelua koskevia sääntöjä (OOS) sekä Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntöä. OOSissa määritellään tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelma seuraavasti: Tutkintovaatimukset käsittävät tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määritellyt opintokokonaisuudet ja niiden sisältämät opinnot, jotka opiskelijan on suoritettava tutkintoa varten. Opetussuunnitelma on vahvistettu kokonaiskuvaus koulutusohjelman osaamistavoitteista, opintokokonaisuuksien tavoitteista ja sisällöstä, kurssitarjonnasta ja opetuksen toteutuksesta tiettynä ajanjaksona. Opetussuunnitelmalla voidaan tarkoittaa myös jatkotutkintoon johtavan opintokokonaisuuden kuvausta. OOS kokonaisuudessaan Intossa Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö (2013) määrittelee koulutusohjelman opetussuunnitelman seuraavasti: Koulutusohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Koulutusohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä tieteelliset ja ammatilliset valmiudet; koulutusohjelman opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet sekä kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, ajoituksen, osaamistavoitteet, olennaisen sisällön, opetusmenetelmät, opetuskielen, arviointimenetelmät, arvosteluasteikon, vastuuopettajan ja vastaavan laitoksen tai vastaavan yksikön. Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö kokonaisuudessaan Intossa

4 (8) 2. OPETUSSUUNNITELMAN KOKOAMINEN 2.1. Opetussuunnitelman osat ja niiden vahvistaminen Opetussuunnitelma koostuu kahdesta osasta: kokonaisesityksestä korkeakoulun koulutusohjelmien opetuksesta (opetusohjelma) sekä opetuksen toteutustiedoista (luku- ja tenttijärjestys). Opetusohjelma valmistellaan koulutusneuvostoissa ja laitoksilla ja vahvistetaan korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Opetuksen toteutustiedot valmistellaan yhteistyössä laitosten kanssa ja vahvistetaan lukujärjestyssuunnittelun yhteydessä. Opetussuunnitelma vahvistetaan yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma on vahvistettu, ei siihen enää ole tarkoitus tehdä muutoksia. Pakottavasta syystä muutoksia opetusohjelmaan voidaan tehdä vain akateemisen komitean päätöksellä. Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello on liitteenä 1. 2.2 Opetussuunnitelman julkaiseminen Koulutusohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa esitetään tutkintovaatimukset, tutkinnon opintokokonaisuudet sisältöineen sekä tutkinnon osaamistavoitteet ja suositeltu opintojen suoritusjärjestys. Oppaat julkaistaan verkossa (studyguides.aalto.fi). Kurssikuvaukset julkaistaan WebOodissa. Luku- ja tenttijärjestys julkaistaan WebOodissa ja Intossa. 3. OPETUSOHJELMATIETOJEN TOIMITTAMINEN huom! Lukuvuodelle 2015 2016 vahvistetaan ensimmäinen opetussuunnitelma uusille diplomiinsinööriohjelmille eikä muutoksia vanhaan, vuoden 2005/11 tutkintosäännön mukaiseen pää/sivuaine- ja moduulivalikoimaan enää tehdä. Koulutusohjelmat toimittavat siis tällä kierroksella luettelot uusista pää ja sivuaineista. Opetusta uudistettaessa tulee huomioida, että lakkautettavasta kurssista tulee järjestää suoritusmahdollisuus lakkauttamista seuraavan lukuvuoden aikana. Mikäli siis lukuvuonna 2016 2017 ei ole tarkoitus enää järjestää ns. vanhojen kurssien suoritusmahdollisuutta, vaan siirrytään kokonaan uusien ylempien ohjelmien mukaiseen opetukseen, tulee kurssit lakkauttaa tällä opetusohjelmakierroksella, vaikka kurssista järjestettäisiin viimeinen toteutus lukuvuonna 2015 2016. Kurssin Noppa/Avle-sivuilla tulee tiedottaa kurssin lakkauttamisesta ja viimeinen suorituskerta kannattaa merkitä myös WebOodin kurssikuvaukseen, kohtaan opetusperiodi: I- II (viimeinen suoritusmahdollisuus keväällä 2016) 3.1 Pää ja sivuaineet (kandidaatti ja diplomi insinööritutkinnot) Pääaineet Koulutusohjelmat toimittavat vuosittain päivitetyn luettelon kaikista ohjelmassa tarjottavista pääaineista. Luetteloon merkitään selvästi muutokset edellisen lukuvuoden tarjontaan merkinnöillä Uusi ja Poistettava. Tarjontaa muutettaessa tulee mukaan liittää perustelut. Uuden pääaineen perustamiseksi tulee käydä keskustelua koko koulutusohjelman tasolla. Yleensä uuden pääaineen perustaminen maisteriohjelmaan on tarpeen, kun uusi tekniikan ala on

5 (8) vakiinnuttanut paikkansa laajana kokonaisuutena niin, että se muodostaa pohjan tieteellisille jatko-opinnoille ja sen alueella tapahtuu tieteellistä tutkimusta. Edelleen perusteluna voi olla, että pääaineen alueelle on kehittynyt omaa asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä esimerkiksi yritysmaailmassa. Pääaineiden tulee olla riittävän laaja-alaisia ja ne tulee perustaa usean professorin yhteistyönä. Tavoitteena on, että pääaineiden määrä maisteriohjelmissa on noin neljännes professuurien määrästä. Vain poikkeustapauksessa pääaine voi kuulua useampaan kuin yhteen koulutusohjelmaan. Sivuaineet Koulutusohjelmat toimittavat vuosittain päivitetyn luettelon kaikista tarjottavista sivuaineista. Luetteloon merkitään selvästi muutokset edellisen lukuvuoden tarjontaan merkinnöillä Uusi ja Poistettava. Tarjontaa muutettaessa tulee mukaan liittää perustelut. Koulutusohjelmat voivat tarjota sivuaineina otoksia ohjelman pääaineista. Sivuaineluettelossa tulee ilmoittaa, onko sivuaine kandidaatti- vai maisteriohjelmatasoinen. Maisteriohjelmatasoinen sivuaine tarkoittaa pääsääntöisesti syventäviä opintoja sisältävää kokonaisuutta, jonka perusteella on mahdollista tehdä diplomityö. Samoin tulee ilmoittaa mahdolliset edeltävät opintokokonaisuudet, jotka tulee suorittaa, jotta maisteritasoisen sivuaineen voi valita. Pää ja sivuaineiden perustaminen Uudesta pää- ja sivuaineesta määritellään: - pää/sivuaineen nimi, joka kuvaa sisältöä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - pää/sivuaineen sisältö - pää/sivuaineen vastuualuekoodit (esim. T4040) - pää/sivuaineesta vastaavat professorit Pää ja sivuaineiden lakkauttaminen Pää- tai sivuaineen lakkauttaminen valmistellaan koulutusohjelmassa. Lakkauttaminen tulee perustella. Opiskelijan oikeusturvan kannalta välttämätöntä on, että suunnitelmista lakkauttaa jokin pää/sivuaine tiedotetaan opiskelijoille hyvissä ajoin jo valmisteluvaiheessa. Pää/sivuaineen lakkauttaminen voi tulla voimaan vain 1. elokuuta alkaen. Opiskelija ei voi valita suorittavansa lakkautettua pää/sivuainetta. Pää/sivuainetta lakkautettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että esimerkiksi niillä opiskelijoilla, joilla kyseinen pää/sivuaine on vahvistettuna HOPSissa ennen lakkauttamisen voimaantuloa, tulee olla mahdollisuus suorittaa se loppuun opiskelijalle myönnettynä opintoaikana. 3.2 Tutkimusalat (jatkotutkinnot) Tohtorinkoulutusneuvosto toimittaa kaikki seuraavana lukuvuonna tarjottavat jatkokoulutuksen tutkimusalat. Luetteloon merkitään selvästi muutokset edellisen lukuvuoden tarjontaan merkinnöillä Uusi ja Poistettava. Tarjontaa muutettaessa tulee mukaan liittää perustelut. Jatkokoulutuksen tutkimusalat ovat kokonaisuuksia, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tutkimusalueella. Tutkimusala muodostaa jatko-opiskelijan opintojen perustan. Jokaisella jatko-opiskelijalla on vahvistettuna tutkimusala, jonka alueelta hän suorittaa tutkimusalan opinnot ja tekee jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön.

6 (8) Suositus on, että jatkokoulutuksen tutkimusala käsittää useamman vastuuprofessorin. Pääsääntöisesti professori toimii vain yhden tutkimusalan vastuuprofessorina. Poikkeustapauksessa professori voi toimia useamman tutkimusalan vastuuprofessorina, mikäli on muodostettu monitieteellinen jatkokoulutuksen tutkimusala yhteistyössä toisten tutkimusalueiden professorien kanssa. Tutkimusalalle voidaan nimittää uusia professoreita esimerkiksi nimityksen myötä myös opetussuunnitelmatyön aikataulun ulkopuolella. Tutkimusalan perustaminen Jatkokoulutuksen tutkimusalasta määritellään: tutkimusalan nimi, joka kuvaa sisältöä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vähintään yksi vastuuyksikkö (esim. T3030) vastuuprofessorit Tutkimusalan lakkauttaminen Tutkimusalan lakkauttamisesta käydään keskustelua vähintään laitoksen tasolla. Tutkimusalan lakkauttaminen voi tulla voimaan vain 1. elokuuta alkaen. Tutkimusalan lakkauttaminen tulee perustella. Opiskelijalle ei voida vahvistaa lakkautettua tutkimusalaa. Tutkimusalaa lakkautettaessa tulee ottaa huomioon, että niillä opiskelijoilla, joilla kyseinen tutkimusala on vahvistettuna opintosuunnitelmassa, on oikeus suorittaa opintonsa suunnitelman mukaan. 3.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset Laitokset toimittavat esityksen opetusohjelmaan lisättävistä, siitä poistettavista ja muutettavista kursseista vuosittain. Kurssitarjontaa tulee tarkastella opetuksen suunnittelun yhteydessä kokonaisuutena. Kurssitarjonnan lähtökohtana on koulutusohjelmien osaamistavoitteet ja tarpeet. Kandidaattiohjelman kursseilla vastuuopettajana tulee olla vähintään yksi professori. Vain yhden vastuuopettajan kursseja perustetaan vain perustellusta syystä: kurssilla tulisi olla vähintään kaksi vastuuopettajaa, joiden vastuulla kurssin toteutus ja kehittäminen on. Lisäys eli uuden kurssin perustaminen Uusi kurssi perustetaan, kun jokin koulutusohjelma sellaista edellyttää tai jos jo olemassa olevaan kurssiin tehdään seuraavia muutoksia: kurssin nimi muuttuu jatko-opintokelpoisuus poistetaan (L merkintä) vaihtuvasisältöisyys poistetaan (V merkintä) Kurssin laajuus muuttuu seuraavilla tavoilla: o kurssin kiinteä opintopistemäärä muuttuu (esim. 2 op -> 3 op) o liukuvalaajuisella kurssilla opintopistemäärä muuttuu suppeammaksi (esim. 2-5 op -> 2-3 op) tai laajenee (2-3 op -> 1-4 op) Voidaan käsitellä tapauskohtaisesti myös muutoksena, jos kurssikoodia ei perustellusta syystä voida vaihtaa o muutos liukuvalaajuiseksi (esim. 1 op -> 1-2 op) Voidaan käsitellä tapauskohtaisesti myös muutoksena, jos kurssikoodia ei perustellusta syystä voida vaihtaa

7 (8) Uudesta kurssista on ilmoitettava LPM-kierroksen yhteydessä seuraavat tiedot: kurssikoodi, ohje koodin muodostamisesta kurssin nimi kolmella kielellä: suomi, ruotsi, englanti (jos kurssikieli on englanti, nimi ilmoitetaan vain englanniksi) mahdollinen jatko-opintokelpoisuus laajuus opintopisteinä opetuksen järjestävän laitoksen vastuualuekoodi kurssin opetuskieli arvosteluasteikko mahdollinen vaihtuvasisältöisyys (jolloin kurssin voi suorittaa useaan kertaan) leikkaavuus toisen kurssin kanssa (estääkö jonkin toisen kurssin sijoittamisen yhtä aikaa tutkintoon) Opetussuunnitelmatietoihin WebOodiin kirjataan lisäksi kurssikuvaus kokonaisuudessaan. Kuvaustietojen ohje ja selitteet Poisto eli kurssin lakkauttaminen Kurssi voidaan lakkauttaa perustellusta syystä. Poistettavalle kurssille esitetään korvaava kurssi, jos mahdollista. Mikäli korvaavaa kurssia ei voida osoittaa, ilmoitetaan yhteyshenkilö. Vaikka kurssi poistetaan opetussuunnitelmasta, on siitä tutkintosäännön mukaan järjestettävä suoritusmahdollisuus ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Muutos, eli kurssin opetussuunnitelmatietojen muuttaminen Muutoksena voidaan ilmoittaa vaihtuvasisältöisyyden lisäys (lisää vaihtuvasisältöisyyden myös takautuvasti eli jo annettuihin opintosuorituksiin) jatko-opintokelpoisuuden lisäys (lisää kelpoisuuden myös takautuvasti eli jo annettuihin opintosuorituksiin) opetuskielen muutos (jos muutetaan aikaisemmin suomenkielisenä perustettu kurssi englanninkieliseksi, tulee muutoksena ilmoittaa myös suomen- ja ruotsinkielisten nimien poisto) vastuuopettajan muutos mahdollinen korvaavuus/leikkaavuus opetusperiodin muutos kurssin nimen kirjoitusvirhe Muita muutoksia, jotka eivät edellytä uuden kurssin perustamista (kts. yltä), voidaan tehdä kurssin vastuuopettajan päätöksellä muuttamalla kuvaustietoja WebOodissa ennen opetusohjelman vahvistamista.

8 (8) Liite 1 Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello Marraskuu Yliopisto Korkeakoulu Koulutusohjelma Laitos Seuraavan lukuvuoden Korkeakoulu vahvistaa Opetussuunnitelmien valmistelu opetuksen aikataulu opetussuunnitelmien laadintaa alkaa: ohjelmien ja pääaineiden vahvistetaan koskevat ohjeet ja aikataulun osaamistavoitteiden päivitystarpeet Joulukuu LPM-tietojen kokoaminen: pää- ja sivuaineet, tutkimusalat Tammikuu Kandidaattiohjelman LPM-tietojen kokoaminen: pää- ja lukujärjestyssuunnittelu sivuaineet, tutkimusalat käynnistyy Helmikuu Maaliskuu OpasOodi-koulutusta järjestetään tarpeen mukaan OpasOodi-koulutusta järjestetään tarpeen mukaan LPM-tiedot käsitellään AK:ssa Kandidaattiohjelman lukujärjestys valmis Huhtikuu Diplomi-insinööriohjelmien lukujärjestyssuunnittelu käynnistyy Toukokuu Yliopiston AAK:n linjaukset seuraavan vuoden opetussuunnitelmatyöhön Opetusohjelma vahvistetaan korkeakoulun AK:ssa Kesäkuu Diplomi-insinööriohjelmien lukujärjestys valmis LPM-tiedot käsitellään koulutusneuvostoissa Opintokokonaisuuksien sisältöjen päivittäminen Opintokokonaisuuksien sisältöjen päivittäminen Opetusohjelma käsitellään koulutusneuvostoissa LPM-tietojen kokoaminen: kurssit LPM-tietojen kokoaminen: kurssit Lukujärjestyksen tarkistusja korjauskierrokset Kurssikuvausten päivitys WebOodissa Kurssikuvausten päivitys WebOodissa Lukujärjestyksen tarkistusja korjauskierrokset Heinäelokuu OpasOodin kurssikuvaukset ja opetus- ja tenttiajat julkaistaan