VILJA- JA ÖLJYKASVIPÄIVÄ HÄMEENLINNASSA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIEN TUHOLAISISTA Jarmo Ketola MTT Kasvintuotannon tutkimus Sähköposti: jarmo.ketola@mtt.fi
1) Kirpat ovat rypsin ja rapsin taimivaiheen tuholaisia Kirppalajeista yleisin on aaltojuovakirppa. RUOTSI: Vågrandig jordloppa, ENGLANTI: Small striped flea beetle, LATINA: Phyllotreta undulata (Kutsch.) Noin 1,5 mm pituinen, munii maahan kasvien läheisyyteen, jossa toukat elävät ristikukkaiskasvien juuristolla Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 2
1) Kirpat ovat rypsin ja rapsin taimivaiheen tuholaisia Kasvi on vioitukselle arka sirkkalehtivaiheesta aina 4 lehtivaiheeseen (2 kasvulehtiparia) saakka Vioitus taimivaiheessa voi aiheuttaa: i. taimen kuolemisen ii. heikentyneen kasvin kasvun iii. myöhästyneen ja epätasaisen tuleentumisen iv. alhaisemman sadon ja heikomman sadon laadun Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
Kirppojen vioitukset ovat yleensä suurimmat lohkon reunoilla, johon ne tulevat ensimmäisenä siirtyessään pois talvehtimispaikoiltaan pellon reunoilta Rypsin ja rapsin taimet voivat kasvullaan kompensoida vielä noin 20% lehtialan vioitusta Taloudellinen torjuntakynnys on kun 20-25% lehtialasta on syöty Kirppavioitusten lasketaan aiheuttavan 10% satotappiot Kirppojen syöntivioitus on suurimmillaan kun on lämmin, kuiva ja tyyni sää =>tällöin on suositeltavaa tehdä tarkastus päivittäin! Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 4
KEINOJA RYPSIN JA RAPSIN ALKUKEHITYKSEN VARMISTAMISEEN PEITTAUS JA RUISKUTUS RYPSIN JA RAPSIN TUHOHYÖNTEISTEN kemiallisina TORJUNTAKEINOINA VILJELYTEKNISET KEINOT, SUORAKYLVÖ JA KEVYTMUOKKAUS (KANADAL. MUKAAN) MAHDOLLISIMMAN SUURI SIEMENISEN JA HYVÄN ITÄMISTARMON OMAAVAN KYLVÖSIEMENEN KÄYTTÖ Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 5
KEINOJA RYPSIN ja RAPSIN ALKUKEHITYKSEN VARMISTAMISEEN: SUORAKYLVÖ Viljelytoimet, jotka aikaansaavat hyvät kasvuston perustamisolosuhteet ja nopean taimettumisen, vähentävät kirppojen vioitusriskiä Kanadal. tutkimuksissa suorakylvö ja vähennetty muokkaus tuottivat perinteiseen kylvömuokkaukseen verrattuna vähemmän kirppoja ja niiden taimivioituksia. Suomalaisten tutkimusten mukaan suorak. vaikutukset menevät osin ristiin. On maalajikysymys samoin varottava kylvämästä liian syvään! =>Suorakylvön positiiviset tulokset johtuvat paremmasta mikroilmastosta kehittyvän taimen ympärillä, joka on kosteampi ja viileämpi ja suosii siten paremmin kasvia ja huonommin kirppoja Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 6
KEINOJA RYPSIN ja RAPSIN ALKUKEHITYKSEN VARMISTAMISEEN: SUURI SIEMEN JA HYVÄ ITÄMISTARMO Taimelle tulo ja kasvu paranee kun siemenen koko on suuri ja kun itävyys on yli 95% Rypsi (1,8-2,0 mm) Rapsi (2,0-2,2 mm) ovat elinvoimaisempia ja kestävämpiä kirppojen vioitukselle kuin pienisiemenisemmät (rypsi: siemenen halkaisija 1,4-1,6 mm, rapsi 1,6-1,8 mm) Rapsilla toleranssi johtuu korkeammasta tsp:stä ja nopeammasta kasvunopeudesta Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
2.1. Kevätrypsi tsp g AUREA CL 2.4 JULIET 2.5 HOHTO 2.4 VALO 2.5 EOS APOLLO SW PETITA CORDELIA 2.6 2.6 2.6 2.6 Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 8
2.2. Kevätrapsi tsp g MARIE 3.8 TAMARIN 4.1 CAMPINO 4.2 TRAPPER 4 Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 9
Kylvömäärä 10 kg/ha, vioitukset taimea kohti pienemmät kuin 5 kg/ha tai 7,5 kg/ha siemenmäärällä Isompi siemenmäärä ja taimitiheys> suuremmat tuotantokustannukset ja ympäristön torjunta-ainekuorma suurempi Sekä mahdollinen kasvitautiriski, kuten pahkahome, on tällöin myös suurempi Kokeessa suurempi riviväli vähensi kirppavioituksen määrää kun verrattiin 10 tai 20 cm:n rivivälejä (joka 2. vannas kiinni) => Korkea taimitiheys yhdistettynä leveämpään riviväliin voi vähentää kirppojen määrää tai yksittäisten taimien vioitusten määrää Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
Kemiallinen torjunta on tällä hetkellä kirppojen päätorjuntakeino Peittaus on edelleen tehokkain torjuntakeino kirppoja vastaan Neonikotinoidien ryhmään kuuluvien peittausaineiden (Cruiser ja Elado) tehoaineet tiametoksaami ja klotianidiini vaikuttavat nikotiini-asetylkoliinireseptoreihin (=hermostovaikutus) Kirpparuiskutuksen torjuntakynnystä voisi pahimmilla kirppaalueilla laskea nykyisestä 1 kirppa per sirkkataimi. Kirpat on ehdottomasti ruiskutettava kun syöntivioitus on 20-25% paikkeilla Jos vioituksia on runsaasti lohkon reunoilla, mutta kirpat eivät ole levittäytyneet sisemmälle lohkolle riittää lohkon reunojen ruiskutus Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
2) RAPSIKUORIAINEN ON RYPSIN JA RAPSIN PAHIN TUHOLAINEN NUPPUVAIHEESTA KUKINNAN ALKUUN Rapsikuoriainen, RUOTSI: Rapsbagge, ENGLANTI: Pollen beetle / blossom beetle, LATINA: Meligethes aenus Torjuntakynnys 0,5-1 kuoriaista aikaisessa nuppuvaiheessa ja 2 kuoriaista kasvia kohti myöhäisessä nuppuvaiheessa ja kukinnan alussa Onnistuessaan rapsikuoriaisten kemiallinen torjunta antaa sadonlisää satoja kiloja hehtaarille Kesällä 2011 torjunta oli haastavaa koska kuoriaisia oli paikoitellen todella runsaasti esimerkiksi seuraavista syistä: Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 12
Rapsikuoriaisten runsauteen vaikuttaneita syitä vuonna 2011: Öljykasviala pieneni 2011 merkittävästi verrattuna 2010 viljelyalaan => 2010 talvehtimaan siirtyneet runsaat rapsikuoriaiskannat aiheuttivat vastaavasti määrällisesti huomattavan suuren paineen siirtyessään pinta-alallisesti paljon pienemmälle öljykasvipeltoalalle kesällä 2011 Paikoitellen kovat helteet ja runsaat sateet kuoriaisruiskutusten aikaan johtivat kasvin voimakkaaseen vegetatiiviseen kasvuun, jolloin kosketusvaikutteisten pyretroidien teho ei mitenkään riittänyt enää suojaamaan uusia kasvinosia voimakkaassa kuoriaispaineessa Rapsikuoriaisten pyretroideja kestävien (resistenttien) kantojen lisääntyminen Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 13
Öljykasvien viljelyalat (hehtaaria) 2008-2011 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2008 2009 2010 2011 Kevätrypsi 49100 58500 140700 77300 Kevätrapsi 10800 22000 16100 14200 Syysrypsi ja syysrapsi 250 480 1300 570 Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 14
Rapsikuoriaisten pyretroidiresistenssi 2009-2010-2011 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 33.3 33.3 33.3 22.3 33.3 44.4 6.1 25.0 43.8 18.9 6.1 Erittäin kestävä (<50% teho) Kestävä (<90% teho >50%) Kohtalaisen kestävä (<100% teho >90%) Herkkä (20% väkev. <100% teho) Erittäin herkkä (100% ja 20% väkev. 100% teho) Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
Resistenssi heikentää torjuntatulosta: IRAC (Insecticide Resistance Action Committee) määrittelee resistenssin viljelijän näkökulmasta katsottuna tarkoituksenmukaisesti siten, että Resistenssi on merkittävä muutos tuholaispopulaation herkkyydessä ilmeten valmisteen toistuvana heikkona torjuntatuloksena, kun tavoitteena on saavuttaa oletettavissa oleva torjuntatulos. Tämä tarkoittaa tilanteita, joissa noudatetaan valmisteen käyttöohjeen mukaista suositusta kyseisten torjuttavien tuholaislajien kohdalla. Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 16
Tuhohyönteiselle voi kehittyä voimakkaan valintapaineen alla useita torjunta-aineiden resistenssimekanismeja Hyönteiselle tulevaa torjunta-aineiden määrää vähentää: Käyttäytymisen muutokset (välttäminen) Solukalvon läpäisevyyden muutokset (vaikutuskohta hyönteisessä muuntunut immuuniksi) Aineen myrkyttömäksi tekeminen tai pilkkominen soluissa (hyönteisen tuottamat entsyymit) Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 17
VASTATOIMENPITEET RESISTENSSIN KEHITTYMISEN HIDASTAMISEKSI: Integroidussa kasvinsuojelussa kasvinsuojeluaineista johtuva valintapaine pienenee, koska aineita ei käytetä jatkuvasti Kun kasvinsuojelu on pääosin kemiallista, on tärkein keino resistenssin kehittymisen hidastamiseksi vaikutustavaltaan erilaisten tehoaineiden käytön vuorottelu Luokittelu 28 eri pääryhmään insektisidien ja akarisidien vaikutustavan perusteella IRAC:n mukaisesti: Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 18
Esimerkki tehoaineiden vaikutustapaluokittelusta IRAC tehoaineiden vaikutustapaluokittelu (kesäkuu 2011) Pääryhmä / vaikutusmekanismi kohde-eliössä 1 Asetyylikoliiniesteraasin estäjät / hermostovaikutus 3 Hermosolun (PARA)- natriumkanavien toimintaan vaikuttajat / hermostovaikutus (kdr= knock-down resistence) 4 Nikotiini-asetyylikoliini - reseptorien vastavaikuttajat / hermostovaikutus Kemiallinen alaryhmä tai esimerkki tehoaineesta 1A Karbamaatit 1B Organofosfaatit 3A Pyretroidit, pyretriinit 4A Neonikotinoidit 4B Nikotiini Esimerkkejä tehoaineista Benfurakarbi, karbofuraani, furatiokarbi Dimetoaatti, fenitrotioni, malationi, metiokarbi Bifentriini, alfa-sypermetriini, beta-cyflutriini, lambdasyhalotriini, deltametriini, esfenvaleraatti, sypermetriini, permetriini, pyretriini (Pyrethrum) Asetamipridi, imidaklopridi, klotinidiini, tiaklopridi, tiametoksaami Nikotiini Esimerkkejä kauppavalmisteista* Danadim Progress, Roxion, Perfekthion 400 Decis Mega EW 50, Fastac 50, Kestac, Karate 2.5 WG, Karate Zeon-tekniikka, Maatilan Syhalotriini, SumiAlpha 5FW, Cyberkill 250 EC, Cooper Syper Biscaya OD 240, Calypso SC 480, Chinook FS 200, Cruiservalmisteet, Elado FS 480, Mospilan, Gaucho WS 70, Poncho Beta 9 Valikoivat yhtäläissiipisten syönnin estäjät 22 Hermosolujen natriumkanavien tukkijat / hermostovaikutus 9B Pymetrosiini Pymetrosiini Plenum 22A Indoksakarbi Indoksakarbi Steward, Avaunt Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 19
Esimerkki IRAC tehoaineiden vaikutustapaluokittelusta: Ryhmät 3-4 Viljelyalueella epäillään rapsikuoriaisten kestävyyttä ryhmään 3 kuuluvia pyretroideja vastaan Kestävät rapsikuoriaisyksilöt eivät ehdi yleistyä populaatiossa, kun niitä vastaan käytetään ryhmään 4 kuuluvaa neonikotinoidia Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
IRAC tehoaineiden vaikutustapaluokittelu: Ryhmät 3-4 3A Pyretroidit, pyretriinit Bifentriini, alfa-sypermetriini, beta-cyflutriini, lambdasyhalotriini, deltametriini, esfenvaleraatti, sypermetriini, permetriini, pyretriini (Pyrethrum) Decis Mega EW 50, Fastac 50, Kestac, Karate 2.5 WG, Karate Zeon-tekniikka, Maatilan Syhalotriini, SumiAlpha 5FW, Cyberkill 250 EC, Cooper Syper 4A Neonikotinoidit Asetamipridi, imidaklopridi, klotinidiini, tiaklopridi, tiametoksaami Biscaya OD 240, Calypso SC 480, Chinook FS 200, Cruiservalmisteet, Elado FS 480, Mospilan, Gaucho WS 70, Poncho Beta Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
IRAC tehoaineiden vaikutustapaluokittelu *Vastuuviranomainen Tukes ohjeistaa ja tiedottaa kulloinkin käytettävissä olevista tuhohyönteisten ja punkkien torjuntaan tarkoitettavista kauppavalmisteista ja niiden tehoaineista esimerkiksi omilla Internetsivuillaan (www.tukes.fi). Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
Rapsikuoriaisten biologinen torjunta: Ei-kemiallisia torjuntakeinoja rypsin ja rapsin tuholaisten torjuntaan: Edistetään rapsikuoriaisen luontaisten vihollisten pärjäämistä Loispistiäiset: Rapsikuoriaispistiäinen, rapsikuoriaisvainokainen Loisii rapsikuoriaisen toukassa Talvehtii esiaikuisena rypsipellossa Vaikuttaa vasta seuraavan vuoden rapsikuoriaiskantaan Edellisvuoden rypsilohkolla suorakylvö ja kevennetty muokkaus suosivat loispistiäistä Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden 23
Muita syys- ja kevätöljykasvien mahdollisia tuholaisia: Rapsikärsäkäs Litusääski Peltoluteet Kaalikoi Kaali-, lanttu- ja naurisperhosen toukat Rapsikoisa Rapsipistiäinen Peltoetana Valepeltoetana Rapsikirppa syysöljykasveilla! Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden
Kiitos mielenkiinnostanne! Jarmo Ketola Maa- ja elintarviketalouden