Vuosikertomus 2007. Finavia Suomen portti maailmalle

Vuosikertomus 2007 Finavia Suomen portti maailmalle

Finavia avaa yhteydet maailmalle SisälTÖ Finavia lyhyesti 4 2007 tapahtumat ja avainluvut 6 Pääjohtajan katsaus 8 Strategia 12 Lentoliikenne 16 Lentoasemaliiketoiminta 18 Lennonvarmistusliiketoiminta 22 Kaupallinen liiketoiminta 26 Tytäryhtiöt 28 Henkilöstö 30 Vastuullisuus 32 Johtaminen 34 Hallitus 36 Johto 37 Hallituksen toimintakertomus 40 Tuloslaskelma 50 Tase 51 Rahoituslaskelma 52 Tilinpäätöksen liitetiedot 53 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 62 Tilintarkastuskertomus 62

Finavia lyhyesti Turvallisuus toiminnan lähtökohtana Finavian toimipisteet Suomessa Ilmailulaitos Finavia luo edellytykset suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Maantieteellisesti syrjäinen Suomi voi olla läsnä maailmalla vain lentoliikenteen avulla. Finavia tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja sekä niitä tukevia liiketoimintoja. Maassamme on asukaslukuun nähden yksi maailman tiheimmistä lentoasemaverkoista. Hyvien lentoyhteyksien ansiosta suomalaiset voivat olla läsnä globaalissa maailmassa. FINAVIA-KONSERNIN LIIKETOIMINTARAKENNE FINAVIA-KONSERNI Perustehtävät Finavian perustehtävänä on luoda lentoliikenteen palveluilla ja infrastruktuurilla keskeiset edellytykset suomalaisen yhteiskunnan ja sen eri alueiden kilpailukyvylle, maamme kansainvälistymiselle sekä suomalaisten liikkumiselle. Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, lentomatkustajat, sotilasilmailu sekä kotimainen ja globaalisti toimiva elinkeinoelämä. Finavia on käyttäjiensä rahoittama ja Suomen valtion kokonaan omistama liikelaitos. Valtioneuvosto asettaa Finavialle vuosittain yleiset toiminta- ja tulostavoitteet. Finavian lentoasemaverkkoon kuuluu 25 lentoasemaa. Konsernin palveluksessa on noin 2 500 henkilöä. Visio Finavia on asiakaskeskeinen, kannattavasti kasvava ja uudistuva liikelaitos, jolla on osaava, motivoitunut ja palvelusuuntautunut henkilöstö. Strategia Finavian strategiana on vastata voimakkaaseen kauttakulku- eli gateway-liikenteen kasvuun, elinkeinoelämän globalisoitumiseen sekä kasvavaan ihmisten ja tavaroiden liikkumistarpeeseen, kustannustehokkuuden vaatimusten lisääntymiseen ja lentoliikenteen palvelutarpeisiin Suomen eri osissa. Finavia haluaa olla globaalisti kilpailukykyinen. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa parasta eurooppalaista laatua ja tehokkuutta. Liiketoiminnot Finavian tavoitteet saavutetaan strategiaan kirjattujen keskeisten viiden liiketoiminnon kautta: Lentoasemaliiketoiminta vastaa lentoaseman prosessien kehittämisestä ja sujuvuudesta, infrastruktuurista ja kysynnän mukaisten palveluiden tuottamisesta. Lennonvarmistusliiketoiminnan vastuulla on Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä lennonvarmistuspalvelujen tarjoaminen Finavian lentoasemilla. Toiminta tähtää turvallisten, sujuvien, viiveettömien ja kustannustehokkaiden palveluiden tarjoamiseen. Kaupallinen liiketoiminta vastaa muun muassa lentoasemien liiketilojen vuokraamisesta, myymälä- ja ravintolatoiminnasta, pysäköintipalveluista ja mainostilojen vuokraamisesta. Airpro Oy on Finavia-konsernin kokonaan omistama tytäryhtiö, joka tuottaa ja kehittää monipuolisia lentoliikenteen maa- ja matkustajapalveluita kaikille Suomen lentoasemille sekä kotimaisille ja ulkomaisille lentoyhtiöille. Airpro tarjoaa myös lentoliikenteen turvapalveluita. Kiinteistöliiketoiminnan muodostavat LAK Lentoasemakiinteistöt Oyj ja IP-kiinteistöt Oy. LAK Oyj vuokraa toimitilaa lähinnä lentoliikenteen parissa toimiville tai sitä hyödyntäville yrityksille sekä kehittää Finavia-konsernin omistuksessa olevia maa-alueita. IP-kiinteistöt Oy vastaa lentoasemilla sijaitsevien puolustusvoimien rakennusten ja rakenteiden ylläpidosta. Arvot Turvallisuus. Ilmaliikenteen turvallisuus on toimintamme lähtökohta, josta emme tingi. Turvallisuus syntyy ammattitaidostamme, yhteistyöstämme ja vastuullisuudestamme. Asiakashyöty. Asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Asiakas voi luottaa meihin kaikissa tilanteissa. Reagoimme asiakaspalautteeseen nopeasti ja tehokkaasti. Tehokkuus ja uudistumiskyky. Olemme oma-aloitteisia, kehitämme ammattitaitoamme ja olemme valmiita uudistuksiin. Otamme huomioon ympäristönäkökohdat. Yhteistyö. Arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. LENNOT 2003 2007 400 350 300 250 200 150 100 50 1 000 LENTOA 0-03 -04-05 -06-07 6 % 0 % 0 % 3 % 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 LENTOASEMA- LIIKETOIMINTA KOTIMAAN LIIKENNE KANSAINVÄLINEN LIIKENNE MUUT SOTILASILMAILU YLILENNOT (EFES) KOTIMAAN LIIKENNE 2003 2007 MILJ. MATKUSTAJAA (LÄHT. + VAIHT.) 0,0-03 -04-05 -06-07 6 % -2 % 4 % -2 % MATKUSTAJAT 2003 2007 16 14 12 10 8 6 MILJ. MATKUSTAJAA 4 2 0 YLILENNOT (EFES) SOTILASILMAILU -03-04 -05-06 -07 12 % 5 % MUUT 9 % 8 % KOTIMAAN LIIKENNE KANSAINVÄLINEN LIIKENNE KV KANSAINVÄLINEN TILAUSLIIKENNE (LÄHT+SAAP+VAIHTO) LIIKENNE KV LIIKENNE (LÄHT. + VAIHT.) KOTIMAAN LIIKENNE KV REITTILIIKENNE KOTIMAAN LIIKENNE KV REITTILIIKENNE (LÄHT+SAAP+VAIHTO) (LÄHT. + SAAP. + VAIHT.) KV TILAUSLIIKENNE KOTIMAAN LIIKENNE (LÄHT+VAIHTO) (LÄHT. + SAAP. + VAIHT.) KANSAINVÄLINEN LIIKENNE 2003 2007 12 10 8 6 4 2 KAUPALLINEN LIIKETOIMINTA MILJ. MATKUSTAJAA 0-03 -04-05 -06-07 14 % 7 % 10 % 10 % REITTILIIKENNE (LÄHT. + SAAP. + VAIHT.) TILAUSLIIKENNE (LÄHT. + SAAP. + VAIHT.) LENNONVARMISTUS- LIIKETOIMINTA KIINTEISTÖ- LIIKETOIMINTA 140 120 100 80 60 40 20 0-03 -04-05 -06-07 5 % 0 % 3 % -2 % TAVARALIIKENNE 2003 2007 160 140 120 100 80 60 40 20 AIRPRO OY LIIKENNEILMAILUN LASKEUTUMISET 2003 2007 1 000 LENTOA 1 000 TONNIA KM LIIKENNE 0-03 -04-05 -06-07 KV TILAUSLIIKENNE 9 % 2 % (LÄHT+SAAP+VAIHTO) 7 % 5 % KM LIIKENNE KV REITTILIIKENNE KANSAINVÄLINEN (LÄHT+SAAP+VAIHTO) LIIKENNE KV LIIKENNE KOTIMAAN LIIKENNE Finavian osavuosikatsausten julkistamispäivät 2008 1.1. 30.3.2008: 9.5.2008 1.4. 30.6.2008: 28.8.2008 1.7. 30.9.2008: 30.10.2008 Finavian toimintaan liittyviä linkkejä: Finavian kotisivut: www.finavia.fi Airpro Oy: www.airpro.fi LAK Lentoasemakiinteistöt Oyj: www.lak.fi Helsinki-Vantaan lentoaseman kehityshanke www.finavia.fi/hkivantaa_kehittyy Finavian ympäristökatsaus: www.finavia.fi/ymparistojulkaisut ilmailutiedotusjulkaisut: www.ais.fi www.lentoliikennejailmasto.fi Turvallinen kiitotie -kampanja: www.kiitotie.fi Selvitystyö Helsingin Malmin lentokentän ja sen toimintojen tulevaisuudesta: www.toinenlentokentta.info 4 * Finavia lyhyesti Finavia lyhyesti * 5

2007 tapahtumat ja avainluvut 2007 tapahtumat ja avainluvut Tunnusluvut 2007 2006 2005 2004 2003 Liikevaihto, miljoonaa euroa 290,2 266,9 243,1 233,8 219 - muutos, % 8,7 9,8 4 6,8 8,2 Käyttökate, miljoonaa euroa 75,8 64,9 63,6 57,1 59,3 - käyttökate, % liikevaihdosta 26,1 24,3 26,2 24,4 27,1 Liikevoitto 33,1 23,3 23,6 17,2 18,5 - liikevoitto, % liikevaihdosta 11,4 8,7 9,7 7,4 8,4 Voitto, miljoonaa euroa 31,4 22,8 22,2 15 16,6 - voitto, % liikevaihdosta 10,8 8,5 9,1 6,4 7,6 Sijoitetunpääoman tuotto, % 5,1 3,9 3,8 2,8 3,3 Tuotto peruspääomalle, % 17 12,4 12 8,1 9 Tuotto koko pääomalle, % 4 3,1 3,1 2,1 2,5 Omavaraisuusaste, % 73,7 77,6 76,4 76,2 75,1 Investoinnit, miljoonaa euroa 74,4 59,9 48,2 48,2 43,1 Investoinnit, % liikevaihdosta 25,6 22,4 19,8 20,6 19,7 Kajaanin lentoasema voitti Vuoden 2007 lentoasema -palkinnon. Kajaanin lentoasemalla oli vuonna 2007 yhteensä 91 000 matkustajaa. Suomen ja Aasian välinen lentoliikenne kasvoi 39 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Matkustajia oli 1,3 miljoonaa. Liikenteen hintamuutos, % keskimäärin 4,98 4,1-0,5-2,3 9,3 Henkilömäärä 1 703 1 707 1 807 1 819 1 803 Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa 71,5 69,5 71,1 68,6 65,7 Matkustajia (lentomatkoja) 2007 2006 muutos, % Yhteensä 14 430 992 13 419 828 8 % Kotimaan reittiliikenne (lähtevät ja vaihtavat) 2 844 232 2 898 318-2 % Kansainvälinen reittiliikenne (läht., saap. ja vaiht.) 10 193 615 9 128 560 12 % Kansainvälinen tilausliikenne (läht., saap. ja vaiht.) 1 375 685 1 375 591 0 % Kansainvälinen reitti- ja tilausliikenne yhteensä 11 569 300 10 504 151 10 % Muut (sis. kotimaan tilaus- ja taksilennot) 17 460 17 359 1 % Lennot 2007 2006 muutos. % Yhteensä 316 063 312 853 1 % Kotimaan reittilennot 57 689 64 196-10 % Kotimaan tilaus- ja taksilennot 4 029 4 144-3 % Kansainväliset reittilennot 123 380 116 139 6 % Kansainväliset taksi- ja tilauslennot 15 617 15 177 3 % Kansainväliset lennot (reitti, tilaus, taksi) 138 997 131 316 6 % Ylilennot 37 080 36 713 1 % Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennus valmistuu syksyllä 2009. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtiin rullaustien perusparannustyö. Remontista huolimatta lentoliikenne sujui hyvin. Kittilään valmistui joulukuussa pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin terminaalirakennus. Kansainvälinen liikenne 176 077 168 029 5 % Muu siviili-ilmailu 50 689 49 354 3 % Sotilasilmailu 31 608 31 274 1 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Finavialle uusi strategia Via Helsinki -kampanja käynnistyy 2007 Hotel Helsinki-Vantaa Airport harjakorkeuteen Kiitettävä kuntoarvosana ilmaliikenneverkoston rakennetulle omaisuudelle (ROTI-tutkimus) Kuusamoon lennetty 35 vuotta Finavian Tieto- ja viestintätekniikan palvelut -yksikölle Suomen Syöpäjärjestöjen Tukeva työpaikka 2006 -palkinto Ilmailulaitos-Finavia 35 vuotta Helsinki-Vantaa seitsemännen kerran maailman parhaimmistoon Airport Service Quality -matkustajatutkimuksessa Helsinki-Vantaan palomiehille kaksoiskulta palomiesten MM-kisoissa Australiassa Rullaustieremontti alkaa Helsinki-Vantaalla Finavian ilmailutiedotuspalvelun (AIS) internetpalvelu laajenee Turun uuden kunnossapitokeskuksen harjannostajaiset Sydänkampanja alkaa Finaviassa. Ilmailusta ammatti 2007 -tapahtuma Jyväskylän lentoasemalla Kuopion lentoasemasta savuton Sydänpiiri luovuttaa kiitostaulun Päätös liiketoimintapohjaisesta organisaatiomallista Oulun terminaalitilojen parannustyö alkaa Helsinki-Vantaa 55-vuotias Helsinki-Vantaan kiitotie 1 suljetaan remontin ajaksi Kuopion lentoasema suljettu kiitotieremontin vuoksi Finavian historia kirjaksi: Aika matka kiitotiellä Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys ehdottaa pääkaupungin kakkoslentoasemaa Porvooseen Hilton Helsinki-Vantaa Airport -hotelli avataan Finavialle energia- ja ilmasto-ohjelma Helsinki-Vantaan rullaustieremontti valmistuu Uusi matkustajainformaatiojärjestelmä käyttöön Oulussa Kaupallinen reittiliikenne Lappeenrantaan keskeytyy Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ympäristölupa Miljoonas Aasian matkustaja kukitetaan Finavia vaihtaa öljyn pellettiin kuudella lentoasemalla Koko henkilöstölle Kuntoilijan käsikirja Kajaanin lentoasema valitaan Vuoden 2007 lentoasemaksi Helsinki-Vantaalle henkilöskanneri turvatarkastuksiin Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin laajennusosan peruskivi muurataan Finavian henkilöstö kerää 11 100 euroa liikuntasuorituksilla Suomen lastensairaaloille Finavialle uusi 5-vuotinen lennonvarmistuspalvelujen toimilupa Kittilään valmistuu pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin lentoasema Ratkaisu low cost -terminaalin avaamisesta Turkuun 6 * 2007 tapahtumat ja avainluvut 2007 tapahtumat ja avainluvut * 7

Pääjohtajan katsaus Finavia takaa yhteydet maailmalle Läsnäolo Euroopassa ja vähän laajemmaltikin on tämän päivän globaalin talouden maailmassa eläville suomalaisille ehdoton välttämättömyys. Lentoliikenne yhdistää maantieteellisesti syrjäisen Suomen maailmaan. Lentoliikenteen ansiosta liikemiehet ehtivät kokouksiin, tehtaiden koneet saavat varaosansa ja suomalaiset pääsevät aurinkoon lomailemaan. Ilman mahdollisuutta liikkua nopeasti maasta ja maanosasta toiseen ei suomalainen osaaminen tai korkea koulutustasomme olisi kansainvälisesti tunnettua, eivätkä urheilijamme ja taiteilijamme niittäisi mainetta maailmalla. Lentoliikenne myös muokkaa ajatuksiamme, sillä matkailun kautta tutustumme muihin kulttuureihin ja erilaisiin tapoihin hahmottaa maailmaa ja omaa ihmisyyttämme. Suomen elinkeinoelämälle lentoliikenne on välttämättömyys. Emme voi jäädä merentakaiseksi kaukaiseksi saareksi, vaan maamme on kyettävä luomaan suomalaista hyvinvointia nykyiseen tapaan. Lentoliikenne onkin Suomelle talouspolitiikan ja innovaation ohella yksi kaikkein keskeisimpiä kilpailukykytekijöitä. Se yhdistää Suomen maailman vientimarkkinoille. Kun lentoliikennejärjestelmä toimii, Suomi on läsnä markkinassa. Suomalainen lentoliikennejärjestelmä muodostuu kolmesta vahvuudesta: Euroopan lentoliikenteestä, Aasian lentoliikenteestä ja koko maan kattavasta lentoasemaverkosta. Tärkein kansantaloudelliseen ja elinkeinoelämämme kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on Euroopan liikenne, sillä Suomen viennistä 60 prosenttia suuntautuu EU-alueelle. TIET AUKI EUROOPPAAN JA AASIAAN Suomeen suuntautuvasta kaupallisesta lentoliikenteestä noin 75 prosenttia menee Helsinki-Vantaalle. Vuonna 2007 suomalaisten lentoasemien kautta kulki kaikkiaan 17 miljoonaa matkustajaa, joista 13 miljoonaa Helsinki-Vantaan kautta. Toiseksi suurin lentoasema oli Oulu, jonka vuotuinen matkustajamäärä oli noin 840 000. Helsinki-Vantaa toimii Aasian liikenteen porttina, jonka kautta Suomeen saapuvat gateway-matkustajat jatkavat Eurooppaan. Päivittäin Helsingistä tavoittaa 40 Euroopan kaupunkia suorin välilaskuttomin yhteyksin. Myös lentotiheys on korkea: olennaisiin kohteisiin pääsee puoli tusinaa kertaa päivässä, joihinkin kohteisiin lennetään jopa parikymmentä lentoa päivässä! Kun vielä ottaa huomioon aikaeron, Suomi on läsnä Keski-Euroopassa ja Britanniassa aivan toisella tavalla kuin monet naapurimaamme. Helsinki-Vantaan porttiaseman ansiosta Suomella on keskeisiin kilpailijamaihimme, kuten Ruotsiin nähden, aivan ylivoimaiset päivittäiset reittiliikenneyhteydet Aasiaan: 11 suoraa kohdetta lähes päivittäin, 60 viikkolentoa, yksin Kiinaan yli 100 lentoa kuukaudessa. Ilman Aasian yhteyksien tuomaa vahvuutta lentoyhteydet Suomesta Eurooppaan olisivat vain puolet nykyisestä tarjonnasta. Se ei riittäisi Suomen kilpailukyvylle alkuunkaan. Maamme nykyisen kilpailuaseman säilyttäminen edellyttääkin, että pystymme myös tulevaisuudessa pitämään Suomi-hubin eli Helsinki-Vantaan vahvan gateway-aseman. Sen liikenteen tuoma tulo mahdollistaa myös Finavian koko maan kattavan lentoasemaverkon ylläpidon. SUOMI-HUB TÄRKEÄ MEILLE JOKAISELLE Kansainvälisesti verraten suomalaisilla on hyvät lentoyhteydet. Maassamme on asukaslukuun nähden yksi maailman tiheimmistä lentoasemaverkoista. Sen ansiosta jokainen suomalainen asuu suhteellisen lyhyen matkan päässä lentoasemalta ja siten useimmiten vain tunnin lentomatkan päässä Helsinki-Vantaasta, joka yhdistää myös Suomen maakunnat globaaliin maailmaan. Kattava lentoasemaverkko tarjoaa mahdollisuuksia elinkeinoelämän ja kansalaisten lisäksi myös Helsinki-Vantaalle saapuville matkailijoille. He pääsevät helposti tutustumaan vain tunnin lentomatkan päässä odottavaan monipuoliseen, ainutlaatuiseen suomalaiseen luontoon. Yhä useampi Eurooppaan matkaava aasialainen poikkeaakin matkallaan Lappiin ja ihastuu sen pohjoiseen lumoon: revontuliin ja lumeen. Yhtä moni haluaa nähdä kuuluisat järvemme tai Napapiirin. Suomessa on monta puolta, ja lentoasemaverkko tuo ne kaikki matkailijaa lähelle. Kun lentoliikennettä arvioidaan liikennemuotona, onkin tärkeää tunnistaa sen keskeinen merkitys Suomelle. Pelkästään Helsinki-Vantaa luo suorasti noin 14 000 ja 8 * Pääjohtajan katsaus Pääjohtajan katsaus * 9

Pääjohtajan katsaus epäsuorasti noin 72 000 työpaikkaa. Helsinki- Vantaan vaikutus bruttokansantuotteeseen onkin yli 3 prosenttia. Mielikuvissa lentoliikenteen päästövaikutukset korostuvat. Suomessa ilmailun energia/päästövaikutus on 2 3 prosenttia. Se on saman verran kuin rautatieliikenteellä. Kun infrastruktuurin vaikutus lasketaan mukaan arviointiin, lentoliikenne kiilaa rautateiden ohi. Tämän osoittaa esimerkiksi FIN-MIPS Liikenne -selvitys, jossa tarkasteltiin liikenteen ja sen tarvitseman infrastruktuurin kuluttamia luonnonvaroja suhteessa kuljetettuihin henkilö- ja tonnikilometreihin. Vaikka lentoliikenteen päästövaikutus tällä hetkellä onkin suhteellisen pieni, pyrimme silti ehdottomasti kantamaan oman vastuumme. Olemme sitoutuneet toimimaan suomalaisen yhteiskunnan, ja samalla myös suomalaisuuden tärkeimpien arvojen, kuten omaleimaisen luonnon hyväksi. Finavia kantaa vastuunsa ja tekee osuutensa. Samaan aikaan meidän on tunnistettava lentoliikenteen välttämättömyys maamme kansainväliselle kilpailukyvylle. PALVELULIIKETOIMINTAA ASIAKKAAN TARPEISIIN Jotta Suomi säilyttäisi myös jatkossa hyvät lentoyhteydet maailmalle, suomalaisten lentoasemien on pysyttävä kilpailukykyisinä. Suomen kannalta tärkein markkinaalue on Eurooppa. Kilpailu gateway-asemasta käydään muun muassa Helsingin ja Frankfurtin, Helsingin ja Kastrupin, Helsingin ja Münchenin, Helsingin ja Wienin sekä kaikilla näillä lentoasemilla operoivien lentoyhtiöitten välillä. Finavian kilpailukyvyn elementit muodostuvat ainutlaatuisesta liiketoiminnan rakenteesta. Kokonaiskonseptiin kuuluvat lentoasemien ja kiitoteiden kaltaisen infrastruktuurin lisäksi myös lennonvarmistuspalvelut ja koko järjestelmää palveleva kiinteistöomaisuus. Vankat investointimme nousevat aina asiakaskysynnästä. Rakennamme infrastruktuuria ja palveluja liiketoimintaperiaatteella asiakkaitten tarpeisiin. Meidän on ansaittava asiakkaittemme luottamus joka päivä. Kun lentomatkustaja kokee turvallisuutta, mielihyvää ja asiakashyötyä, olemme onnistuneet. Siksi Finaviassa erityisen tärkeitä asioita ovat turvallisuus, laatu, koneiden lyhyet kääntöajat, kustannustehokkaat hinnat sekä hyvä asiakaspalvelu. Isoista investoinneistamme non-schengen-terminaalin laajennus ja matka- tavarajärjestelmä (143 milj. euroa) valmistuvat vuoden 2009 lopulla. Uusi 2 400 auton parkkitalo (27 milj. euroa) saadaan käyttöön tammikuussa 2009. Vuonna 2007 valmistuneessa tytäryhtiömme kiinteistössä toimii Suomen ensimmäinen aito lentoasemahotelli. Se on jo täydessä käytössä. Enemmistö yöpyjistä on gateway-asiakkaita eli kiinalaisia, amerikkalaisia, venäläisiä ja englantilaisia lentomatkaajia. Suurin asiakkaamme on tehnyt osakkeenomistajiensa avulla mittavan strategisen investoinnin uuteen kasvuun ja kehitykseen. Finavia tukee tätä kehitystä rakentamalla uusia terminaalitiloja tarpeen mukaan. Käytännössä palvelujemme loppukäyttäjänä on suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky. Se taas vaikuttaa suoraan jokaisen yksittäisen kansalaisen hyvinvointiin. HYVÄ TULOS TARPEEN INVESTOINNEISSA Finavia pyrkii tavoitteisiinsa vuonna 2007 käyttöön otetun liiketoimintamallin avulla. Olemme kirjanneet strategiaamme viisi keskeistä liiketoimintoa (lentoasemaliiketoiminta, lennonvarmistusliiketoiminta, kaupallinen liiketoiminta sekä kiinteistöliiketoiminta ja Airpron palveluliiketoiminta). Niiden avulla tuotamme lentoasemaverkkopalvelut ja niiden myötä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja maallemme kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla. Henkilöstöpolitiikassa noudatamme kestäviä jatkuvuuden periaatteita. Finaviassa on tulokseen perustuva, toimiva voittopalkkiojärjestelmä ja henkilöstörahasto. Jos menestymme, henkilöstö, joka on avainasemassa palvelun tuottamisessa, saa osansa tuloksesta. Tänä vuonna henkilöstörahasto sai noin 1,8 milj. euroa noin 31,4 milj. euron tuloksestamme. Tällä on vahvasti motivoiva vaikutus. Se tuo liiketoimintaperiaatteen lähelle meitä jokaista ja luo myös tulokseen perustuvan elementin palkkaukseen. Vuonna 2007 ylitimme tuloksessa tavoitteet. Teimme selkeän ennätyksemme, noin 31,4 milj. euroa 290,2 milj. euron liikevaihdolla. Tämä tarkoittaa 10 miljoonaa parempaa tulosta kuin edellisvuonna. Hyvä tulos saatiin aikaan kustannustehokkuudella, ja erityiskiitos kuuluu myös sitoutuneelle ja osaavalle henkilöstölle. Osansa oli myös asiakkaillamme ja yhteistyökumppaneillamme, joiden kanssa yhdessä luomme edellytyksiä suomalaisen ilmailun menestymiselle myös jatkossa. Hyvä tulos on tarpeen vankan investointiohjelmamme rahoittamiseksi. Tulevana vuonna tehostamme liiketoimintojamme ja kykyämme vastata asiakastarpeisiin. Lisäksi kehitämme palvelukonsepteja, ohjausta ja johtamista. Liikelaitosmalli on toiminut hyvin lentoasemaverkoston ylläpidossa. Omistajan harkinnassa olevalla yhtiöittämisellä varmistettaisiin kuitenkin Finavian tarjoamalle suomalaiselle palvelukokonaisuudelle vastaavat kilpailuedellytykset kuin keskieurooppalaisilla kilpailijoillamme jo on. Koko Finavian lentoasemaverkko on helposti hoidettavissa myös yhtiömallissa. Olemme nyt kestävällä pohjalla, mutta meillä on vielä edessä paljon työtä. Tämä pitää meidät hyvin motivoituneina. Me Finaviassa haluamme pitää Suomen ilmassa myös jatkossa! Samuli Haapasalo Pääjohtaja 10 * Pääjohtajan katsaus Pääjohtajan katsaus * 11

strategia Lentoyhteydet suomalaisen menestyksen avaintekijä Finavia luo edellytykset suomalaisten liikkumiselle ja maamme kilpailukyvylle. NEW YORK OTTAWA TOKYO Maantieteellisesti syrjäinen Suomi voi saa on varsin haasteellinen maassa, jonka lentoasemaverkon niitä osia, joilla on tär vuttaa läsnäolon maailmalla vain yhdellä tavalla: lentoliikenteen avulla. Lentoliikenne on talouspolitiikan ja hyvän koulu sijainti on etäinen, väkiluku pieni ja etäisyydet pitkiä. Olemme silti onnistuneet kääntämään keä merkitys suomalaisen elinkeinoelämän ja suomalaisten liikkuvuuden kannalta, mutta joiden toiminta-alueelta ei löydy len SEUL BEIJING tus- ja innovaatiojärjestelmän ohella yksi Suomessa tilanteen eduksemme. Vaikka toaseman kannattavuuden rajana toimivaa SHANGHAI niistä kolmesta merkittävästä kilpailukyky maamme onkin Eurooppaan nähden 300 000 vuosimatkustajaa. tekijästä, joita ilman Suomi ei voi menestyä etäinen, merentakainen saari, on tilanne Helsinki-Vantaa myös syöttää liiken globaalin maailman kilpailussa. LENTOASEMAVERKKO Harvaanasutussa ja pitkien etäisyyksien maassa on erityisen tärkeää, että kaikki Suomen talousalueet ovat yhteydessä globaaliin verkkoon. Ei siis riitä, että Helsingistä on hyvät yhteydet maailmalle, vaan myös esimerkiksi Oulusta ja Rovaniemeltä on päästävä maailman markkinoille. Jotta tämä olisi mahdollista, Suomi tarvitsee koko maan talousalueet kattavan lentoasemaverkon. toinen globaalista näkökulmasta. Suomi sijaitsee Euroopasta Aasiaan ja Intiasta Amerikkaan kulkevien reittien keskikohdassa ja Helsinki-Vantaa toimii siten luontaisena porttina, gateway-asemana, esimerkiksi Aasiasta Eurooppaan matkattaessa tai päinvastoin. Finavian tavoitteena on säilyttää Helsinki-Vantaan vahva porttiasema myös jatkossa, sillä suomalaisten hyvät lentoyhteydet maailmalle perustuvat juuri siihen. Samalla kun aasialaisille avataan Helsingin kautta portti Eurooppaan, se avautuu myös nettä koko Suomeen. Matkailun kasvun ja sen myötä seuraavan tunnettuuden myötä maamme muuttuu vetovoimaisemmaksi, ja eri puolella Suomea sijaitsevat maakunnat saavat uusia kehittymismahdollisuuksia ja tulonlähteitä. Lentoasema on merkittävä työllistäjä: jokaista miljoonaa matkustajaa kohti syntyy noin tuhat työpaikkaa. Helsinki-Vantaa on kuin pieni kaupunki: sen alueella toimii noin tuhat organisaatiota ja työskentelee noin 14 000 työntekijää. On laskettu, että päälentoasemamme osuus Suomen bruttokansantuotteesta on yli LISBON MADRID DUBLIN PARIS LONDON BRUXELLES OSLO STOCKHOLM ATHENS TALLINN RIGA COPENHAGEN VILNIUS AMSTERDAM MINSK BERLIN WARSAW LUXEMBURG PRAGUE HELSINKI KIEV BERN VIENNA BRATISLAVA LJUBLJANA BUDAPEST CHISINAU ZAGREB BUCHAREST SARAJEVO ROME BELGRADE PODGORICA SOFIA TIRANA SKOPJE ISTAMBUL MOSCOW DELHI MUMBAI HONG KONG BANGKOK Finavian ylläpitämät 25 lentoasemaa, suomalaisille. Yhtä suurta lentotarjontaa 3 prosenttia. DUBAI Helsinki-Vantaa verkon keskuksena, ei voitaisi antaa, jos tarjonta nousisi vain muodostavat sen pohjan, josta suomalai suomalaisten tarpeista. TURVALLISUUS set ponnistavat maailmalle. Suomalaisilla Turvallisuus on kaiken Finavian toiminnan on Helsinki-Vantaan kautta paremmat EDELLYTYKSET lähtökohta, eikä siitä tingitä missään tilan lentoyhteydet maailmalle kuin esimerkiksi ELINKEINOELÄMÄLLE teessa. Finavian turvallisuustoimintoja ovat ruotsalaisilla Tukholman Arlandan kautta. Finavian työllä on suuri merkitys suomalai sekä lentoliikenteen turvallisuus (safety) selle elinkeinoelämälle. Euroopan yhteyk että matkustajiin ja matkatavaroihin liitty SUOMEN PORTTIASEMA sien lisäksi Helsinki-Vantaan vahva asema vät turva-asiat (security). Finavian liiketoiminnan perustehtävä on Aasian liikenteen porttina avaa mahdolli Finavia kehittää jatkuvasti oman toi luoda turvallisilla, laadukkailla ja kustannustehokkailla lentoliikenteen palveluilla edellytykset suomalaisten liikkumiselle, suomalaisen yhteiskunnan sekä maan eri suuksia suomalaiselle teollisuudelle. Tiheän Aasiaan suuntautuvan lentoliikenteen ansiosta suomalaisten ulottuvilla ovat voimakkaasti kasvavat aasialaiset markkinat. mintansa turvallisuutta sekä siihen liittyvää laadunvarmistustyötä. Riskienhallinta on olennainen osa sisäistä valvontajärjestelmää. Maantiede auttaa. Suomesta lähtee päivittäin lentoja joka puolelle maailmaa. Suorimmat lentoreitit USA:n itärannikolta Intiaan tai Keski-Euroopasta Kiinaan, Japaniin ja muihin Kaukoidän maihin kulkevat Suomen yli. alueiden kilpailukyvylle ja kansainvälisyy Välillisesti Aasian liikenteen vaikutus LENTOASEMA ON HYVÄ NAAPURI delle. Toiminta rahoitetaan kokonaisuudes ulottuu koko maahamme etelästä pohjoi Finavia on vahvasti sitoutunut edistämään saan niillä tuloilla, jotka Finavia saa asiak simpaan Lappiin, sillä Helsinki-Vantaan suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. kailleen tarjoamistaan palveluista. Tehtävä liikenteestä saaduilla tuloilla rahoitetaan Tavoitteena on turvallinen, säännöllisesti ja 12 13 * Strategia Strategia *

strategia taloudellisesti toimiva lentoliikenne, joka asiakkaille kysynnän mukaista kapasiteettia, ja rakennetun omaisuuden tilaa ja kehitystä kilpailussa Finavialta vaaditaan parasta Finavian kaikki tulot saadaan asiakkailta, asiakaskeskeisiä ja ympäristöystävällisiä rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. asiakkaiden, lentoyhtiöiden ja lentomatkusta mittaava ROTI-tutkimus, jossa Finavian eurooppalaista tasoa: palvelujen on oltava joten investointikyky, ja siten tulevaisuus, toimintatapoja läpi koko organisaation ja Finavia haluaa lentoaseman olevan jien, toiveita ja tarpeita kuunnellaan tarkasti. ylläpitämä ilmaliikenneverkosto sai ainoana turvallisia ja korkealaatuisia. ovat riippuvaisia saaduista voitoista. Myös luodaan siten osaltaan Suomelle menestyk hyvä naapuri ja vetovoimainen ympäristö, Koko Finavian infrastruktuuri, kuten liikenneverkostona kiitettävän arvosanan. Hyvät palvelut ja kustannustehokkuus turvallisuus edellyttää menestyksekästä sen mahdollisuudet kovenevassa globaa jonka läheisyydessä on hyvä asua ja toi esimerkiksi lentoasemarakennukset, kii Finavian työ toimii erinomaisena viitoit nousevat onnistuneesta liiketoiminnasta. liiketoimintaa. lissa kilpailussa. mia. Helsinki-Vantaan ympärille syntynyt totiet, pysäköintirakennukset tai Suomen tajana tie- ja katu-, rata- sekä vesiliikenne- Siksi uudistumiskyky on Finavialle tärkeä Aviapolis kiitettyine Kartanonkosken ensimmäinen aito lentoasemahotelli Hilton verkostoille. asia. Finavia terästi liiketoimintaohjaus MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ asuinalueineen on hyvä esimerkki onnistu ovat kaikki nousseet aidosta kysynnästä. taan entisestään ottamalla kertomus Finavian palvelujen laadun ja strategisen neesta naapuriudesta. Nyt vastaavia alueita UUDISTUMISKYKY vuonna käyttöön strategiaan kirjatut viisi uudistumisen perustan luovat osaavat, suunnitellaan myös joidenkin muiden RAKENNETTU infrastruktuuri Hyvästä maantieteellisestä gateway-ase liiketoimintoa (lentoasemaliiketoiminta, motivoituneet ja innostuneet ihmiset. Finavian lentoasemien ympärille. HUIPPUKUNNOSSA masta huolimatta Finavian päälentoaseman lennonvarmistusliiketoiminta, kaupallinen Finavia haluaa olla taitavasti johdettu ja Suomalainen ilmaliikenteen rakennettu Helsinki-Vantaan ja sitä myötä Suomen liiketoiminta, kiinteistöliiketoiminta ja aidosti yhteistyöhön ja uudistumiseen kan ASIAKASLÄHTÖINEN LIIKETOIMINTA omaisuus on tasoltaan huippuluokkaa. menestyminen ei ole itsestään selvää. Airpro). Niiden avulla Finavia syventää sekä nustava organisaatio. Finavia toimii asiakaslähtöisesti ja hyvän eet Finavialla on osaava suunnittelu- ja raken Kansainvälinen kilpailu eurooppalaisten toiminnan asiakaslähtöisyyttä että toimin Finavia kehittää jatkuvasti henki tisen koodin mukaisesti. Tavoitteena on tarjota nuttamisorganisaatio. Tämän osoittaa lentoasemien kesken on kovaa. Kovassa tojen läpinäkyvyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. löstöään ja johtamista. Näin toteutetaan 14 * Strategia Strategia * 15

lentoliikenne Kilpailu gateway-asemasta kiihtyy Euroopan lentoliikenne jatkaa kasvuaan. Helsinki-Vantaa kilpailee Aasian liikenteen gateway-asemastaan muiden eurooppalaisten lentoasemien kanssa. HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN MATKUSTAJAT 2003 2007 14 12 10 8 6 4 2 MILJ. MATKUSTAJAA (LÄHT. + SAAP. + VAIHT.) 0-03 -04-05 -06-07 10 % 4 % 9 % 8 % HELSINKI-VANTAAN GATEWAY-MATKUSTAJAT 2003 2007 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 3,7 % -03 9,8 % 38,8 % -04-05 1 000 MATKUSTAJAA 34,2 % 20,4 % -06-07 MATKUSTAJIEN LKM ED. VUODEN MATKUSTAJIEN LKM GATEWAY-MATKUSTAJA = INT INT VAIHTOMATKUSTAJA ELI MATKUSTAJA, JOKA SAAPUU ULKOMAISELTA LENTOASEMALTA JA JATKAA MATKAANSA TOISELLE ULKOMAISELLE LENTOASEMALLE JA VIETTÄÄ LENTOJEN VÄLIAJAN TERMINAALIALUEELLA. Euroopan lennonvarmistuksen turvallisuusjärjestö EUROCONTROLin (European Organisation for Safety of Air Navigation) tilastojen mukaan lentojen määrä Euroopassa lisääntyi 5,1 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna ja ylitti ensimmäistä kertaa 10 miljoonan rajan. Päivittäin Euroopassa lennettiin keskimäärin 27 700 lentoa. Kasvusta vastasivat lähinnä halpalentoyhtiöt, joiden lentojen määrä kasvoi neljänneksellä edellisestä vuodesta. Liikelentojen määrä kasvoi 10 prosenttia. Voimakkainta lentoliikenteen kasvu oli Itä-Euroopassa. Myös Suomessa lentoliikenne jatkoi kertomusvuonna kasvuaan. Finavian lentoasemien kautta kulki vuonna 2007 yhteensä yli 17 miljoonaa matkustajaa. Matkustajia oli lähes miljoona enemmän kuin vuonna 2006 (+5,9 %). Kansainvälisen liikenteen matkustajia oli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Ylilentojen määrässä oli kasvua, Matkustajien lkm kun taas kotimaan liikenne väheni Ed. vuoden 9,7 matkustajien prosenttia lkm edellisvuoteen verrattuna (+2,7 %). Kotimaan liikenteen väheneminen johtui etupäässä lentoyhtiöiden kotimaan liikenteen tarjonnan vähenemisestä ja muuttumisesta epäsäännöllisemmäksi sekä maantie- ja raideliikenteen yhteyksien paranemisesta. Suomen kokonaislento kustajaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia. Lentoliikenne Suomesta Aasiaan lisääntyi kertomusvuonna peräti 40 prosentilla (lähtevät ja vaihtomatkustajat). Aasiaan matkustavia oli nyt jo 648 000, kun vuonna 2006 vastaava luku oli noin 462 000 henkilöä. Aasian ja Suomen välinen kokonaisliikenne (lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat) ylitti 1,28 miljoonan matkustajan rajan (+39 %). Euroopan suosituimmaksi kohteeksi nousi ensimmäistä kertaa Saksa, jonne matkasi Suomesta 783 000 lähtevää ja vaihtomatkustajaa (+17 %). Toiseksi sijoittui Ruotsi 655 000 lähtevällä ja vaihtomatkustajalla (-3 %). Vuoden 2007 kolmanneksi suosituimpaan eurooppalaiseen kohteeseen, Isoon-Britanniaan, lensi puolestaan 468 506 matkustajaa (+3 %). GATEWAY-ASEMA TUO EUROOPAN YHTEYDET Helsinki-Vantaan Kaukoidän liikenteellä on tärkeä merkitys sekä Finavialle että koko Suomelle ja sen elinkeinoelämälle. Aasialaisten tarvitsemien jatkoyhteyksien ansiosta myös suomalaiset saavat samalla paremmat lentoyhteydet Eurooppaan. Helsinki-Vantaa tarjoaa enemmän suoria vuonna 2007 ennätykselliset 51 prosenttia 387 000 matkustajaan. Vuonna 2007 Aasian suosituimmat kohteet olivat Kiina (+15 %), Thaimaa (+27 %) ja Japani (+47 %). Aasian kohteista nopeimmin kasvoi liikenne Intiaan (+390 %) ja Hong Kongiin (+69 %). tampere-pirkkalassa KASVUA Helsinki-Vantaan jälkeen seuraavaksi vilkkaimmat lentoasemat olivat Oulu, Tampere-Pirkkala ja Rovaniemi. Oulussa matkustajia oli kertomusvuonna 840 000, vaikka matkustajamäärät lähtivätkin laskuun jo maaliskuussa (-1 %). Tampere- Pirkkalassa oli lähes 690 000 matkustajaa (+9 %) ja Rovaniemellä lähes 450 000 matkustajaa (+4 %). Vaasassa, Turussa ja Kuopiossa matkustajia oli kussakin yli 300 000. Matkustajamäärät kasvoivat selvästi myös Kemi-Torniossa (9 %) ja Vaasassa (5 %). Suurinta kasvu oli Enontekiössä (44 %), jossa 95 prosenttia koko vuoden matkustajamääristä kertyy yhden kuukauden eli joulukuun aikana. Koko vuonna matkustajia oli Enontekiössä yhteensä 25 000. Matkustajamäärät vähenivät eniten Varkauden lentoasemalla (-81 %), jossa säännöllinen liikenne keskeytyi maalis matkustajaa. Enontekiön jouluturistien matkustajamäärä (12 000) ylitti Ivalon (9 000). Kaikkiaan Pohjois-Suomen kansainvälisten lentojen matkustajamäärissä ei ylletty aivan huippuvuoden 2006 tasoon (-3 %), vaikka liikenne kasvoikin reilusti vielä kertomusvuoden tammikuussa (20 %) ja helmikuussa (33 %). Eniten kansainvälisiä joulumatkustajia saapui Pohjois-Suomeen Isosta-Britanniasta, yhteensä noin 79 300 (-3 %). Seuraavaksi eniten jouluturisteja tuli Venäjältä (+27 %), Ranskasta (+9 %) ja Irlannista (-20 %). LENTOLIIKENTEEN KASVU JATKUU Eurocontrol arvioi Euroopan lentoliikenteen kasvun jatkuvan edelleen vuonna 2008, joskin hieman maltillisempana kuin vuonna 2007. Vuosittaisen kasvun ennustetaan olevan 4,2 prosenttia. Finavia arvioi, että Suomessa lentoliikenteen kasvu säilyy maailmantalouden kasvun hiipumisesta huolimatta kohtalaisen vahvana kansainvälisessä liikenteessä. Helsinki-Vantaan kansainvälisen liikenteen kasvun ennakoidaan olevan edelleen suurempaa kuin Tukholman, Kööpenhaminan tai Oslon lentoasemien. Kaukoitään suuntautuvan liikenteen kasvun arvioidaan KOTIMAAN LIIKENTEEN MATKUSTAJIEN KOHTEET 2007 HELSINKI-VANTAA 51 % OULU 13 % ROVANIEMI 6 % KUOPIO 5 % VAASA 4 % KITTILÄ 2 % TURKU 2 % JOENSUU 2 % MUUT (13 KPL) 15 % KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJIEN KOHTEET 2007 MUU EUROOPPA 62 % SKANDINAVIA 20 % AASIA 11 % BALTIA 4 % USA JA KANADA 1 % MUUT 2 % KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJIEN KOHTEET 2007 MUU JOE TUR KITT VAA KUO ROV OUL HEL MUUT USA JA BALTIA AASIA SKANDI MUU EU liikenne kasvoi 1,0 prosenttia (1,7). Euroopan yhteyksiä kuin mitä esimerkiksi kuussa sekä Lappeenrannassa (-53 %), tasaantuvan vuoden 2008 aikana. ruotsalaiset saavat Arlandan kautta. Myös jossa liikenne keskeytyi syyskuun alusta Kotimaan liikenteen arvioidaan HELSINKI-VANTAALLA Aasiaan lennetään useampaan kohteeseen alkaen. Lentoliikenne jatkuu kummallakin pysyvän vuoden 2007 tasolla. Pitkällä MATKUSTAJAENNÄTYS ja tiheämmin yhteyksin kuin muilta poh lentoasemalla vuonna 2008. tähtäimellä kotimaan matkustajaliikenteen Suomi sijaitsee Euroopasta Aasiaan ja Intiasta Amerikkaan kulkevien lentoreittien risteyskohdassa. Helsinki-Vantaasta onkin joismaisilta lentoasemilta. Gateway-matkustajien eli ulkomailta saapuvien ja Helsinki-Vantaan kautta ROVANIEMI POHJOIS-SUOMEN SUOSITUIN arvioidaan vakiintuneen tasolle, jonka se voi saavuttaa Suomen talouselämän nykyisellä rakenteella ja asukasluvulla. EU 78 % MUUT 22 % MUUT EU tullut yksi Euroopan nopeimmin kasvavista ulkomaille jatkavien kansainvälisten vaih Suosituimmat joululiikenteen lentoasemat gateway- eli kauttakulkuasemista. Vuonna tomatkustajien määrä kasvoi 34 prosentilla olivat jälleen Rovaniemi ja Kittilä. Rova 2007 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli ja saavutti 930 000 matkustajan rajan. niemellä oli kertomusvuonna 33 000 ja ensimmäistä kertaa yli 13 miljoonaa mat Aasian gateway-matkustajien määrä kasvoi Kittilässä 30 000 lähtevää kansainvälistä 16 * Lentoliikenne Lentoliikenne * 17

Lentoasemaliiketoiminta Lentoasemapalveluja kilpailukykyisin hinnoin Finavian lentoasemat tarjoavat asiakkailleen nopeat koneiden kääntöajat ja korkealaatuiset terminaalipalvelut. Myös lentoasemamaksut säilyivät yhä Euroopan lentoasemien keskiarvoa edullisempina. Finavian koko Suomen kattavaan lentoasemaverkkoon kuuluu 25 lentoasemaa. Lentoasemaliiketoiminnan tavoitteena on, että lentoasemaverkon kilpailukyky säilyy ja verkko kehittyy jatkuvasti entisestään. Tämä edellyttää, että asiakkaille tarjottavat palvelut ovat eurooppalaista huippuluokkaa. Finavia vastaa sekä lentoasematerminaalien ulko- että sisäpuolen infrastruktuurista sekä niihin liittyvistä palveluista tilojen rakentamisesta aina koko palveluketjun sujuvuuteen asti. Kaikki palvelut nousevat asiakkaiden tarpeista. Lentoasemaliiketoiminta kehittää toimintaansa suunnitellen prosessit sujuviksi ensisijaisesti lentoyhtiöiden ja matkustajan näkökulmia ajatellen. Lentoyhtiöille halutaan tarjota nopeat koneiden käännöt ja matkatavaroiden käsittelyprosessit, laadukkaat asematasoja liikennealuepalvelut sekä riittävä terminaalikapasiteetti. Matkustajille kehitetään nopeaa lähtöselvitystä, sujuvaa turvatarkastusta ja viihtyisiä terminaalitiloja. Vuonna 2007 Finavian lentoasemien kautta kulki 17 miljoonaa lentomatkustajaa, joista 13 miljoonaa Helsinki-Vantaan kautta. Finavian toiseksi vilkkain lentoasema on Oulu. MATKAILUN VAHVISTAMINEN Finavia luo lentoasemillaan edellytykset suomalaisten liikkumiselle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Vuosi vuodelta yhä tärkeämmäksi muodostuu kasvavan elinkeinon eli matkailun vahvistaminen. Siinä lentoliikenteen merkitys on oleellinen koko Suomelle. Joulun alla Finavian Lapin matkailulentoasemilla käy parhaimmillaan yhden viikonlopun aikana 200 charter-lentoa. Pelkästään Kittilässä on jokaisena sesonkiviikonloppuna yli 10 charter-lentoa. Pieni Enontekiö on matkailuliikenteeseen painottumisensa vuoksi Suomen kansainvälisin lentoasema. Myös monilla muilla lentoasemilla, kuten vaikkapa Kuopiolla tai Ivalolla, on lentoasemapalveluiden puolesta erinomaiset puitteet matkailun edistämiseen. Finavia pyrkii jatkuvasti luomaan uusia edellytyksiä matkailulle yhdessä maakuntien sekä paikallisten elämysmatkailuyritysten ja matkanjärjestäjien kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä on tammikuussa 2008 valmistunut Kuopion järvi-terminaali, ensimmäinen lajiaan maailmassa. Se avaa uudenlaisen väylän lentoasemalta vesiteitse tai jäätä pitkin suoraan kaupungin keskustaan ja matkailuelämyksiin. KILPAILUA EUROOPAN LENTOASEMIEN VÄLILLÄ Finavian tavoitteena on kehittää Helsinki- Vantaasta maailman paras vaihtokenttä. Suomen päälentoaseman sijainti on maantieteellisesti optimaalinen: sen kautta kulkee Euroopan ja Aasian välinen suorin ja nopein reitti sekä lyhin reitti esimerkiksi Delhistä New Yorkiin. Pelkkä hyvä sijainti ei kuitenkaan riitä. Helsinki-Vantaalla operoi säännöllisesti noin 50 lentoyhtiötä. Lentoyhtiöt valitsevat käyttämänsä lentoaseman ottaen lentoreitin pituuden lisäksi huomioon lentoasemien palvelujen tason, sujuvuuden ja hinnoittelun sekä toiminnan luotettavuuden. Helsinki-Vantaan lentoasema kilpailee vaihtomatkustajaliikenteestään, ja siten gateway-asemastaan, lähimaiden lentoasemien sekä Keski-Euroopan muiden gateway-lentoasemien kanssa. Hintakilpailu on voimakasta ja yhä kiihtymässä. Arlandan lentoasema esimerkiksi alensi kertomusvuonna hintansa alle Helsinki-Vantaan lentoaseman tason. Finavia oli vuonna 2007 lentoasemamaksuiltaan Euroopan lentoasemien keskiarvoa edullisempi. Pääkilpailijoista Arlanda oli Finaviaa edullisempi, Kööpenhamina puolestaan kalliimpi. Eurooppalaiset lentoasemat kilpailevat hyvin erilaisista lähtökohdista. Hintojaan ovat kyenneet alentamaan ne lentoasemat, jotka hyötyvät merkittävästä kotimaan liikenteestään. Monet Keski-Euroopan lentoasemat ovat itsenäisiä kaupallisia toimijoita, eivätkä ne subventoi laajaa kansallista lentoasemaverkkoa kuten Finavia. Finavia kilpailee tarjoamalla asiakkailleen korkean turvallisuustason lisäksi eurooppalaisittain edulliset hinnat sekä nopeat lentokoneiden kääntöajat. Suomen valtteja ovat myös kapasiteetti, laatu sekä kysyntään perustuvat palvelut. Helsinki- Vantaan lentoasema on sijoittunut kansainvälisissä matkustajatutkimuksissa Euroopan parhaimmistoon jo kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2007 matkustajat arvioivat 18 * Lentoasemaliiketoiminta Lentoasemaliiketoiminta * 19

Lentoasemaliiketoiminta maailmanlaajuisesti toteutettavassa ASQ- tavaran käsittelykapasiteetti 13,5 miljoonaan KESKEISET TAPAHTUMAT 2007 lentokenttäselvitys valmistui kertomus Matkustajia ja matkatavaroita koske hintakilpailu ohjaa tehokkuuden paran tutkimuksessa (Airport Service Quality) matkatavaraan vuodessa. Se on noin kolme Helsinki-Vantaalla jatkettiin huhtikuussa vuoden elokuussa. Sen mukaan Porvoon vat tiukentuneet turvallisuusvaatimukset tamiseen, sillä se rajoittaa hintojen korot Helsinki-Vantaan Euroopan kolmanneksi miljoona matkustajaa ja yksittäistä matkava rullaustieverkoston ja asematasojen perus Backas olisi paras sijoituspaikka Helsingin ovat nostaneet viime vuosina ilmailualan tamisen mahdollisuuksia. Myös yleinen parhaaksi lentoasemaksi. raa enemmän kuin vuonna 2007. Nykyistä korjaustyötä. Työt valmistuivat syyskuun seudun uudelle lentokentälle. Mikäli uusi kustannuksia ja hidastaneet matkustamisen hintatason nousu ja inflaation kiihtymi terminaalia on tarkoitus vielä laajentaa loppupuolella. Kunnostustöiden aikana suu lentoasema rakennetaan, Finavialle sopiva sujuvuutta. Vuonna 2007 turvatarkastuksen nen luovat tarpeen jatkuvalle tehokkuuden INVESTOINTEJA rakentamalla Schengen-osalle kolme mat rin osa lentoliikenteestä käytti tavanomaisia rooli voisi olla esimerkiksi lentoasemaa ostopalvelut kasvoivat 8,0 miljoonalla parantamiselle. ASIAKASTARPEISIIN kustajasiltaa ja non-schengen-osalle kaksi lähtö- ja laskeutumissuuntia. operoivan yhtiön osakkuus. eurolla ja kaikkiaan ne muodostavat noin Finavian lentoasemaverkon markki Finavia on ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin siltaa, jolloin ulkomaan terminaalin kapasi Toinen merkittävä päällystysurakka Marraskuussa Vuoden 2007 lento 11 prosenttia Finavian kuluista. nointia vahvistetaan perustamalla vuoden vastatakseen Helsinki-Vantaan kasvavan teetti nousee 18 miljoonaan matkustajaan tehtiin Kuopion lentoasemalla, joka oli asemaksi valittiin Kajaanin lentoasema. Vuoden 2007 aikana ei tullut uusia 2008 alussa markkinointiyksikkö. Sen liikenteen vaatimuksiin ja parantaakseen vuositasolla. suljettu heinäkuun ajan kiito- ja rullausteiden Valinnan perusteita olivat muun muassa siviili-ilmailun turvaamiseen liittyviä tehtävänä on myydä Finavian koko lento lentoasemapalveluidensa sujuvuutta. Ker Ulkomaan terminaalin laajennusosan päällystyksen sekä muiden peruskorjausten asiakastyytyväisyys ja esimiestyö. säädöksiä. Ilmapiiri oli kertomusvuoden asemaverkkoa kokonaisuutena sekä tutkia tomusvuonna ulkomaan terminaalin jatko kokonaiskustannusarvio on 143 miljoonaa vuoksi. Päätöstä Euroopan unionin uudesta aikana odottava, koska EU:lta on tulossa erilaisia kauttakulku-, turismi-, halpalento- matkustajien turvatarkastuspistettä laajen euroa. Kyseessä on Finavian kaikkien aiko Kittilän lentoasema oli suljettu juhannuk lentoasemamaksudirektiivistä odotetaan siviili-ilmailun turvaamista koskevan ja rahtiliikenteen kasvumahdollisuuksia nettiin yhdellä lisälinjalla ja lähtöportin 33 jen suurin investointi. Laajennus palvelee sesta elokuun puoleen väliin ja Savonlinnan vuoden 2008 lopulla. Direktiivin tavoitteena säädöspaketin kokonaisuudistus. Uudistus Suomessa. Finavia tavoittelee lentoyhtiö kohdalle tehtiin uusi turvatarkastuspiste. pääasiassa Kaukoidän liikennettä. Sen lentoasema lähes koko elokuun. Reittilii on yhtenäistää lentoasemien palveluiden ei todennäköisesti tuo mitään oleellisia asiakkaiden lisäksi myös uusia yhteistoi Vuonna 2006 aloitetun ulkomaan ter myötä Helsinki-Vantaalla on kahdeksan kenne Varkauteen keskeytyi kertomusvuoden hinnoittelu, ja parantaa näin sekä hin helpotuksia nykyisiin vaatimuksiin. mintalentoasemia ainakin Kaukoidästä. minaalin laajentamisen ja uuden matkatava laajarunkokoneiden matkustajasiltaa. maaliskuussa ja reittiliikenne Lappeenrantaan noittelun läpinäkyvyyttä että asiakkaiden ran käsittelykeskuksen peruskivi muurattiin Lentoliikenteen palvelujen lisäksi syyskuussa. Lentoliikenne jatkuu kummallakin yhdenvertaisuutta. Toteutuessaan direktiivi- TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT kertomusvuoden marraskuussa. Syksyllä Finavia kehittää aktiivisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 2008. ehdotus vaatii muun muassa asiakkaiden Lentoasemaliiketoiminta jatkaa uuden 2009 valmistuvien lisätilojen jälkeen Hel muuta palvelutarjontaa. LAK Oyj on muun Liikenne- ja viestintäministeriön teet säännöllistä kuulemista maksumuutosten rakenteen ja prosessien kehittämistä, kus sinki-vantaan terminaalikapasiteetti nousee muassa rakennuttanut kansainvälisen tason tämä Malmin lentoaseman toimintojen yhteydessä, mikä on kuulunut Finavian tannusseurannan syventämistä sekä kan 16 miljoonaan matkustajaan ja matka hotellikiinteistön lentoaseman yhteyteen. sijoittamista käsittelevä Helsingin seudun toimintatapaan jo nykyisinkin. nattavuuden parantamista. Kansainvälinen Lentoasemat 2007 Matkustajat 2007 Laskeutumiset 2007 Kotimaa Kansainvälinen Liikenneilmailu Yleisilmailu Sotilasilmailu Muut HELSINKI-VANTAA 2 875 296 10 266 326 89 444 304 974 1 693 OULU 764 674 75 484 5 395 2 529 773 1 043 ROVANIEMI 348 275 101 661 2 763 1 032 4 677 685 KUOPIO 270 430 33 774 2 823 1 629 5 467 757 VAASA 213 833 108 095 4 349 2 272 190 814 KITTILÄ 145 675 96 291 1 086 288 221 47 JOENSUU 132 436 10 836 1 535 1 295 62 181 TURKU 130 666 178 116 5 028 6 051 315 4 734 JYVÄSKYLÄ 125 476 13 465 2 240 2 566 10 345 652 IVALO 117 305 28 565 750 246 65 113 TAMPERE-PIRKKALA 113 713 573 998 5 113 4 488 5 563 7 547 KEMI-TORNIO 89 661 2 804 1 374 535 4 342 KAJAANI 87 061 3 741 854 106 86 31 KRUUNUPYY 84 615 11 629 1 741 1 502 328 234 KUUSAMO 84 279 23 876 669 119 13 12 PORI 58 962 6 725 1 600 1 535 108 9 267 Maarianhamina 53 269 10 032 2 919 350 0 520 LAPPEENRANTA 18 955 4 036 769 496 63 310 SAVONLINNA 17 558 1 774 533 93 7 43 VARKAUS 2 337 30 119 4 2 19 HELSINKI-MALMI 1 174 0 11 11 022 31 41 812 ENONTEKIÖ 856 24 230 95 0 1 3 KAUHAVA 203 0 5 301 7549 102 UTTI 9 38 9 189 3299 518 HALLI KUOREVESI 0 17 0 248 2455 130 Yhteensä 5 736 718 11 575 543 131 224 39 200 42 598 71 609 LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT 2006 2007 160 140 120 100 80 60 40 20 0-2 % -7 % -3 % -2 % 9 % -2 % 1 000 MATKUSTAJAA (LÄHT. + SAAP. + VAIHT.) 2 % -1 % 44 % JOENSUU JYVÄSKYLÄ KUUSAMO KRUUNUPYY KEMI-TORNIO KAJAANI PORI MAARIANHAMINA ENONTEKIÖ LAPPEENRANTA 2006 2007-54 % -19 % -81 % SAVONLINNA VARKAUS JOENSUU JYVÄSKYLÄ KUUSAMO KRUUNUPYY KEMI-TORNIO KAJAANI LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT 2006 2007 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-1 % PORI MAARIANHAMINA 9 % 07 06 OULU TAMPERE-PIRKKALA ROVANIEMI 4 % ENONTEKIÖ LAPPEENRANTA SAVONLINNA VARKAUS VAASA 5 % TURKU 1 000 MATKUSTAJAA (LÄHT. + SAAP. + VAIHT.) 2006 2007-9 % -8 % KUOPIO KITTILÄ -1 % IVALO -5 % OULU TAMPERE-PIRKKALA ROVANIEMI VAASA TURKU 20 * Lentoasemaliiketoiminta Lentoasemaliiketoiminta * 21

Lennonvarmistusliiketoiminta Turvallista ja sujuvaa lentoliikennettä Finavian koko maan kattavat lennonvarmistuspalvelut takaavat turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen. Suomen etuna on Keski- Eurooppaan verraten ruuhkaton ilmatila. Lennonvarmistuskeskukset 2007 IFR-LENNOT Kotimaan lennot Kansainväliset lennot Ylilennot Yhteensä Etelä-Suomi (Tampere) 81 264 139 426 30 198 250 888 Pohjois-Suomi (Rovaniemi) 27 863 3 148 7 511 38 522 Koko Suomen alueella 62 063 139 686 36 101 237 850 Finavian lennonvarmistusliiketoiminnon asemiin ja niiden lennonvarmistuspalve kiitoteille 1 ja 3, yhtä aikaa toisistaan riip hankkeista oli yhteistoimintalentoasemien Jyväskylässä ja Tampere-Pirkkalassa eli ollut vielä voimakkaampaa. Viiveiden vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön luihin. pumatta. Independent-lähestymiset mah lennonjohtojärjestelmien uusinta. Yhteis ainakin kaikilla isoimmilla yhteistoiminta määrä on laskenut 1,9 prosentista 0,12 hallinta sekä lennonvarmistuspalvelut Hintavertailussa kilpailevien lentoase dollistavat Helsinki-Vantaan 80 operaation toimintalentoasemilla on merkittävässä lentoasemilla. prosenttiin. Vuoden 2007 saavutusta voi Finavian lentoasemilla. Tavoitteena on tar mien ja reittivaihtoehtojen kesken Finavia kokonaiskiitotiekapasiteetin hyödyntä määrin sotilaslentoliikennettä, ja niillä pitää erinomaisena, koska Helsinki- jota lentoyhtiöille sekä sotilasilmailun ja sijoittuu kolmen edullisimman joukkoon. misen joustavasti lähtevän ja saapuvan Finavia antaa ilmavoimille integroidussa VIIVEET ALLE EUROOPPALAISTEN Vantaalla toteutettiin mittava kiitotie- ja yleisilmailun toimijoille turvallisia, sujuvia, Maastamme löytyy kilpailukykyisten liikenteen kysynnän mukaan. järjestelmässä lentoliikenteen palvelut sekä TAVOITEARVOJEN asematasoremontti. Myös ilmavoimille viiveettömiä ja ilmatilan käyttäjien kannalta hintojen lisäksi ruuhkatonta ilmatilaa ja Uuden lennonjohtomenetelmän rakentaa ilmavoimien tarvitseman infra Vuonna 2007 Finavian oman toiminnan voitiin taata sen toivomat toimintaedelly tehokkaita palveluja. joustavaa kapasiteettia. Esimerkiksi Tanskan myötä Helsinki-Vantaa nousi yhdeksi struktuurin. Yhteistoimintalentoasemia ovat aiheuttamat viiveet pysyivät selvästi alle tykset ilman rajoituksia. Lennonvarmistusliiketoiminnon ja Etelä-Ruotsin ilmatilat ovat jo osittain Euroopan moderneimmista lentoasemista, Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi ja Tampere- eurooppalaisten ja jopa kansainvälisten Sujuvuuteen kuuluu viiveettömyyden organisaatio on jaettu kolmeen osaan. Keski-Euroopan ruuhka-aluetta. sillä independent-lähestymistä käytetään Pirkkala. tavoitearvojen. Finavian lennonvarmis lisäksi kyky sallia laskeutuvien lentoko Operatiivinen lennonvarmistus vastaa Suomen lisäksi ainoastaan Pariisissa, Projektin valmistuttua kaikilla yhteis tuksen laatu perustuu keskeisesti Hel neiden lähestyminen ilman hidastelua tai lennonvarmistuksen eri palvelukonsep KESKEISET TAPAHTUMAT 2007 Amsterdamissa ja Münchenissä. toimintalentoasemilla on keskenään sinki-vantaan lentoaseman ja aluelennon kiertoreittiä. Tämä säästää lentoyhtiöiden teista, niiden kehittämisestä ja toiminnasta Ilmailuhallinto myönsi Finavialle joulu Lennonvarmistuspalvelujen jousta yhdenmukaiset, nykyaikaisinta teknologiaa johdon yhteistyöhön. Osaltaan viiveiden kuluja ja ympäristöä. sekä taloudesta. Tekninen lennonvarmis kuussa 2007 uuden toimiluvan lennonvar vuutta kehitetään edelleen. Vuonna 2008 edustavat laitteet ja lennonjohtojärjes vähenemisessä auttoi myös se, että Suo tus hoitaa lennonvarmistusjärjestelmien mistuspalvelujen tuottamiseen. Lupa on jatkuvan Helsingin maaliikenteen kehi telmät. Kuopion ja Rovaniemen uudet men ilmatila ei ole yhtä ruuhkainen kuin TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT toiminnan ja talouden. Esikuntatoiminto voimassa vuoteen 2012 saakka. tysprojekti HELMAn tavoitteena on, että lennonjohtotornirakennukset huippumo Keski-Euroopan. Euroopan ilmatila on ruuhkautumassa koordinoi suunnittelun ja kehitystyön Helsinki-Vantaalla otettiin marras Helsinki-Vantaan operaatiot voidaan jakaa derneine laitteineen päästään ottamaan Finavian toiminnasta aiheutuneet lentoliikenteen kasvun myötä. Taatakseen toteutusta sekä lennonvarmistukseen liitty kuussa 2007 käyttöön independent-lähes kahden kiitotien kesken entistä joustavam käyttöön alkuvuonna 2008. Finavia arvioi, viiveet ovat laskeneet vuodesta 2003 ilmaliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden vää viranomaisyhteistyötä. tymiset, joissa lentokoneet voivat laskeutua min myös huonoissa näkyvyysolosuhteissa. että vuoden 2008 loppuun mennessä uudet lähtien 1,35 prosentista 0,57 prosenttiin. liikenteen kasvusta huolimatta, Euroopan kahdelle rinnakkaiselle kiitotielle, eli Toinen vuoden 2007 keskeisimmistä lennonjohtojärjestelmät ovat käytössä myös Aluelennonjohdon tasolla kehitys on unioni haluaa tarkastella liikennevirtoja ja RUUHKATTOMUUTTA JA LISÄÄ kehittää ilmatilan käyttöä jäsenmaidensa KAPASITEETTIA rajoista riippumatta. Lentoyhtiöt valitsevat yläilmatilassa len Euroopan unionin kaikkien jäsenmai tämänsä reitit sen mukaan, mikä on niille tarkoituksenmukaisinta, taloudellisesti LENTOASEMAN LENNONVARMISTUSMAKSUT 2007 A-320 LENTOREITTIMAKSUT 2007 A-320 den ilmatilojen muodostamaa yhteisaluetta nimitetään Single European Sky (yhtenäinen edullisinta ja sujuvinta. Suomen sijainti on maantieteellisesti optimaalinen monia lentoreittejä ajatellen, mutta Finavian lennonvarmistuspalvelut kilpailevat muiden Skandinavian ja Keski-Euroopan maiden tarjoamien palvelujen kanssa. Aasiaan suuntautuvassa kaukoliikenteessä lentoyhtiöt vertaavat Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja Finavian lennonvarmistuspalveluita Arlandaan, Kastrupiin, Frankfurtiin, Müncheniin, Pariisiin, Lontoon Heathrowiin, Wieniin VILNIUS PRAGUE AMSTERDAM ZURICH VIENNA PARIS - CHARLES DE GAULLE MADRID LISBON COPENHAGEN HELSINKI STOCKHOLM - ARLANDA LONDON - HEATHROW DUBLIN FRANKFURT ROME TALLINN WARSAW BRUSSELS ATHENS KEFLAVIK OSLO ST. PETERSBURG RIGA TN LONDON - HEATHROW MADRID ZURICH BRUSSELS ROME FRANKFURT VILNIUS OSLO PARIS - CHARLES DE GAULLE VIENNA COPENHAGEN ST. PETERSBURG WARSAW LISBON AMSTERDAM STOCKHOLM - ARLANDA ATHENS PRAGUE HELSINKI RIGA DUBLIN TALLINN KEFLAVIK eurooppalainen ilmatila) -kokonaisuudeksi. EU pyrkii luomaan sen sisällä tehokkaampia ja yhtenäisempiä toimintamalleja. Ensimmäisenä askeleena yhdentymisessä on ollut pyrkimys muodostaa kansallisrajat ylittäviä toiminnallisia ilmatilalohkoja, jotka palvelisivat lentoliikenteen tarpeita paremmin kuin nykyiset EN ROUTE järjestelyt. Helsinki-Vantaan kiitotiekapasiteetin kasvu ja Keski-Eurooppaa ruuhkattomampi Suomen ilmatila mahdollistavat sekä reittiettä ylilentojen määrän lisääntymisen myös ja muihin Euroopan suurimpiin lento 0 100 200 300 400 500 600 700 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 jatkossa. MTOW: 76 TONNIA MTOW: 76 TONNIA LENTOMATKA: 2 X 250 KM 22 Lennonvarmistusliiketoiminta Lennonvarmistusliiketoiminta * 23

Lennonvarmistusliiketoiminta Lennonjohto Lennonjohtaja muodostaa kokonaiskuvan tilanteesta eri tietolähteiden avulla.sen lisäksi, että hän tarkkailee tilannetta kiitotiellä ja rullausteillä, hän käyttää apunaan erilaisia teknisiä järjestelmiä kuten ilma- ja maaliikennetutkakuvaa. Lähilennonjohdon tärkein tehtävä on varmistaa, että kiitotietä käyttää kerrallaan vain yksi lähtevä tai laskeva ilma-alus. Lennonjohto käyttää kiitoteitä liikennöintiin kunnossapidon välittämien kunnossapitotietojen perusteella. Lennonjohtaja kuuntelee jatkuvasti vastuullaan olevien ilma-alusten ja maaliikenteen radiotaajuuksia. Jokaisesta lennosta tehdään lennonjohtoliuska, jossa on lennon radiokutsu ja lentosuunnitelmatiedot. Lennonjohtaja käyttää liuskaa merkitäkseen siihen antamansa lennonjohtoselvitykset, kuten kiitotietiedot sekä korkeus ja suuntaohjeet. 24 * Lennonvarmistusliiketoiminta Lennonvarmistusliiketoiminta * 25

Kaupallinen liiketoiminta Laadukkaita palveluita lentomatkustajille Finavia huolehtii siitä, että lentomatkustajat saavat toivomiaan palveluita lentoasemilla, olipa kysymys esimerkiksi pysäköinnistä tai ravintolapalveluista. Kaupallisesta liiketoiminnasta saadut tulot myös auttavat Finaviaa tarjoamaan lentoliikennepalveluja lentoyhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan sekä pitämään huolta koko lentoasemaverkosta. Finavian tavoitteena on tarjota lentomatkustajille mahdollisimman laadukas palveluketju aina siitä hetkestä alkaen, kun he saapuvat lentoasemalle. Kertomusvuoden joulukuussa aloittaneen kaupallisen liiketoiminnan tehtävänä on hoitaa keskitetysti kaikkien Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Finavian lentoasemaverkkoa katsotaan nyt kokonaisuutena, kun aiemmin kaupallisia palveluja kehitettiin lentoasemakohtaisesti. Kaupallinen liiketoiminta vastaa lentoasemien myymälä-, kioski- ja ravintolapalveluista sekä pysäköinti-, kokousja mainostiloista. Palvelut ovat pääosin yhteistyökumppanien tuottamia, mutta Finavia koordinoi ja kehittää palvelukokonaisuutta. Lentoasemanpitäjänä Finavian haasteena on löytää jokaiselle lentoasemalle juuri sen matkustajaprofiiliin sopivat palvelut sekä niitä tarjoavat laadukkaat yrittäjät ja yhteistyökumppanit. Samalla kaupallinen liiketoiminta luo toimintaedellytykset lentoasemilla toimiville yrityksille. Kaupallinen liiketoiminta parantaa Finavian tulosta ja tukee verkostoperiaatetta sekä edesauttaa lentoyhtiöpalvelujen tarjoamista kansainvälisesti kilpailukykyisillä hinnoilla. Kolmannes Finavian tuloista saadaan muusta kuin suoraan lentoliikennemaksuista. YHÄ MONIPUOLISEMMAT LENTOASEMAPALVELUT Lentoasemat kehittyvät yhä monipuolisemmiksi palvelukokonaisuuksiksi. Suurilla lentoasemilla on yhtä paljon palveluja kuin pienissä kaupungeissa. Helsinki-Vantaalla toimii kymmeniä erilaisia myymälöitä, joiden valikoimat ulottuvat merkkivaatteista elektroniikkaan, kirjoista kosmetiikkaan ja koruihin sekä designista arjen käyttötavaraan. Ravintoloita ja kahviloita on useita erityyppisiä irlantilaisesta pubista kansainväliseen viinibaariin. Lentoasemalla on myös mahdollista käydä esimerkiksi parturissa tai asioida apteekissa. Finavia kehittää jatkuvasti lentoasemiensa kaupallisia palveluja yhdessä lentoasemilla toimivien yritysten kanssa. Kaiken toiminnan lähtökohtana ovat lentomatkustajien tarpeet ja toiveet. Kukin lentoasema saa kaupalliselta liiketoiminnalta tukea oman kaupallisen toimintansa kehittämiseen. Tavoitteena on parantaa sisäisen tehokkuuden lisäksi myös kansainvälisten trendien ja konseptien tuntemusta, ja vastata siten yhä paremmin kansainvälisen asiakaskunnan tarpeisiin. Kaupallinen liiketoiminta tutkii lentomatkustajien toiveita ja suunnittelee Finavian lentoasemien kaupalliset palvelut sen pohjalta. 26 * Kaupallinen liiketoiminta Kaupallinen liiketoiminta * 27

Tytäryhtiöt Monipuolisia palveluja lentoliikenneasiakkaille Finavian tytäryhtiöt Airpro Oy ja LAK Lentoasemakiinteistöt Oyj tarjoavat asiakaslähtöisiä ja kilpailukykyisiä palveluja omilla toimialoillaan. AIRPRO OY Finavian tytäryhtiö Airpro on monipuolisuudessaan varsin ainutlaatuinen yritys. Airpro Oy:n asiakkaita ovat lentoyhtiöt ja lentoasemat. Airpro kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille sekä suoraan matkustajien käyttöön. Airpron liikevaihto tilikaudella 2007 oli 25,6 miljoonaa euroa (23,6). Kasvua edelliseen vuoteen kertyi 8,4 prosenttia (45). Yhtiön tulos oli 0,4 miljoonaa euroa (0,5). Airpron palveluksessa on noin 700 henkilöä, joista puolet on vakinaisia ja puolet tuntityöläisiä. Henkilöstön vahvuus on moniosaajuus, jonka ansiosta erilaiset lentoasemalla vaadittavat tehtävät hoituvat laadukkaasti olipa sitten kysymys turvatarkastustehtävistä, lähtöselvityksistä tai kunnossapidosta. Henkilöstöön kuuluu myös lentokoneiden matkustamotyöntekijöitä (Cabin Crew). Varsinkin useat ulkomaiset tilauslentoyhtiöt ostavat Airprolta Suomen-lentojensa matkustamohenkilökuntapalvelut. Airpron liiketoiminta-alueet ovat Handling, Security and Services. Handlingasiakkaita ovat lentoyhtiöt. Niille tarjotaan kaikki palvelut, joita lentoyhtiö ja lentokone tarvitsevat koneen laskeuduttua ja valmistautuessa uuteen lentoon. Securities-liiketoiminta puolestaan tarjoaa matkustaja-, matkatavara- ja henkilökuntaturvaa Suomen lentoasemille. Helsinki-Vantaan lentoasemalla Airpro hoitaa asematason linja-autopalvelut, kunnossapito-, palo- ja pelastuspalvelun, infotiskit ja aina avoinna olevan Travel Point -palvelupisteen. Airpro vastaa myös esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin toiminnasta ja luo näin puitteet halpalentoyhtiöiden konseptille. Myös esimerkiksi Pohjois-Suomen lukuisille charter-lennoille tarjotaan niiden tarvitsemat palvelut. LAK LENTOASEMA- KIINTEISTÖT OYJ LAK Lentoasemakiinteistöt Oyj on Finavian omistama kiinteistösijoitusyhtiö, joka toimii erilaisten rakennushankkeiden kehittäjänä sekä rakennusten omistajana. LAK:n asiakkaita ovat lentoyhtiöt, lentoliikenteelle palveluja tarjoavat catering-, maapalvelu- ja lentorahtiyritykset sekä matkustajaliikenteeseen tukeutuvat yritykset kuten hotellit tai toimistopalvelut. LAK:n liikevaihto tilikaudelta 2007 nousi 8,0 miljoonaan euroon (7,1). Tulos oli niukasti voitollinen (0,010). Yhtiön taseen loppusumma 31.12.2007 oli 81,9 miljoonaa euroa (70,2). LAK kehittää lentoasema-aluetta kaupallisen kysynnän mukaan. Keskeisin alue on Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä oleva Aviapolis. Kiinteistösijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, LAK: n vuokrasopimukset ulottuvat kolmesta kuukaudesta 20 vuoteen. LAK ei harjoita lentoliikenteeseen liittymätöntä kiinteistöliiketoimintaa. LAK:n omistama Hilton Helsinki- Vantaa Airport -hotellikiinteistö on Suomen ensimmäinen aito lentoasemahotelli. Se otettiin käyttöön elokuussa 2007, ja hotelli on jo täydessä käytössä. Investointi toteutui budjetin mukaisesti, ja se oli 30,5 miljoonaa euroa. Airpro Oy tarjoaa lentoyhtiöille niiden tarvitsemia palveluita lähtöselvityksistä jäänpoistoon. Yhtiö hoitaa myös esimerkiksi Tampere-Pirkkalan ja Turun low cost -terminaaleja Suomessa. 28 * Tytäryhtiöt Tytäryhtiöt * 29

Henkilöstö Strategian toteutus lähtee henkilöstön osaamisesta Finavia kehittää jatkuvasti henkilöstönsä osaamista. Tavoitteena on taitavasti johdettu ja uusiutuva organisaatio, joka palvelee asiakkaitaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Moniosaajuus on yhä tärkeämpää vähäliikenteisillä lentoasemilla. Sama henkilö voi toimia esimerkiksi turvatarkastajana, kunnossapidossa tai palo- ja pelastustehtävissä. Voidakseen olla aidosti asiakkaidensa tarpeita kuunteleva ja kannattavasti kasvava yritys, Finavia tarvitsee osaavan, motivoituneen ja palvelusuuntautuneen henkilöstön, joka mahdollistaa asiakaskeskeiset ja ympäristöystävälliset toimintatavat kautta koko Finavian organisaation. Vuoden 2007 lopussa Finavia-konsernin palveluksessa oli 2 571 henkilöä (2 536). Konsernin henkilömäärä kasvoi 1,3 prosenttia (6). Finavian palveluksessa oli kertomusvuonna keskimäärin 1 704 henkilöä (1 713). Henkilöstön vaihtuvuus säilyi vuoden 2006 tasolla. Oman henkilöstön lisäksi Finavian lentoasemilla työskenteli myös ulkopuolisen työnantajan palveluksessa olevaa henkilöstöä, muun muassa tuhat turvatarkastajaa. PALVELUT KESKITETTIIN Kertomusvuosi oli Finavian henkilöstöhallinnolle isojen muutosten aikaa. Toimintaa tehostettiin keskittämällä koko Finavian palkka-, palvelussuhde- ja rekrytointiasiat konsernihallintoon. Aiemmin samoja töitä oli tehty hajautetusti eri lentoasemilla. Tavoitteeksi asetettiin aidosti henkilöstöä ja liiketoimintaa tukevat henkilöstöpalvelut. Henkilöstöhallinnon palvelut jaettiin syksyn 2007 organisaatiomuutoksessa kahteen osaan, operatiivisiin ja strategisiin toimintoihin. HR-yksikkö keskittyy liiketoimintaa tukeviin konsultoiviin ja TEHTÄVÄKIERTO JA MONIOSAAJUUS Strategian mukainen toiminnan kehittäminen näkyi kertomusvuonna koko lentoasemaverkon alueella. Vähäliikenteisillä lentoasemilla moniosaajuus nousi yhä keskeisempään asemaan. Strategian toteuttaminen näkyy Finaviassa myös kannustamisena tehtäväkiertoon. Se tekee mahdolliseksi tehtävien vaihtamisen ja samalla Finavian sisäinen innovatiivisuus kasvaa. Tulevaisuudessa työnkiertomahdollisuus pyritään laajentamaan koko lentoasemaverkkoon asiantuntijatehtäviä myöten. ESIMIESTAIDOT JA JOHTAMISTYÖ Johtamistyön jatkuvaa kehittämistä pidetään Finaviassa tärkeänä. Kertomusvuonna johtamistyön keskeisenä aiheena oli konsernin uuden strategian soveltaminen käytännön johtamistyöhön. Kaikille Finavian esimiehille järjestettiin keväällä 2007 uuteen johtamisjärjestelmään liittyvä kahden päivän mittainen workshoptilaisuus. Henkilökohtaista johtamistyötä tuki Esimiehen oppimispolku -koulutus. Esimiestyötä ja työtyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Kertomusvuonna esimieskeskusteluun liittyvää suoritusarviointia uudistettiin siten, että esimiehiä arvioivat nyt heidän itsensä lisäksi myös sekä heidän alaisensa että esimiehensä. Finavia-konsernin toimipaikkojen henkilötyökertymä 2007, henkilöä *) 2007 2006 Finavian konsernihallinto 177 174 Finavian sisäiset palveluyksiköt 129 127 Avia College 29 30 Enontekiön lentoasema 4 3 Hallin lentoasema 6 6 Helsinki-Malmin lentoasema 20 20 Helsinki-Vantaan lentoasema 580 587 Ivalon lentoasema 25 26 Joensuun lentoasema 22 22 Jyvskylän lentoasema 48 49 Kajaanin lentoasema 20 20 Kauhavan lentoasema 19 18 Kemi-Tornion lentoasema 23 22 Kittilän lentoasema 16 17 Kruunupyyn lentoasema 22 22 Kuopion lentoasema 60 60 Kuusamon lentoasema 14 14 Lappeenrannan lentoasema 16 19 Maarianhaminan lentoasema 19 20 Oulun lentoasema 58 61 Porin lentoasema 26 26 Rovaniemen lentoasema 73 72 Savonlinnan lentoasema 14 15 Tampere-Pirkkalan lentoasema 60 60 Turun lentoasema 52 53 Utin lentoasema 9 10 Vaasan lentoasema 38 37 Varkauden lentoasema 4 4 Etelä-Suomen 117 114 lennonvarmistuskeskus Pohjois-Suomen 4 5 lennonvarmistuskeskus Airpro Oy 530 470 Lentoasemakiinteistöt Oyj 4 4 Kiinteistö Oy Turun lentorahti 2 1 YHTEENSÄ 2 240 2 188 *) Sisältää myös ulkopuoliset työntekijät ja tarvittaessa töihin kutsuttavat. KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Finviassa uusien valmiuksien hankkimisesta kiinnostunutta, vahvasti sitoutunutta ja motivoitunutta henkilöstöä arvostetaan. Finavian perustama henkilöstörahasto oli aikanaan julkisen sektorin ensimmäinen. Sen voittopalkkioiden piiriin kuuluu koko henkilöstö johtoa lukuun ottamatta. Kertomusvuonna rahastoon siirrettiin voittopalkkiota 1,8 miljoonaa euroa. Käytössä on henkilöstörahaston lisäksi myös toinen taloudellinen kannustinjärjestelmä eli erillinen tulospalkkiojärjestelmä. Tärkeä työ jatkuu: vuonna 2008 yksi henkilöstöhallinnon tärkeimmistä tavoitteista on palkitsemis- ja palkkausjärjestelmien kehittäminen edelleen. NÄKYMÄT VUODELLE 2008 Henkilöstöhallinnon kehittämisen painopisteitä vuonna 2008 ovat Finavian työhyvinvointityön yhtenäistäminen, henkilöstön osaamisen sekä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien kehittäminen. Finavian avainhenkilötoimintaa pyritään kehittämään aikaisempaa ohjatumpaan ja yhtenäisempään suuntaan. Avainhenkilöiden tunnistamista ja heidän osaamisensa kehittämistä parannetaan urasuunnittelulla ja tehtäväkiertomahdollisuudella. Tehtäväkiertoa tukevien kannustimien jossa ne ovat sekä esimiehen että alaisen nähtävissä. Lennonjohtajien työehtosopimus umpeutuu marraskuussa 2008. Muiden ammattiryhmien työehtosopimukset solmittiin syksyllä 2007 uusiksi runsaan kahden vuoden sopimuksiksi. AVIA COLLEGE Finavian henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti siten, että koulutus vahvistaa konsernin turvallisuuteen, asiakaslähtöisyyteen sekä kustannustehokkuuteen liittyviä tavoitteita. Finavian ammatillinen erikoisoppilaitos Avia College tukee strategiatyötä varmistamalla, että henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkealla tasolla. Opetustoiminnan tavoitteena on oppiva organisaatio. Avia College tarjoaa korkeatasoista koulutusta eri ilmailuammatteihin sekä Finavian että yhteistyöyritysten henkilöstöille. Se kouluttaa esimerkiksi lennonjohtajia ja antaa ilmailualalla vaadittavia pätevyyksiä kunnossapito-, pelastus- ja turvatarkastustehtäviin. Avia College myös järjestää Finavian eri toimialojen tarpeista lähtevää ammatillista perus-, kertaus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Avia Collegessa opiskeli vuoden 2007 aikana yhteensä noin 2 500 henkilöä (1920). Heistä lähes puolet toimi ulkopuolisten yritysten palveluksessa. Kertomusvuoden KONSERNIN HENKILÖTYÖKERTYMÄ 2007 600 500 400 300 200 100 0 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 580 TYTÄRYHTIÖT 536 KONSERNIHALLINTO 177 SISÄISET PALVELUYKSIKÖT 129 LENNONVARMISTUSKESKUKSET 121 MUUT LENTOASEMAT, YHT. 668 AVIA COLLEGE 29 IKÄ- JA SUKUPUOLI- JAKAUMA 2007 ALLE 25 25 34 MIES NAINEN VOITTOPALKKIO 2003 2007 2000 1800 1600 1400 1200 1000 35 44 45 54 55 65 1 000 EUROA AVIA MU LEN SISÄ KON YTÄ HEL alle 2525-34 35-445-5455-6 NAINEN MIES strategisiin toimintoihin. Operatiivisiin toimintoihin kuuluu kaksi keskitettyä palveluyksikköä: palkka-asioista vastaava Palkka- ja työaikapalvelut sekä työ- ja vir Työtyytyväisyyskyselyn ja esimiesarvioinnin tulosten purkamiseen ja kehittämisehdotusten käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kaikkien esimiesten myös kehittämistä jatketaan ja ylemmän johdon johtamistyötä tuetaan mahdollisuudella osallistua henkilökohtaiseen valmennusohjelmaan. aikana Avia Collegessa annettiin opetusta noin 24 000 (24 800) tuntia. Oppilaitos laati muun muassa lentoasemilla toimiville 400 yhteistyöyritykselle yhdenmukaisen koulu 800 600 400 200 0-03 -04-05 -06-07 kasuhteisiin liittyvistä asioista huolehtiva edellytetään järjestävän kehityskeskusteluja Kehityskeskustelulomakkeet siirretään tusohjelman ajo- ja merkinantotoimintaan Henkilöstöpalvelut. alaistensa kanssa. sähköiseen osaamisen hallintajärjestelmään, sekä vaarallisten aineiden käsittelyyn. 30 * Henkilöstö Henkilöstö * 31

Vastuullisuus Vastuuta yhteiskunnasta, ympäristöstä ja yksilöstä Suomessa on asukaslukuun nähden yksi maailman tiheimmistä lentoasemaverkoista. Lyhyet etäisyydet lentoasemille tarkoittavat sujuvaa henkilöliikennettä ja logistisesti hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Finavia luo perustan sujuvalle, turvalliselle ja toimivalle lentoliikenteelle. Se puolestaan mahdollistaa suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla. Siten Finavian liiketoiminnan perustehtävä on jo itsessään yhteiskuntavastuun hoitamista. Urpo Kärrin taideteos Rovaniemen lentoasemalta. Taloudellinen vastuu kenteeseen tukeutuville yrityksille, kuten ja sen viestintään. Lentoliikenteen osuus yhdyskuntamelusta. Esimerkiksi puolet voittopalkkiojärjestelmä ja henkilöstö Savonlinnan oopperajuhlat, Vantaan Finavia-konserni palvelee yhteiskuntaa matkailulle. Vuonna 2007 ilmestyneessä, kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä Helsingin väestöstä, noin 270 000 henkilöä, rahasto. Se oli perustettaessa ensimmäinen Barokki, Backas Jazz, Särestön kamari myös taloudellisen vastuullisuuden kautta. Helsingin kauppakorkeakoulun tuotta on 2 3 prosenttia. asuu alttiina tie- ja raideliikenteen melulle. laatuaan valtionhallinnon organisaatiossa. konsertit ja kamariorkesteri Avanti!.Tai Vuonna 2007 Finavia-konsernin liikevaihto massa tutkimusprojektissa selvitettiin Ympäristölupaprosessit yhtenäistettiin Pääkaupunkiseudulla lentokoneiden melun Henkilöstöä kannustetaan myös dehankinnoillaan konserni haluaa lisätä oli 310,3 milj. euroa ja investointien määrä Helsinki-Vantaan lentoaseman taloudellisia vuonna 2000, jolloin uusi ympäristönsuo piirissä asui noin 10 000 ihmistä. kuntoilemaan sekä huolehtimaan omasta matkustajien ja henkilökunnan viihtyvyyttä 93,5 milj. euroa. Kertomusvuonna osinkoja vaikutuksia. Tutkimus osoitti, että lento jelulaki astui voimaan. Ympäristölupaa ei Finavia vaihtoi lentoasemien lämmi terveydestään. Kertomusvuoden aikana sekä tukea samalla paikallisia taiteilijoita. maksettiin 11,4 milj. euroa. asema luo suorasti noin 14 000 työpaikkaa automaattisesti edellytetä jokaiselle len tyksessä käytettävän öljyn puupellettiin toteutettiin lukuisia työhyvinvointikampan Finavia toimii kustannustehokkaasti. ja epäsuorasti noin 72 000 työpaikkaa. toasemalle, vaan päätöksen lupaprosessin Jyväskylän, Ivalon, Kemi-Tornion, Kajaanin, joita muun muassa terveelliseen ruokailuun Toiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan Niiden yhteenlaskettu osuus Suomen brut aloittamisesta tekee alueellinen ympäristö Joensuun ja Kruunupyyn lentoasemillaan. ja liikuntaan liittyen. niillä tuloilla, jotka Finavia saa asiakkail tokansantuotteesta on yli 3 prosenttia. keskus. Tämän ansiosta käytöstä poistui 15 öljy Syksyllä 2007 finavialaiset osallis leen tarjoamistaan palveluista. Tavoitteena Finavia sai vuonna 2007 ympäristö kattilaa, ja vuositasolla 1,4 miljoonaa litraa tuivat kampanjaan, jossa Finavia lahjoitti on säilyttää eurooppalaisittain edullinen Vastuu ympäristöstä lupapäätöksen Tampere-Pirkkalan ja öljyä korvattiin uusiutuvalla, kotimaisella jokaista 30 minuutin liikuntasuoritusta hintataso myös jatkossa. Vain toimimalla Yhtenä Finavian tavoitteena on tehdä Maarianhaminan lentoasemilleen. Finavia biopolttoaineella. vastaan yhden euron Suomen lastenkli taloudellisesti kannattavasti ja kustan ympäristöasioista luonnollinen osa jokai haki muutosta Maarianhaminan lentoase Ensimmäinen Helsinki-Vantaan nikoille. Henkilöstön keräys tuotti 11 100 nustehokkaasti, Finavia pystyy tekemään sen finavialaisen työtä. Finaviassa on kym man ympäristöluvan määräyksiin. Finavia keskitetyistä lentokoneiden jäänpoistopis euroa, joilla ostettiin klinikoiden tarvitse tarpeelliset investoinnit lentoliikenteen menkunta henkilöä, joiden päätoimena on katsoi, että lupa määräsi lentoliikenteen teistä valmistui joulukuussa 2007 ja otetaan mia laitteita. kehitykseen ja luomaan näin osaltaan hoitaa konsernin ympäristöasioita. Heistä ohjaamisesta ilmailulain vastaisella tavalla. käyttöön vuoden 2008 aikana. Tällöin on edellytykset suomalaisen elinkeinoelämän suurin osa työskentelee Finavian ympä Valitus ei koskenut luvan ympäristövaa mahdollista kerätä jäänpoistoaineet olen Kulttuurinen vastuu toiminnalle. ristöyksikössä, joka hoitaa ympäristölupa timuksia. Ahvenanmaan hallintotuomio naisesti paremmin talteen. Finavia on merkittävä rakennuttaja, jonka Terveen talouden ansiosta Finavia prosessit keskitetysti ja tukee liiketoimin istuin muutti lupamääräyksiä Finavian arkkitehtuurinen kädenjälki on saanut pystyy myös tulevaisuudessa vuosittain toja näiden ympäristötyössä. Lentoasemilla muutoksenhaun mukaisesti. Sosiaalinen vastuu kansainvälistä ja kotimaista tunnustusta. tulouttamaan valtiolle osan voitostaan tuot ympäristötyöhön osallistuvat vähintään Ympäristölupaprosesseihin liittyviä Finavia haluaa olla hyvä työnantaja, joka Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto tovaatimuksen mukaisesti. lentoaseman päällikkö, kunnossapitopääl kuulemisia käytiin Helsinki-Malmin, panostaa henkilökuntansa hyvinvointiin, RAKLI ry palkitsi Finavian vuoden 2007 Kertomusvuonna Finaviassa keskityt likkö sekä ympäristövastaava. Joensuun ja Kuopion lentoasemien osalta. osaamiseen ja työssä jaksamiseen. Henki parhaana rakennuttajana. Finavia sai tiin erityisesti vahvistamaan hankintastra Finavia on tehnyt pitkäjänteisesti työtä Finavia jätti Hallin ja Joensuun lentoasemia löstön ammattitaidosta ja sen kehittämisestä vuonna 2007 kiitosta myös tavastaan tegiaa. Tavoitteena on nostaa entisestään toimintansa energiatehokkuuden paranta koskevat ympäristölupahakemukset. Hel huolehditaan muun muassa oman ammatil ylläpitää rakennettua omaisuuttaan. hankinnan laatutasoa ja parantaa proses miseksi. Konserni alkoi vuonna 2007 laatia sinki-vantaata koskeva hakemus jätettiin lisen erikoisoppimislaitoksen, Avia Collegen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL seja. Työ edistää Finavian toiminnan yleistä energia- ja ilmasto-ohjelmaa, jonka tavoit joulukuussa 2007. kautta. Työssä kehittymistä ja jatkuvaa uuden antoi Rakennetun omaisuuden tila 2007 laatua ja turvallisuutta sekä helpottaa teena on vähentää omaa energian kulutusta Vuonna 2007 Helsingissä tehtiin oppimista arvostetaan. (ROTI 2007) -raportissaan ilmaliikenne resurssipaineita. Näin varmistetaan myös ja siitä syntyviä päästöjä. Ohjelma määritte Euroopan unionin ympäristömeludirek Finaviassa kiinnitetään jatkuvasti huo verkostolle kiitettävän kouluarvosanan 9,5. se, että Finavian hankinnat tapahtuvat lee käytännön keinot energiatehokkuuden tiivin edellyttämät meluselvitykset, joissa miota johtamisen kehittämiseen sekä hyvän Myös kulttuurisponsorointikohteet eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä järjestelmälliseksi ja jatkuvaksi parantami tarkastelun kohteena olivat vilkkaimmat työilmapiirin luomiseen. Henkilöstöä roh on pyritty valitsemaan niin, että ne tukevat tavalla. seksi. Ohjelma on osa maailman lentolii tiet, rautatiet ja lentoasemat. Selvityksissä kaistaan myös esimerkiksi tehtäväkiertoon. yksittäisiä lentoasemia ja niiden lähialueita Finavia luo toiminnallaan uusia kenne- ja ilmailuteollisuuden laajempaa ilmeni, että tie- ja raideliikenne muo Finavia haluaa myös palkita sitoutu sekä luovat osaltaan matkustajavirtaa. työpaikkoja sekä edellytyksiä lentolii sitoutumista energiatietoiseen toimintaan dostavat merkittävimmän osan kaikesta nutta henkilöstöä. Finavialla on käytössä Tällaisia kohteita ovat muun muassa 32 * Vastuullisuus Vastuullisuus * 33

Johtaminen Johtaminen Ilmailulaitos Finavia on valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) tarkoittama liikelaitos. Ilmailulaitoksen toimiala ja tehtävät on määritelty Ilmailulaitoksesta annetun lain 2 5 :ssä. HALLITUS Finavian ylintä päätösvaltaa käyttää halli Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja tälle suoraan raportoivat johtajat. Johtoryhmään ja laajennettuun johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan kut Konserniorganisaatio KONSERNIORGANISAATIO tus, jonka tehtävät ja päätösvalta on mää sumat henkilöt. Konsernin johtoryhmässä ritelty Liikelaitoslaissa, Ilmailulaitoslaissa, Ilmailulaitosasetuksessa sekä Finavian työjärjestyksessä. Finavian hallitus ohjaa ja valvoo Finavian toimintaa sekä huolehtii, että sen FINAVIAN TOIMITUSJOHTAJA Finavian toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut on määritelty laissa valtion liikelaitoksista (20.12.2002/1185) sekä Finavian työjärjestyksessä. käsitellään toimitusjohtajan harkinnan mukaan Ilmailulaitoksen liiketoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä asioita. Konsernin johtoryhmän apuna toimivat konsernitasoiset turvallisuus- ja HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA KONSERNIN ESIKUNTA KONSERNIVIESTINTÄ YMPÄRISTÖ TURVALLISUUS JA LAATU SISÄINEN TARKASTUS hallinto ja toiminta on järjestetty asian Finavian toimitusjohtaja johtaa laatujohtoryhmä, ympäristöasioiden johto AVIA COLLEGE mukaisesti ja että se toimii eduskunnan ja tulosvastuullisesti Finavian toimintaa. Hän ryhmä sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman muiden viranomaisten päätösten sekä määräysten mukaisesti. Hallitus valvoo myös, kehittää liikelaitoksen toimintaa, huolehtii sen liiketoiminnasta, kirjanpidon lainmu strateginen johtoryhmä. LIIKETOIMINNOT VARATOIMITUSJOHTAJA että Finavian kirjanpito ja varainhoidon valvonta ovat asianmukaisesti järjestettyjä. Hallitus päättää Finavian toiminnan kehittämisestä eduskunnan ja ministeriön asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seuraa ja raportoi kaisuudesta sekä siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja vastaa Finavian liiketoiminnan infrastruktuurin kehittämisestä siten, että niillä luodaan edellytykset Suomen keskeiselle kilpailukykytekijälle, lentoliiken LIIKETOIMINNOT Konsernijohto johtaa tulosyksiköitä strategisella ja taktisella sekä liiketoimintojen tavoitteiden tasolla Finavian liiketoimintojen kautta. Niiden vastuulla on määriteltyjen tavoitteiden ja prosessien sekä KIINTEISTÖ AIRPRO LENTOASEMA LENNONVARMISTUS KAUPALLINEN KONSERNIPALVELUT KONSERNIN TALOUS ICT HR tavoitteiden saavuttamisesta. Päätökset Finavia-konsernin organisaation pääpiirteistä ja strategisista linjauksista tekee hallitus. teelle. Hän huolehtii hallituksen päätösten toimeenpanosta ja antaa hallitukselle tietoa liikelaitoksen toiminnan kannalta johtamiskäytäntöjen kytkeminen alueiden ja niiden kautta edelleen lentoasemien toimintaan ja tavoitteisiin. Kunkin liiketoimin LENTOASEMA-ALUEET LAKIASIAT TIETOPALVELU Hallitus laatii konsernin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja tekee niihin liittyen esityksen voittoa tai tap merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Toimitusjohtaja vastaa Finavian strategiaprosessin kehittämisestä. nan vastuulle kuuluu koko konsernin läpi kulkevan oman liiketoiminnan suunnittelu ja johtaminen, palveluiden kehittäminen, PÄÄKAUPUNKISEUTU LÄNSI-SUOMI piota koskeviksi toimenpiteiksi. Hallitus hyväksyy esitykset seuraavan tilikauden VARATOIMITUSJOHTAJA asiakasprosessien sekä palvelujen tuottamisen ohjaus ja seuranta mittaristojen avulla. ITÄ-SUOMI talousarvioehdotukseksi, palvelu- ja muiksi Varatoimitusjohtaja toimii tarvittaessa POHJOIS-SUOMI toimintatavoitteiksi sekä tulos- että tuloutustavoitteeksi. Se päättää lainanotosta ja merkittävistä investoinneista ja muista toimitusjohtajan sijaisena. Hänen tehtävänään on Finavian konsernipalveluiden johtaminen ja kehittäminen sekä kon TULOSALUEET Tulosalueet ovat Finavian tulosyksikköjä. Niiden vastuulla on varmistaa liiketoimin ALUEELLINEN LENNONVARMISTUS pitkävaikutteisista menoista. Hallituksen sernin johtamiseen liittyvät toimitusjoh tojen ja yhteisten palvelujen tavoitteiden toimivaltaan kuuluvat myös tuotteiden tajan määräämät tehtävät, projektit ja saavuttaminen ja linjausten ja ohjeiden ja palveluiden hinnoittelun perusteista kehityshankkeet. noudattaminen alueella ja lentoasemilla LENTOASEMA maaliikenne-, asemataso-, liikennealue-, tarkastusvaliokunnan ja toimitusjohtajan päättäminen. sekä alueen yhteisten resurssien käytön Lentoasema on tulosalueen tulosyksikkö. lennonvarmistus- sekä muita lentoasema alaisena toimiva yksikkö. Se tukee organi Hallitus valitsee keskuudestaan tarkas FINAVIA-KONSERNIN ohjaaminen. Lentoasema vastaa asetettujen strategioiden toimintaan soveltuvia kaupallisia palveluita. saatiota tavoitteiden saavuttamisessa tus- ja palkitsemisvaliokunnan, ja päättää JOHTORYHMÄ ja linjausten sisällä lentoaseman liiketoimin arvioimalla järjestelmällisesti konsernin Finavian henkilöstö- ja palkkapoliittisista Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä nan taloudellisesta ja operatiivisesta tulok SISÄINEN TARKASTUS riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- periaatteista sekä voittopalkkiojärjestel avustavat toimitusjohtajaa Finavia-kon sesta ja kehittämisestä. Lentoaseman tehtä Finavian sisäisen tarkastuksen yksikkö ja hallintoprosesseja ja edistämällä niiden mästä ja sen soveltamisesta. sernin johtamisessa. vänä on tuottaa turvallisia matkustaja-, on riippumaton, suoraan hallituksen kehittämistä. 34 * Johtaminen Johtaminen * 35

JOHTAMINEN Hallitus Tilikauden aikana eronneet hallituksen jäsenet Finavian johto Jussi Järventaus Puheenjohtaja s. 1951 Koulutus: OTK, OTL, varatuomari. Päätoimi: toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät Keskeinen työkokemus: korkein hallinto-oikeus, ylimääräinen esittelijä 1977, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, ehtoasiamies 1977 1982, oikeusministeriö, lainsäädäntöneuvos 1982 1986, Henkivakuutusosakeyhtiö Nova, lainopillinen johtaja 1987 1990, Suomen Yrittäjien Keskusliitto, varatoimitusjohtaja 1990 1993, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, toimitusjohtaja 1993 1995, oikeusministeri 1998 1999 Finavian hallituksen jäsen: 1.1.2000 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Patentti- ja rekisterihallituksen johtokunnan puheenjohtaja 2004 Rita Linna Varapuheenjohtaja (1.11.2007 alkaen) s. 1966 Koulutus: oikeustieteen maisteri, MBA Päätoimi: neuvotteleva virkamies, liikenne- ja viestintäministeriön liiketoimintayksikkö 2007 Keskeinen työkokemus: hallitusneuvos 2005 2007, vanhempi hallitussihteeri liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osasto 2001 2005, ylitarkastaja maa- ja metsätalousministeriön maatalous-osasto 1998 2000 Finavian hallituksen jäsen: 1.11.2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Pirkko Juntti s. 1945 Koulutus: varatuomari Päätoimi: Keskeinen työkokemus: HSH- Nordbank Corporate Finance Oy, Senior Advisor 1998 2003, JPMorgan (Lontoo), johtaja, kansainvälisen rahoitusalan asiantuntijaja johtotehtävät 1983 1998 Finavian hallituksen jäsen: 1.11.2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Rautaruukki Oyj, hallituksen jäsen, AB Svensk Eksportkredit (Tukholma), hallituksen jäsen Sinikka Mönkäre s. 1947 Koulutus: lääketieteen ja kirurgian tohtori Päätoimi: toimitusjohtaja, Raha-automaattiyhdistys. Keskeinen työkokemus: 17 vuotta lääkärinä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, yleislääketieteen ja keuhkosairauksien erikoislääkärin pätevyys. Kansanedustajana 15 vuotta, josta ajasta 10 vuotta ministerinä eri ministeriöissä (sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, asuntoasioista vastaava ministeri ympäristöministeriössä) Finavian hallituksen jäsen: 1.1.2006 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen 2007 alkaen Leena Kostiander Hallituksen varapuheenjohtaja (31.10.2007 saakka) s. 1973 Koulutus: KTM Päätoimi: neuvotteleva virkamies, liikenne- ja viestintäministeriö Keskeinen työkokemus: liikenneja viestintäministeriö, KMPG Corporate Finance, Postipankki Finavian hallituksen jäsen: 1.1.2006 31.10.2007 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Takarivissä (vasemmalta) Erkki Pitkänen, Reijo Tasanen, Pekka Hurtola, Samuli Haapasalo, Martti Huomo, Mats Rosin, Mikko Viinikainen, Janne Enarvi ja Ari Haapanen. Edessä istumassa (vasemmalta) Anne Ilola ja Irmeli Paavola. Eeva Niskavaara s. 1953 Koulutus: taloustieteiden maisteri Päätoimi: liikkeenjohdon konsultti, yrittäjä Keskeinen työkokemus: vuodesta 1986 lähtien toiminut liikkeenjohdon konsulttina Finavian hallituksen jäsen 1.1.2003 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: A-Katsastus Oy:n hallituksen puheenjohtaja 15.4.2003 asti, Valkeakosken Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja 1.1.2003 alkaen Hannu Seristö s. 1962 Koulutus: kauppatieteiden tohtori Päätoimi: professori (kansainvälinen liiketoiminta) ja vararehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu Keskeinen työkokemus: kansainvälisen liiketoiminnan, erityisesti markkinoinnin tehtävät (Finnair Oyj, McKinsey & Co., Polar Electro ja Suunto Oy) Finavian hallituksen jäsen: 1.1.2006 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Celeres Rahastoyhtiö Oy:n hallituksen jäsen, Helsinki School of Economics Executive Education Oy: n hallituksen puheenjohtaja, Helsingin kauppakorkeakoulun hallituksen jäsen Heikki Vaalgamaa s. 1946 Koulutus: merkonomi Päätoimi: tarkastaja, Finavia Keskeinen työkokemus: Oy Paragon Ab, myyntiedustaja 1969 1973, YK:n Suomen pataljoona, Kypros 1974 1976, Ilmailuhallitus/Ilmailulaitos 1976 Finavian hallituksen jäsen: 1.1.2006 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: pääluottamusmies ja henkilöstörahaston puheenjohtaja Finaviassa Mona Björklund s. 1943 Koulutus: diplomiekonomi Päätoimi: hallitusammattilainen Keskeinen työkokemus: matkailu- ja rahoitusala Finavian hallituksen jäsen: 1.1.2006 31.10.2007 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Samuli Haapasalo Pääjohtaja s. 1952 Koulutus: OTK, varatuomari Martti Huomo Varatoimitusjohtaja, lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja (eläkkeelle 1.1.2008 alkaen) s. 1942 Koulutus: DI Reijo Tasanen Lentoasemaliiketoiminnan johtaja s. 1948 Koulutus: insinööri Anne Ilola Lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja (12.1.2008 alkaen) s. 1967 Koulutus: kuljetusinsinööri, KTM, MBA Mats Rosin Kaupallisen liiketoiminnan johtaja s. 1958 Koulutus: LuK Ari Haapanen Talousjohtaja (Finavia-konsernin varatoimitusjohtaja 1.1.2008 alkaen) s. 1955 Koulutus: KTM Pekka Hurtola Johtaja, kehitys- ja strategiatehtävät s. 1959 Koulutus: OTK Erkki Pitkänen Hallintojohtaja s. 1945 Koulutus: OTK, varatuomari Janne Enarvi Turvallisuus- ja laatujohtaja s. 1954 Koulutus: lennonjohtaja Mikko Viinikainen Ympäristöjohtaja s. 1959 Koulutus: FM Irmeli Paavola Viestintäjohtaja s. 1943 Koulutus: FM 36 * Johtaminen Johtaminen * 37

Hallituksen toimintakertomus