KUULUTUS POSELY/1834/5723/2017 8.12.2017 Esitys Suljetunnevan (Saarijärvi) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien Asia Vapo Oy on toimittanut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hyväksyttäväksi esityksen Suljetunnevan turvetuotantoalueen kalataloudelliseksi tarkkailuksi vuodesta 2018 lähtien. Tarkkailu perustuu Suljetunnevan ympäristölupapäätöksessä (Itä-Suomen ympäristölupavirasto, päätös nro 123/07/1, 22.11.2007) asetettuun kalataloudelliseen tarkkailuvelvoitteeseen. Tarkkailun tavoitteena on selvittää turvetuotantoalueen vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen. Kyseessä on aiemman tarkkailuohjelman (2011 2017) päivitys. Aluetta on ryhdytty valmistelemaan tuotantoon vuonna 2015. Ohjelmaesityksen sisältö Tarkkailuesitys sisältää neljän vuoden välein tehtäviä kalastustiedusteluja vaikutusalueella (Iso Suojärvi, Välijoki, Pieni Suojärvi, Peltojoki sekä Peltojoen suualueen lähivedet Pyhäjärvessä), neljän vuoden välein tehtävät Nordic-koeverkkokalastukset Iso Suojärvessä, neljän vuoden välein tehtävät sähkökoekalastukset neljällä koealalla Peltojoessa sekä neljän vuoden välein tehtävät koeravustukset Iso Suojärvessä, Välijoessa, Pieni Suojärvessä ja Peltojoessa. Nähtävänäpito ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus pidetään nähtävänä 18.12.2017 26.1.2018 Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla sekä ELY-keskuksen Jyväskylän toimipaikassa eli Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoitustaululla (Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä). Tarkkailuohjelmaesitys on nähtävänä edellä mainituissa toimipaikoissa. Lisäksi kuulutus ja ohjelmaesitys ovat nähtävänä ELY-keskuksen Internet-sivustolla: www.ely-keskus.fi -> Keski-Suomi tai Pohjois-Savo -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään 26.1.2018 ensisijaisesti sähköisesti osoitteella kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen Pohjois-Savon ELY-keskus, PL 2000, 70101 Kuopio. Asiakirjassa tulee mainita asian diaarinumero POSELY/1834/5723/2017. Lisätietoja Kalastusbiologi Mari Nykänen, puhelimitse 0295 024581 tai sähköpostilla mari.nykanen@ely-keskus.fi Kuntaa pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Pohjois-Savon ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (skannattuna kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi tai postitse PL 2000, 70101 Kuopio) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme Kutsunumero 0295 026 500 kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/pohjois-savo Kallanranta11 PL 2000 70101 Kuopio Jyväskylän toimipaikka: PL 250 40101 Jyväskylä
TARKKAILUOHJELMA Vapo Oy Suljetunnevan turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell
Sisällys 1 TARKKAILUN PERUSTE... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 TARKKAILUOHJELMA... 3 3.1 Tarkkailun tavoite... 3 3.2 Kalastustiedustelu... 3 3.3 Koekalastukset järvialueilla... 4 3.4 Koekalastukset virtavesissä... 5 3.5 Koeravustukset... 6 5 RAPORTOINTI... 6 VIITTEET... 6 Jyväskylä 23.11.2017 Pekka Sundell Ympäristöasiantuntija 050 428 5316, pekka.sundell@nablabs.fi Nab Labs Oy Survontie 9 D, 40500 Jyväskylä
1 1 TARKKAILUN PERUSTE Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 22.11.2007 (lupapäätös nro 123/07/1, dnro ISY-2006-Y-262) Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan turvetuotantoon Saarijärven kaupungissa sijaitsevalla Suljetunnevan tuotantoalueella. Lupa on vahvistettu Vaasan hallinto-oikeuden (3.9.2009, 09/0434/3) ja Korkeimman hallintooikeuden (20.12.2010, 3816) päätöksillä. Suljetunnevan tuotantoalueeseen kuuluu myös kartassa Sammakkonevaksi nimetty alue (kuva 1). Lupapäätöksen mukaan hankkeen vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2 TARKKAILUALUE Suljetunnevan turvetuotantoalue (n. 50 ha) sijaitsee Saarijärven kaupungin Suljetunmäen kylässä, noin 20 km kaupungin keskustasta koilliseen. Ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistamassa seutukaavassa Suljetunneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Aluetta ryhdyttiin valmistelemaan tuotantoon toukokuussa 2015. Vuonna 2016 valmistelussa oli 50,5 hehtaarin laajuinen alue. Kuivatusvesien käsittely tapahtuu luvan mukaisesti ympärivuotisesti pintavalutuskentällä (Keränen 2017). Suunniteltu Suljetunnevan turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Ison Suojärven valuma-alueella (14.687). Valuma-alueella on pääasiassa metsäojitettuja soita ja jonkin verran peltoa. Tuotantoalueella on kaksi lohkoa. Tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet johdetaan yhden pintavalutuskentän kautta laskuojaan, joka laskee Sammakkolammesta lähtevään ojaan. Sitä pitkin vedet laskevat noin 1,5 km matkan Ison Suojärven Pohjanlahteen. ELY-keskuksen kanssa sovitusti kuivatusvesiä ei lasketa lainkaan Sammakkolammen kautta. Isosta Suojärvestä vedet laskevat edelleen Välijokea pitkin Pieneen Suojärveen ja sieltä Peltojokea pitkin Saarijärven Pyhäjärveen (kuva 1). Vesireittiä pitkin matkaa Suljetunnevalta Pyhäjärveen on noin yhdeksän kilometriä. Pyhäjärvi on säännöstelty vesialue. Sen säännöstely aloitettiin jo 1960-luvun alussa. Pyhäjärveä kuormittavat lähinnä maa- ja metsätalous sekä ranta-asutuksen jätevedet. Sammakkolampi on pieni (0,6 ha) ja matala (syvyys alle 2 m) lampi. Lammen vedessä on runsaasti humusaineita ja rautaa, josta johtuen veden väri on hyvin tummaa. Ravinteita on runsaasti ja levätuotanto ajoittain erittäin runsasta. Happivaje on ollut suurta etenkin lopputalvisin.
2 Kuva 1. Suljetunnevan turvetuotantoalueen sijainti ja sen alapuoliset vesialueet. Iso Suojärvi (252 ha) on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Sen keskisyvyys 1,7 metriä, suurin syvyys 4,4 metriä ja tilavuus noin 4300 m 3. Ison Suojärven vesi on ravinnepitoista ja hyvin tummaa. Järven ekologinen tila on arvioitu hyväksi, mutta sen kemiallinen tila on hyvää huonompi (Alaja 2016). Etenkin talvisin syvänteen alusvedessä on usein havaittavissa hapenvajausta. Ison Suojärven Pohjanlahti on matala lahti (suurin syvyys 1,9 m), jonka Kolisevansalmi erottaa muusta järvestä. Sen vesi on hyvin hapanta, tummaa ja ravinteikasta. Myös rautaa vedessä on runsaasti. Pienen Suojärven (11,9 ha) suurin syvyys on 2,2 metriä ja tilavuus 194 m 3. Pienen ja Ison Suojärven vedenlaatu ei merkittävästi eroa toisistaan.
3 Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi (SVh). Sen pinta-ala on 5899 hehtaaria, keskisyvyys 9,7 metriä ja suurin syvyys 43 metriä. Pyhäjärven vesi on niukkaravinteista ja melko kirkasta. Järvi on säännöstelty. Sen säännöstelyraja on N60+119,27-120,34 metriä. Säännöstelyn aiheuttamaksi talvialenemaksi on arvioitu 0,5-0,6 metriä, kun taas keskivedenkorkeuden on arvioitu nousseen jonkin verran luonnontilaan verrattuna. Pyhäjärven ekologinen tila on erinomainen ja kemiallinen tila hyvä (Alaja 2017). Sundellin (2015) mukaan Iso Suojärvi on paikallisesti merkittävä kalastuskohde. Alueella kalasti vuonna 2015 ainakin 29 paikallista taloutta (Alaja 2016). Tärkeimmät saalislajit olivat ahven (45 %) ja hauki (43 %). Eniten saalista saatiin katiskoilla (35 %), pilkkimällä (22 %) ja vetouistimilla (18 %). Kalastaneiden ruokakuntien keskisaalis oli Isossa Suojärvessä 53 kiloa. Välijoessa ja Pienessä Suojärvessä kalastus oli vähäistä. Pienestä Suojärvestä Pyhäjärveen laskevassa Peltojoessa oli taimenen lisääntymisalueita ja pyyntivahva jokirapukanta. Kannan elpymisen turvaamiseksi ravustus on joessa kielletty. Pyhäjärvi on kirkasvetinen muikkujärvi, jossa kalastetaan aktiivisesti. Kalavesien hallinnasta ja hoidosta tarkkailualueella vastaa Pyhäjärven kalastuskunta. Rapujen lisäksi tarkkailualueen vesiin on istutettu kuhia, planktonsiikoja, järvisiikoja, harjuksia ja karppeja (Alaja 2016). 3 TARKKAILUOHJELMA 3.1 Tarkkailun tavoite Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Suljetunnevan turvetuotantoalueen vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen. Tämän ohjelman toteutus alkaa vuonna 2018. Tarkkailuun liittyvät tutkimukset sisältävät kalastustiedusteluja, koekalastuksia järvissä ja virtavesissä sekä koeravustuksia. Ohjelmaan sisältyvien tarkkailujen tuloksia verrataan aiemmin toteutettujen tarkkailujen tuloksiin. 3.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelujen avulla kerätään tietoa tarkkailualueen järvien ja virtavesien kalaja rapukannoista sekä kalastuksesta. Tietoa kerätään mm. kalaston määrästä ja rakenteesta, rapukantojen tilasta, kalastuksen määrästä ja ajoittumisesta, saadun saaliin määrästä ja rakenteesta, käytetyistä pyydyksistä sekä kalastusta haittaavista tekijöistä tarkkailualueen eri osissa. Tiedustelualueeseen kuuluvat Iso Suojärvi, Välijoki, Pieni Suojärvi, Peltojoki sekä Peltojoen suualueen lähivedet Pyhäjärvessä. Kalastustiedustelu lähetetään postitse tarkkailualueella asuville tai siellä rantakiinteistön omistaville ruokakunnille. Tavoitteena on saada 150 ruokakunnan yhteystiedot tiedustelun postittamista varten. Yhteystiedot saa-
4 daan kiinteistörekisteristä. Tiedusteluun vastaamatta jättäneille lähetetään muistutuskirje. Kokonaisarvioiden laskennassa noudatetaan seuraavia yleisesti hyväksyttyjä oletuksia: a) vastaamattomissa oli kalastaneita samassa suhteessa kuin vastanneissa, b) vastanneiden ja vastaamattomien välillä ei ollut eroa kalastuksessa, saalislajeissa tai saaliin määrässä. Vesistökohtainen kokonaisarvio perusjoukon pyyntiponnistukselle (P) arvioidaan kullekin pyydykselle seuraavasti: P = P VAST (N TOT / N VAST ), jossa P vast =vastanneiden yhteenlaskettu pyyntiponnistus (puutteelliset vastaukset imputoitu) N tot =perusjoukon koko N vast =vastanneiden määrä yhteensä Tämän jälkeen arvioidaan lajikohtainen saalis (C) eri pyydyksille seuraavasti: C = C VAST (N TOT / N VAST ), jossa C vast =vastanneiden yhteenlaskettu saalis (puutteelliset vastaukset imputoitu) N tot = perusjoukon koko N vast =vastanneiden määrä yhteensä Seuraavan kerran kalastustiedustelu toteutetaan vuoden 2020 alussa ja sen avulla kerätään tietoja kalastosta ja kalastuksesta vuonna 2019. Tiedustelu uusitaan neljän (4) vuoden välein. 3.3 Koekalastukset järvialueilla Verkkokoekalastusten tavoitteena on selvittää Ison Suojärven kalaston tilaa ja seurata kalakannoissa tapahtuvia muutoksia. Koekalastukset tehdään NORDIC-yleiskatsausverkoilla. Tarvittava verkkoöiden määrä riippuu tutkittavan järven pinta-alasta ja syvyyssuhteista. Ison Suojärven pinta-ala on 252 hehtaaria. Tästä 0-3 metrin syvyistä aluetta on 234 hehtaaria ja 3-6 metrin syvyistä aluetta noin 18 hehtaaria. Matalassa, alle kolmen metrin syvyisessä vedessä kalastetaan pohjaverkoilla, ohjeiden mukaisesti, 22 verkkoyötä. 3-6 metrin syvyysvyöhykkeen alueelle lasketaan pohjaverkkojen (2 kpl) lisäksi pyyntiin sa-
5 ma määrä pintaverkkoja (2 kpl). Pyyntiponnistus on siis yhteensä 26 verkkoyötä. Pyyntialueet valitaan järvestä satunnaisesti RKTL:n (Olin ym. 2014) ohjeiden mukaisesti. Koekalastusten tarkoituksena on järvien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saadusta saaliista lasketaan kokonaissaalis ja yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että massana. Kokonaissaaliiden lisäksi esitetään myös verkkokohtaiset saaliit kalalajeittain. Raportissa ilmoitetaan särkikalojen, petomaisten ahventen (yli 15 cm) ja petokalojen massa- ja lukumääräosuudet kokonaissaaliissa. Petokalaosuuksiin lasketaan mukaan yli 15 cm:n pituiset ahvenet. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat. Verkkokoekalastukset tehdään heinäkuun 15. ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana. Kalastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2019 ja sen jälkeen neljän (4) vuoden välein. Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n työraportissa (Olin ym. 2014) esitettyjä ohjeita. Verkkokoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.4 Koekalastukset virtavesissä Alueen kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvia sähkökoekalastuksia tehdään Peltojoessa neljällä (4) koealalla. Tavoitteena on selvittää alueen kalaston ja rapukannan tilaa. Koealan tavoitepinta-ala on 100 m². Kalastukset tehdään kullakin alueella kahteen kertaan niin, että kalastuskertojen välillä pidetään vähintään 15 minuutin tauko. Kalastukset tehdään samoilla alueilla kuin tähänkin saakka. Vuonna 2016 (Alaja 2017) kalastettujen koealojen sijaintitiedot ovat koekalastusrekisterin tietojen mukaan seuraavat: Koealan nimi Koordinaatit (KKJ) (pohj) (itä) Peltojoki 1 (Kantola) 6966641 3422713 Peltojoki 2 (Koskela) 6965964 3422913 Peltojoki 3 (alaosa 2) 6964732 3423147 Peltojoki 4 (alaosa) 6964486 3422941 Kalastettavien koealojen sijainti määritetään GPS-koordinaatein ja niistä otetaan valokuva. Koealoilta tehdään lisäksi kohdekuvaukset, joissa määritetään alojen mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuus peittävyysarvioin sekä levä- ja lietekerrostumat. Koekalastusten tarkoituksena on virtavesien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saaliiksi saadut kalat mitataan ja punnitaan. Saaliista lasketaan kokonaissaalis ja saalis pinta-alayksikköä kohden lajeittain sekä kappalemääränä että massana. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat.
6 Sähkökoekalastukset tehdään elo-syyskuussa. Seuraavan kerran ne tehdään vuonna 2019 ja sen jälkeen neljän (4) vuoden välein. Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n työraportissa (Olin ym. 2014) esitettyjä ohjeita. Sähkökoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.5 Koeravustukset Koeravustusten avulla selvitetään Ison Suojärven, Välijoen, Pienen Suojärven ja Peltojoen rapukantojen tilaa. Koeravustuksia tehdään Isossa Suojärvessä neljällä (4), Välijoessa kahdella (2), Pienessä Suojärvessä kahdella (2) ja Peltojoessa neljällä (4) alueella. Kullakin alueella ravustetaan 10 mertayötä. Koeravustusten pyyntiponnistus on siis yhteensä 120 mertayötä. Saaliiksi saadut ravut mitataan ja niiden sukupuoli määritetään. Lisäksi tarkistetaan silmämääräisesti rapujen kunto. Ravustukset tehdään seuraavan kerran heinäkuussa 2019, ennen varsinaisen ravustuskauden alkua. Sen jälkeen ne uusitaan neljän (4) vuoden välein. 4 RAPORTOINTI Raportti Suljetunnevan turvetuotantoalueen kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun liittyvistä tutkimuksista valmistuu tarkkailua seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan Vapo Oy:lle, Keski-Suomen ELY-keskukselle, Pohjois-Savon ELYkeskukselle, Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Saarijärven kalastusalueelle. VIITTEET Alaja, H. 2017: Suljetunnevan (Saarijärvi) kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2016. Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 65/2017: 1-12. Alaja, H. 2016: Suljetunnevan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2015. Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 138/2016: 1-8. Keränen, J. 2017: Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella. Pöyry Finland Oy (17.10.2017), 116 s. + liitteet. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. RKTL:n työraportteja 21/2014, 14 s. + liitteet.
7 Sundell, P. 2015: Suljetunnevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2014. Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 117/2015: 1-9.