Uusien opiskelijoiden kysely 2014

Samankaltaiset tiedostot
Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

Elämänhallinta mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

FSD3095. Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset Koodikirja

Tunnelmat vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2014

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari Hanne Mikkonen

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

FSD3057. Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset Koodikirja

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Biomedicum, Helsinki

Uusien opiskelijoiden huomioiminen Sosiaalipoliittinen asiantuntija Ville Ritola

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Raahesta vuonna 2015 poismuuttaneet kyselyn tulokset

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Aloituskysely 2017 tulokset

Kehityskeskustelulomake

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Opiskelua eri elämäntilanteissa

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Global Mindedness -kysely

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit

Osuva-loppuseminaari

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen , 5.10 ja Historiaa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Yhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Minun elämäntilanteeni

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Aloituskysely 2016 tulokset

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

MIELELLÄ ON VÄLIÄ! Nyyti vinkkaa: Mielellä on väliä!

Pääkaupunkiseudun Lape Yhteiskehittämispäivä MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI. Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry.

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

TUBESSA ON VOIMAA. Ensimmäistä kertaa vertailussa mukana myös blogit sekä Instagram!

Transkriptio:

Uusien opiskelijoiden kysely 2014 Tuloksia taustamuuttujien mukaan vertailtuna Helmikuu 2015 1

Kyselyn tarkoitus Saada tietoa: opiskelijoiden tarpeista miltä opiskelujen alkuvaihe on tuntunut ja kuinka sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on käynnistynyt Kyselyllä haluttiin myös osoittaa kiinnostusta ja välittämistä opiskelijoita kohtaan sekä tehdä Nyytiä tunnetuksi uusien opiskelijoiden keskuudessa. 2

Kyselyn teemat Itsenäisen asumisen aloittamisen haasteet Opiskeluihin ja opiskelupaikkaan sopeutumisen haasteet Tuutoritoiminnan ja opiskelijatapahtumien merkityksellisyys Suhtautuminen alkoholinkäyttöön opiskelijatapahtumissa Kokemus uudesta elämäntilanteesta kaikkinensa ja, onko se vastannut omia odotuksia Arjessa pärjäämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen haasteet 3

Kyselyn toteutus Toteutettiin nyt neljättä kertaa Linkki Digium-kyselyyn verkkosivuilla Vastausaika 25.8. 5.10.2014 Markkinoitiin verkko-sivuilla pop-up elementillä, Facebookissa, uutiskirjeessä, s-postitse yokunnille ja opiskelijakunnille 4

Taustatiedot Vastaajia yhteensä 2575. Heistä: 69 % naisia, 29 % miehiä, 2 % muu 61 % yliopisto-opiskelijoita, 37 amk-opiskelijoita, 2 % muu 80 % 18-25 vuotiaita, keski-ikä 23 vuotta 20 % pääkaupunkiseudulta 5

Itsenäinen asuminen 61 % muuttanut opiskelujen takia Muuttaneista 74 % muutti ensimmäiseen omaan kotiin Itsenäinen asuminen ja kodinhoito sujuvat keskimäärin melko hyvin Asunnon löytymisessä ja uuteen asuinympäristöön sopeutumisessa jonkin verran haasteita Elämisen kustantaminen kuitenkin keskeisin haaste, 76% kohdannut hankaluuksia 6

Ryhmien vertailu itsenäisen asumisen suhteen Amk/yliopisto/muu Ammattikorkeakouluopiskelijoilta sujuu itsenäisen asumisen aloittaminen ja kodinhoito paremmin Yliopisto-opiskelijat löytävät helpommin asunnon ja pystyvät paremmin kustantamaan elämisen Naiset/miehet/muu Ikä Naisilta sujuu paremmin kodinhoito Miehet löytävät paremmin uuden paikkakunnan palvelut ja pystyvät kustantamaan elämisen Yleinen suuntaus on se, että vanhemmat opiskelijat (yli 25 vuotiaat) pärjäävät paremmin itsenäisen asumisen eri puolista kuin sitä nuoremmat 7

0= vaikeaa 100 = helppoa Itsenäinen asuminen 90,0 80,0 77,2 77,7 74,0 77,6 74,1 70,0 60,0 50,0 59,1 65,8 47,5 67,7 49,9 46,2 44,2 40,0 30,0 Itsenäisen asumisen aloittaminen Asunnon löytäminen Kodinhoito Amk, n=482 Yliopisto, n=1004 muu, n=12 Elämisen kustantaminen erot ovat tilastollisesti merkitsevät p<.05 8

0= vaikeaa 100 = helppoa Itsenäinen asuminen 90,0 80,0 77,7 70,0 69,8 71,7 64,0 68,2 60,0 50,0 56,7 47,0 52,4 50,2 40,0 30,0 Kodinhoito Uuden paikkakunnan palvelujen löytyminen naiset, n=1014 miehet, n=468 muu, n=15 Elämisen kustantaminen erot ovat tilastollisesti merkitsevät p<.05 9

0= vaikeaa 100 = helppoa Itsenäinen asuminen 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 68,8 86,8 85,8 73,6 74,2 71,8 Itsenäisen asumisen aloittaminen 81,9 Kodinhoito 87,0 60,3 65,0 69,1 74,9 Uuden paikkakunnan palvelujen löytyminen alle 19 v., n=84 19-24 v., n=1210 25-30 v., n=134 yli 31 v., n=37 10

Opintojen aloittaminen Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä vaikeuksia on kohdannut lähes 75 % vastaajista Vastaajista 66 % kohdannut haasteita myös ensimmäisten opiskeluhommien tekemisessä Neuvojen kysyminen tarvittaessa sujuu monelta hyvin Yli puolet kokee uusiin opiskelutovereihin tutustumisen helpoksi, mutta 17 % vaikeaksi (noin joka 6.s). 31 % vastannut siltä väliltä. 11

Ryhmien vertailu opintojen aloittamisen suhteen Amk/yliopisto/muu Neuvojen kysyminen tarvittaessa ja tutustuminen muihin opiskelijoihin helpompaa ammattikorkeakouluopiskelijoille Naiset/miehet/muu Ikä Ensimmäisten opiskeluhommien tekeminen helpompaa miehille Yleinen suuntaus on se, että vanhemmat opiskelijat (yli 25 vuotiaat) selviävät paremmin erilaisista opintojen aloittamiseen liittyvistä puolista kuin nuoremmat 12

0= vaikeaa 100 = helppoa Opintojen alku 70,0 65,0 66,5 66,2 63,9 64,5 62,3 60,0 55,0 56,2 50,0 Neuvojen kysyminen tarvittaessa Tutustuminen muihin opiskelijoihin Amk, n=954 Yliopisto, n=1570 muu, n=39 erot ovat tilastollisesti merkitsevät p<.05 13

0= vaikeaa 100 = helppoa Opintojen alku 70,0 65,0 64,8 65,8 60,0 55,0 50,0 54,0 57,8 52,9 52,4 45,0 40,0 Ensimmäisten opiskeluhommien tekeminen Neuvojen kysyminen tarvittaessa naiset, n=1785 miehet, n=746 muu, n=27 erot ovat tilastollisesti merkitsevät p<.05 14

0= vaikeaa 100= helppoa Opintojen alku 80 75 70 68,5 71,5 65 62,7 63,6 60 55 56,4 56,5 54,3 54,1 58,4 58,5 50 45 44,8 48,4 40 35 30 Omanopintosuunnitelman tekeminen Ensimmäisten opiskeluhommien tekeminen Neuvojen kysyminen tarvittaessa alle 19 v., n=128 19-24 v., n=1793 25-30 v., n=317 yli 31 v., n=259 15

Tuutoritoiminta ja opiskelijatapahtumat 16

Tuutoritoiminta ja opiskelijatapahtumat Vastaajista 70 % kokee tuutoritoiminnan hyödyllisenä ja tärkeänä sekä opintojen aloittamisessa että muihin opiskelutovereihin tutustumisessa Opiskelijatapahtumia arvioidaan myös myönteisesti, 70 % kokee ne joko parhaana asiana opiskelijaelämässä tai hauskana ajanviettona Yli 20 % ei ollut kuitenkaan edes osallistunut opiskelijatapahtumiin 17

Ryhmien vertailu tuutoritoiminnan suhteen Amk/yliopisto Ikä Yliopisto-opiskelijat kokevat tuutoritoiminnan hyödyllisemmäksi ja tärkeämmäksi sekä opiskelujen aloittamisen että opiskelutovereihin tutustumisen suhteen Nuoremmat opiskelijat (alle 25 vuotiaat) kokevat tuutoritoiminnan hyödyllisemmäksi ja tärkeämmäksi sekä opiskelujen aloittamisen että opiskelutovereihin tutustumisen suhteen kuin vanhemmat 18

0= ei lainkaan 100= erittain hyödyllistä ja tärkeää Tuutoritoiminta 80,0 77,2 77,3 75,0 70,0 70,8 71,9 70,7 65,0 60,0 59,2 55,0 50,0 Tuutortoiminnan hyödyllisyys ja tärkeys opintojen aloittamisessa Tuutortoiminnan hyödyllisyys ja tärkeys opiskelukavereihin tutustumisessa Amk, n=954 Yliopisto, n=1570 muu, n=39 erot ovat tilastollisesti merkitsevät p<.05 19

0= ei lainkaan 100= erittäin hyödyllistä ja tärkeää 80 75 Tuutoritoiminta 75,3 77,5 77,6 77,0 73,3 70 68,9 65 60 63,1 62,0 55 Tuutortoiminnan hyödyllisyys ja tärkeys opintojen aloittamisessa Tuutortoiminnan hyödyllisyys ja tärkeys opiskelukavereihin tutustumisessa alle 19 v., n=128 19-24 v., n=1793 25-30 v., n=317 yli 31 v., n=259 20

Alkoholinkäyttö opiskelijatapahtumissa jakaa mielipiteitä Myönteisesti suhtautuvat: rentouttaa ja on hauskaa, kuuluu opiskelijakulttuuriin, auttaa tutustumisessa Neutraalisti suhtautuvat: jokaisen oma asia, enemmistö osaa kohtuukäytön, sopii toisiin tapahtumiin paremmin kuin toisiin, ei ole painostettu, vaihtelee oppilaitoksittain Kielteisesti suhtautuvat: käyttö on liiallista ja siihen painostetaan, opiskelijakulttuuria ilman alkoholia ei ole ollenkaan, porukoiden ulkopuolelle jääminen, oma vakaumus/elämäntapa/terveydentila estää alkoholinkäytön, juhliminen liian kallista ja viivyttää opintoja, aikataulutusvaikeudet, tapahtuminen käytännön järjestelyt ohjaavat alkoholinkäyttöön -> alkoholittomia vaihtoehtoja lisää Kielteisesti suhtautumista perusteltiin useammasta näkökulmasta käsin kuin muita 21

Arvio omasta pystyvyydestä vaikuttaa hyvinvointiin ja arkeen Keskimääräiset arviot omasta pystyvyydestä monessa arjen pärjäämisen osa-alueessa melko hyvät Erityisen hyvin luotetaan omiin kykyihin tunnistaa stressaantuneisuutta sekä huomata päivittäisiä pieniä myönteisiä hetkiä ja ylläpitää niitä mielessä Parannettavaa uskossa omiin kykyihin on erityisesti terveyteen vaikuttavista elämäntavoista huolehtimisessa ja tasapainon löytämisessä elämän eri osa-alueiden välille Moni vastaaja arvioi omia kykyjään kysymysten kohdalla skaalan vaikeaa-helppoa keskiväliin, joten monen kohdalla uskoa omiin kykyihin vaikuttaa hyvinvointiinsa on mahdollista parantaa ainakin jonkin verran 22

Pystyvyyden tunne (self-efficacy) Arvio omasta kyvystä järjestää ja toteuttaa määriteltyä toimintaa tai asiaa (suhteessa aina johonkin tiettyyn asiaan) Uskoa, luottamusta ja varmuutta omista kyvyistä Pystyvyyden uskomukset vaikuttavat ajattelumalleihin ja emotionaalisiin reaktioihin Bandura, (1997). 23

Ryhmien vertailu pystyvyysarvioissa Amk/Yliopisto Ammattikorkeakouluopiskelijat luottivat omiin kykyihinsä enemmän ajankäytön suunnittelussa ja hallinnassa, tasapainon ylläpitämisessä elämän eri osa-alueiden välillä, terveyteen vaikuttavista elämäntavoista huolehtimisessa, stressaantuneisuuden tunnistamisessa ja uusien tuttavien saamisessa Naiset/miehet/muut Ikä Naiset luottavat omiin kykyihinsä enemmän päivittäisten pienten hetkien huomaamisessa, uusien tuttavien saamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa Miehet luottavat omiin kykyihinsä enemmän tasapainon ylläpitämisessä elämän eri osa-alueiden välillä ja terveyteen vaikuttavista elämäntavoista huolehtimisessa Yleinen suuntaus on se, että vanhemmat opiskelijat (yli 25 vuotiaat) luottavat enemmän omiin kykyihinsä vaikuttaa hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen kuin nuoremmat 24

0= en pysty lainkaan 100 = pystyn hyvin varmasti Pystyvyyden tunne 75 70 + 68,94 68,94 65 60 64,09 61,88 64,21 61,96 61,7 58,4758,44 59,37 57,21 65,87 63,85 65,04 + 56,85 55 50 Ajankäytön suunnittelu ja hallinta Tasapainon ylläpitäminen opintojen, työssäkäynnin ja vapaa-ajan välillä Terveyteen Stressaantuneisuuden vaikuttavista tunnistaminen elämäntavoista huolehtiminen (esim. riittävä lepo, liikunta ja ravitsemus) Uusien tuttavien ja ystävien saaminen Amk, n=954 Yliopisto, n=1570 muu, n=39 ja + erot ovat tilastollisesti merkitsevät p<.05 25

0= en pysty lainkaan 100 = pystyn hyvin varmasti Pystyvyyden tunne 80 75 70 65 60 + 62,03 61,5 59,96 59,02 73,57 70,2 63,44 + 66,83 65,88 + 68,3567,97 + 57,07 55 50 48,93 + 46 + 49,7 45 40 Tasapainon ylläpitäminen opintojen, työssäkäynnin ja vapaa-ajan välillä Terveyteen vaikuttavista elämäntavoista huolehtiminen (esim. riittävä lepo, liikunta ja ravitsemus) Päivittäisten pienten hyvien hetkien huomaaminen Uusien tuttavien ja ystävien saaminen Tavoitteiden saavuttaminen naiset, n=1785 miehet, n=746 muu, n=27 ja + erot ovat tilastollisesti merkitsevät p<.05 26

0= en pysty lainkaan 100= hyvin varmasti pystyn Pystyvyyden tunne 80 77,3 75 73,1 73,6 74,3 75,1 72,1 70 66,3 67,5 66,1 68,2 68,9 68,4 68,1 66,8 67,1 69,5 65 64,0 65,1 64,3 61,7 62,5 60 58,9 59,6 57,8 55 Ajankäytön suunnittelu ja hallinta Terveyteen vaikuttavista elämäntavoista huolehtiminen (esim. riittävä lepo, liikunta ja ravitsemus) Stressaantuneisuuden tunnistaminen Päivittäisten pienten hyvien hetkien huomaaminen alle 19 v., n=128 19-24 v., n=1793 25-30 v., n=317 yli 31 v., n=259 Myönteisten ajatusten huomaaminen ja mielessä pitäminen Tavoitteiden saavuttaminen 27

Vastoinkäymisiin valmistautuminen Valmistautumisen aste mahdollisiin tuleviin vastoinkäymisiin ei ole erityisen korkea Erityisen heikosti valmiita suunnitelmia on sen varalle, että oma lähipiiri ei tue omaa elämää koskevissa ratkaisuissa ja siinä, että ihmissuhteissa tulisi kohtamaan vaikeuksia Hieman paremmin on varauduttu mahdollisten käytännön ongelmien ja opiskeluun liittyvien ongelmien kohtaamiseen 28

Valmistautuneisuus (preparedness) Tavoitetilainen valmius vastata epävarmaan tulevaisuuteen ennakoivia mukautumis- ja stressinhallinta kykyjä, jos vaikeuksia tulee tulevaisuudessa ennakoivaa toiveikkuutta, jos mahdollisuuksia tulee tulevaisuudessa Sweeny, Carroll & Shepperd (2006). Is optimism always best?: future outlooks and preparedness. Current directions in psychological science, 15, 302-306. Dia Elina Marttisen esityksestä Nyytin 30v. Seminaarissa 14.11.2014 29

Ryhmien vertailu vastoinkäymisiin valmistautumisen suhteen Naiset/miehet/muut Ikä Naisilla on enemmän valmiita suunnitelmia sen varalle, että tulee kohtaamaan käytännön ongelmia tai vaikeuksia ihmissuhteissa Miehillä on enemmän valmiita suunnitelmia sen varalle, että oma lähipiiri ei tue omaa elämää koskevissa ratkaisuissa Yleinen suuntaus on se, että vanhemmilla opiskelijoilla (yli 25 vuotiaat) on enemmän valmiita suunnitelmia mahdollisten tulevien vastoinkäymisten varalle 30

0=ei lainkaan 100= erittäin paljon suunnitelmia Vastoinkäymisiin valmistautuminen 65 60 55 55,65 52,9 50 45 45,41 43,06 + 49,18 45,97 45,32 40 35 39,11 + 34,04 30 Käytännön ongelmien kohtaaminen, esim. opintojen rahoittamisen ja uudelle paikkakunnalle muuttamisen haasteet Jos lähipiiri ei tue omaa elämää koskevissa ratkaisuissa naiset, n=1785 miehet, n=746 muu, n=27 Vaikeudet ihmissuhteissa ja + erot ovat tilastollisesti merkitsevät p<.05 31

0= ei lainkaan 100= erittäin paljon suunnitelmia Vastoinkäymisiin valmistautuminen 65 60 55 50 59,8 57,5 53,9 50,6 53,8 47,6 59,6 55,9 52,352,1 54,4 49,8 46,8 45 42,1 44,6 40 39,5 35 Käytännön ongelmien kohtaaminen, esim. opintojen rahoittamisen ja uudelle paikkakunnalle muuttamisen haasteet Jos lähipiiri ei tue omaa elämää koskevissa ratkaisuissa Vaikeudet opiskelussa Vaikeudet ihmissuhteissa alle 19 v., n=128 19-24 v., n=1793 25-30 v., n=317 yli 31 v., n=259 32

Uusi elämäntilanne kokonaisuudessaan Monilla menee hyvin ja uusi elämäntilanne tuntuu jännittävältä ja mielenkiintoiselta Osalla haasteita arjen suhteen: kiire ja oikeanlaisen aikataulutuksen löytäminen, väsymys, tasapainon ylläpitäminen elämän eri osa-alueiden välillä, sopeutuminen uusiin asioihin, stressi, koti-ikävä ja itsenäisen asumisen haasteet Osalla opiskeluun liittyviä haasteita: liian koviksi koetut vaatimukset ja työmäärä, riittämätön tuki ja opastus, byrokraattinen opiskeluympäristö, riittämättömät opiskelutaidot, motivaation ja itsevarmuuden puute, puutteellinen tiedonkulku Osalla sosiaalisiin suhteisiin liittyviä haasteita: vaikeudet tutustua uusiin ihmisiin ja ryhmien ulkopuolelle jääminen, yksinäisyys, huono ryhmähenki, koettu tunne omasta erilaisuudesta, liiallisen yhteistoiminnan rasittavuus/pelko ulkopuolisuudesta, etäsuhde/perhe-elämä kaukana Osalle uusi elämäntilanne on tuottanut pettymyksiä, kun omat odotukset eivät ole vastanneetkaan todellisuutta Osa on osannut jo etukäteen valmistautua vastoinkäymisiin 33

Ehdotuksia Mahdollisuuksia keskusteluapuun ja vaihtoehtojen kartoittamiseen toimeentulon ja talousasioiden suhteen tulisi olla saatavilla Tukea ja opastusta henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja ensimmäisten koulutöiden tekemiseen tulisi lisätä ja vahvistaa Tuutoritoiminnassa tulisi edelleen panostaa erilaisten tarpeiden huomioimiseen ja yhteisöllisen ilmapiiriin luomiseen Opiskelijoiden uskoa kyvyistään vaikuttaa hyvinvointiinsa tulisi vahvistaa Tukea ja välineitä tulisi olla tarjolla esimerkiksi: ajankäytön hallintaan tasapainon ylläpitämisen opiskelun, työn ja vapaa-ajan välillä hyvinvointia tukevista elämäntavoista huolehtimiseen sosiaalisten suhteiden solmimiseen 34