Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Terveydenhuoltolain toimeenpanosta kysyttyä http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Valinnanvapaus ja palvelujen saatavuus Uuden terveydenhuoltolain myötä vapaus valita hoitopaikka ja hoitohenkilöstö laajenee. Jatkossa tavanomaisimpia erikoislääkäripalveluja voi saada myös omasta terveyskeskuksesta. Valinnanvapauteen ja palvelujen saatavuuteen liittyvät kysymykset aihealueittain: Terveysasema Kakkospaikkakunta Erikoissairaanhoito Hoitava henkilö Mielenterveys ja psykiatria Palvelujen saatavuus Terveysasema Kun potilas valitsee terveysaseman, onko hänellä sen lisäksi oikeus valita erikseen hammashoitola ja myös esimerkiksi neuvolatoimipiste tai fysioterapiaa antava toimintayksikkö, jos ne toimivat erillään terveysasemasta? Potilas voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa terveydenhuoltolain 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti terveysasemaan. Potilas valitsee siis terveysaseman ja sen mukana siihen liittyvän muut palvelut. Jos tietyn aseman potilaat saavat tietystä neuvolasta, kuntoutuksesta tai suun terveydenhuollon yksiköstä palvelut, valinta koskee koko pakettia. Jos neuvola- tai muita palveluja ei ole tietyn terveysaseman palvelujen yhteydessä, potilas saa palvelut samoista paikoista kuin muutkin saman terveysaseman asiakkaat. Kunta voi antaa laissa säädettyä laajemmat mahdollisuudet valita hoitopaikka. Kuntien on annettava tietoa asukkaille valinnan mahdollisuuksista kunnassa. Onko terveyskeskuksella oikeus todeta, ettei valintaa voida toteuttaa, jos terveysasemalla ei ole käytännössä mahdollisuutta toteuttaa hoitoa hoitotakuun puitteissa esimerkiksi lääkäripulan tai pienten tilojen takia? Kun kuntalaiset tietävät asemien jonotilanteen ja siitä huolimatta haluavat vaihtaa terveysasemaa, onko kuntalaisen silloin hyväksyttävä pidempi jono? Terveydenhuoltolain 47 :n mukaan henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. 52 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas on ottanut yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Potilaan valinnan mahdollisuus toimii terveyskeskusten ja asemien kehittämistyön suuntaajana. Potilaiden
valintoja on mahdollista ohjata esimerkiksi julkistamalla eri asemien hoitoonpääsytietoja kotisivulla ja paikallislehdissä. Jos potilas valitsee aseman, jolla jono on pitkä, hän samalla valitsee mahdollisuuden, että joutuu odottamaan hoitoa pitemmän ajan kuin toisella terveysasemalla. Odotusaika ei kuitenkaan saa olla potilaan tilannetta vaarantava ja silloin potilaalle on tarjottava mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelu muulla asemalla. (Perustuslaki: julkisen vallan on turvattava riittävät terveyspalvelut ja L potilaan asemasta ja oikeuksista: Jokaisella on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon). Yksittäisen ammattilaisen työmäärä ei saa kasvaa kohtuuttomaksi potilaiden valintojen vuoksi. Voiko alle 18-vuotias päättää itse hoitavasta terveysasemastaan? Terveydenhuoltolaki ei ota kantaa alaikäisen oikeuteen valita terveysasemaa. Tässä sovelletaan lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785, 7 ) Jos alaikäinen kykenee ikänsä ja kehitystasonsa perusteella päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Eli terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, onko alaikäinen kykenevä päättämään itse hoitavasta terveysasemastaan. Yhteistoiminta-alueilla kuntien terveyspalvelut ovat hoidon saatavuusnäkökulmasta varsin erilaisia. Kuinka valinnanvapaus toteutetaan yhteistoiminta-alueella? Terveydenhuoltolain 1 :n mukaan laki koskee kuntia, kuntayhtymiä ja yhteistoiminta-alueita. Yhteistoimintaalueella puitelain mukaan palvelujen järjestämisvastuu on isäntäkunnan vastuulla, se ei voi järjestää erilaisia eri perustein hoidettuja palveluja vastuullaan olevalle väestölle. Se ei voi myöskään tehdä eri kuntien kanssa erilaisia palvelusopimuksia vaan sen tulee huolehtia yhdenvertaisista palveluista koko väestölle. Yhteistoiminta-alueilla palvelujen yhtenäistäminen kuuluu siis lain mukaisiin tavoitteisiin. Yhteistoiminta-alue voi toimia isäntäkuntamallin lisäksi myös kuntayhtymänä. Miten valinnanvapaus toteutetaan silloin, kun osa vastaanottopalveluista on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta ja niistä maksetaan asukasmäärän mukaan? Entä jos yksityisen palvelun tuottajan alueelle kuuluvista suuri osa haluaakin vaihtaa terveysasemaa? Ulkoistettu palvelu kuuluu kunnan järjestämisvastuun piiriin eikä kuntalaisia tässä saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Terveyskeskuksessa omat ja ulkoistetut asemat kuuluvat samalla tavoin valinnan piiriin. Käytännössä se voi johtaa joko sopimuksen tarkistamiseen ulkoisen palveluntuottajan kanssa tai väestön valintojen ohjaamiseen mm. jonotietoja julkistamalla. Kotisairaanhoitoa ei tarvitse tehdä toisen kunnan alueelle. Ovatko kotikäynnit kotisairaanhoitoa, esimerkiksi terveydenhoitajan kotikäynnit synnytyksen jälkeen? Yksittäiset kotikäynnit eivät ole kotisairaanhoitoa ja esimerkiksi synnytyksen jälkeiset käynnit ovat osa neuvolatoimintaa. Miten toteutuu hoivapaikan valinta? Terveydenhuoltolaki ei koske sosiaalihuollon palveluita. Kakkospaikkakunta Voiko mökkipaikkakunnan terveyspalveluja käyttää, jos kyseessä ei ole kiireellinen hoito?
Asiakas voi käyttää terveyskeskuspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti työn, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyy asiakkaan valitsemalla omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saa omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan. Asiakkaan on tehtävä ilmoitus palvelujen tarpeesta kolme viikkoa ennen käyntiään tilapäisen oleskelupaikkakuntansa terveyskeskuksessa. Kiireellisissä tapauksissa voi edelleen käyttää minkä tahansa paikkakunnan terveyspalveluja. Voivatko kunnan kesäasukkaat käyttää kunnan palveluja pelkän hoitosuunnitelman perusteella? Miten toimitaan paikkakunnilla, joissa on paljon kesäasukkaita? Väliaikaisen oleskelun kohdalla ongelmia voi tulla esim. suosituilla kesäpaikkakunnilla. Silloin terveyskeskus voi hankkia ostopalveluja ja laskuttaa kotiterveyskeskusta syntyneiden kustannusten perusteella. Kesäasukkaita on hyvä informoida esim. kirjeellä kesäterveyskeskuksen tilanteesta ja muistuttaa hoitosuunnitelman tärkeydestä. Jos kesäaikaan on mahdollista hoitaa vain kiireelliset tai muuten välttämättömät asiat, tämä koskee myös kesäasukkaita. Erikoissairaanhoito Mitä tarkoitetaan sillä, että hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa? Entä jos potilas haluaa muualle, mutta lääkärin mielestä se ei hoidon kannalta ole hyvä ratkaisu? Hoitava lääkäri tekee päätöksen potilaan lähettämisestä erikoissairaanhoitoon ja arvioi sen, minkä tasoista hoitoa potilas tarvitsee. Potilas ei voi valita hoidon porrastusta ja esimerkiksi yliopistosairaalatasoista hoitoa, jos hänen sairautensa ei sellaista edellytä. Potilas ei myöskään voi valita sairaalaa, jossa hänen tarvitsemaansa hoitoa ei ole lainkaan tarjolla. Useimmat potilaat mielellään kuulevat lääkärinsä mielipiteen hoitopaikan valinnasta. Jos potilas kieltäytyy hoidosta, häntä on hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Voiko myös perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito liittyä valinnanvapauden sisälle? Valinnanvapaus ei muuta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon määritelmää tai työnjakoa tai hoidon porrastusta eikä estetä kuntaa järjestämästä palveluja tarkoituksenmukaisesti. Kunnan järjestämä erikoissairaanhoito kuuluu erikoissairaanhoidon valinnanvapauden piiriin. Potilas ei voi valita hoidon porrastusta. Hoitava henkilö Miten asiakas voi valita hoitavan lääkärin? Asiakkaalla on mahdollisuus valita häntä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri, silloin kun valinta on yksikön toiminnan kannalta järjestettävissä. Potilas on mahdollisuuksien mukaan ohjattava jatkohoitoon häntä aiemmin hoitaneelle lääkärille. Miten toteutuu asiakkaan mahdollisuus valita oma lääkäri toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa? Voidaanko hoitavan henkilön valinta evätä hoidollisin perustein, jos toinen ammattihenkilö arvioidaan paremmaksi hoitamaan kyseisiä tilanteita? Voiko lääkäri kieltäytyä ottamasta hoidettavakseen lisää potilaita?
Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Potilas valitsee ensin aseman ja sen sisällä ammattihenkilön tarkoituksenmukaisuuden rajoissa. Työparityöskentely, väestövastuu tai muu tiimityö ovat esimerkkejä tilanteista, joissa terveyskeskus on järjestänyt toiminnan tarkoituksenmukaisella tavalla ja käytännössä useimmat potilaan varmaan valitsevat hoitavan lääkärin ja sen mukana työparin/tiimin. Sama koskee tilannetta, jossa väestövastuutiimi yhdessä vastaa tietyn väestön hoidosta: tarkoituksenmukaista olisi vaihtaa tiimin sisällä lääkäriä ja sitä voi suositella. Hoidon tarkoituksenmukainen järjestäminen voi tarkoittaa myös esim. sitä, että jonkun lääkärin tai lääkärihoitaja-työparin lista on tullut täyteen eikä listalle pystytä enää ottamaan lisää potilaita. Lääkäreiden työnjohdolliset kysymykset eivät kuitenkaan kuulu terveydenhuoltolain piiriin. Mielenterveys ja psykiatria Miten terveydenhuoltolaki vaikuttaa mielenterveys- ja päihdepalveluihin? Kunnan järjestämä erikoislääkärijohtoinen psykiatrinen sairaanhoito tulkitaan erikoissairaanhoidoksi. Jos alueella on sekä kunnan että sairaanhoitopiirin järjestämää samantasoista psykiatrista hoitoa, potilas voi lähetteen tekemisen vaiheessa valita näiden väliltä erityisvastuualueella. Hoito jatkuu valitussa yksikössä ja tarvittavat sairaalahoidot yksikön käyttämässä sairaalassa/sairaaloissa. Terveydenhuoltolaki ei koske sosiaalihuollon päihdepalveluita. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyö on meneillään. Saavatko nuoret entistä paremmin psykiatrista hoitoa? Nuorten psykiatristen palvelujen ikäraja nostetaan kaikkialla 23 ikävuoteen. Alle 23-vuotiaiden on päästävä psykiatrisiin palveluihin kolmen kuukauden sisällä. Hoidon tarpeen arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Aiemmin ikärajaa ei ole laissa määritetty. Käytännössä se on ollut 18 vuotta, mutta joissain sairaanhoitopiireissä on sovellettu korkeampaa ikärajaa. Asetuksessa opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta (33/2008) sovelletaan päihdehuoltolain lisäksi kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia. Sen perusteella potilaat kuuluvat hoitotakuun piiriin. Potilaita hoidetaan niin erikoissairaanhoidossa, terveyskeskuksissa, sosiaalihuollon päihdehuollon erityispalveluissa (eli A-klinikoilla) kuin järjestöjen tuottamissa palveluissakin. Onko näillä potilailla oikeus terveydenhuoltolain mukaiseen kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaan? Hoitopaikka määräytyy hoidon porrastuksen mukaan erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuoltoon. Lähetevaiheessa erikoissairaanhoitoon ohjattavat potilaat voivat yhdessä lääkärin kanssa valita hoitopaikan erityisvastuualueen sisällä. Perusterveydenhuollossa potilas valitsee yhden terveysaseman kunnan (tai yhteistoiminta-alueen) sisällä, ja opioidikorvaushoitoa tarjotaan sen mukaisesti joko samalla terveysasemalla tai terveysaseman toimintaan liittyvänä muuna palveluna toisella terveysasemalla, vrt. hammashoitola, neuvola, fysioterapia. Väliaikaisen oleskelun paikkakunnalla ei ole velvollisuutta tarjota korvaushoitoa, jos sellaista hoitomuotoa ei ole olemassa ko. paikkakunnalla. Kun tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito päättyy ja sairaalahoito jatkuu vapaaehtoiselta pohjalta, jatkuuko se automaattisesti siinä sairaalassa, jossa hoito alkoi, vai
onko tässä vaiheessa potilaalla oikeus valita sairaalansa yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa? Potilas ei saa valita lain mukaan hoitopaikkaansa kesken hoitojaksoa. Hoitopaikka ei vaihdu valinnan perusteella kesken erikoissairaanhoidon jakson, vaikka hoito olisi alkanut tahdosta riippumatta. Miten toimitaan niiden potilasryhmien kanssa, jotka lääketieteellisesti hyötyisivät pitkäkestoisesta pysyvästä hoitokontaktista, mutta ovat häiriönsä vuoksi taipuvaisia vaihtamaan hoitavaa henkilöä ja hoitopaikkaa? Saako terveysasemalla päättää, ettei hoitavan työntekijän vaihto ole hoidon tarkoituksenmukaista järjestämistä? Potilaalla on valinnan mahdollisuus terveysaseman suhteen ja hän voi tehdä valinnan kerran vuodessa. Potilaalla on mahdollisuus valita häntä hoitava henkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Hoitoyksikön toiminnan tarkoituksenmukaisuus voi tarkoittaa esim. työparityöskentelyä. Potilaan jatkohoito esim. psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta siirtymisen jälkeen on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin hoitoon aina, kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista (49 ). Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on tyypillisesti pitkiä, jopa vuosien kestoisia hoitosuhteita. Miten valinnanvapaus toteutuu pitkissä erikoissairaanhoidon hoitosuhteissa? Terveydenhuoltolaissa pyritään pitkäjänteisiin hoitosuhteisiin sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Jos potilas ilmaisee tahtonsa vaihtaa hoitopaikkaa, tulee keskustella siitä, onko hoitopaikkaa mahdollisuutta vaihtaa. Potilaslain mukaan potilasta on pyrittävä hoitamaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Kunnat saattavat ostaa psykiatrisille potilaille hoitokotipaikkoja muualta päin Suomea. Millainen on silloin potilaan vapaus valita, missä psykiatrinen hoito toteutetaan? Entä mikä on potilaan kotikunnan ja asumiskunnan (=hoitokotipaikkakunnan) velvollisuus tarjota terveyspalveluja? Hoidon järjestämis- ja kustannusvastuu on edelleen lähettäjällä. Lähetettäessä potilas toiselle paikkakunnalle hoitokotiin, hänen kanssaan tulee sopia kokonaisuuteen liittyvät terveydenhuollon palvelut. Tällöin jos potilas hyväksyy lähettämisen toiselle paikkakunnalle hoitokotiin, hän hyväksyy samalla siihen kokonaisuuteen sovitun terveydenhuollon. Palvelujen saatavuus Miksi koko maan kattava valinnanvapaus tulee voimaan vasta vuonna 2014? Valinnanvapauden ulottaminen terveyskeskuksen valinnassa koko maan kattavaksi edellyttää toimivaa ja kannustavaa kuntien välistä kustannusten korvausmekanismia, jota meillä ei vielä perusterveydenhuollossa ole. Sen luominen edellyttää palvelujen tuotteistamista. Nopeuttaako uusi terveydenhuoltolaki palvelujen saantia? Terveydenhuoltolaissa täsmennetään erikoissairaanhoidon (hoitoja, joita saa yleensä sairaalassa) hoitotakuuta. Hoidon tarpeen arviointi ja siihen liittyvät tutkimukset on aloitettava kolmen viikon sisällä
lähetteen saapumisesta hoitoyksikköön. Hoitopäätös on tehtävä kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta, ja hoito, esimerkiksi leikkaus, toteutettava puolen vuoden aikana hoitopäätöksestä. Miten kiireellinen hoito järjestetään? Kuten nykyisinkin, kiireellistä hoitoa tarvitsevat saavat apua välittömästi terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystysvastaanotoilla, riippumatta potilaan asuinkunnasta. Miten ikä-ihmiset ja heidän terveytensä on otettu huomioon? Kaikille iäkkäille kuntalaisille kohdennetaan neuvontapalveluja, jotka tukevat itsenäistä selviytymistä. Neuvontapalvelut sisältävät hyvinvointiin, terveyteen, palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvää tiedotusta sekä yksilöille ja ryhmille annettavaa neuvontaa ja ohjausta. Neuvontapalveluilla pyritään myös löytämään entistä varhemmin ihmiset, joiden toimintakyky on heikkenemässä. Heille pyritään löytämään pärjäämistä tukevia omahoidon keinoja tai palveluja, joilla itsenäinen selviytyminen turvattaisiin jatkossakin. Miten saattohoito on otettu huomioon terveydenhuoltolaissa? Sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen ovat kaikki osa sairauden hoitoa. Saattohoitoa annetaan sairaalassa tai joissakin tapauksissa kotisairaalahoitona. Kotisairaalahoito on määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa. Aiempi lainsäädäntö ei nostanut esille lainkaan kärsimyksen lievittämistä. Myös kotisairaalahoito on ensimmäistä kertaa määritelty laissa. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya/valinnanvapaus#hoitohenkilo Terveydenhuoltolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326